http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 13_p.shtmlEduskunnan puhemiehelle
Kilpirauhanen erittää ihmisen aineenvaihduntaa sääteleviä hormoneita, kuten tyroksiinia T4 ja trijodityroniinia T3. Aivolisäke puolestaan tuottaa sen hormonin TSH, joka aktivoi kilpirauhasen toimintaa. Vajavainen kilpirauhasen tai aivolisäkkeen hormonituotanto aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa - aivolisäkkeestä johtuva vajaatoiminta on huomattavasti harvinaisempi. Tämä vajaatoiminta aiheuttaa erilaisia oireita, kuten uupumusta, palelua, ummetusta, painonnousua, nivel- ja lihaskipuja tai muistihäiriöitä. Diagnosoimaton ja hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta on merkittävä terveysriski, joka voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa diagnostisoitaessa mitataan verestä yleensä kilpirauhasta stimuloivan hormonin TSH ja vapaan tyroksiinin T4V pitoisuus. Kilpirauhasesta johtuvassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa on TSH-arvo suurentunut ja T4-arvo pienentynyt. Tämä ei päde aivolisäkeperäiseen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoimintaa lääkitään normaalisti tyroksiinitableteilla T4-hormonilla.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että kilpirauhasen metabolia ja vajaatoiminta onkin edellä esitettyä monimutkaisempaa. Kilpirauhanen tuottaa T4-hormonia 80 % ja T3-hormonia 20 %. Kudoksissa valtaosa T4-hormonista muokkaantuu edelleen T3-hormoniksi. T3-hormoni on huomattavasti T4-hormonia aktiivisempaa ja lyhytikäisempää. Tämän vuoksi T4 voi toimia ikään kuin varastohormonina, josta elimistö voi tarpeen tullen muuntaa T3:sta. Lisäksi normaali metabolia tuottaa jonkin verran T3:n inaktiivista käänteismuotoa RT3.
Stressitilanteissa, diabeteksessa, hormonaalisissa häiriöissä ja monissa muissa sairauksissa ihminen kuitenkin tuottaa enemmän T3-hormonin käänteismuotoa, RT3:a. Tämä RT3-muoto ottaa solussa sen paikan, joka normaalisti kuuluu T3:lle. Koska RT3 on kuitenkin ns. inaktiivinen muoto, sen kiinnittyminen soluihin normaalin T3:n sijaan estää normaalin aineenvaihdunnan ja aikaansaa samat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kuin liian vähäinen T4-hormoni. Tämänkaltaista aineenvaihdunnan häiriötä on nimitetty esimerkiksi RT3-dominanssiksi tai Wilsonin syndroomaksi.
Kilpirauhasen metaboliaa tutkittaessa ja vajaatoimintaa diagnostisoitaessa voidaan nykyään tehdä tarkempia tutkimuksia kuin pelkästään T4V:n ja TSH:n mittaukset. Kilpirauhasen metaboliasta voidaan tutkia kaikki edellä mainitut hormonit eli kilpirauhasta stimuloiva hormoni TSH, vapaa tyroksiini T4V, trijodityroniini T3 sekä sen käänteismuoto, inaktiivinen trijodityroniini RT3.
Selvittämällä näiden hormonien pitoisuudet ja pitoisuuksien suhteet toisiinsa voidaan havaita ei vain alhainen T4 ja kohonnut TSH, vaan myös esimerkiksi käänteisen trijodityroniinin RT3 suuri määrä suhteessa trijodityroniiniin, T3:een. Toisin sanoen voidaan saada selville myös elimistön kyky muuntaa T4:ää T3:ksi.
Mikäli elimistön muunto T4:stä T3:ksi tapahtuu virheellisesti ja syntyy enemmän RT3:a, ei tyroksiinilääkitys T4 auta potilasta, koska lääkkeen T4 ei muunnu T3:ksi. Tästä syystä on kehitetty lääkkeitä, jotka perustuvat nimenomaan T3-hormoniin. Yleisen tietämyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä myynnissä kaksi T3-pohjaista valmistetta, Liothyronin ja Thybon. Potilaan yksilöllisestä metaboliasta riippuen paras hoitotulos voidaan saavuttaa eri tavoin: pelkällä tyroksiinilääkityksellä, pelkällä trijodityroniinilääkityksellä tai molempien yhdistelmällä. Potilas saattaa myös lääkärin arvion perusteella hyötyä esimerkiksi lisäseleenistä, sillä tutkimusten perusteella elimistön alhainen seleenitaso voi lisätä RT3-hormonin tuotantoa.
Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että kilpirauhasen oikeasta hoidosta on syntynyt lääkärien keskuudessa kiistaa. Osa endokrinologeista on vanhan hoitomallin kannalla ja osa lääkäreistä on saanut hyviä hoitotuloksia antamalla trijodityroniinia potilaille, jotka kärsivät RT3-dominanssista. Keskustelussa on tullut esille, että onnistuneen hoidon ansiosta osa työkykynsä menettäneitä potilaita on voinut palata takaisin työelämään.
Saamani tiedon mukaan kiistely on johtanut siihen, että jotkut endokrinologit ovat tehneet kantelun lääkärikollegastaan, joka käyttää T3:a monoterapiana ilman samanaikaista T4:ää. Kantelun tehneet endokrinologit vaativat nyt rajoituksia kantelun kohteena olevan lääkärin reseptinkirjoitusoikeuksiin.
Mediakeskusteluissa kerrotaan kyseisen lääkärin toimineen täysin moitteetta 20 vuotta. Kantelun takana eivät ole hänen potilaansa, vaan edellä mainitut endokrinologit, joilla on eri näkemys kilpirauhasen hoidosta. Nämä näkemyserot ovat nyt johtaneet siihen, että Valvirassa saatetaan pohtia lääkärinoikeuksien rajoittamista hyviä hoitotuloksia saavalta lääkäriltä. Kantelu T3:a monoterapiana käyttävää lääkäriä kohtaan aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa myös niille T3-monoterapiahoitoa antaville lääkäreille, joista ei ole vielä kantelua tehty, sekä heidän potilailleen.
T3-monoterapiaa vastustavat endokrinologit perustelevat kantaansa mm. niin, että pelkkä T3-lääkitys johtaa T4-arvojen jäämiseen viitearvojen ulkopuolelle. Monoterapiaa käyttävien lääkärien potilaskokemuksen perusteella potilaat kuitenkin voivat hyvin pelkällä T3-lääkityksellä, mikäli heillä on RT3-dominanssi ja elimistön kyky muuttaa T4:ää T3:ksi on häiriintynyt. On syytä kysyä, miksi määrätään RT3-dominanssista kärsivälle T4:ää, kun hänen aineenvaihduntansa muuttaa sen RT3:ksi joka vie T3:n paikan ja estää normaalin aineenvaihdunnan. T3-lääkitys monoterapiana RT3-dominanssipotilaalla toimii toivotulla tavalla, kun T4:n viitearvo on alempi.
RT3-monoterapiaa käyttävien lääkäreiden mielestä on kohtuutonta pitää potilaiden terveydentilan mittarina pelkkiä verikokeiden viitearvoja ja ummistaa silmänsä siltä, että sadat, vuosikausia vaikeista terveysongelmista kärsineet ihmiset ovat tervehtyneet T3-lääkityksellä. Näin ollen pitäisi olla selvää, että pelkkiä TSH- ja T4-viitearvoja ei voida käyttää T3-lääkityksessä hoitovasteen mittaamiseen.
Tietooni on myös tullut, että yksi valituksen tehneistä lääkäreistä toimii Valviran asiantuntijalääkärinä. Yleisen oikeustajun perusteella on syytä kysyä, voiko sama lääkäri tehdä valituksen ja toimia valitusta käsittelevän toimielimen asiantuntijalääkärinä ja asian ratkaisijana. On myös syytä kysyä, onko kyseisellä lääkärillä selvä ja selkeä eturistiriita asian ratkaisemisessa, koska hän toimii myös Orionin asiantuntijalääkärinä ja Orion valmistaa tyroksiinilääkettä - mutta ei uudempaa T3-lääkettä, sekä onko kyseinen henkilö jäävi hoitamaan asiaa?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen kilpirauhasen metabolian laajemman diagnostiikan T4V + TSH + T3 + RT3 -arvoista ja niiden välisistä suhteista ja RT3-dominanssin hoidosta,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta hyviä hoitotuloksia T3-monoterapialääkityksellä saaneiden lääkäreiden ammattitaitoa aletaan arvostaa laajemminkin ja tällä tavalla turvataan näiden lääkäreiden hoitamien potilaiden tervehtyminen sekä estetään mahdollisimman monen uuden sairauden puhkeaminen ja
kuinka hallitus aikoo valvoa Valviran toimintaa, jotta kantelun kohteena olevan lääkärin oikeusturvaa ei loukata ja myös jääviyssäännöksiä noudatetaan kaikilta osin?
Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013
Reijo Hongisto /ps
Jari Lindström /ps
