Hiilihydraattitietoiset ruokapyramidit

[Anja]

Hiilaritietoisissahan on nyt s?pin??. Uskaltaako t?llainen tavis en?? sanoa yht??n mit??n, kun on korkeasti itseoppineita ja korkeasti koulutettuja keskustelemassa. Sanonpa min?kin v?liin vaatimattoman mielipiteeni, voi rauhassa hyp?t? t?m?n yli.

Ruokavalioasiat her?tt?v?t vilkasta keskustelua. S?pin?? tuntuu riitt?v?n, mutta kyll? silti kannattaa uskaltaa sanoa - ja pit??kin, kun sanottavaa kerran on. Sit? paitsi kaikki muutkin ovat taviksia.

Min? en m??r?tt?m?sti pysty sy?m??n hedelmi? hiilihydraattiherkkyyteni takia. Suosin mieluummin kotimaisia marjoja: mustikoita, puolukoita, karpaloita ym. ja niit? kotipuutarhankin marjoja, n?iss?kin kyll? tulee raja. Jos s?isin hedelmi? mielin m??rin minulla olisi aina n?lk?. Kotimaiset omenat ovat OK ja kirsikat, luumut mit? niit? nyt on. Raakana Suomeen tuodut ja Suomessa kypsytetyt hedelm?t ei todellakaan kiinnosta minua myrkkyineen, vaikka niit? jonkin verran sy?nkin.
...
Toisaalta en pysty sy?m??n mielin m??rin proteiinia ja rasvaakaan. Kyll?isyyden tunne tulle ?kki?. Leip?? sy?n rajoitetusti, koska voin leiv?ll? menet?? n?l?nhallintani. T?n??n s?in perunankin. Ja hyv? on olla. Min? ymm?rr?n hiilihydraattitietoisen ruokapyramidin oikein hyvin.

Minustakin se on selke? ja antaa mahdollisuuden koota oman sovellutuksensa ruoka-aineista.

[Pappa]

Arvostus. Tottakai arvostetaan kun riitt?v?n paljon miellytt?? arvostuksen antajia. Se on taitolaji... sanoa ja j?tt?? sanomatta valikoidusti.

(tied?tteh?n mit? taas silloin saattaa tapahtua kun puhuu sopimattomia... viitataanpas ihan kotomahan. Vaikkapa "tapaus" professori Saloseen kun oli se "rasvasota")

Mitenk?s edesmennyt Keys. Hyvin arvostettu, ainakin kun kuuntelee vain h?nt? arvostavia.




T?m? lienee useimmille tuttukin jo:

Dietary fats, carbohydrate, and progression of coronary atherosclerosis in postmenopausal women.

Kun sitten nen? papereissa luemme kymmenia ja jopa satojakin tutkimuksia on t?m? mainio teksti syyt? palauttaa aika ajoin mieleen. Sen kokonaisuudessaan voi printata vaikkapa lukukammionsa sein?lle.


Why Most Published Research Findings Are False

"John P. A. Ioannidis

Summary

There is increasing concern that most current published research findings are false. The probability that a research claim is true may depend on study power and bias, the number of other studies on the same question, and, importantly, the ratio of true to no relationships among the relationships probed in each scientific field. In this framework, a research finding is less likely to be true when the studies conducted in a field are smaller; when effect sizes are smaller; when there is a greater number and lesser preselection of tested relationships; where there is greater flexibility in designs, definitions, outcomes, and analytical modes; when there is greater financial and other interest and prejudice; and when more teams are involved in a scientific field in chase of statistical significance. Simulations show that for most study designs and settings, it is more likely for a research claim to be false than true. Moreover, for many current scientific fields, claimed research findings may often be simply accurate measures of the prevailing bias. In this essay, I discuss the implications of these problems for the conduct and interpretation of research.

John P. A. Ioannidis is in the Department of Hygiene and Epidemiology, University of Ioannina School of Medicine, Ioannina, Greece, and Institute for Clinical Research and Health Policy Studies, Department of Medicine, Tufts-New England Medical Center, Tufts University School of Medicine, Boston, Massachusetts, United States of America"

[Anja]

Juuri huomionkiinnitt?misen n?k?kulmasta marjat, hedelm?t ja p?hkin?t ovatkin v??r?ss? paikassa, koska niit? sy?d??n liian v?h?n! Lihaa, juustoa tai kananmunia taas ei sy?d? liian v?h?n ja siksi huomionkiinnitt?misen n?k?kulmasta niit? ei ole syyt? korostaa.

Kommenttisi on tullut esiin t?ss? keskustelussa selke?sti. Pohdimme niit?, jos jossain vaiheessa katsomme aiheelliseksi t?sment?? pyramideja.

[Pappa]

Kasvikunnan proteiinit on pakattu siten, ett? niiden mukana saadaan kuitua ja fytokemikaaleja (molempia palkokasveissa) ja hyvi? rasvoja (mm. p?hkin?iss?). Niiss? ei ole juurikaan tyydyttynytt? rasvaa eik? kolesterolia,

.

Kertositko mihin perustuu v?ite: "ei ole juurikaan tyydyttynytt? rasvaa".

Muun muassa kookos on kasvi. (no luonnollisesti se on yleisest? linjasta jo reippaasti poikkeava) Kookos on l?hes yksinomaan tyydyttynytt?. Kun otetaan laaja joukko kasveja ja katsotaan sen summarasvan rasvahappoprofiili ei kai voida sanoa - ei juurikaan tyydyttynytt?. Tai sitten minulla h?m?rt?? mit? tarkoitetaan yleisesti tuolla ilmaisulla.

Toinen seikka on kolesteroli. Mit?s pahaa kolesterolissa on. Kyll? se on yksi aivan perustavaa laatua oleva osa el?m??. Sit? sent??n on oltava elimist?ss? melkoisesti. Toki jos ravinto on kovin kolesterolik?yh?? voimme sit? sitten sujuvasti itse valmistaa. Huolehtikaa riitt?v?st? kolesterolin saannista. Saannin liioitteluun ei ole luonnollisestikaan syyt?, ei edes divetymonoksidia tule liikasaada. Suojatkaa sit? my?s sek? elimist?n ulkopuolella (ruuan valmistuksessa ja s?ilytyksess?) ett? elimist?ss? haitallisisilta prosesseilta.

[Pappa]

Mielenkiintoisena reunaan kirjoitettavana huomautuksena er?s yksityiskohta kuituasiassa.

Yksi kuidun eritt?in t?rke? "rooli".

Kuidusta saadaan eritt?in t?rke?? tyydyttynytt? rasvaa suolen epiteelisolujen k?ytt??n. Siis nimenomaan kui-dus-ta! Mink? osan se selitt?? kuidun ep?illyst? hyv?st? roolista suoliston hyvinvoinnille on minulle ep?selv?. T?ss? tarkoitan p??asiassa yht? t?rke?? tyydyttynytt? rasvahappoa. Butyraattia. (C4:0)

Sill? on erinomaisen t?rke? rooli erityisesti suolikanavan loppupuolella epiteelisolujen energian tuotannossa.

Meid?n on nimitt?in aina muistettva yksi pikkujuttu. Ravinnolla jonka tungemme ruuansulatuskanavan alkup??st? sis??n on "kaksi" ravittavaa. Meid?n oma "ihmis" solukko ja sen solukasan lis?ksi sill? on ravittava meid?n erinomaisesti t?rke? "elin" joka ei koostu ihmisen solukosta. Meid?n symbioottinen "elin" jolla ei ole tarkkaa "rajaa" ja jolla on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Meid?n solujen joukossa el?v? mikrobimassa joka toisalta saa meilt? mutta my?s antaa meille (muun muassa huolehtii suolistossa osasta solujemme energiahuoltoa. Sit? voi pit?? my?s essentiellin? elimen? joka on ravittava. Yksi pieni osa t?t? on tuo kuitu ja siit? tuotettu butyratati (vaikka emme lehmi? olekaan). (toki syntyy lajempaa kirjoa (mm. asetaattia, propionaattia, butyraattia ja valeraattia) Butyraatilla on t?rke? rooli kolonosyyttien kannalta ja vaje voi edesauttaa siell? virheelist? solukasvua. (sy?p??)

Juhana, jos v?lttelet mahdollisimman paljon tyydyttynytt? rasvaa ravinnosta niin paljonko ajattelit ett? se vaikuttaisi elimist?ss?si olevaan ja kiert?v??n tyydyttyneen rasvan m??r??n. Pistet??nk? analyysiin sinun plasman ffa. Tai otetaan kudosn?yte. Kerro sitten kuinka v?lt?t elimist?si tyydyttyneen rasvan kirot. Mik? muuttui in vivo kun ravinto muuttui el?inrasvasta kasvirasvaksi. Siis noissa el?inrasvoissa joita - ja vain joita - sinunkin elimist? sis?lt??. Miten ihmeeess? v?lt?t ihmisproteiinin mukana olevan pahan tyydyttyneen el?inrasvan. Muuta rasvaa sinussa nimitt?in ei juuri sis?puolellasi ole. Sinussa on t?sm?lleen el?inproteiinia sek? el?inrasvaa ja melkoinen osajoukko siit? on tyydyttyneit? rasvahappoja olet sitten niit? ravinnossasi n?hnyt tai et. (Toki ravinnon rasvahappoprofiili vaikuttaa sis?iseen rasvahappoprofiiliin mutta... ) T?m?nh?n tiesitkin. Siksi kysyn - miksi?

T?llaistakin rasvahappoprofiilia el?imen (lajina ihmisnis?k?s) kudoksissa esiintyy kun tutkitaan