hiilaritietoiset kirjoitti:(Mutta eih?n n?m? Suomessa ole ongelma, eih?n!)
Me emme itse asiasssa tied?, millainen ongelma t?m? on. Ongelman laajuuden arvioinnissa on mm. seuraavia ep?tarkkuustekij?it?.
Finravinto-tutkimus
Finnravinto-tutkimus on ns. kyselytutkimus eli tutkittavat listaavat sy?m?ns? elintarvikkeet. Finravinto 2002 tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset naiset sy?v?t keskim??rin 6619 kJ/vrk, joka vastaa 1580 kcal. Koska jopa v?h?n liikkuvan naisen p?ivitt?inen energian tarve on noin 2000 kcal, jossain on virhe - joko tuloksissa tai raportoinnissa.
Finravinto 2002 raportin sivun 40 taulukossa on naisten energiansaannille annettu arvot 6619 kJ (2034 kcal). N?m? luvut eiv?t vastaa toisiaan. 2034 kcal vastaa 8516 kJ. Sivun 42 kuvassa "5.2.1. Energia" energian saanti n?ytt?? olevan tasolla 6000-7000 kJ/vrk.
Lopun yhteenvedossa sivulla 81 sanotaan n?in:
"Naisten ruokavaliossa
hiilihydraatin osuus energiasta oli 49,6 % (3267 kJ),
rasvan 32,4 % (2175 kJ),
proteiinin 16,5 % (1075 kJ)
ja alkoholin 1,5 % (102 kJ)."
N?m? kun laskee yhteen, saadaan tuo 6619 kJ/vrk.
Jos tosiaan on n?in, ett? tutkimuksen lopputuloksissa p??dyttiin n?in alhaiseen energiam??r??n, voimme vain ihmetell?, miksi Suomen naiset vain lihovat. Tuolla energiam??r?ll? nimitt?in pit?isi laihtua.
Kumpi on siis oikein 2034 kcal/vrk vai 1580 kcal/vrk?
Jos 6619 kJ/vrk (1580 kcal/vrk) p?tee, niin kyselytutkimuksen tuloksilla ei ole paljonkaan virkaa, sill? aineistosta puuttuu runsaasti elintarvikkeita - tai tutkittavat ovat olleet kyselyn aikaan dieetill?. Jos tutkittavien henkil?iden listaamista elintarvikkeista puuttuu jotain, mit? sielt? puuttuu? Ettei vain olisi niit? "Voi enh?n min? sellaisia juurikaan sy?" - eli keksit, pullat, ranskalaiset? niit?, joita ei kehdata kertoa ja jotka ovat mahdollisia transrasvojen l?hteit?.
Jos taas 2034 kcal p?tee, KTL:n raportissa on t?ss?kin tapauksessa iso virhe. Miten luotettavia ovat t?ll?in muut tulokset? Mill? l?ht?tiedoilla arvot on laskettu?
Mist? raportin taulukkoon on putkahtanut tuo 2034 kcal, vaikka kaikki muu data kertoo toista?
Riskiryhmi? ei huomioida Finravinto-tutkimuksessa
Suomessa puhutaan vain transrasvojen keskim??r?isest? saannista, vaikka sekin arvo on hyvin ep?tarkka. Tutkimuksissa on mukana 25 - 64 -vuotiaita aikuisia - ei lainkaan nuoria eik? lapsia. Esimerkiksi lapsilla transrasvojen saanti voi samalla en-%:lla olla painokiloa kohden paljon suurempi kuin aikuisella.
Lis?ksi yhteenvedoissa ei huomioida riskiryhmi?, jotka k?ytt?v?t runsaasti elintarvikkeita, joissa mahdollisesti on transrasvoja. Vanhempi v?est? ei juurikaan k?y pikaruokapaikoissa eik? sy? pakasteranskanperunoita ym, mutta osa v?est?st? tekee niin. Tanskalaiset kiinnittiv?t huomiota my?s t?h?n asiaan.
Elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksia ei tiedet?
Koska elintarvikkeisiin ei ole pakko merkit? transrasvapitoisuuksia, emme todellisuudessa voi tiet??, miten paljon niit? on. KTL:n tietokannassa on runsaasti arvoja, joiden l?ht?kohtana on "reseptist? laskettu". Jos reseptiss? k?ytet??n transrasvatonta leivontamargariinia, transsipitoisuus ei luonnollisestikaan ole suuri. Mutta mist? me tied?mme, mit? rasvaa vohvelien leipoja on todellisuudessa k?ytt?nyt? Finravinto 2002 selvityksen mukaan suomalaisten keskim??r?inen transrasvojen saanti on 0,5 en-%. T?llainen m??r? tulee t?yteen hyvin helposti - 1-2 vohvelikeksill? p?iv?ss?, kun laskee ruotsalaisen tietokannan antamien arvojen mukaan. Mit? pitoisuuksia Finravinto 2002 - tutkimuksen laskennassa on k?ytetty? Tanskalaisesssa rapostissa viitataan ilmi??n, jossa tuote on sis?lt?nyt transrasvoja vaikka valmistaja on toista ilmoittanut tai m??r?t ovat olleet suuremmat.
En tied?, paljonko transrasvoja ruoastamme lopultakin saamme - mutta ei sit? tunnu tiet?v?n meid?n asiantuntijakaan.