Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat vastaaviin pohjoismaisiin ? hyvin pitk?lle, mutta ei kuitenkaan kaikilta osin.
Pohjoismaisissa suosituksissa erotetaan keinotekoiset transrasvahapot luonnollisista, suomalaisissa kaikki transrasvat niputetaan yhteen. Lis?ksi suomalaissa suosituksissa transrasvojen vaikutusten kerrotaan olevan samanlaiset kuin tyydyttyneill? rasvahapoilla, vaikka jopa suomalaisessa tutkimuksessa keinotekoiset transrasvat on todettu tyydyttyneit? haitallisemmiksi.
Mist? ja miksi moinen n?kemysero? (Verratkaa sinisell? merkittyj? tekstej?)
NNR 2004
Nordic Nutrition Recommendations
Integrating nutrition and physical activity
Recommendations for adults and children from 2 years of age
FAT Intake of saturated plus trans fatty acids should be limited to approximately 10% of the total energy intake (E%).
Trans fatty acids from partially hydrogenated fats should be limited as much as possible. Cis-monounsaturated fatty acids should provide 10?15 E% and polyunsaturated fatty acids 5?10 E%, including approximately 1 E% from n-3 fatty acids. Fat (calculated as total fat content including glycerol and other lipid components) should provide 25?35 E%. The population goal is 30 E% from fat, which should be used for planning purposes.
Recommendations for children up to 2 years of age
...
n-6 fatty acids should contribute at least 4%of the total energy intake (E%) for children 6?11months, and 3 E% for children 12?23months of age. n-3 fatty acids should contribute at least 1 E% for children 6?11months and 0.5 E% for children 12?23 months.
During the first year, the intake of trans fatty acids from partially hydrogenated fats should be kept as low as possible. From 12months the recommendation for older children and adults on saturated and trans fatty acids should be used.
http://www.norden.org/pub/velfaerd/livs ... 004013.pdf
Suomalaiset ravitsemussuositukset
? ravinto ja liikunta tasapainoon
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005
2.2.1. Rasva
Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen1 yhteenlasketun saannin tulisi olla noin 10 E%. Cis-kertatyydyttym?tt?mien rasvahappojen suositeltava osuus energiansaannista on 10?15 %.
Monityydyttym?tt?mien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5?10 E%, josta n-3 -rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Rasvan osuuden energiansaannista tulisi olla 25?35 %. V?est?tason tavoite, jota k?ytet??n suunnittelussa, on 30 E%2
1 Luonnossa tyydyttym?tt?m?t rasvahapot ovat useimmiten cis-muodossa. Niist? voi synty? trans-isomeereja teollisesti rasvoja osittain kovetettaessa tai bakteerien normaalin toiminnan tuloksena m?rehtij?iden p?tsiss?. Transrasvahapot k?ytt?ytyv?t elimist?ss? tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan.
2 = Rasvahapoiksi laskettuna noin 28 E%.
Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen (= kova rasva) saantia on syyt? v?hent?? ja kerta- ja monityydyttym?tt?mien rasvahappojen osuutta lis?t?. Rasvan kokonaissaanti tulee pit?? kohtuullisena.
Suomalaisten rasvan saanti
Rasvan laatu on parantunut ja rasvan kokonaissaanti v?hentynyt viime vuosikymmenien aikana. Uusimpien tutkimusten mukaan hyv? kehitys n?ytt?? kuitenkin pys?htyneen niin rasvan laadun kuin m??r?nkin suhteen. Suomalaisten ruokavaliossa on kovaa rasvaa edelleen liian paljon. Miesten ruoassa kovaa rasvaa on keskim??rin 14,9 E% ja naisten 14,1 E%.
Kovassa rasvassa on mukana my?s transrasvahapot, mutta niiden osuus suomalaisten ruokavaliossa on merkityksett?m?n v?h?inen (0,5 E%). Aikaisemmin maito, voi ja liharuoat olivat t?rkeimm?t kovan rasvan l?hteet. Nyky??n kovaa rasvaa saadaan eniten juustoista, liharuoista ja erityyppisist? ravintorasvoista. Samalla kun maidon kulutus on v?hentynyt ja laatu muuttunut v?h?rasvaisemmaksi, ovat muut maitovalmisteet, kuten jogurtit ja j??tel?t lis?nneet suosiotaan
ja osuuttaan kovan rasvan l?hteen?. Makeista ja suolaisista leivonnaisista kovaa rasvaa saadaan yht? paljon kuin liharuoista.
http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelu ... 112005.pdf