Kiitt?en ja kumartaen,
odotteleepi
Omega
Tietopakettia transrasvoista!
Valvoja: MahaTar
Tietopakettia transrasvoista!
T?t? toivoisin tietopankkiin. Yhdest? paikasta kaikki mit? tiedet??n transrasvoista. Suomeksi siis.
Kiitt?en ja kumartaen,
odotteleepi
Omega
Kiitt?en ja kumartaen,
odotteleepi
Omega
Mutta tietoiskun kirjoitan.
hiilaritietoiset kirjoitti:Nyt on tietopankkia t?ydennetty transrasvajutulla.
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
Kiitos! Napakka ja mielenkiintoinen paketti. T?st? saisi hyv?? vinkki? tiedotusv?lineille...
-
hiilaritietoiset
Omega kirjoitti:hiilaritietoiset kirjoitti:Nyt on tietopankkia t?ydennetty transrasvajutulla.
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
Kiitos! Napakka ja mielenkiintoinen paketti. T?st? saisi hyv?? vinkki? tiedotusv?lineille...
Tosi v?h?n tiedotusv?lineet transrasvoista tiedottavat. Mist?h?n se johtuu.
T?m? tuli t?n??n vastaan, mut on toisella kotimaisella:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/6058416.stm
Oikeaan suuntaan ollaan menossa. Mutta n?it? muutoksia ei oltaisi saatu aikaan ellei asiasta oltaisi puhuttu. Yhdysvalloissa FDA teki asian kanssa t?it? yli kymmenen vuotta ennen kuin sai merkitsemiss??nt?ns? tehty?. Merkitsemispakko johtaa v?kisinkin alempiin transsipitoisuuksiin.
Tanskassa on tehty radikaalimpi p??t?s rajoittaa transrasvapitoisuuksia, mik? on pakottanut valmistajia muuttamaan reseptej??n.
Suomessa on vallinnut osittaisen vaikenemisen linja. Elintarvikevalmistajat ja ravitsemusasiantuntijat ovat tienneet asiasta, mutta suurelle yleis?lle ei ole kerrottu. T?m?n tied?n, sill? muutama vuosi sitten etsim?ll? etsin tietoa. En saanut vastauksia - en valmistajilta enk? asiantuntijoilta.
Yksi huvittavimmista saamistani vastauksista oli tiedustellessani tuotteen transrasvapitoisuuksia: "Tuotteemme eiv?t sis?ll? transrasvoja, sill? olemme jo pitk??n k?ytt?neet palmu?ljy?." Kuitenkin pakkausessa luki "osittain kovetttu kasvirasva". Kuinkahan moneksi vuodeksi niit? tyhji? pakkauksia ostetaan varastoon.
Transrasvat ovat opettava esimerkki. Uutta elintarviketta markkinoidaan terveellisen?, mutta se saattaakin olla merkitt?v?sti haitallisempi. Vaikka nykyisist? rasiamargariineista transsit on saatu karsittua, ei se muuta tosiasiaa, ett? aikaisemmin niit? oli - ja runsaasti. Muistan 1970-luvulta koulusta, kun opettaja kertoi voista ja margariineista sek? kasvi?ljyjen kovetuksesta. Mietin mieless?ni, ett? mit? j?rke? t?ss? on. Opettaja kertoi, ett? margariineissa on sit? kovettua rasvaa sen verran v?h?n, ett? se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin voi. Harmittaa, kun uskoin - vaikka jo tuolloin nuorena oli ep?ilys.
Itse en h?tkyile transrasvojen takia. Ei hiilaritietoisten tarvitse, sill? potentiaaliset transrasvojen l?hteet karsiutuvat ruokavaliosta automaattisesti pois. Ja vaikka valmistajat saavatkin reseptins? korjattua, eiv?t ko. tuotteet kuulu edelleenk??n kauppalistalleni. Sy?n mieluummin luonnollista ja hyv?nmakuista ruokaa.
Tanskassa on tehty radikaalimpi p??t?s rajoittaa transrasvapitoisuuksia, mik? on pakottanut valmistajia muuttamaan reseptej??n.
Suomessa on vallinnut osittaisen vaikenemisen linja. Elintarvikevalmistajat ja ravitsemusasiantuntijat ovat tienneet asiasta, mutta suurelle yleis?lle ei ole kerrottu. T?m?n tied?n, sill? muutama vuosi sitten etsim?ll? etsin tietoa. En saanut vastauksia - en valmistajilta enk? asiantuntijoilta.
Yksi huvittavimmista saamistani vastauksista oli tiedustellessani tuotteen transrasvapitoisuuksia: "Tuotteemme eiv?t sis?ll? transrasvoja, sill? olemme jo pitk??n k?ytt?neet palmu?ljy?." Kuitenkin pakkausessa luki "osittain kovetttu kasvirasva". Kuinkahan moneksi vuodeksi niit? tyhji? pakkauksia ostetaan varastoon.
Transrasvat ovat opettava esimerkki. Uutta elintarviketta markkinoidaan terveellisen?, mutta se saattaakin olla merkitt?v?sti haitallisempi. Vaikka nykyisist? rasiamargariineista transsit on saatu karsittua, ei se muuta tosiasiaa, ett? aikaisemmin niit? oli - ja runsaasti. Muistan 1970-luvulta koulusta, kun opettaja kertoi voista ja margariineista sek? kasvi?ljyjen kovetuksesta. Mietin mieless?ni, ett? mit? j?rke? t?ss? on. Opettaja kertoi, ett? margariineissa on sit? kovettua rasvaa sen verran v?h?n, ett? se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin voi. Harmittaa, kun uskoin - vaikka jo tuolloin nuorena oli ep?ilys.
Itse en h?tkyile transrasvojen takia. Ei hiilaritietoisten tarvitse, sill? potentiaaliset transrasvojen l?hteet karsiutuvat ruokavaliosta automaattisesti pois. Ja vaikka valmistajat saavatkin reseptins? korjattua, eiv?t ko. tuotteet kuulu edelleenk??n kauppalistalleni. Sy?n mieluummin luonnollista ja hyv?nmakuista ruokaa.
-
hiilaritietoiset
Juu, t?ll? sy?misell? kyll? v?lttyy noilta pahiksilta aika hyvin. 
Tulipa vastaan t?llainenkin Ylen terveyssivuilta:
"Transrasvoja ehdotetaan pannaan
2.10.2006 Biovita/YLE Terveys
New York Cityn terveysvirasto ehdotti 26.9.2006, ett? kaupungin noin 20 000 ravintolaa v?hent?isi tai lopettaisi kokoaan transrasvojen k?yt?n ruoka-annoksissa. Viraston mukaan transrasvat ovat terveydelle yht? vaarallisia kuin lyijymaali ja voivat aiheuttaa syd?ntauteja.
Terveysviraston mukaan transrasvoja saisi olla ruoka-annoksessa enint??n 0,5 grammaa. Tavoite ei ole toteutunut k?yt?nn?ss? alkuunkaan. Amerikkalaiset sy?v?t p?ivitt?in noin 6 grammaa transrasvaa, mutta yksitt?isess? ateriassa sit? voi olla jopa 10 grammaa.
Uuden ehdotuksen mukaan New Yorkin ravintolat saisivat puolen vuoden siirtym?ajan, jolloin ruoka-annoksen transrasvam??r? tulee v?hent?? alle 0,5 grammaan. Puolentoista vuoden kuluessa kaikkien myyt?vien ruoka-annosten (kuten take-away) transrasvan on v?hennytt?v? alle 0,5 grammaan.
New York Cityn terveysviraston johtaja Thomas Friedenin mukaan transrasvan korvaaminen ei vaikuta ruoan makuun tai hintaan. - Kukaan ei kaipaa transrasvaa, kun siit? kerran on p??sty eroon. Transrasva on elintarviketeollisuden luoma keinotekoinen rasva, joka ei kuulu ihmisen luontaiseen ravintoon, h?n lis??.
Ravitsemuksen asiantuntijat eri puolilla maailmaa ovat sit? mielt?, ett? transrasva on Amerikan vaarallisin rasva. Tutkijat ovat jo vuosia sitten yhdist?neet transrasvat syd?ntauteihin. -Yhdenk??n ravintolan ei pit?isi altistaa asiakkaitaan transrasvojen aiheuttamille sairauksille, sanoo Kelly Brownell, Yale-yliopiston lihavuusyksik?n johtaja.
Transrasvaa on mm. margariineissa, pikaruoissa, kekseiss?, kakuissa ja muissa konditoriatuotteissa sek? j??tel?iss?. Sit? syntyy kun juokseva kasvi?ljy muutetaan puolikovaan muotoon, mik? my?s pident?? sen s?ilyvyytt? kaupan hyllyill?.
Toisena ehdotuksena terveysvirasto suosittelee, ett? ravintolat lis?isiv?t ruokalistaan ruoka-annosten kalorim??r?t.
Yhdysvalloissa tuli vuoden 2006 alussa pakolliseksi merkit? transrasvojen m??r? elintarvikkeiden myyntipakkauksiin. Tanskassa transrasvat kiellettiin vuoden 2006 alusta, eik? se ole nostanut ruoan hintaa.
? Hold That Fat, New York Asks Its Restaurants "
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=7782
(Mutta eih?n n?m? Suomessa ole ongelma, eih?n!)
Tulipa vastaan t?llainenkin Ylen terveyssivuilta:
"Transrasvoja ehdotetaan pannaan
2.10.2006 Biovita/YLE Terveys
New York Cityn terveysvirasto ehdotti 26.9.2006, ett? kaupungin noin 20 000 ravintolaa v?hent?isi tai lopettaisi kokoaan transrasvojen k?yt?n ruoka-annoksissa. Viraston mukaan transrasvat ovat terveydelle yht? vaarallisia kuin lyijymaali ja voivat aiheuttaa syd?ntauteja.
Terveysviraston mukaan transrasvoja saisi olla ruoka-annoksessa enint??n 0,5 grammaa. Tavoite ei ole toteutunut k?yt?nn?ss? alkuunkaan. Amerikkalaiset sy?v?t p?ivitt?in noin 6 grammaa transrasvaa, mutta yksitt?isess? ateriassa sit? voi olla jopa 10 grammaa.
Uuden ehdotuksen mukaan New Yorkin ravintolat saisivat puolen vuoden siirtym?ajan, jolloin ruoka-annoksen transrasvam??r? tulee v?hent?? alle 0,5 grammaan. Puolentoista vuoden kuluessa kaikkien myyt?vien ruoka-annosten (kuten take-away) transrasvan on v?hennytt?v? alle 0,5 grammaan.
New York Cityn terveysviraston johtaja Thomas Friedenin mukaan transrasvan korvaaminen ei vaikuta ruoan makuun tai hintaan. - Kukaan ei kaipaa transrasvaa, kun siit? kerran on p??sty eroon. Transrasva on elintarviketeollisuden luoma keinotekoinen rasva, joka ei kuulu ihmisen luontaiseen ravintoon, h?n lis??.
Ravitsemuksen asiantuntijat eri puolilla maailmaa ovat sit? mielt?, ett? transrasva on Amerikan vaarallisin rasva. Tutkijat ovat jo vuosia sitten yhdist?neet transrasvat syd?ntauteihin. -Yhdenk??n ravintolan ei pit?isi altistaa asiakkaitaan transrasvojen aiheuttamille sairauksille, sanoo Kelly Brownell, Yale-yliopiston lihavuusyksik?n johtaja.
Transrasvaa on mm. margariineissa, pikaruoissa, kekseiss?, kakuissa ja muissa konditoriatuotteissa sek? j??tel?iss?. Sit? syntyy kun juokseva kasvi?ljy muutetaan puolikovaan muotoon, mik? my?s pident?? sen s?ilyvyytt? kaupan hyllyill?.
Toisena ehdotuksena terveysvirasto suosittelee, ett? ravintolat lis?isiv?t ruokalistaan ruoka-annosten kalorim??r?t.
Yhdysvalloissa tuli vuoden 2006 alussa pakolliseksi merkit? transrasvojen m??r? elintarvikkeiden myyntipakkauksiin. Tanskassa transrasvat kiellettiin vuoden 2006 alusta, eik? se ole nostanut ruoan hintaa.
? Hold That Fat, New York Asks Its Restaurants "
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=7782
(Mutta eih?n n?m? Suomessa ole ongelma, eih?n!)
hiilaritietoiset kirjoitti:(Mutta eih?n n?m? Suomessa ole ongelma, eih?n!)
Me emme itse asiasssa tied?, millainen ongelma t?m? on. Ongelman laajuuden arvioinnissa on mm. seuraavia ep?tarkkuustekij?it?.
Finravinto-tutkimus
Finnravinto-tutkimus on ns. kyselytutkimus eli tutkittavat listaavat sy?m?ns? elintarvikkeet. Finravinto 2002 tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset naiset sy?v?t keskim??rin 6619 kJ/vrk, joka vastaa 1580 kcal. Koska jopa v?h?n liikkuvan naisen p?ivitt?inen energian tarve on noin 2000 kcal, jossain on virhe - joko tuloksissa tai raportoinnissa.
Finravinto 2002 raportin sivun 40 taulukossa on naisten energiansaannille annettu arvot 6619 kJ (2034 kcal). N?m? luvut eiv?t vastaa toisiaan. 2034 kcal vastaa 8516 kJ. Sivun 42 kuvassa "5.2.1. Energia" energian saanti n?ytt?? olevan tasolla 6000-7000 kJ/vrk.
Lopun yhteenvedossa sivulla 81 sanotaan n?in:
"Naisten ruokavaliossa
hiilihydraatin osuus energiasta oli 49,6 % (3267 kJ),
rasvan 32,4 % (2175 kJ),
proteiinin 16,5 % (1075 kJ)
ja alkoholin 1,5 % (102 kJ)."
N?m? kun laskee yhteen, saadaan tuo 6619 kJ/vrk.
Jos tosiaan on n?in, ett? tutkimuksen lopputuloksissa p??dyttiin n?in alhaiseen energiam??r??n, voimme vain ihmetell?, miksi Suomen naiset vain lihovat. Tuolla energiam??r?ll? nimitt?in pit?isi laihtua.
Kumpi on siis oikein 2034 kcal/vrk vai 1580 kcal/vrk?
Jos 6619 kJ/vrk (1580 kcal/vrk) p?tee, niin kyselytutkimuksen tuloksilla ei ole paljonkaan virkaa, sill? aineistosta puuttuu runsaasti elintarvikkeita - tai tutkittavat ovat olleet kyselyn aikaan dieetill?. Jos tutkittavien henkil?iden listaamista elintarvikkeista puuttuu jotain, mit? sielt? puuttuu? Ettei vain olisi niit? "Voi enh?n min? sellaisia juurikaan sy?" - eli keksit, pullat, ranskalaiset? niit?, joita ei kehdata kertoa ja jotka ovat mahdollisia transrasvojen l?hteit?.
Jos taas 2034 kcal p?tee, KTL:n raportissa on t?ss?kin tapauksessa iso virhe. Miten luotettavia ovat t?ll?in muut tulokset? Mill? l?ht?tiedoilla arvot on laskettu?
Mist? raportin taulukkoon on putkahtanut tuo 2034 kcal, vaikka kaikki muu data kertoo toista?
Riskiryhmi? ei huomioida Finravinto-tutkimuksessa
Suomessa puhutaan vain transrasvojen keskim??r?isest? saannista, vaikka sekin arvo on hyvin ep?tarkka. Tutkimuksissa on mukana 25 - 64 -vuotiaita aikuisia - ei lainkaan nuoria eik? lapsia. Esimerkiksi lapsilla transrasvojen saanti voi samalla en-%:lla olla painokiloa kohden paljon suurempi kuin aikuisella.
Lis?ksi yhteenvedoissa ei huomioida riskiryhmi?, jotka k?ytt?v?t runsaasti elintarvikkeita, joissa mahdollisesti on transrasvoja. Vanhempi v?est? ei juurikaan k?y pikaruokapaikoissa eik? sy? pakasteranskanperunoita ym, mutta osa v?est?st? tekee niin. Tanskalaiset kiinnittiv?t huomiota my?s t?h?n asiaan.
Elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksia ei tiedet?
Koska elintarvikkeisiin ei ole pakko merkit? transrasvapitoisuuksia, emme todellisuudessa voi tiet??, miten paljon niit? on. KTL:n tietokannassa on runsaasti arvoja, joiden l?ht?kohtana on "reseptist? laskettu". Jos reseptiss? k?ytet??n transrasvatonta leivontamargariinia, transsipitoisuus ei luonnollisestikaan ole suuri. Mutta mist? me tied?mme, mit? rasvaa vohvelien leipoja on todellisuudessa k?ytt?nyt? Finravinto 2002 selvityksen mukaan suomalaisten keskim??r?inen transrasvojen saanti on 0,5 en-%. T?llainen m??r? tulee t?yteen hyvin helposti - 1-2 vohvelikeksill? p?iv?ss?, kun laskee ruotsalaisen tietokannan antamien arvojen mukaan. Mit? pitoisuuksia Finravinto 2002 - tutkimuksen laskennassa on k?ytetty? Tanskalaisesssa rapostissa viitataan ilmi??n, jossa tuote on sis?lt?nyt transrasvoja vaikka valmistaja on toista ilmoittanut tai m??r?t ovat olleet suuremmat.
En tied?, paljonko transrasvoja ruoastamme lopultakin saamme - mutta ei sit? tunnu tiet?v?n meid?n asiantuntijakaan.
T?ss? amerikkalaisten jutustelua transrasvoista BBC:n sivuilla:
New Yourkers consider ban on trans fats
New Yourkers consider ban on trans fats
-
hiilaritietoiset
Anja kirjoitti:T?ss? amerikkalaisten jutustelua transrasvoista BBC:n sivuilla:
New Yourkers consider ban on trans fats
Olipas mielenkiintoista.
Yksikin vallan hikeentyy tyyliin, ett? poistakaa kaikki ja viek?? meilt? amerikkalainen vapautemme. Taloussanomat uutisoi Amerikan rasvasodasta 4.11.2006.
Rasvasota kiihtyy Yhdysvalloissa
Sota transrasvoja vastaan on jatkunut jo pitk??n. FDA:n m??r?ys transrasvojen merkitsemispakosta vuoden 2006 alusta l?htien annettiin 2003 ja sit? ennen k?ytiin asiasta v??nt?? kymmenisen vuotta. Hyv?, ett? Yhdysvalloissa tapahtuu jotain konkreettista.
Artikkelissa sanotaan: "Tuotteiden elinik?? kaupan hyllyill? lis??v?t osittain vedytetyt rasvat ovat olleet aikoinaan kaikkialla ruokakaupan tuotteissa, alkaen lasten kekseist? ranskanperunoihin. Nyt rasvoista ollaan vihdoin luopumassa, ja New Yorkin kaupunki haluaa n?ytt?? mallia."
Niinh?n se on ollut meill?kin ja on osittain varmaan viel?kin, vaikka m??ri? onkin v?hennetty. Mutta me emme tied?, koska meill? transrasvojen merkitsemispakkoa ei ole. Toisaalta vertaan tilannettamme mieluummin Tanskaan kuin Yhdysvaltoihin. Tanskassa transrasvojen m??r? on ainakin aikaisemmin ollut samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa. Amerikkalaiset painivat t?ss?kin asiassa aivan omassa luokassaan. Toisaalta Tanskalaiset ovat laatineet kaikkein jyrkimm?t lait.
Rasvasota kiihtyy Yhdysvalloissa
Sota transrasvoja vastaan on jatkunut jo pitk??n. FDA:n m??r?ys transrasvojen merkitsemispakosta vuoden 2006 alusta l?htien annettiin 2003 ja sit? ennen k?ytiin asiasta v??nt?? kymmenisen vuotta. Hyv?, ett? Yhdysvalloissa tapahtuu jotain konkreettista.
Artikkelissa sanotaan: "Tuotteiden elinik?? kaupan hyllyill? lis??v?t osittain vedytetyt rasvat ovat olleet aikoinaan kaikkialla ruokakaupan tuotteissa, alkaen lasten kekseist? ranskanperunoihin. Nyt rasvoista ollaan vihdoin luopumassa, ja New Yorkin kaupunki haluaa n?ytt?? mallia."
Niinh?n se on ollut meill?kin ja on osittain varmaan viel?kin, vaikka m??ri? onkin v?hennetty. Mutta me emme tied?, koska meill? transrasvojen merkitsemispakkoa ei ole. Toisaalta vertaan tilannettamme mieluummin Tanskaan kuin Yhdysvaltoihin. Tanskassa transrasvojen m??r? on ainakin aikaisemmin ollut samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa. Amerikkalaiset painivat t?ss?kin asiassa aivan omassa luokassaan. Toisaalta Tanskalaiset ovat laatineet kaikkein jyrkimm?t lait.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija