Tietopakettia transrasvoista!

Palautteessa on toivottu osiota, jossa voi kommentoida tietopankissa olevia kirjoituksia. Käydäänpä sitä keskustelua täällä.

Itse tietopankki on poistettu.

Valvoja: MahaTar

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 05 Marras 2006 19:03

Lainaus Suomalaisista ravitsemussuosituksista - Liikunta ja ravinto tasapainoon, sivu 14:

"Suomalaisten energian saanti

Suomalaisten itse raportoima energiansaanti on v?hentynyt viimeisen 20 vuoden aikana noin 20 %. Tosin terveystietoisuuden lis??ntyminen on lis?nnyt ruoank?yt?n aliraportointia. V?est?n painoindeksi on samaan aikaan kuitenkin noussut, vuonna 2002 se oli miehill? keskim??rin 27,0 kg/m? ja naisilla 25,9 kg/m?. Lihavuus on kasvava ongelma sek? lapsilla, nuorilla ett? aikuisilla."

Aliraportointi on tiedostettu ongelma. Kuitenkin aliraportoitu data kelpaa perusteluksi, kun puhutaan esim. transrasvojen saannista.

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 05 Marras 2006 22:24

Kiitos Heidi.
T??lt? tietopankkiartikkelista l?ytyy lis?? linkkej?. Ja onhan siell? tuo tanskalaisten oiva yhteenvetokin asiasta.

http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 06 Marras 2006 11:41

Kuukkeloidessani ihan muita asioita t?rm?sin t?mm?iseen juttuun, joka mainiosti valottaa sit?, miten suomalaisille on vuosikausia v?h?telty t?m?n asian merkityst?:

HYv? Terveys 2003/11 Transrasvahapot
?Hysteerinen(k?)? on 19-vuotias nuori, jonka mielt? vaivaavat transrasvahappojen mahdolliset haitat. H?n v?ltt?? niit? parhaansa mukaan, mutta koko el?m?n aikana niit? on jossain m??rin tullut sy?ty?. Onko elimist?lle tullut peruuttamatonta vahinkoa? Voiko mahdollisimman k?sittelem?tt?m?n ravinnon sy?minen jatkossa korjata ongelman?

Aluksi pieni kertaus rasvahapoista, joiden laadusta riippuu, ovatko rasvat terveellisi? vai eiv?t. Kovat eli tyydyttyneet rasvahapot lis??v?t veren kolesterolia. Kovia rasvahappoja on paljon el?inper?isess? rasvassa, esimerkiksi voissa kaksi kolmasosaa. Pehme?t eli tyydyttyneet rasvahapot ovat veren kolesterolin kannalta hyvi?. Niit? on paljon kasvi?ljyiss?, joista 95 prosenttia voi koostua pehmeist? rasvoista.

Kolmas ryhm? ovat transrasvahapot, joita muodostuu pehmeist? rasvahapoista ?ljyj? kemiallisesti kovetettaessa. Siksi teollisuuden k?ytt?miss? paisto- ja leivontarasvoissa niit? voi olla 6?16 prosenttia. Sen sijaan pehmeiss? kasvi?ljypohjaisissa margariineissa niit? on v?h?n, alle prosentti.

Transrasvahappoja syntyy my?s luonnossa, lehm?n p?tsiss?, mink? vuoksi maidon, voin ja naudanlihan rasvassa niit? on 3?5 prosenttia.

Transhapot eiv?t ole mit??n varsinaisia myrkkyj?. Niiden vaikutukset ovat suunnilleen samat kuin kovien rasvojen, joita saamme joka p?iv? ruoasta. Kysymys on m??rist?, ja kohtuullisia m??ri? ihminen kest?? ilman haittoja.

?skett?in tehdyn Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet saavat ruoastaan kovia (tyydyttyneit?) rasvahappoja keskim??rin 36 grammaa ja naiset 25 grammaa p?iv?ss?. Vastaavat transrasvahappojen m??r?t ovat miehill? 1,2 ja naisilla 0,9 grammaa. Transhappoja suomalaiset saavat ruoastaan siis varsin v?h?n, mink? vuoksi niiden merkitys terveydelle on paljon pienempi kuin kovien tyydyttym?tt?mien rasvahappojen.

Suositus on, ett? kovia rasvoja, transhapot mukaan lukien, olisi ruoassamme alle kymmenen prosenttia kaikesta ruoan energiasta. Tuo kymmenen prosenttia on miehill? keskim??rin noin 25 grammaa ja naisilla noin 18 grammaa, mik? siis katsotaan terveyden kannalta turvalliseksi.

Kirjeen tiedoista p??tellen kysyj? todenn?k?isesti saa transrasvahappoja ruoastaan viel? v?hemm?n kuin keskiverto suomalainen. Mit??n pysyvi? haittoja ei varmasti ole tullut aikaisemmista vuosista. Terveydellisist? syist? ei ole tarvetta siirty? kokonaan k?sittelem?tt?m??n ruokaan.

Pertti Mustajoki
Professori

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 06 Marras 2006 17:25

Suomessa tyydyttyneen rasvan saanti transrasvaa suurempi ongelma

Keskustelu transrasvojen ymp?rill? k?y maailmalla kiivaana. Monet maailman suurimmista elintarvikeyrityksist? ovat jo sitoutuneet v?hent?m??n transrasvahappojen m??r?? tuotteissaan alhaisimmalle mahdolliselle tasolle. Tanskassa elintarvikkeissa ei saa olla transrasvaa kahta prosenttia enemp?? ja EU:ssa pohditaan transrasvahappojen ilmoittamista elintarvikepakkauksissa.

Suomessa asiantuntijat eiv?t ole kuitenkaan n?hneet aiheelliseksi rajoittaa transrasvahappojen m??r?? kansallisin s??d?ksin tai vaatia niiden ilmoittamista pakkausmerkinn?iss?. Eviran Kaari-lehden kirjoituksen mukaan transrasvahappoja saadaankin meill? ruuasta muihin Pohjoismaihin verrattuna kaikkein v?hiten. Suomalainen margariiniteollisuus muutti kasvi?ljyjen kovetusmenetelm?ns? vaihtoester?intiin jo 1990-luvulla, jolloin transrasvahappoja ei muodostu.

Kaari-lehden mukaan ruokavaliomme suurin ongelma rasvojen suhteen ei ole transrasvan saanti. Suomalaiset saavat sen sijaan edelleenkin tyydyttyneit? rasvahappoja enemm?n kuin suositellaan.

Transrasva luetaan koviin rasvoihin

Transrasvahapot ovat tyydyttym?tt?mi? rasvahappoja, jotka kuitenkin luetaan kuuluviksi koviin rasvoihin olomuotonsa vuoksi. Transrasvan terveysvaikutukset ovat samantapaiset kuin tyydyttyneiden rasvahappojen.

Transrasvojen huono maine liittyy niiden ominaisuuteen kohottaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa HDL-kolesterolin pitoisuutta. Transrasvahappoja esiintyy p??asiassa osittain kovetetuissa rasvoissa, mutta my?s maitorasvassa.

L?hde (Finfood) 06.11.2006


Suomalainen margariini ei sis?ll? transrasvoja. Ent? tuontitavaraleivonnaiset?

Toistan aikaisemmin kirjoittamani:
Itse en h?tkyile transrasvojen takia. Ei hiilaritietoisten tarvitse, sill? potentiaaliset transrasvojen l?hteet karsiutuvat ruokavaliosta automaattisesti pois.

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 11 Marras 2006 16:31

Viimeisimm?ss? Talousel?m?ss? 10.11.2006 on artikkeli "Ota kokous haltuun". Jutun aiheena on kokoukset, tarpeettomat ja tarpeelliset, tehokas kokous, puheenjohtajan rooli jne.

"Ihan ensiksi pit?? mietti?, t?ytyyk? kokousta pit?? ollenkaan. Kokouksen tarkoitus on, ett? siell? syntyisi parempia p??t?ksi? kuin yksin teht?ess?.
Tuominen kertoo asiakkaasta, joka p??tti laihduttaa lopettamalla viinerin sy?nnin kokouksessa. Paljastui, ett? asiakas oli sy?nyt 26 viineri? viikossa! Siis 26 kokousta viikossa."

Kauhistelen sek? kokousten ett? viinereiden m??r??. Mutta eik? juuri t?m? ole sit?, mit? ei kerrota kyselytutkimuksissa?
"Kyll? min? silloin t?ll?in sy?n kahvipullan - seh?n on sit? paitsi sallittuakin. Kyll? kohtuudella voi sy?d? pullaa...."

Minulla enn?tys on 11 pullaa/viineri? vajaan parin viikon ajalla. Ne tosin j?iv?t sy?m?tt?, mutta laskin huvikseni paljonko olisi mennyt, jos kaikki tarjottavat olisin sy?nyt.

Ja sitten pieni laskelma. Viinereit? ei tehd? voihin, eli niiss? ei ole voin transseja vaan niit? kaikkein haitallisimpia kasvirasvatransseja. Ruotsalaisl?hteen mukaan 26 viineriss? on transseja yhteens? 26 x 2,1 g/100 g x 80g/kpl = 43 grammaa

http://www.slv.se/templates/SLV_Page____7218.aspx

Suomalainen kokouspullak?yt?nt? on t?ysin tarpeeton ja ep?terveellinen. Siit? olisi mielest?ni syyt? luopua kokonaan.

hiilaritietoiset

Torsti tiet??, HS 12.11.2006

ViestiKirjoittaja hiilaritietoiset » 12 Marras 2006 14:37

Torsti tiet?? t?m?n p?iv?n Hesarissa transrasvoista.

Pullantekij? kyselee transrasvoista, ja Torsti vastaa: Pullantekij?, ?l? anna transrasvojen pilta leipomisharrastustasi, vaikka oletkin oikeassa siin?, ett? niit? on syyt? varoa.

Transrasvoja syntyy luonnossa lehm?n p?tsiss?, ja niinp? maitotuotteissa (kuten voissa) sek? naudanlihassa on sit? pieni? m??ri?. Keinotekoisesti transrasvoja taas syntyy, kun kasvi?ljy? ja kasvirasvoja kovetetaan osittain. Jos kasvirasva kovetetaan kokonaan, tuloksena on tyydyttyneit? rasvahappoja.

Transrasvat ja tyydyttyneet rasvahapot lis??v?t riski? sairastua syd?n- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Keinotekoiset transrasvat ovat viel? vaarallisempiakin kuin tyydyttyneet rasvat. Siksi Tanskassa onkin m??ritetty transrasvojen maksimipitoisuudeksi rasvoissa ja ?ljyiss? kaksi prosenttia.

Suomessa mit??n rajaa ei ole asetettu, koska transrasvoja saa meill? ruoasta aika v?h?n. Ongelmana ovat pikemminkin tyydyttyneet rasvat, joita hotkimme suihimme jopa 30 grammaa p?iv?ss?.

Jos haluat v?ltt?? transrasvoja, k?yt? leivonnassa rasiamargariineja. Niiss? ei ole lainkaan transrasvaa. Leivontamargariineissa sit? on jonkin verran.

Viisasta onkin leipoa itse, koska valmiina ostettavat munkit, viinerit, kakut ja keksit ovat varsinaisia transrasvojen pesi?.

Sama p?tee sipseihin, muihin rasvaisiin naposteltaviin ja ik?v? kyll? my?s ranskalaisiin perunoihin. Ruokateollisuus n?et k?ytt?? transrasvapitoisia paistorasvoja.

- - -

Min? en oikein ymm?rr?, Suomessa ei ole transrasvaongelmaa, mutta sitten tuossa lopussa on litania tuotteita, joita me suomalaiset vetelemme nassuumme p?iv?st? toiseen sen enempi? miettim?tt?...

No, t?st? on ennenkin puhuttu.


:roll:

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 16 Marras 2006 19:09

Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat vastaaviin pohjoismaisiin ? hyvin pitk?lle, mutta ei kuitenkaan kaikilta osin.
Pohjoismaisissa suosituksissa erotetaan keinotekoiset transrasvahapot luonnollisista, suomalaisissa kaikki transrasvat niputetaan yhteen. Lis?ksi suomalaissa suosituksissa transrasvojen vaikutusten kerrotaan olevan samanlaiset kuin tyydyttyneill? rasvahapoilla, vaikka jopa suomalaisessa tutkimuksessa keinotekoiset transrasvat on todettu tyydyttyneit? haitallisemmiksi.
Mist? ja miksi moinen n?kemysero? (Verratkaa sinisell? merkittyj? tekstej?)

NNR 2004
Nordic Nutrition Recommendations
Integrating nutrition and physical activity

Recommendations for adults and children from 2 years of age

FAT Intake of saturated plus trans fatty acids should be limited to approximately 10% of the total energy intake (E%). Trans fatty acids from partially hydrogenated fats should be limited as much as possible. Cis-monounsaturated fatty acids should provide 10?15 E% and polyunsaturated fatty acids 5?10 E%, including approximately 1 E% from n-3 fatty acids. Fat (calculated as total fat content including glycerol and other lipid components) should provide 25?35 E%. The population goal is 30 E% from fat, which should be used for planning purposes.

Recommendations for children up to 2 years of age
...
n-6 fatty acids should contribute at least 4%of the total energy intake (E%) for children 6?11months, and 3 E% for children 12?23months of age. n-3 fatty acids should contribute at least 1 E% for children 6?11months and 0.5 E% for children 12?23 months. During the first year, the intake of trans fatty acids from partially hydrogenated fats should be kept as low as possible. From 12months the recommendation for older children and adults on saturated and trans fatty acids should be used.

http://www.norden.org/pub/velfaerd/livs ... 004013.pdf

Suomalaiset ravitsemussuositukset
? ravinto ja liikunta tasapainoon
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005


2.2.1. Rasva
Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen1 yhteenlasketun saannin tulisi olla noin 10 E%. Cis-kertatyydyttym?tt?mien rasvahappojen suositeltava osuus energiansaannista on 10?15 %.
Monityydyttym?tt?mien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5?10 E%, josta n-3 -rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Rasvan osuuden energiansaannista tulisi olla 25?35 %. V?est?tason tavoite, jota k?ytet??n suunnittelussa, on 30 E%2

1 Luonnossa tyydyttym?tt?m?t rasvahapot ovat useimmiten cis-muodossa. Niist? voi synty? trans-isomeereja teollisesti rasvoja osittain kovetettaessa tai bakteerien normaalin toiminnan tuloksena m?rehtij?iden p?tsiss?. Transrasvahapot k?ytt?ytyv?t elimist?ss? tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan.
2 = Rasvahapoiksi laskettuna noin 28 E%.
Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen (= kova rasva) saantia on syyt? v?hent?? ja kerta- ja monityydyttym?tt?mien rasvahappojen osuutta lis?t?. Rasvan kokonaissaanti tulee pit?? kohtuullisena.

Suomalaisten rasvan saanti
Rasvan laatu on parantunut ja rasvan kokonaissaanti v?hentynyt viime vuosikymmenien aikana. Uusimpien tutkimusten mukaan hyv? kehitys n?ytt?? kuitenkin pys?htyneen niin rasvan laadun kuin m??r?nkin suhteen. Suomalaisten ruokavaliossa on kovaa rasvaa edelleen liian paljon. Miesten ruoassa kovaa rasvaa on keskim??rin 14,9 E% ja naisten 14,1 E%. Kovassa rasvassa on mukana my?s transrasvahapot, mutta niiden osuus suomalaisten ruokavaliossa on merkityksett?m?n v?h?inen (0,5 E%). Aikaisemmin maito, voi ja liharuoat olivat t?rkeimm?t kovan rasvan l?hteet. Nyky??n kovaa rasvaa saadaan eniten juustoista, liharuoista ja erityyppisist? ravintorasvoista. Samalla kun maidon kulutus on v?hentynyt ja laatu muuttunut v?h?rasvaisemmaksi, ovat muut maitovalmisteet, kuten jogurtit ja j??tel?t lis?nneet suosiotaan
ja osuuttaan kovan rasvan l?hteen?. Makeista ja suolaisista leivonnaisista kovaa rasvaa saadaan yht? paljon kuin liharuoista.

http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelu ... 112005.pdf

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 17 Marras 2006 12:17

Eli Pihtiputaan mummon kielell?: transrasvasuositus on suomettunut...

Suomettuminen, vanha merkitys:

"Suomettuminen, Finnlandisierung on L?nsi-Saksassa 1960-luvulla esitelty termi. Termill? tarkoitettiin negatiivisesti Suomen joutumista Neuvostoliiton valtapiiriin. Suomessa Neuvostoliiton vaikutusvalta ulottui my?s sis?politiikkaan ja ilmeni mediassa ns. itsesensuurina.

Viel? 1985 Koivisto pyrki est?m??n Juho Kusti Paasikiven p?iv?kirjojen julkaisemisen ja lopullisesti suomettuminen alkuper?isess? merkityksess??n p??ttyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Suomalaisesta poliittisesta keskustelusta k?site ei kuitenkaan ole t?ysin h?vinnyt 2000-luvullakaan, ja suomettuneisuuden tai "uussuomettumisen" k?sitett? on viljelty milloin puhuttaessa Suomen suhteista Neuvostoliiton seuraajavaltio Ven?j??n, milloin Euroopan unioniin, milloin Yhdysvaltoihin."
ote Wikipediasta

Suomettuminen, uusi merkitys:
"Ravitsemusvalistuksen muokkaaminen sellaiseen muotoon, ettei se paljasta suomalaisravitsemuksen ruokakaapin p??ll? istuville kiusallisia asioita. My?s: tarkoituksellinen k?sitteiden h?m?rt?minen ravitsemuskeskustelussa."
Ote Varpun ravitsemussanastosta

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 18 Marras 2006 11:17

Yll? olevaan viestiini laitoin suorat lainaukset ko. suosituksista. T?ss? sama lasia k??nnettyn? ja lyhennettyn? koskien vain transrasvoja. T?ydenn?n my?s tietopankkiartikkelia t?m?n osalta.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset

Suositukset aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille

Tyydyttyneen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu saanti tulisi rajoittaa noin 10 %:iin kokonaisenergiam??r?st? (E%). Osittain kovetetuista rasvoista per?isin olevien transrasvahappojen m??r? tulisi olla mahdollisimman alhainen.

Suositukset yli 2-vuotiaille lapsille

Ensimm?isen elinvuoden aikana osittain kovetetuista rasvoista per?isin olevien transrasvahappojen saanti tulisi olla mahdollisimman alhainen. Yli 12 kuukauden ik?isille lapsille k?ytet??n tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvahappojen osalta samoja suosituksia kuin vanhemmille lapsille ja aikuisille.


Eli k?yt?nn?ss? sek? lapsilla ett? aikuisilla osittain kovetetuista rasvoista saatavien transrasvojen m??r? tulisi minimoida.

Suomalaiset ravitsemussuositukset

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen1 yhteenlasketun saannin tulisi olla noin 10 E%.
Luonnossa tyydyttym?tt?m?t rasvahapot ovat useimmiten cis-muodossa. Niist? voi synty? trans-isomeereja teollisesti rasvoja osittain kovetettaessa tai bakteerien normaalin toiminnan tuloksena m?rehtij?iden p?tsiss?. Transrasvahapot k?ytt?ytyv?t elimist?ss? tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan.
Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen (= kova rasva) saantia on syyt? v?hent?? ja kerta- ja monityydyttym?tt?mien rasvahappojen osuutta lis?t?. Rasvan kokonaissaanti tulee pit?? kohtuullisena. Kovassa rasvassa on mukana my?s transrasvahapot, mutta niiden osuus suomalaisten ruokavaliossa on merkityksett?m?n v?h?inen (0,5 E%).


Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa katsotaan osittain kovetetuista rasvoista per?isin olevia ja maitorasvan sis?lt?mi? transrasvoja ei eritell?, vaan on niputettu yhteen.
Transrasvojen sanottaan k?ytt?ytyv?n elimist?ss? samaan tapaan kuin tyydyttyneiden rasvojen. J?tetty mainitsematta, ett? ensin mainitut ovat huomattavasti haitallisempia.
Lis?ksi todetaan suomalaisten transrasvahappojen saannin olevat merkityksett?m?n v?h?inen - perustuen Finravinto 2002-tutkimukseen, jossa haastateltavat ovat aliraportoineet sy?misens

hiilaritietoiset

ViestiKirjoittaja hiilaritietoiset » 20 Marras 2006 16:08

Transrasvajuttuumme on lis?tty kappale Transrasvat ravitsemussuosituksissa:

http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Kiitos Anja!!

ViestiKirjoittaja Anja » 06 Helmi 2007 10:09

Pekka Hiilari kirjoitti:Kiitos. Taas sait pudotettua pari suomua silmilt?ni. Valitettavan paljon niit? on tarvinnutkin repi?, ja paljonkohan niit? viel? on, kun n?it? suomalaisen hallintokulttuurin ohdakkeita aina vain riitt??.


Nykyisin sit? suhtautuu paljon ep?luuloisemmin annettuun valistukseen ja ohjeistukseen. Esimerkiksi syd?nmerkki paljastui tarkemmalla tarkastelulla pahemmaksi sudeksi kuin alunperin ajattelinkaan. (Ei siis pedoksi vaan ep?onnistuneeksi)

Suomut karisevat, t?ytyy varmaan ottaa suomustusrauta t?h?n koneen viereen. :D


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija