N?k?j??n eteen on pakko korjoitta post: ei olutkaan aikaa ja rauhaa tehd? hiukan parempirakenteista joten sekalaiseksi pintasorkkimiseksi meni.
----------------
Tietenkin tuohon Varpun esitt?m??n voisi ottaa sellaisen monitie l?hestymistavan joka kattaisi monia erilaisia vaihtoehtoja mutta siit? tulisi tavattoman laaja katsaus ja siin? olisi pakko menn? aivan tuonne elimist?n j?rjestelmien uumeniin ja sitten se olisikin jo ...
Mutta josko sen sijasta jotain hajamietteit?.
Yksi millimooli glukoosia on 0,18 gramma. Toistan, yksi millimooli (mmol) on noin 0,18g glukoosia. (mooli glukoosia on ~180g)
Litrassa vett? yksi millimooli glukoosia on sitten 1mmol/l
Veritilavuus on 4-5 litraa. Siit? glukoositilaa veress? (jossa se siis on) on huomattavasti v?hemm?n koska veress? on paljon muutakin materiaalia.
(hivenen sama kuin laittaisi mustikoita ?mp?riin ja sinne sekaan vetta niin ett? kokonaisuuden tilavuus on litran. Nyt kun siihen alkaa lis?t? sokeria se liukenee veteen ja sen veden sokeripitoisuus on enemm?n kuin sill? sokerin m??r?ll? pit?isi yhden litran pitoisuuden olla)
Mik?li verest? ei siirrett?isi sokeria pois nousisi vs hyvinkin pienell? glukoosin m??r?ll? pilviin. Mutta verest? siirtyy ja hyvin paljolti ilman insuliinin vaikutusta. Insuliinilla sitten lis?t??n tuota pois siirtymist? tarvittaessa.
Jos voisimme sy?d? siten ett? sis??ntulevan sokerivirran m??r? olisi koko ajan kulutusta vastaava ei insuliinia tarvittaisi juurikaan sokerin pitoisuuden rajoittamiseen.
Insuliini toimii vuorovaikutusparina glukagonin kanssa. Ei koskaan yksin. Kumpikaan ei toimi yksin mik?li elimist? on terve.
Esimerkiksi aivoihin saattaa menn? melko tasaista vauhtia palttiarallaa 5g tunnissa. Punasolujen energiaksi jonkin verran ja sitten muuten vaan kaikkialle solukkoon jonkin verran. Mutta vauhti ei ole kuitenkaan suuren suuri ainakaan lepotilanteessa.
Ei kai tarvi paljoakaan tehd? sivistyneit? arvauksia kun voi saada suuruuluokkana hahmolleen noita vs vaihtelun kylmi? tosiasioita huomioiden se ett? jos vs s??tely veren ja maksan sek? lihasten glykogeenitilan v?lill? ei toimi kunnolla. Insuliinivammaisen on ??rimm?isen helppoa saada vs piikki pilviin koska veren sokeritila oikeasti on todella v?h?inen! Sitten pit?? viel? muistaa ett? jos on vs k?ynyt pilviss? hiljattain saattaa kudoksista vereenp?in olla hallitsematonta takaisinvirtausta joka on my?s summattava (mutta tuskin en?? tuossa korken vs vaiheessa jolloin suunta voi ola p?invastainen (ja huomataan siis nimenomaan se ett? glukoosi siirtyy muutenkin ja nimenomaan muuten kuin insuliinin ohjaamana joka ohjaa oikeastaan vain GLUT4 ja er?it? maksan s??telyseikkoja (noin main stream gluk s??telyss?). Toisella puolella asiassa kun on vain pienehk? tasainen kulutusvirta ellei aleta heilutella luita lujemmin lihasten avulla jolloin sokerin poltto lis??ntyy.
10g kerralla nopeasti glukoosia vereen on paljon mik?li pohjalla on sen normaali esim 5mmol/l plasmapitoisuus.
No nyt sitten insuliinilla ja glukagonilla on muitakin teht?vi? kuin sokerin s??tely. (itseasiassa s??t?hierarkiassa ylemp?n? mutta terve ei sit? huomaa, on se senverran nerokas) Nopein sokerin p??s??t? tapahtuu maksan glykogeenitilan ja veren v?lill? sit? siirtoa ohjaamalla suuntaan tai toiseen ja tuossa toinen suunta on toisen heini? ja toinen toisen. Maksan glykogeenitila voi olla my?s t?ysi. Toinen on sitten muualle periferiaan kudoksiin siirto. Sen tila voi olla my?s suunnilleen t?ysi ja pahimmillan kudosten glukoosipitoisuus voi olla aika korkealla. (n?m? vaikuttavat tilanteesa olennaisesti).
Vaan tilannettapa mutkistaa niiden (gluk ja ins) muut teht?v?t.
Veren aminohappotaseen s??d?ss? (sek? esim ffa tason) insuliinilla on t?rke? rooli. Siksi se reagoi aminohappotaseeseen erill??n sokerin taseesta. Sama koskee glukagonia.
Ja nyt on pakko uudelleen huomauttaa: kun ei tunne ko yksil?n tarkkaa tilennetta ja toimintaa sek? vaurioita voi olla ett? sen osalta mets??n menee ett? hongat kolisee!
Mik?li tilanne olisi se ett? insuliini toimii huonosti sek? maksassa ett? periferiassa glukoosin siirron ja siirtokapasiteetin ohjauksessa niin skenaario voisi olla vaikkpa se ett? ensinn?kin ravinnon hiilari tunkee vereen, se nostaa sokeritasoa. Mutta paljonko, se on mahdotonta tiet?? kun ei tied? asian yksil?llist? kinetiikkaa tuossa tilanteessa. On vaan arvioitava saapunut m??r? ja nopeus ja arveltava mit? se voisi vaikuttaa
Nyt sitten JOS insuliini ei toimi kunnolla tai vaikka tauti on jo niin pitk?ll? ett? on ep?herkkyytt? sille sek? sen tuotantokyky on romahtanut siten ett? en?? liki basetaso.
Ja
Sensijaan glukagon saattaa hyvinkin toimia t?ysiverisesti.
Ja nyt siis huom, ei sokerin vaan aminojen tason ohjaamana ja nimenomaan vaurioituneella kropalla.
** -> Vaste aminohapoille, (se makkaran proteiini) saataa johtaa siihen ett? glukagon puoli vaikuttaa enemm?n kuin insuliinipuoli. Glukagon ajaa sekaan my?s maksan glykogeenivarastoja kohottamaan vs (koska sit? glukagonin erityst? nostettiin aminohapoilla). Glukagon kiihdytt?? glukoneogeneesi? aminohapoista (koska niit? on poistettava). Jos insu olisi kunnossa se samaan aikaan nousisi aminohappojohteisesti osallistuen aminohappojen h?vityksen aikaiseen s???telyyn (mm laskee vs koska kiihdytt?? gluk ajoa glykogeenivarastoihin) Eli homman piti aminohappojen taseen s??telyn osalta pelata glukagonin sek? insuliin yhteisty?n? mutta pieleen meni koska toinen yhteisty?kumppani insuliini oli rikki ja samoin mahdollisesti glykogeenitila muistakin syist? oli saturaatiossa.
havaitsen taas ettei ollutkaan aikaa kirjoittaa selke?? muutaman kohdan juttua.. ?sh kellot on per.... perist?.
Niin ja kyll? sekin on totta ett? rasva voi nostaa vs.
Ja viel? jos samaan aikaan sattuma esitti nopesti vaihtelevassa kortisolituotannossa sen piikin... ja muutama muu seikka oli otollinen niin en lainkaan ihemttele moisia vs havaintoja.
Siis : Tilanne on t?ysin mahdollinen. Tilanne on selitett?viss? helposti useallakin tavalla riipuen vallineen tilanteen kaikista asiaan vaikuttaneista yksityiskohdista.
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)
)? Jos tuote sis?lt?? rasvaa ja hiukan proteiinia ja minim??r?n hiilareita?