Lääke- ja elintarviketeollisuuden uskomaton huijaus

[Matti Tolonen]

Läkketeollisuus vannoi muutama vuosi sitten ryhtyvänsä läpinäkyväksi mitä lääkäreille maksettuihin rahoihin tulee. Vaan kuinkas sitten kävikään?
Helsingin Sanomat 25.2.2017: Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

Diabeteslääkäri Timo Valle ei kiellä lääke teollisuuden vaikutusta lääkäreihin. Lääkeyhtiöt maksoivat 2015 hänelle 87 000 euroa, joka on iso osuus hänen 202 000 euron ansiotuloistaan. Vuonna 2015 hänelle maksoivat palkkioita lääkeyhtiöt Sanofi, Novo Nordisk Finland, AstraZeneca, Takeda, MSD Finland, Boehringer Ingelheim Finland ja Eli Lilly. Vallen palkkioita ovat maksaneet vuosien varrella myös muut lääkeyhtiöt. Valle kuuluu niihin yli 4 000 läkäriin, ­jotka päättivät kertoa taloudelliset kytköksensä lääkefirmoihin. Samalla hän erottuu joukosta.

Isotuloinen lääkäri vaatii avoimuutta muiltakin – ”Jos asia koetaan hankalaksi, pitää olla toinen systeemi, joka toimii”. Eniten rahaa saaneet terveydenhuollon ammattilaiset tekivät asiantuntijatehtäviä, kuten koulutustyötä. Helsingin Sanomat 25.2.2017

Lääkärit määräävät Suomessa vuosittain lääkkeitä yli kahdella miljardilla eurolla, mistä yhteiskunta maksaa yli puolet. HS:n selvityksen mukaan lääkärit antoivat luvan ilmoittaa lääketeollisuudelta saamaansa rahoitusta 5,7 miljoonalla eurolla. Piiloon jää edelleen yli 17 miljoonan euron rahoitus.

Yhteiskunta maksaa kytkösten salailun isoina lääkekuluina. Lääketeollisuuden rahoitus lääkäreille ei ole pyyteetöntä. Kela maksaa reseptilääkkeiden kustannuksia vuosittain noin 1,3 miljardia euroa. Helsingin Sanomat 25.2.2017

[Matti Tolonen]

Onko ravitsemustiede myrkytetty?

[Matti Tolonen]

Professori Peter Gøtzschen esitelmä Helsingissä, otsikkona "Psychiatric drugs do more harm than good"

Perinatologian professori, Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio kävi kuuntelemassa esitelmän ja kirjoitti siitä seuraavan arvion Duodecimiin otsikolla

Oikea vai väärä profeetta?

"Uteliaisuus ajoi yliopistolle kuuntelemaan Peter Gøtzschen esitelmää otsikolla "Psychiatric drugs do more harm than good". Häntä mainostettiin maailmankuuluna tutkijana, joka on johtanut monien kliinisten käytäntöjen kriittistä arviointia. Hän on Kööpenhaminan yliopiston professori, yksi Cochrane Collaborationin perustajista ja sen hallituksen jäsen. Tämä näyttöön perustuvan lääketieteen kansainvälinen lippulaiva julkaisee systemaattisia katsauksia ja on ollut Käypä hoito -projektin esikuva.

"Esitelmä oli hämmentävä sekoitus faktaa ja herjaa. Tulilinjalla olivat lääketeollisuus, psykiatrit ja psykofarmakat, varsinkin SSRI-ryhmän masennuslääkkeet. Lääketeollisuus sponsoroi kelvottomia kliinisiä tutkimuksia saadakseen tuotteilleen viranomaishyväksynnän. Psykiatrikunta on korruptoitunut ja kulkee yritysten talutusnuorassa. Myyntiä on paisutettu laajentamalla indikaatioita ja luomalla uusia "diagnooseja". Lääkkeiden tehoa on liioiteltu ja haittavaikutuksia vähätelty, oireet ja haittavaikutukset on sekoitettu keskenään ja itse asiassa monet masennukseen liittyvät itsemurhat johtuvat lääkkeistä. Samaan romukoppaan joutavat myös psykoosilääkkeet. Parasta olisi kieltää psykofarmakat kokonaan ja luottaa psykoterapiaan. Yhteiskunnan tulisi kustantaa kaikki lääketutkimus. Näitä viestejä, höystettyinä lukuisilla potilastarinoilla, löytyy myös Gøtzschen kirjoittamista populaarikirjoista, jotka olivat tilaisuudessa näyttävästi esillä. Paikoin esitelmöitsijä sortui poimimaan rusinoita pullasta eli siteeraamaan yksipuolisesti omia kantojaan tukevia tutkimuslöydöksiä.

"Olen ollut jo pitkään poissa lääkärintyöstä ja sitä ennen hoitanut vain potilaita, jotka painoivat alle neljä kiloa. Siksi omaan kokemuspiiriini psyykenlääkkeet eivät kuulu. Niinpä jälleen uteliaisuus ajoi katsomaan tuoretta kotimaista Käypä hoito -suositusta depression hoidosta. Sen kannanotot ovat lähes joka suhteessa päinvastaiset kuin tanskalaisen gurun. Lääkehoito on tehokasta ja sitä suositellaan ainakin keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Annoksen suurentaminen tuottaa lisähyötyä. Näytön aste on arvioitu kategoriaan A (vahva tutkimusnäyttö, useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset). Haittavaikutuksia esiintyy noin 10 - 15 %:lla potilaista, ja ne voivat johtaa lääkityksen keskeyttämiseen. Nuorten potilaiden itsemurhariski mainitaan.

"Entä sitten Cochrane Collaboration? Sen verkkosivuilta löytyi 194 systemaattista katsausta hakusanalla "antidepressants". Niistä käy ensinnäkin ilmi valtava kirjo erilaisia indikaatioita, joihin näitä lääkkeitä on käytetty, ainakin kliinisissä kokeissa. Tinnitus, anoreksia, bulimia, tupakoinnin lopettaminen, kaamosmasennus ja tietenkin erilaiset eri-ikäisten potilaiden ja eri sairauksiin liittyvät masennukset. Katsausten lukemiseen ei uteliaisuuteni sentään riittänyt, mutta vilkaisu niiden päätelmiin viittasi laimeaan innostukseen lääkkeiden tehosta. Tavallisin kritiikki oli tutkimusten huono laatu, jonka syynä olivat liian pienet aineistot, julkaisemisharha tai molemmat. Näytön aste A jäi useimmiten saavuttamatta, lisätutkimuksia pidettiin monesti tarpeellisina. Näyttää siltä, että joko Cochrane on turhan kriittinen tai Käypä hoito turhan lepsu.

"En yritä enkä edes pystyisi ottamaan kantaa masennuslääkkeiden etuihin ja haittoihin. Joissakin asioissa Gøtzsche ei ole mielipiteineen yksin. Lääketeollisuudella on huono historia tuotteidensa hoitokokeissa, vaikka ne olisi tehty näennäisesti "oikein". Potilasryhmiä on siivottu, lopputulosmuuttujia manipuloitu ja tilastomenetelmiä käytetty väärin. Paha ongelma on julkaisemisharha. Yhdysvaltojen lääkeviranomaisen (FDA) luvalla tehdyistä 74 masennuslääketutkimuksesta positiiviseen tulokseen päätyi 38, joista 37 julkaistiin. Negatiivisen tuloksen antaneista 36 tutkimuksesta vain 14 julkaistiin. Osasyy harhasta kuuluu tieteellisille lehdille, joiden vertaisarviointi ei kunnolla toimi. Toisin on juridisen arvioinnin laita, sillä tutkimustulosten vääristelystä, markkinoinnista muuhun kuin sallittuun tarkoitukseen ja kuluttajien pettämisestä ovat eräät lääkejätit (muun muassa GlaxoSmithKline, Pfizer, Merck, Eli Lilly ja Abbott) maksaneet satojen miljoonien korvaukset. Ryhtiliike on kuitenkin menossa. Nykyisin vaaditaan kaikkien lääkekokeiden rekisteröintiä ennakolta, jotta niiden tuloksia ei voitaisi piilottaa kassakaappiin. Myös tieteelliset lehdet ovat parantaneet tapojaan. Vaatimus, että kaikki lääkekehitys tehtäisiin julkisella rahalla, on epärealistinen, jopa naiivi.

"Huolestuttavaa on, että Cochrane Collaborationin hallituksen jäsen esiintyy kuin pahin populisti á la Donald Trump. Jos tutkimusnäyttöön perustuvan argumentaation toivotaan vaikuttavan päätöksentekijöihin, olivatpa he lääkäreitä tai politiikan toimijoita, sen on oltava asiantuntevaa, tasapuolista ja kiihkotonta. Muussa tapauksessa viestin viejästä tulee vain yksi lobbari muiden joukossa. Näin menetetään se erityinen arvo, joka tieteellisin menetelmin hankitulla tiedolla on verrattuna arkikokemukseen tai mutu-tuntemuksiin.

"Nähtyään Gøtzschen kirjoituksen "Prescription drugs are Britain's third biggest killer" Cochranen ylin johto julkisti lausuman (http://www.cochrane.org/news/statement-cochrane), jonka mukaan professori Gøtzschellä on velvollisuus tehdä selvä ero omien ja organisaation arvioiden välillä. Cochrane-yhteisössä on näet hyvin vaihtelevia käsityksiä psykofarmakoista. Esitelmä ja sen markkinointi osoittivat, että lausumaa ei noudateta."

LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2017;133(8):764-5
KOLUMNI 0 7
Artikkelin tunnus: duo13666 (013.666)

Kommenttti:
Kari Raivio vastusti yhdessä Jussi Huttusen kanssa 1980-luvulla julkisuudessa (mm. Mirja Pyykön tuottamassa TV-ohjelmassa) ankarasti ravintolisien käyttöä. Hän lupasi juoda kanssani "pienen pikarillisen" helokkiöljyä (gammalinoleenihappoa), jos pystyisin osoittamaan, että siitä on jotakin hyötyä. Siitä on tällä hetkellä 66 tieteellistä tutkimusta PubMed-tietokannassa. Raivio ei tiennyt silloin eikä ehkä tiedä vieläkään, ettei GLA:ta juoda pikareista.

[San Martino]

Ylläoleva kansleri Ravion kirjoitus on hyvin linjassa kampanjalle,jota käydään huuhaata vastaan Suomessa...

Nyt on tulossa ryhtiliike. Eduskunta ja Helsingin yliopisto järjestivät lokakuussa tilaisuuden, jossa emerituskansleri Kari Raivio kiteytti asian näin:

– Median tulisi luopua näennäistasapuolisuudesta, jonka varjolla kaiken karvaisille mielipiteille halutaan antaa yhtäläinen julkisuus.

Konsensusta edustavien tutkijoiden on sitten kärsivällisesti selitettävä, miksi huuhaa on huuhaata.

viewtopic.php?f=22&t=5848#p45528