Tiukkislinja kannattaa

Tässä osiossa keskustellaan tyypin 2 diabeteksesta eli aikaisemmalta
nimeltään aikuisiän sokeritaudista ja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.

Valvoja: MahaTar

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 09 Heinä 2007 12:02

Bernsteinia lukeneena en v?it? vastaan. Mutta muutamia kysymyksi? her?si ei-diabeetikon mieless?:

Miten asettuvat muut terveysriskit? Toisin sanoen, mit? riskej? aiheuttaa dibetes itsess??n ja sen mahdollinen huononeminen? Ja toisaalta, mit? riskej? aiheuttaa ilmeisesti vain v?h?n antioksidantteja sis?lt?v? ruokavalio? Er??n tutkimuksen mukaan runsas rasvan kokonaism??r? lis?? my?s sy?p?riski? (ei tyydyttyneen rasvan, vaan rasvan yleens?).

Siis mietin t?ss?, ett? onko terveydellisesti optimaalisin vaihtoehto, ett? diabeetikko tarkkailee vain yht? muuttujaa, verensokeria? Tapahtuuko verensokerin alas saaminen muiden terveysriskien kustannuksella? Vai eik??

Ja n?m? kysymykseni ei ole tarkoitettu provoiluksi, vaan ovat ihan vilpitt?m?sti mieless? her?nneit?. Vastata ei tarvitse hymi?itten kera, mutta jospa asiallisesti kuitenkin ;) ...

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 09 Heinä 2007 13:09

Kyseess? oli
nk. Malm?n tutkimus

ja t??ll?

Tutkimustulosten mukaan runsas rasvan kokonaism??r? vaikutti naisten sy?p?kuolleisuuteen. Tiedossani ei ole, mit? muita tekij?it? rasvan lis?ksi otettiin huomioon.


Tuo vain viittaisi siihen, ett? antioksidanttien mahdollinen puuttuminen vaikuttaa kokonaisterveydentilaan.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 09 Heinä 2007 13:30

Tarkoitin huononemisella kokonaisriskien kartoitusta. Siis jos diabetes pahenee, niin mitk? sairausriskit siihen liittyv?t. T?t? verrattuna sitten esimerkiksi antioksidanttien mahdollisen v?hyyden aiheuttamiin terveysriskeihin.

Mutta vastauksesi t?ytti tiedonhaluni. Kyll? minunkin mielest?ni antioksidantit voi nauttia ilman sokrua. Olennaista on kai, ett? kiinnitt?? asiaan huomiota.

70% rasvaa ruokavaliossa -kokonaisuuden voi kai rakentaa terveellisemmin ja v?hemm?n terveellisesti?

Mulle hedelm?t ja marjat eiv?t ole pyh? lehm?, vaan herkkuja, jotka pit?v?t mieleni ja ruumiini iloisina. Mutta minullahan ei onnekseni olekaan diabetesta, joten voin vallan mainiosti n?in el?

veteraaniurheilija
Viestit: 586
Liittynyt: 18 Elo 2006 8:48
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

ViestiKirjoittaja veteraaniurheilija » 09 Heinä 2007 20:23

Olen kyll? vahvasti sit? mielt?, ett? hiilihydraattitietoista ruokavaliota ei oteta vakavasti diabeteksen hoidossa. Yll?tt?v?n nuivan vastaanoton t?m? saa l??k?rikunnassa. T?ss? t?ytyy olla kyse tottumattomuudesta tehd? K?yp? hoito -suosituksista poikkeavia hoitosuosituksia.

Minua on paljonkin harmittanut Diabetesliiton tiet?m?tt?myys t?st? vaihtoehdosta. Puuhailen v?lj?n aikataulun puitteissa pient? informaatiopakettia er??lle asiasta kiinnostuneelle l??k?rille. Olen ker?nnyt h?nelle tutkimustietoja diabeteksesta ja mit? kokemusta on erityisesti hiilihydraattien rajoittamisesta. Itse yll?tyin miten paljon n?it? tutkimuksia itse asiassa onkin.


Carbohydrate awareness and diabetes

Tutkimukset on (Lontoon murteella) luettavissa t?st?:
Tarkoitus ei ole tehd? kattavaa luetteloa vaan osoittaa mit? hy?ty? hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta on diabeetikolle ja tuoda asian vakuudeksi luotettavaa tutkimustietoa. Saatan postittaa t?nne foorumiin tuon l??k?rille laatimani raportin sitten jos se valmistuu.

- - -
Muoks* Korjasin linkin (Hiilaritietoiset)
veteraaniurheilija = christer sundqvist

pete
Viestit: 850
Liittynyt: 16 Helmi 2007 15:46
Paikkakunta: Espoo

Re: Tiukkislinja kannattaa

ViestiKirjoittaja pete » 20 Heinä 2007 17:31

Mika kirjoitti:Maalis-huhtikuun vaihteessa k?vin t?ll?kin palstalla toteamassa, kuinka ruokavalion "parantaminen" virallisterveelliseen suuntaa ( eli lis?? marjoja, kasviksia yms. hyv?? ) nosti Hb1ac:n tuolta 4.9% erinomaisesta lukemasta surkeaan 6.1% lukuun vain puolessa vuodessa.

No, t?st? viisastuneena rajoitin marjojen, runsashiilaristen kasvisten ( porkkana, tomaatti, herneet yms. ), %-suklaan m??r?? radikaalisti sek? poistin hedelm?t kokonaan ( poislukien avokado ) ruokavaliostani. Samalla hieman lis?sin kamalan el?inrasvan m??r??, l?hinn? voinappi sinne sun t?nne, sek? possun kylkisiivu l?hes jokap?iv?iseen k?ytt??n.

N?iden j?rkytt?vien muutosten j?lkeen pitk?sokeri putosikin tuolta tappavan korkealta 6.1% lukemasta reilussa kolmessa kuukaudessa kohtuullisen hyv??n 5.1% lukuun.

Ja tietysti t?m?n hiilareiden karsimisen ja rasvan lis?yksen ik?v?n? sivuvaikutuksena painokin putosi reilut 4 kiloa.

Jos joku viel? suosittelee diabeetikoille lis?? t?ysjyv?viljoja ja terveellisis? hedelmi?, niin minulla on ainakin ihan omakohtaista n?kemyst? asiasta. Enk? varmasti tuo julki mielipidett?ni herttaisen sopuisasti...

:evil:


Hauskaa Mika, todistit taas kerran totuuden hiilari kuin hiilari on silti hiilari

En tajua mikseiv?t usiemmat (edes kakkoset) ymm?rr? t?t? vaikka sen voi ihan itse mittamalla ja testaamalla todeta.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 22 Heinä 2007 23:23

Asian vierest? kysymys:

yksi sukulaiseni (2. tyypin diabeetikko) mittasi verensokerinsa joka aterian j?lkeen. H?n sanoi, ett? makkaroiden (siis oikeitten lihamakkaroitten, ei jauho-) sy?minen nosti h?nen verensokerinsa aina korkealle (kaksinumeroiseen lukuun, tarkemmin en muista).

Miksi n?in tapahtui (puhun menneess? aikamuodossa, koska h?n on jo kuollut. Ei diabetekseen :))? Jos tuote sis?lt?? rasvaa ja hiukan proteiinia ja minim??r?n hiilareita?

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 23 Heinä 2007 12:31

Paljonko jossain Wilhelmiss? on protskua? Ja sinappi varmaankin kuului kuvioon, mutta ei muut lisukkeet.

Siis pelkk? sinappi voi vaikuttaa noin paljon. HUH! Ja sitten diabeetikoille suositellaan leip?? ja pidet??n pullaa harmittomana herkkuna...

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 23 Heinä 2007 14:51

N?k?j??n eteen on pakko korjoitta post: ei olutkaan aikaa ja rauhaa tehd? hiukan parempirakenteista joten sekalaiseksi pintasorkkimiseksi meni.
----------------

Tietenkin tuohon Varpun esitt?m??n voisi ottaa sellaisen monitie l?hestymistavan joka kattaisi monia erilaisia vaihtoehtoja mutta siit? tulisi tavattoman laaja katsaus ja siin? olisi pakko menn? aivan tuonne elimist?n j?rjestelmien uumeniin ja sitten se olisikin jo ...

Mutta josko sen sijasta jotain hajamietteit?.

Yksi millimooli glukoosia on 0,18 gramma. Toistan, yksi millimooli (mmol) on noin 0,18g glukoosia. (mooli glukoosia on ~180g)

Litrassa vett? yksi millimooli glukoosia on sitten 1mmol/l

Veritilavuus on 4-5 litraa. Siit? glukoositilaa veress? (jossa se siis on) on huomattavasti v?hemm?n koska veress? on paljon muutakin materiaalia.

(hivenen sama kuin laittaisi mustikoita ?mp?riin ja sinne sekaan vetta niin ett? kokonaisuuden tilavuus on litran. Nyt kun siihen alkaa lis?t? sokeria se liukenee veteen ja sen veden sokeripitoisuus on enemm?n kuin sill? sokerin m??r?ll? pit?isi yhden litran pitoisuuden olla)

Mik?li verest? ei siirrett?isi sokeria pois nousisi vs hyvinkin pienell? glukoosin m??r?ll? pilviin. Mutta verest? siirtyy ja hyvin paljolti ilman insuliinin vaikutusta. Insuliinilla sitten lis?t??n tuota pois siirtymist? tarvittaessa.

Jos voisimme sy?d? siten ett? sis??ntulevan sokerivirran m??r? olisi koko ajan kulutusta vastaava ei insuliinia tarvittaisi juurikaan sokerin pitoisuuden rajoittamiseen.

Insuliini toimii vuorovaikutusparina glukagonin kanssa. Ei koskaan yksin. Kumpikaan ei toimi yksin mik?li elimist? on terve.

Esimerkiksi aivoihin saattaa menn? melko tasaista vauhtia palttiarallaa 5g tunnissa. Punasolujen energiaksi jonkin verran ja sitten muuten vaan kaikkialle solukkoon jonkin verran. Mutta vauhti ei ole kuitenkaan suuren suuri ainakaan lepotilanteessa.

Ei kai tarvi paljoakaan tehd? sivistyneit? arvauksia kun voi saada suuruuluokkana hahmolleen noita vs vaihtelun kylmi? tosiasioita huomioiden se ett? jos vs s??tely veren ja maksan sek? lihasten glykogeenitilan v?lill? ei toimi kunnolla. Insuliinivammaisen on ??rimm?isen helppoa saada vs piikki pilviin koska veren sokeritila oikeasti on todella v?h?inen! Sitten pit?? viel? muistaa ett? jos on vs k?ynyt pilviss? hiljattain saattaa kudoksista vereenp?in olla hallitsematonta takaisinvirtausta joka on my?s summattava (mutta tuskin en?? tuossa korken vs vaiheessa jolloin suunta voi ola p?invastainen (ja huomataan siis nimenomaan se ett? glukoosi siirtyy muutenkin ja nimenomaan muuten kuin insuliinin ohjaamana joka ohjaa oikeastaan vain GLUT4 ja er?it? maksan s??telyseikkoja (noin main stream gluk s??telyss?). Toisella puolella asiassa kun on vain pienehk? tasainen kulutusvirta ellei aleta heilutella luita lujemmin lihasten avulla jolloin sokerin poltto lis??ntyy.

10g kerralla nopeasti glukoosia vereen on paljon mik?li pohjalla on sen normaali esim 5mmol/l plasmapitoisuus.

No nyt sitten insuliinilla ja glukagonilla on muitakin teht?vi? kuin sokerin s??tely. (itseasiassa s??t?hierarkiassa ylemp?n? mutta terve ei sit? huomaa, on se senverran nerokas) Nopein sokerin p??s??t? tapahtuu maksan glykogeenitilan ja veren v?lill? sit? siirtoa ohjaamalla suuntaan tai toiseen ja tuossa toinen suunta on toisen heini? ja toinen toisen. Maksan glykogeenitila voi olla my?s t?ysi. Toinen on sitten muualle periferiaan kudoksiin siirto. Sen tila voi olla my?s suunnilleen t?ysi ja pahimmillan kudosten glukoosipitoisuus voi olla aika korkealla. (n?m? vaikuttavat tilanteesa olennaisesti).

Vaan tilannettapa mutkistaa niiden (gluk ja ins) muut teht?v?t.

Veren aminohappotaseen s??d?ss? (sek? esim ffa tason) insuliinilla on t?rke? rooli. Siksi se reagoi aminohappotaseeseen erill??n sokerin taseesta. Sama koskee glukagonia.

Ja nyt on pakko uudelleen huomauttaa: kun ei tunne ko yksil?n tarkkaa tilennetta ja toimintaa sek? vaurioita voi olla ett? sen osalta mets??n menee ett? hongat kolisee!

Mik?li tilanne olisi se ett? insuliini toimii huonosti sek? maksassa ett? periferiassa glukoosin siirron ja siirtokapasiteetin ohjauksessa niin skenaario voisi olla vaikkpa se ett? ensinn?kin ravinnon hiilari tunkee vereen, se nostaa sokeritasoa. Mutta paljonko, se on mahdotonta tiet?? kun ei tied? asian yksil?llist? kinetiikkaa tuossa tilanteessa. On vaan arvioitava saapunut m??r? ja nopeus ja arveltava mit? se voisi vaikuttaa

Nyt sitten JOS insuliini ei toimi kunnolla tai vaikka tauti on jo niin pitk?ll? ett? on ep?herkkyytt? sille sek? sen tuotantokyky on romahtanut siten ett? en?? liki basetaso.

Ja

Sensijaan glukagon saattaa hyvinkin toimia t?ysiverisesti.

Ja nyt siis huom, ei sokerin vaan aminojen tason ohjaamana ja nimenomaan vaurioituneella kropalla.

** -> Vaste aminohapoille, (se makkaran proteiini) saataa johtaa siihen ett? glukagon puoli vaikuttaa enemm?n kuin insuliinipuoli. Glukagon ajaa sekaan my?s maksan glykogeenivarastoja kohottamaan vs (koska sit? glukagonin erityst? nostettiin aminohapoilla). Glukagon kiihdytt?? glukoneogeneesi? aminohapoista (koska niit? on poistettava). Jos insu olisi kunnossa se samaan aikaan nousisi aminohappojohteisesti osallistuen aminohappojen h?vityksen aikaiseen s???telyyn (mm laskee vs koska kiihdytt?? gluk ajoa glykogeenivarastoihin) Eli homman piti aminohappojen taseen s??telyn osalta pelata glukagonin sek? insuliin yhteisty?n? mutta pieleen meni koska toinen yhteisty?kumppani insuliini oli rikki ja samoin mahdollisesti glykogeenitila muistakin syist? oli saturaatiossa.

havaitsen taas ettei ollutkaan aikaa kirjoittaa selke?? muutaman kohdan juttua.. ?sh kellot on per.... perist?.



Niin ja kyll? sekin on totta ett? rasva voi nostaa vs.

Ja viel? jos samaan aikaan sattuma esitti nopesti vaihtelevassa kortisolituotannossa sen piikin... ja muutama muu seikka oli otollinen niin en lainkaan ihemttele moisia vs havaintoja.

Siis : Tilanne on t?ysin mahdollinen. Tilanne on selitett?viss? helposti useallakin tavalla riipuen vallineen tilanteen kaikista asiaan vaikuttaneista yksityiskohdista.

;)
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 23 Heinä 2007 15:35

Mikalle kommenttina: sukulaismies oli absolutisti, joten oluella ei vaikutusta asiaan. Eik? sinappia mennyt tuubillista vaan pieni m??r?. Ja kyseess? ei ollut yksitt?istapaus, vaan systemaattisesti aina toistuva kuvio. H?n puhui siit? usein, koska rakasti makkaraa. Ja etsi aina kaupasta ne kaikkein lihapitoisimmat tuotteet... Oli kirjani lukenut, joten ei ollut tiet?m?t?n :)

Papan viesti? en osaa kommentoida, koska en ymm?rt?nyt siit? yhtik?s mit??n. 8)


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa