Aineenvaihduntasairauksien hälyttävä lisääntyminen vaatii...

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

Aineenvaihduntasairauksien h?lytt?v? lis??ntyminen vaatii...

ViestiKirjoittaja Varpu » 10 Huhti 2008 10:04

Aineenvaihduntasairauksien h?lytt?v? lis??ntyminen vaatii nykyisten ravintosuositusten kyseenalaistamista.

Timo Kuuselan kirjoitus L??k?rilehdess? 35/2007

"Tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehk?iseminen on
Suomessa tehotonta, koska valistuksessa tukeudutaan vanhentuneisiin
tutkimuksiin ja auktoriteetteihin. Uudella suomalaisella
tutkimuksella on vahvat yhteydet uusimpaan kansainv?liseen
tutkimukseen, ja kertyneen tiedon valossa varsinkin ravitsemussuositusten
nykyist? t?rkkelysm??r?? olisi aika tarkastella kriittisesti..."



Lue koko artikkeli

Ja Mikael Fogelholmin vastine artikkeliin L??k?rilehdess? 37/2007

Fogelholmin vastine
Viimeksi muokannut Varpu 15 Huhti 2008 15:54, yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 10 Huhti 2008 10:17

Timo Kuuselan vastine Fogelholmille
Suomen L??k?rilehdess? 39/2007


Kaipaavatko ravintosuositukset pintaremonttia vai peruskorjausta?


"Mikael Fogelholmin kommentit (Suomen L??k?rilehti 37/2007, s. 3276) n?k?kulmakirjoitukseeni (SLL 35/2007, s. 3087?9) ovat t?rkeit? l??k?rikunnalle, jonka koulutus ravitsemuksesta on niukkaa ja joka luottaa ravintoterapian erityisosaamiseen. L??k?rit eiv?t voi poiketa m??ritellyist? hoitolinjoista ilman sanktioiden uhkaa. Kokemuksesta
syntyneit? hienoja havaintoja varmasti on. Niist? saisi tulla keskustelemaan. Itse n?en hiilihydraattikuorman alentamiseen viittaavat Fogelholmin ajatukset lupauksena paremmasta. Lupaus koskee varsinkin niit?, joiden taakkana on metabolinen oireyhtym?, mutta my?s niit?, joilla perim? altistaa sen kehittymiselle. N?it? henkil?it? on v?est?st? 10?30 % ja suomalaisista 0,5?1,5 miljoonaa. He muodostavat sairastavien tai sairastuvien riskiryhm?n. T?m?n erillisryhm?n ravitsemuksellisia tarpeita on otettava huomioon entist? tarkemmin. Muussa tapauksessa ehk?isy tai hoito ei edisty. Potilaiden yksil?llisen huomioimisen sijaan olen t?rm?nnyt tilanteisiin, joissa jo hoidossa olevia, mutta runsasta t?rkkelyssuositusta vierastavia potilaita syyllistet??n ja jopa uhataan siksi, ett? he ottavat vastuuta terveydest??n alentamalla t?rkkelyskuormaa. Syyllistet??n siit?kin huolimatta, ett? paino ja veriarvot kehittyv?t suotuisasti ja l??kityksen tarve v?henee. V??rin sammutettu!
Puhjenneen diabeteksen hoito on millimetrin tarkkaa puuhaa, jossa
potilas on tiet?v? ja toimiva osapuoli. Vain n?in voidaan v?hent?? muiden
henke? uhkaavien tai invalidisoivien p??tetapahtumien riski? ja toivoa
niiden siirtyv?n pitk?lle tulevaisuuteen. Ongelma on, ett? tied?mme edelleenkin liian v?h?n. Tuntuu lis?ksi silt?, ett? vuosikymmenien takaiset ravitsemusopit, my?s k?yt?nn?ss? hyviksi koetut, ovat unohtuneet kokonaan. On modernia luottaa l??kitykseen yll?tyksist? ? esimerkkin? tuoreet, harmilliset kokemukset rosiglitatsonista ? huolimatta.

V?h?hiilihydraattisen dieetin metabolisia vaikutuksia selvitell??n juuri ilmestyneess? katsausartikkelissa

Westman EC, Feinman RD, Mavropoulos JC ym. Lowcarbohydrate nutrition and metabolism. J Am Clin Nutr Vol 2007;86:276?84.
"


Muoks. Korjasin lainauksen sellaiseksi, ettei kukaan erehdy kuvittelemaan teksti? minun kirjoittamakseni.
Viimeksi muokannut Varpu 17 Huhti 2008 9:21, yhteensä muokattu 3 kertaa.

Avatar
*P*
Viestit: 1068
Liittynyt: 09 Tammi 2007 11:08

ViestiKirjoittaja *P* » 14 Huhti 2008 12:26

Varpu kirjoitti:. On modernia luottaa l??kitykseen


L??kitykseen luottamisessa on se mukava puoli, ettei ihmisen itsens? tarvitse tehd? yht??n mit??n. :)
"Totuuden soihtua on vaikea kuljettaa tungoksessa niin, ettei jonkun parta kärvenny." - Mauri Sariola


"Besides, everytime you do partial squats, Jesus kills a kitten. Don't be a pussy, save the kittens. Squat deep."

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 14 Huhti 2008 13:34

Niin, eik? l??k?rin tarvitse rasittaa pikku p??t??n el?m?ntapaohjeistuksella.

Ja l??ketehtaitten osingonjako sujuu osakkeenomistajia tyydytt?v?ll? tavalla...

Ainoa, joka siin? k?rsii, on potilas... Nykyj?rjestelm?lle hy?dyllinen idiootti on n?yr? pillerinpopsija.

Hankalia asiakkaita ovat potilaat, jotka ottavat terveytens? omiin k?siins? ja ovat valmiita el?m?ntapamuutoksiin turvatakseen itselleen oireettoman ja aktiivisen el?m?n.

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 15 Huhti 2008 18:05

Jutussa on hurjasti asiaa, mutta t?m? jotenkin pisti silm??n.

"Tuotteisiin liittyv?n kuidun on uskottu tasaavan raskaan glukoosikuorman
haittoja. Uusien tutkimusten mukaan kuidulla ei ole metabolista merkityst?."

Olen saanut vaikutelman, ett? hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden "paremmuutta" perustellaan l?hes ep?toivoisesti kuidun avulla - erityisesti rukiin kuidulla. (Hitaasti verensokeriin vaikuttavaa ym. ym.)
Mit? mielt? Timo olet kuituasiasta? Mik? on liukenevien kuitujen hy?ty? Ent? liukenemattomien? Vai onko niist? hy?ty? ylip??ns??
Nyth?n on joku sovittu lukuarvo, jota enemm?n tulisi kuituja saada. Mik? on perustelu t?lle arvolle ja onko se perustelu kest?v??

T?m? on t?llainen detaljikysymys, joka putkahti mieleen. Palataan sitten tuohon itsehoitoasiaan, joka on todella mielenkiintoinen.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1795
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 15 Huhti 2008 20:31

Anja on puuttunut artikkelin er?isiin ydinkohtiin.
Sen runsas asiasis?lt? edes jollakin tarkkuudella k?siteltyn? k?ytett?v?ss? tilassa oli haastavaa.
Kuitu todella esitet??n hyvin keskeisen? ravitsemuksen terveysvaikuttajana.
Se noin 30g suositeltu p?iv?annos toteutuu monella tavoin. Yleisen suosituksen mukaisella ravitsemuksella kuidun mukana saadaan aimo annos sokeroituvaa hiilihydraattia (t?rkkelys). Metabolialle, varsinkin h?iriytyneelle metabolialle se merkitsee kovaa kuormitusta.
Vaihtoehtoisesti sama kuitusuositus toteutuu v?hemm?ll? kalorim??r?ll? sy?t?ess? runsaasti vihanneksia, kasviksia ja hedelmi?. Mikroravinteiden saanti on my?s runsasta. Kasviper?isess? kuidussa on mukana sek? liukenevia ett? liukenemattomia laatuja.
N?ytt?? silt?, ett? t?m?n tilan puitteissa on mahdollista t?ydent?? sellaisia tietoja, jotka liittyv?t runsaan t?rkkelyksen ja sen rasvaksi muuntumisen ongelmaan p??tyen vihdoin ns metabolisen oireyhtym?n kehittymiseen, insuliniresistenssin syntyyn mutta my?s verisuoniper?isten muutosten syntyyn t?rkeimpin? p??tetapahtumina syd?n- ja aivoinfarktit.
Todenn?k?isesti yksi hyv?n ravitsemuksen p??kysymyksi? on, mit? sen sin?ll??n merkityksellisen kuidun lis?ksi muuta ravinnossa saadaan. Se muu on ratkaisevaa terveydelle.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 15 Huhti 2008 21:00

Ensin haluan mainita ett? vuonna 2007 ilahduin suuresti kun n?in tuon T.K. artikkelin. Fogelholmin kannanotto sitten nostattikin hiukan n?ppyl?it? mutta sit? en halua kummemmin nyt kommentoida. Aikanaan k?ytiin h?nen blogissaan jo hyvin "raskasta" keskustelua samankaltaisia asioita sivuten.

Ja hivenen itse p??aiheen ohi:

Haluan tuoda t?h?n (laajemmistakin kuituihin liittyvist? ajatuksista huolimatta) vain yhden n?k?kulman - "rasvan?k?kulma" se tosin on. ;) (koska kuidusta oli mainittu aika jyrk?sti ja jonka Anja jo osin ottikin esiin)

Ja siit?kin huolimatta ett? Timo uskoakseni lausahti artikkelissaan enemm?nkin tuossa elimist?n polttainemetabolian (gluk)s??telyn kannalta.

Ihminen on kokonaisuus jossa kaikkien osatekijpoiden on toimittava hyvin. Suoli muun muassa on eritt?in paljosta vastuussa elimist?ss?. Voidaan jopa ajatella ett? itseasiassa se on vanhin aivomme jota nykyisin jotkut nimitt?v?t nimell? "second brain". (niin kyll? sill? taitaa sellaisia ominaisuuksia ollakin - yll?tys yll?tys) Suoli liittyy eritt?in vahvasti my?s rasva-aineenvaihduntaamme ja kaiken lis?ksi ??rimm?isen mutkikkaalla tavalla jota itseasiassa tunnetaankin jossain m??rin heikosti. My?s immuunij?rjestelm?mme on kytk?ksiss? suoleen hyvin syv?lle.

Suoli ja sen hyvinvointi on hyvin t?rke? siis. Siihen liittyy my?s sen symbioottisen mikrobiflooran hyvinvointi.

Nyt sitten otan siit? yhden pienen nyansiin. Suolen epiteelisolukko ja sen energiahuolto.

Kuitujen osalta pit?isi v?hint??nkin oheisena terneille liukoinen ja liukenematon kuitu ottaa k?sitteit? niiden fermentoituvuudesta. Jossain on jopa ehdotettu ett? se olisi p??jako ja k?site liukoinen liukenematon j?isi vain oheen tai museoon.

Tuon fermentaation tuloksena syntyy suolen epiteelisolukolle t?rkeit? rasvahappoja (ja siit? v?list? ottaa mikrobit omiin tarpeisiinsa - siis niiden metabolian "uloste" on meille erinomaisen t?rke? hy?dyke). Nii-in. Suolen epiteelisolujen p??polttoiane on hyvin lyhyet rasvahapot (esim butyraatti). Sen tuotannosta huolehtii p??asiassa supoliston mikrobisto joiden aineenvaihdunnan "j?tteen?" syntyy n?it? ja jotka sitten suolen epiteelisolukko k?ytt?? polttoaineekseen. Toki t?h?n sopii kokolailla kaikki fermentointikelpoinen materiaali. Erityisesti suoliston loppua kohti ment?ess? ollaan yh? riippuvaisempia tuosta. Vaikka m??r?llinen tarve on v?h?inen on se hyvin t?rke?. Suun kautta sinne ei suoraan helposti saada epiteellisolukon p??polttoainetta. Yksinkertaisesti ravinnon hyvin lyhytet rasvahapot eiv?t p??se sinne saakka k?sitt??kseni kovinkaan helposti, jos ollenkaan, epiteelisolujen k?ytt??n. Vain hyv?ss? energiahuollossa oleva epiteelisolukko voi voida hyvin. Hyv? kokonaisuus saavutetaan vain kun tuo mikrobikanta sek? suoli on hyv?ss? kunnossa.

Ymm?rr?n ett? Timo tarkoitti hiukan muuta tuolla kuitumaininnalla. Helposti fermentoituvalla materiaalilla (mm kuidulla) joka ei suolesta siirry elimist??n suoraan vaan pysyy siell? aina per?p??h?n saakka mikrobiston ravintona sek? muuten turvaamassa niille hyvi? elinolosuhteita takaa my?s sen ett? tuosta saadaan sen kaikki symbioottinen hy?ty.

Suolen osuus erilaisissa sairauksissa saattaa olla suuri.


Jotain taustaa:

Biochemical Society Transactions (2004) Volume 32, part 6:

Abstract

Butyrate is a naturally occurring monocarboxylate, produced in the lumen of the colon by microbial
fermentation of complex carbohydrates that escape digestion in the small intestine. It serves as the principal
metabolic fuel for colonic epithelial cells, and exerts a variety of effects important to intestinal health and
function.
This brief discussion focuses on the route, role and regulation of butyrate transport in the large
intestine, with particular emphasis on the significance of butyrate transport to the ability of butyrate to
modulate expression of genes important to the processes maintaining colonic tissue homoeostasis.


Koko teksti

Edit: Timo olikin ehtinyt t?h?n v?liin mutta en muuta en?? t?t? vastausta ottamaan se huomioon. :) Paitsi sen verran ett? toellakaan kuidun saanti ei edellyt? runsaan suoran glukoosin saantia ravinnossa (viljat yms runsaasti t?rkkelyspitoinen)
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1795
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 15 Huhti 2008 22:39

Hienoa, ett? nimimerkki Pappa otti kuitu teeman esiin koko sen syvyydelt?.
Kuidun saannin merkitys on virallisessa ravitsemusneuvonnassa painottunut jotenkin ylikorkean hiilihydraattisaannon perustelemiseksi. Eritt?in suurella varmuudella perusteltu "kokojyv?n" terveysvaikutus useimmiten oikeutetaan juuri runsaalla kuidun mukana ololla. Suolessa hyvin tehokkaasti k?sitelty t?rkkelys imeytyy kuidusta huolimatta hyvin, nostaa veren glukoosipitoisuutta ja vaatii insuliinireaktion kohonneen sokerin k?sittelemiseksi. Onhan siis kuidulla jotakin merkityst? glukoosi molekyylien imeytymisess?, vaan ei hiilihydraattien bruttoaineenvaihdunnassa.

Toinen kysymys onkin sitten kuidun "syvempi aineenvaihdunnallinen merkitys". Tied?mme, ett? noin 1,5 kg mikrobimassan merkitys on hyvinvoinnille t?rke?, sen, joka majailee suolemme loppup??ss?. Sit? k?sittelemme kaltoin mm antibiooteilla muualla kehossa jyll??vi? tulehduksia hoitaessamme. Sana fermentaatio merkitsee samaa
"k?ymist?", jonka tuloksena muissa oloissa syntyy mm viini. Suolessa v?itet??n etenkin paksun suolen energiantarpeen hoituvan jopa 70 prosenttisesti kuidun "fermentaatiotuotteilla" Er?s sellainen on sy?tyn? kyseenalaistettu ja v?ltett?v? voihappo. Sama rasvahappo todenn?k?isesti imeytyy my?s suoraan maksaan er??nlaisena oikovirtauksena. Vaara siell?, vaara t??ll?!
Hyvin tuore on sekin tieto, jota nyt jo k?yt?mme diebeteksen l??kitykseen (Januvia). Paksunsuolen er??t solulajit eritt?v?t t?rkeit? peptidihormoneja (inkretiinihormonit), joilla on perustavaa laatua oleva merkitys sokeriaineenvaihdossa, jopa n?l?n hallinnassa.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 15 Huhti 2008 23:25

Timo Kuusela kirjoitti: Er?s sellainen on sy?tyn? kyseenalaistettu ja v?ltett?v? voihappo. Sama rasvahappo todenn?k?isesti imeytyy my?s suoraan maksaan er??nlaisena oikovirtauksena. Vaara siell?, vaara t??ll?!


Niin, jotkut kyseenalaistavat. En ole vakuuttunut sen ep?terveellisyydest? vaikka se on osa margariiniteollisuuden luomaa pelotussanaa - voita -johon sen nimikin viittaa.
Nuo lyhimm?t rasvahapot ovat elimist?ss? aivan "vapaamatkustajia" ja k?sitykseni mukaan suun kautta tulleista valtaosuus on vilahtanut sis??n vapaana rasvahappona ennen kuin ensimm??inen ohutsuolen metri on lopussa. Osahan menee jo mahalaukun sein?m?n l?pi. Min? en tunne niiden osalta mink??nlaista "rasvahaittaa". (tietenkin j?rkeviss? m??rin saatuna) Niit? ei niiden vesiliukoisuuen vuoksi tarvitse "pakata" lainkaan, eik? verenkierrossa liitt?? edes albumiiniin. K?sitt??kseni esimerkiksi maksa pienet m??r?t kayttaa ihan sujuvasti omassa energian tuotannossaan tai mik? tahansa mitokondriollinen solu jonne se "sattui" livahtamaan. Ne kun eiv?t k?sitt??kseni edellyt? edes karnitiinisiirrint? solukalvoilla (oikaiskoon joku yst?v?llinen jos olen v??r?ss?). Tuosta sitten kun se ketjun pituus pitenee alkaa vesiliukoisuus heikenty? ja yh? enemm?n p??tyv?t suolen epiteelisolun valmistamaan kylomikroniin lastiksi yleens? uudelleen glyseroliin liitettyn?. Kaikkein lyhimm?t rasvahapot ovat todella "vapaamatkustajia" joilla ei ole juurikaan kulkurajoja elimist?ss?.


Timo Kuusela kirjoitti:Hyvin tuore on sekin tieto, jota nyt jo k?yt?mme diebeteksen l??kitykseen (Januvia). Paksunsuolen er??t solulajit eritt?v?t t?rkeit? peptidihormoneja (inkretiinihormonit), joilla on perustavaa laatua oleva merkitys sokeriaineenvaihdossa, jopa n?l?n hallinnassa.


Kohtahan me taidamme p??ty?kin siihen ett? siell? on meid?n "ensimm?iset aivot" joille toki nykyinen "aivoihminen" on antanut tuon "second brain" nimen.

Otitpa tosiaan mielenkintoisen lis?juonteen esiin t?ss? sokerin s??telyss? vaikka se voi olla kaikkea muuta kuin "pieni sivujuonne".

On aika hassua ett? suoli on noin yleisesti j??nyt niin kovin varjoon. Paljon miellet??n ett? se on kuin vain joku mik?lie ruuan imeytys- ja hukkaputki.

Mit? me olemme ihan alkuun tarvinneet - jo paljon ennen kuin n?m? "solukasat" ovat olleet ihmisnis?kk?it? - ravinnon sis??nottokanavaa ja prosessointia. Ja s??telyn on pit?nyt toimia. Siit? se on l?htenyt.

T?ss?kin yksi kohtalainen katsaus pohjaksi jos haluaa "syvent??" ajatustaan asiassa:

Diabetologia (2004) 47:357?366:
Incretins, insulin secretion and Type 2 diabetes mellitus (fulltext pdf)

Mutta ei tuon luennan tarvitse aivan veri? seisauttaa. :)
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 16 Huhti 2008 9:24

Timo Kuusela kirjoitti: Sana fermentaatio merkitsee samaa
"k?ymist?", jonka tuloksena muissa oloissa syntyy mm viini. Suolessa v?itet??n etenkin paksun suolen energiantarpeen hoituvan jopa 70 prosenttisesti kuidun "fermentaatiotuotteilla".


Jos sielt? suolen mutkista palataan ihan k?yt?nn?n tasolle :) : onko fermentoitujen tuotteiden sy?misest? sitten hy?ty? suolen
(kuitu)toiminnalle?

Puhutaan nyt vaikka aidosta aasialaisesta (siis perinteisin menetelmin valmistetusta) soijasta, hapankaalista tms.

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 16 Huhti 2008 11:41

T?m?np?iv?inen 16.4.2008 Finfoodin juttu sopii aiheeseen kuin nen? p??h?n. (Ja min?h?n en harrasta kliseit?...)

Moni sairastaa tiet?m?tt??n tyypin 2 diabetesta

Yh? nuoremmat sairastuvat

"Viel? jokin aika sitten sairautta kutsuttiin aikuistyypin diabetekseksi, sill? aikaisemmin sairaus koetteli erityisesti yli 60-vuotiaita ihmisi?. T?ll? hetkell? tilastot n?ytt?v?t h?tk?hdytt?vilt?, sill? sairastuneiden joukossa on yh? enemm?n nuoria ihmisi?.
Ep?terveelliset el?m?ntavat, erityisesti v??rin koostettu ruokavalio ovat heijastuneet tyypin 2 diabeteksen tilastojen synkkenemiseen entist? nuoremmissa ik?ryhmiss?.
- Alle 40-vuotiaiden osuus sairastuneista on jo viiden prosentin luokkaa. Usein sairastumisen voisi est?? ajoissa aloitetulla el?m?ntapojen remontilla. Silti koskaan ei kannata ajatella, ett? on liian vanha muuttumaan, muistuttaa Kansanterveyslaitoksen Diabetesyksik?n p??llikk?, dosentti Markku Peltonen.
Kansaterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on lis??ntynyt alle 40-vuotiailla yli nelj?n prosentin vuosivauhtia 1990-luvun alusta l?htien."

Uusia tuotteita tarjotaan avuksi

Suomessa ruoka-ala on my?s kiinnostunut tarjoamaan yh? enemm?n tuotteita diabetikoille ja terveydest??n huolehtiville.
Vaasan & Vaasan julkisti tiistaina uuden leiv?n, jossa on k?ytetty pelk?st??n t?ysjyv?ruista ja leipomo toivoo erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden ja riskiryhmien l?yt?v?n tuotteen.

- Ravintokuitu auttaa ehk?isem??n tyypin 2 diabetesta, koska se tasoittaa verensokerin vaihtelua ja alentaa aterian j?lkeist? verensokeria. Lis?ksi kuitupitoinen ateria luovuttaa hitaasti energiaa ja pit?? kyll?isen? pitk??n, mik? on hyv? asia painonhallinnassa, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoi leip?uutuuden tiedotustilaisuudessa.
Vaasan leip? jatkaa samaa sarjaa Ehon ja Fazerin uutuuksien kanssa. Ehon Kaura 100 -leip? voitti viime vuonna Vuoden T?htituotepalkinnon ja Fazer julkisti alkuvuodesta Kauraihme- ja Ruisihme-leip?ns?, joissa on lis?tty kauran ja rukiin m??r?? suhteessa vehn?jauhoon."

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1795
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 16 Huhti 2008 13:43

Varpulle:
Moni tiet?? t?m?n paremmin perinteen kannalta. T?nkk?suolaus, hapattaminen ja kuivaus ovat ikiaikaisia s?il?nt?keinoja. Pakastimen historia on kovin lyhyt.
Hapattaminen on j?rkev??. Tuote ei onnistu ep?m??r?isill? mikrobeilla, vaan maku, haju, ulkon?k? jne tuotetaan perinteisesti sopiviksi osoittautuneilla tavoilla. T?ll? puolestaan vaikutetaan ylemmiss? kannanotoissa mainittuun fermentaatioon. Suolessa vallitsee hyv?ksytt?vien mikrobien ylivalta. Patogeenien ylivalta puolestaan sairastuttaa vrt turistiripulit, lapsia tappavat kehitysmaaripulit jne.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1795
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 16 Huhti 2008 14:05

Anjalle:
Jep, hyv?, ett? tutkitaan ja kehitet??n tuotteita. Tietenkin markkinoinnilla on omatkin n?k?kohdat.
Oman tilan tiet?minen on t?rkeint?. Jos sy?n tunnetun py?re?n ruisleip?tuotteen illalla (siis tosi herkullisesti eli paahdettuna) Seurauksena on aamusokerin nousu 1mmol. Jos sy?n molemmat puoliskot, 2mmol.
Toinen esimerkki: sain kokeilla tuotetta "kuitupuuro". Siin? viljakuidun osuus on 30%. T?m? k?ytettyn? luonnonjugurttiin vanhanaikaisesti talkkunan tapaan tuotti toistetusti yll? kerrotun tuloksen.
Tietenkin, jos s?isin yleisten suositusten mukaan, voisin itse?ni silloinkin hoitaa. K?ytt?isin insuliinia. Olen kuitenkin harkinnut paremmaksi korkean riskin henkil?n? s?ilytt?? fyysisen ja psyykkisen iskukyvyn muilla harkituilla ja luonnollisilla keinoilla.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

pete
Viestit: 850
Liittynyt: 16 Helmi 2007 15:46
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja pete » 16 Huhti 2008 22:22

Varpu kirjoitti: Puhjenneen diabeteksen hoito on millimetrin tarkkaa puuhaa, jossa potilas on tiet?v? ja toimiva osapuoli.

Vain n?in voidaan v?hent?? muiden henke? uhkaavien tai invalidisoivien p??tetapahtumien riski? ja toivoa niiden siirtyv?n pitk?lle tulevaisuuteen.


eka p?tee ykk?siin ja insuliinihoitoisiin kakkosiin

Meihin metaboli pillerihoitoisiin (pois lukien muutamat "pahat pillerit") kakkosiin p?tee ( ehk? 95 %:sti) pikemminkin halolla p??h?n hoito eli hiilarit minimiIn ja katsotaan mit? tapahtuu "hoito", ei siin? mit??n pilkun viilamista tarvita. Oma kokemus on se, ett? t?m? toimiim mit? diabeteksen hoitoon tulee (VS arvot)

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 16 Huhti 2008 22:26

Minusta tuo Finfoodin juttu oli surkuhupaisa. Ensin todetaan, ett? diabetesta on yh? enemm?n ja nuoremmilla, sitten esitet??n ratkaisuksi leip?? - kuitupitoista tietenkin. Ravitsemusvalistuksessa tartutaan viimeiseenkin kuidun korteen...
Viimeksi muokannut Anja 16 Huhti 2008 22:27, yhteensä muokattu 1 kertaa.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron