Tämä juttu on niin käsittämätön, että monet pitävät sitä keksittynä salaliittoteoriana. Väittäväthän jotkut holokaustiakin keksityksi. Tosiasiat kuitenkin puhuvat puolestaan. Lääke- ja elintarviketeollisuus hallitsevat sadoilla miljardeilla dollareilla maailmaa, ne hallitsevat kansantalouksia ja ihmisten ruoka- ja muita elintapoja, käyttäytymistä, terveyttä ja sairautta. Lääketeollisuus hallitsee rahan voimalla lääkärikuntaa ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä, terveystoimittajia ja heidän kauttaan mediaa ja julkisuutta. Lääke- ja elintarviketeollisuus huijaavat vilpillisillä tutkimustuloksilla minkä ehtivät kuluttajia ja ammatti-ihmisiä. Ruotsissa ja Suomessa (ehkä muuallakin) Unilever kouluttaa ravitsemusterapeutteja kertomalla heille "hyvistä rasvavoista" (lue: margariineista).
Kuinka tähän on tultu? Yritän selvittää asiaa tässä viestiketjussa – en yhdessä, vaan useammassa viestissä. Minusta jokaisen lääkärin, sairaan- ja terveydenhoitajan, apteekkilaisen, ravitsemusterapeutin, ravitsemustieteilijän, kemistin, biologin ja muiden ravitsemuksesta ja lääkkeistä kiinnostuneiden ihmisten tulisi tuntea tätä erikoista historian aluetta. Se alkaa 1900-luvun alun Saksasta.
Saksan kemianteollisuudella on yli 100 vuoden historia. Lääketeollisuus on kemianteollisuuden lapsi. Ravitsemustiede puolestaan on lääketeollisuuden lapsi, kuten tulemme tuonnempana näkemään. Kemianteollisuuden neronleimaus oli alkaa valmistaa synteettisiä lääkkeitä petrokemian tuotteista. Ensimmäiset masennuslääkkeet kehitettiin V2-rakettien polttoaineesta, jolla oli ollut tarkoitus voittaa myös kilpajuoksu avaruuteen.
Interessengemeinschaft Farben eli lyhyesti IG Farben oli 1900-luvun alkupuolen suurin teollisuusimperiumi Saksassa.
Interessengemeinschaft tarkoittaa yhteisten etujen yhdistystä. Käytönnässä se oli kartelli, johon kuuluivat kemian jätit BASF (Badische Soda- Und Anilinfabrik), Bayer, Hoechst ja monet muut kemian ja lääkealan yritykset. IG Farben oli Adolf Hitlerin suurin vaalirahoittaja. Vuotta ennen Hitlerin valtaannousua IG Farben lahjoitti Hitlerille ja hänen nazipuolueelleen valtavan summan, 400 000 [silloista] markkaa. Siinä oli vaalirahatukea kerrakseen. Ja sille saatiin vastinetta. IG Farbenin tuki Hitlerille oli niin valtavaa, että kenraali Dwight D. Eisenhower (Yhdysvaltain presidentti 1953–1961) totesi, ettei Hitler olisi voinut aloittaa salamasotaansa ilman tätä tukea. IG Farberin tutkijat olivat saaneet neljä Nobelin palkintoa, joukossa Gerhard Domagks (lääketiede 1939).
IG Farbenin tavoite oli Hilterin avulla valloittaa koko maailma toisessa maailmansodassa. Sata prosenttia siinä käytetyistä räjähdysaineista, synteettisestä polttoaineesta ja kumista valmistettiin IG Farberin tuotantolaitoksissa. Polttoainetta ja tarvittiin mm. panssareihin ja muihin kulkuneuvoihin (joissa käytettiin myös synteettistä kumia). Wehrmachtin vallattua toisen Euroopan maan IG Farben seurasi perässä ja otti haltuunsa sen teollisuuden. Hitlerin vanavedessä IG Farben osallistui Itävallan, Tsekkoslovakian, Puolan, Norjan Hollannin, Belgian, Ranskan ja eräiden muiden natsien valtaamien maiden riistoon. Hitlerin ja Wehrmachtin toiminta toisessa maailmasodassa ei olisi ollut mahdollinen ilman IG Farbenia. Holokaustin syntipukki ei siis ollut pelkästään psykopaatti Hitler, vaan "kolmannen valtakunnan" eli Saksan kemian kemianteollisuus, etunenässä BASF, Bayer, Hochst ym.
Auschwitzin ja Birkenaun tuhoamisleireillä miljoonien juutalaisten tappamiseen käytetystä kaasusta kaikki tuli IG Farbenin tytäryhtiöltä (IG Auschwitz). SS-Reichsfuhrer Heinrich Himmler tarkasti leirin rakennuspaikan 1.3.1941. IG Farbenin hallituksen jäsen Otto Armbrust, joka oli vastuussa Auschwitzin hankkeesta totesi 14.4.1941 IG Farbenin kollegoilleen: "
Uusi ystävyytemme SS:n kanssa on siunaukseksi. Keskitysleirin kaikki toimet hyödyttävät yhtiötämme. IG Farberin lääketeollisuus, tohtori Josef Mengelen johdolla, käytti keskitysleirin vankeja koekaniineinaan. Auschwitzissa ja Birkenaussa testattiin muun muassa uusien ja ennestään tuntemattomien rokotteiden vaikutuksia. Näissä kokeissa kuoli tuhansia ihmisiä. Vangeilla ei ollut paluuta: Ne jotka olivat liian heikkoja tekemään työtä tehtaissa lähettiin kaasukammioihin. Miljoonat juutalaiset myrkytettiin hengiltä IG Farberin suunnittelemalla ja tuottamalla Zyclon-B:llä.
Nürnbergin sotarikostuomioistuin tuomitsi 24 IG Farbenin hallituksen jäsentä ja johtajaa vankilaan joukkotuhonnasta, orjuuttamisesta ja muista rikoksista ihmisyyttä vastaan. Oikeudenkäynnin amerikkalainen puheenjohtaja totesi: "
Nämä IG Farben -rikolliset ovat pääasiallisia sotarikollisia, eivät hullut natsifanaatikot. Ellei näiden [todellisten] rikollisten syyllisyyttä tuoda päivänvaloon eikä heitä rankaista, he ovat tulevaisuudessa paljon suurempi uhka maailmanrauhalle kuin Hitler, jos hän olisi vielä elossa.? Kumma kyllä, kaikki 24 vapautettiin vuoteen 1951 mennessä ja he toimivat Saksan suurteollisuuden konsultteina. Nurnbergin tuomioistuin hajoitti IG Farbenin erillisiksi yhtiöiksi, Bayer, Hoechst ja BASF. Nyt nämä kukin ovat yli 20 kertaa suurempia kuin emoyhtiö IG Farben oli ollut 1944, toisen maailmansodan viimeisenä vuotena. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kunkin kolmen tehtaan hallituksen puheenjohtajaksi oli valittu entinen Nazi-puolueen jösen: Zyclon-B:n valmistajan Carl Wurster (BASF vuoteen 1974), Carl Winnacker (Hoechst 1970-luvun lopulle) ja Curt Hansen (Bayer 1970-luvun lopulle).
Nämä yhtiöt jatkoivat poliitikkojen avustamista vaalirahoin, ja saivat niille vastinetta. 1950- ja 1960-luvuilla yhtiöt panostivat nuoren poliitikon Helmut Kohlin vaalikampanjoihin. Hän oli kotoisin BAFS:n kotikaupungin Ludwigshafenin esikaupungista. Vuosina 1957–1967 häntä rahoitti "
Verband Chemischen Industrie" (kemianteollisuuden yhdistys), joka oli Saksan lääke- ja kemianteollisuuden keskeinen lobbaaja. Siten Saksan kemian- ja lääketeollisuus sai valtion johtoon oman tukijansa 16 vuodeksi, jona aikana Saksan kemian- ja lääketeollisuus nousi maailmanmahdiksi viemällä tuotteitaan 150 maahan, joissa sillä oli tytäryhtiöt. Saksa on ainoa maa maailmassa, jossa valtion johtajana on ollut kemian- ja lääketeollisuuden rahoittama henkilö.
Saksalaisilla oli kaikki maailman tärkeimmät kemian alan patentit, mutta toisen maailmansodan voittajavallat julistivat kaikki saksalaiset patentit rauenneiksi, joten Yhdysvalloissa ja muualla voitiin alkaa valmistaa kemian alan tuotteita ja lääkkeitä, joiden patentit olivat olleet alun perin saksalaisilla. Tuotteita alkoivat nyt valmistaa Imperial Chemicals (ICI, Iso-Britannia), DuPont, Dow ja Rockerfellerin Standard Oil (Esso, my?hemmin Exxon). Vuonna 1942 paljastui, että John D. Rockefeller Jr oli auttanut saksalaisia sodan alkuvaiheessa toimittamalla heille lyijyn lisäainetta, jota tarvittiin saksalaisten lentokoneiden moottoreissa. Sen lisäksi hänen Sveitsiin rekisteröity sisaryrityksensä oli toimittanut polttoainetta saksalaisille sukellusveneille. Tästä maanpetoksesta Rockefeller sai naurettavan 5000 dollarin sakon. Hän sai saksalaisilta sisäpiiritietoa, jonka avulla Rockefeller-säätiö hallitsi sodanjälkeisinä vuosina USA:n teollisuutta ja muun muassa perusti
ravitsemustieteen professuurin Harvardin yliopistoon. Kiitokseksi Rockefellerin ja Hitlerin yhteistylstä USA ei koskaan pommittanut IG Farberin pääkonttoria Frankfurt am Mainissa. Rakennusta käytettiin liittoutuneitten (Eisenhowerin) päämajana sodan jälkeen. Eräät yhdysvaltaiset sijoittajat olivat kaukonäköisiä, ja oivalsivat jo toisen maailmansodan loppuaikoihin, että
lääketeollisuuteen sijoittaminen toisi uskomattomia voittoja, mikä sittemmin osoittautuikin todeksi.
Lääketeollisuudella ei ole koskaan ollut tavoitteenaan kehittää kansantauteja parantavia, vaan ainoastaan oireita lieventäviä lääkkeitä, joita sairastuneet ihmiset joutuvat käyttämään koko loppuikänsä. Ja kun vielä terveet ihmiset, jopa lapset, saadaan käyttämään lääkkeitä (esim. statiineja), niin
a vot, silloin vasta rahaa tahkotaankin. Näin varmistetaan lääketehtaiden osakkeenomistajien edut.
Jatkuu huomenna
Lähteitä:
Dr Matthias RathDocent Ralf Sundberg: Forskningsfusket! Så blir du lurad av kost- och läkemedelsindustrin, Optimal Förlag 2011Tri Ben Goldacren videoluento Seattlessa