Aineenvaihduntasairauksien hälyttävä lisääntyminen vaatii...

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 13 Heinä 2008 18:09

Stabiili kirjoitti: Olisikohan niin, ett? esim. omega-3-rasvahapot vaimentavat "v??rin" toimivia geenej?? T?lt? suunnalta saattaa l?yty? uusia hoitokeinoja n?ihin kansantauteihin.


Mulla ei auennut tuo linkki laisinkaan. En kuitenkaan tied?, onko sill? mit??n merkityst?. Kuinka paljon siit? olisin ylip??ns? ymm?rt?nyt...

Mutta onko tuo Stabiilin kirjoitus ymm?rrett?v? niin, ett? tietyiss? tilanteissa omega-3-rasvahapot toimisivat kuin estogeenit?
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 16 Heinä 2008 14:58

Ksantippa kirjoitti: Mutta onko tuo Stabiilin kirjoitus ymm?rrett?v? niin, ett? tietyiss? tilanteissa omega-3-rasvahapot toimisivat kuin estogeenit?


En min? sellaista tarkoittanut, vaan sit?, ett? omega-3-rasvahapot voivat mahdollisesti vaimentaa masennusta ja syd?ntauteja aiheuttavien geenivirheiden ilmentymist? yksil?ss?. Silloin tauti ei p??sisi puhkeamaan, vaikka ihminen olisikin kyseisen geenivirheen kantaja.

Nutrigenomiikka on uudehko tieteenala, joka selvitt?? ravintotekij?iden vaikutuksia geenien toimintoihin, ja t?t? kautta etsii uusia keinoja sairauksien ehk?isyyn ja hoitoon. Nutrigenomiikkaa tutkitaan Suomessa mm. Kuopion yliopistossa.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 16 Heinä 2008 19:58

T?ss? v?h?n viitett? siihen, miten ravinto vaikuttaa suoraan geenien v?lityksell?:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1749 ... d_RVDocSum

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1846 ... d_RVDocSum

Olet, mit? sy?t. Olkoon ravintosi l??kkeesi.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 17 Heinä 2008 10:24

Kiitos Stabiili ja Timo asian valottamisesta! Mill? ihmeell? sit? pysyisi edes tyydytt?v?sti mukana t?ss? kehityksess? *raapii p??t??n*?
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

Timo

ViestiKirjoittaja MM » 25 Heinä 2008 16:59

T?ss? tuli puhetta nk. 3-tyypin diabeteksesta. Medline/Pubmed ei sit? t?ll? nimell? tunnu tuntevan, ehk? termi on luonteeltaan ep?virallinen? Onko Sinulla asiasta jotakin tietoa, mit? sill? mahdetaan tarkoittaa?
Mirka

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 25 Heinä 2008 18:39

Tarkoitatko ehk? diabetesta, jota n?kee kutsuttavan tyypiksi 1,5? Se on jotakin miss? on piirteit? sek? 1- ett? 2-tyypin taudista. Ja sittenh?n on viel? erikseen. raskaudenajan diabetes.

Fruktoosi (hedelm?sokeri) on taas tulilinjalla. Uuden raportin mukaan siit? syntyy maksassa triglyseridej? nopeammin ja enemm?n kuin glukoosista ja sukroosista konsanaan. T?ss? pieness? kokeessa fruktoosi kiihdytti rasvan muodostusta (lipogeneesia) enemm?n kuin glukoosi. Syyn? on se, ett? fruktoosin metabolia on erilainen kuin glukoosin, toisin sanoen se palaa eri tiet?. (Vaikka onhan glykoosillakin useita eri palamisreittej?, kuten normaali pentoosifosfaattireitti ja diabeetikoilla patologinen heksosamiini- eli polyolireitti, joka tuottaa vapaita radikaaleja ja tuhoaa mitokondrioiden kalvoja.) Triglyt ovat j??neet kolesterolihysterian jalkoihin, mutta ilmeisesti niill? on suurempi merkitys valtimotautien synnyss? ja pahenemisessa kuin yleisesti tiedet??n. Luulisin, ettei suuri yleis? viel? ole hahmottanut sit? tosiasiaa, ett? hiilihydraateista syntyy maksassa rasvoja. T?ss? fruktoositutkimuksen selostus by Stephen Daniells:
http://tinyurl.com/6kewao

Tiedoksi niille, jotka linkitt?v?t pitkiin linkkeihin, ett? ne voi lyhent?? k?tev?sti osoitteessa http://tinyrul.com

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 26 Heinä 2008 10:32

En tied?, onko tuo mainitsemasi sekamuoto sama kuin nk. kolmostyyppi.

Onhan aiemminkin ollut puhetta, ett? suurella osalla jenkkinuorista on nykyisin rasvamaksa virvoitusjuomien sis?lt?m?n fruktoosisiirapin vuoksi.
Mirka

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 30 Heinä 2008 11:51

T?ss? keskustelussa on sivuttu jonkin verran nutrigenomiikkaa ja Kuopion yliopiston tutkimuksia. T?ss? yliopiston sivuilta lis?? tietoa aiheesta (v. 2004)
http://www.uku.fi/yliopistolehti/arkist ... a_0204.htm

Uusien tutkimusten mukaan n?ytt?? silt?, ett? kalorirajoitus ja tietyt ravintoaineet ja -lis?t vaikuttavat suotuisasti geeneihin. Aarhusin yliopiston solubiologian professori Suresh I. S. Rattan puhuu gerontogeeneist?, joilla h?n tarkoittaa kaikkia sellaisia geenimuunnoskia, jotka jouduttavat vanhenemismuutoksia. Rattan on Biogerontology-lehden p??toimittaja. H?n on kirjoittanut useita artikkeleita ja kirjan, Modulating Aging and Longevity. Springer 2003, 336 sivua ISBN 1402013698. Sit? voi jota voi lukea maksutta netiss?. Sivulla 71 kerrotaan mm. karnosiinista
http://tinyurl.com/6k2bv4

T?m? artikkelisarja k?sittelee samaa vanhenemisen biokemiaa
Rattan, SIS, Kristensen P, Clark BFC. Understanding and Modulating Aging. Ann NY Acad Sci. 2006 Volume 1067 Online
http://www.annalsnyas.org/content/vol10 ... /index.dtl


Italialaisen Catanian biokemian professori Vittorio Calabrese on samoilla linjoilla. H?n kutsuu vitageeneiksi sellaisia geenej?, jotka antagonisoivat gerontogeenej?. H?nkin mainitsee karnosiinin ja lis?ksi karnisiinin, kurkumiinin ja (punaviiniss? esiintyv?n) resveratrolin vitageenej? aktivoivina ravintoaineina, jotka suojaavat erityisesti hermostoa
http://www.springerlink.com/content/w733k182190rj431/

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 30 Heinä 2008 17:45

Stabiili k?sittelee erinomaisen kuumaa aihetta.
Noin vuosi sitten kuopiolainen Petteri Kallio oli ensikirjoittajana artikkelissa, joka julkaistiin arvovaltaisessa lehdess? (Am J Clin Nutr 2007; 85: 1169?1170). Siin? leiv?n laatua vaihtamalla voitiin vaikuttaa rasvakudoksen geenien toimintaan. Havainnon vuoksi selv?sti py?riteltiin silmi?, mihin viitasi my?s pitk? editorial-kirjoitus; uusi ilmeisen merkitt?v? havainto.
Odottelin prof. M. Uusituvalta (mukana tutkijaluettelossa) t?h?n r?v?kk?? jatkoa alkukes?n lihavuuskongressin (Vanajanlinna) esitelm?ss?. Vain luentolyhennelm??n tukeutuen, asiaa ei erikoisesti korostettu.
Omasta mielest?ni ravitsemuksen ja terveyden vuorovaikutusta on tutkittu jatkuvasti melko primitiivisill? menetelmill?. Jonkinlaisen rinnastuksen voisi l?yt?? vaikka psykologian alalta. Psykologia/psykiatria on selv?sti hy?tynyt niist? edistysaskelista, joita on tehty neurotutkimuksen alueella. Varteenotettavat suomalaisetkin tutkijat n?ytt?v?t t?m?n hyv?ksyv?n. Laitteellisten havaintojen osuus on tutkimuksessa koko ajan lis??ntynyt.
Suomessa on erinomaista osaamista siit?, miten voidaan tutkia verimuutoksia erilaisissa sairaalloisissa tiloissa. Tyypillinen tutkimuskohde on ollut tyypin 1 diabeteksen munuaismuutoksiin liittyvien veril?yd?sten havainnointi. Vauhdikkaasti kehittyv?ksi osaajaksi on osoittautunut Computatiomal Medicine. fi (http://www.computationalmedicine.fi/). Uskon, ett? n?ill? ydinmagneettiseen resonanssiin ja l?yd?sten sofistikoituun tietokoneanalyysiin perustuvilla tulostuksilla olisi paljon ja nopeasti tarjottavissa uusia mahdollisuuksia geenireaktioiden lis?ksi ravinnon terveysvaikutuksia analysoitaessa verest?. Vain uskomuksen tasoinen kolesterolin m??ritys voisi jo j??d? pois. Tietojeni mukaan kustannuksetkin ovat oikein hyv?ss? suhteessa hy?tyyn. Kliinisten joukkotutkimustenkin aika on jo ovella.
Samalla voisi usko t?ysjyv?n kaikkivoipaisuuteen asettua ansaitsemalleen vaatimattomalle tasolle - tutkitusti.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 05 Elo 2008 17:40

Lueskelen parhaillaan hein?kuun Hyv? terveys -lehte?. Sivulla 37 on kiinnostava kirjoitus otsikolla "Sammutetaan sairausgeeni". Juuri t?t? aihettahan t?ss?kin keskustelussa on k?sitelty

Sivulla 32 prof. Hannele Yki-J?rvinen sanoo, ett? tyypin 2 diabetes voi alkuvaiheessaan parantua kunhan sy? terveellisesti ja liikkuu s??nn?llisesti. Jutun jatko kuitenkin mietitytt??, sill? siin? kehotetaan diabeetikkoja sy?m??n samalla tavalla kuin kaikki mutkin tekev?t. Erityisesti silm??n pist??, ett? suositellaan runsaasti viljatuotteita. "Kahvip?yd?ss? diabeetikon, kuten my?s muita valtimosairauksia sairastavien, valinta on v?h?rasvainen pulla tai marjapiirakka.." Miksi ihmeess? lehti suosittelee diabeetikoille pullaa? Eih?n sit? kukaan ihminen tarvitse, varsinkaan diabeetikko. Lis?ksi lehti suosittelee kevytlimuja!!!
No, onhan artikkelissa paljon hyv??kin, muta minusta lehden linja saisi olla paljon nykyist? tiukempi. Diabeetikon ravintolisist? ei mainita halaistua sanaa.

En malta olla mainitsematta t?ss? yhteydess?, ett? diabetestutkimuksen professori Michael Brownleen ty?ryhm? (Albert Einstein College of Medicine, NY) kirjoittaa Diabetologia-lehdess?, ett? benfotiamiinin ja alfalipoiinihapon yhdistelm? est?? t?ysin vanhentavien AGE-tuotteiden (sokeroitumisen eli glykaation lopputuotteiden) haittavaikutukset ja ohjaa glukoosin palamisen pois patologiselta heksosamiinireitilt? normaalille pentoosifosfaattireitille tyypin 1 diabeetikoilla. Silloin glukoosin palaminen ei tuota mitokondrioille myrkyllisi? vapaita radikaaleja (jotka ovat syyn? diabeteksen lis?tauteihin). AGE-tuotteita on mm. kolajuomissa, my?s kevytkolassa (jota ilmeisesti Hyv? terveyskin suosittelee). Lis?ksi AGE-tuotteista syntyy endogeenisesti (sis?isesti) kun verensokeri on koholla.
Brownleen ty?ryhm?n havainto puoltaa benfotiamiinin ja alfalipoiinihapon k?ytt?? diabeetikon ravintolis?n?.
http://www.springerlink.com/content/9v72762274164710/
Onkohan Timolla kommenttia t?h?n?

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 06 Elo 2008 13:14

Matala-asteinen inflammaatio n?ytt?? olevan vahva syytekij? valtimonkovettumataudissa (kuten Rudolf Virchow jo 1850-luvulla [sic!] esitti). Nyt verisuonten inflammaatio ja valtimoiden kalkkiumat saadaan n?kyviin tietokonekuvissakin
http://tinyurl.com/6zoxfr
T?t? kroonista hiljaista tulehdusta vain ei viel? osata hoitaa yleisesti. Kala?ljyn omega-3-rasvahapot EPA ja DHA ovat hyvi? luonnollisia anti-inflammatorisia aineita, jotka eiv?t aiheuta sivuvaikutuksia. Esim. EPA-rasvahappo tunnetaan hyv?n? 15-LOX-entsyymin antagonistina. T?m? entsyymi aktivoituu hypoksiassa eli silloin kun verenkierto vaikeutuu eiv?tk? kudokset saa riitt?v?sti happea. Seurauksena on inflammaation kiihtyminen. Asiaa on tutkittu mm. Ruotsissa
http://tinyurl.com/6cpok3

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 06 Elo 2008 17:36

Stabiili kirjoitti: prof. Hannele Yki-J?rvinen sanoo, ett? tyypin 2 diabetes voi alkuvaiheessaan parantua kunhan sy? terveellisesti ja liikkuu s??nn?llisesti. Jutun jatko kuitenkin mietitytt??, sill? siin? kehotetaan diabeetikkoja sy?m??n samalla tavalla kuin kaikki mutkin tekev?t. Erityisesti silm??n pist??, ett? suositellaan runsaasti viljatuotteita. "Kahvip?yd?ss? diabeetikon, kuten my?s muita valtimosairauksia sairastavien, valinta on v?h?rasvainen pulla tai marjapiirakka.."


Tulee v?kisinkin mieleen paatuneitten alkoholistien krapula-aamujen viisaus: "Sill? se l?htee, mill? on tullutkin..."

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 06 Elo 2008 17:47

Minulla tulee t?st? mieleen Ilkka Salmenkaidan esitt?m? vertaus: "Paita kuivuu, kun sit? kastelee."

pete
Viestit: 850
Liittynyt: 16 Helmi 2007 15:46
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja pete » 06 Elo 2008 23:11

johan lukion englannin kuuntelun harjoitusjaksoissa todettiin" hieman m?rk? pyyhe kuivaa parhaiten" (tosin eklanniksi)

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 07 Elo 2008 12:20

Medscape julkaisi laajan katsauksen siihen, mit? nykyisin ajatellaan omega-3:n merkityksest? syd?n- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehk?isyss? ja hoidossa
http://www.medscape.com/viewarticle/576628_print
Sit? tarkkaan lukiessa nousi mieleen muutama kommentti:

1. Vain pari vuotta sitten kuopiolainen ravitsemustieteen professori Helena Gylling kirjoitti Suomen L??k?rilehden p??kirjoituksessa, ettei kala?ljyll? ole mit??n virkaa syd?n- ja verisuonitautien ehk?isyss? eik? hoidossa. Gyllingin referenssit olivat kaikki vuodelta 2002 tai ennen sit? julkaistuja. Nyt julkaistu uusi katsaus ja moni muukin uusi huippukardiologin kirjoitus on toista mielt?.

2. Kirjoittajat ovat missannet (tai tahallaan j?tt?neet referoimatta) maailman suurimman kala?ljytutkimuksen, JELIS (Lancet 2007;369:1090-1098). Siin? seurattiin 5 vuotta yli 18600 henkil??, joille oli m??r?tty kohonneen kolesterolin vuoksi statiinil??kitys. Puolet heist? sai 5 vuotta sen lis?ksi 98,5-prosenttista E-EPAa 1800 mg p?iv?ss? (tuotenimi Epadel). E-EPA-ryhm?ss? ilmeni 19 % v?hemm?n kliinisi? syd?nkohtauksia ja 24 % v?hemm?n ep?stabiilia angina pectorista. Tulokset olivat imponoivat. Lis?ksi E-EPA v?hensi 20 % aivohalvausten uusimisia (joita niit?kin sattuu n?in suurta ik??ntyv?? v?est?? seurattaessa). Uuden subanalyysin mukaa E-EPA ehk?isi 53 % sepelvaltimotaudin ilmaantumisista (pelkk??n statiinihoitoon verrattuna). Tosin t?m? tieto on aivan tuore, eik? voinutkaan ehti? mukaan katsaukseen.
http://tinyurl.com/5fn9fn%20
Kirjoittajat toteavat, ett? etyyliester?ity kala?ljy on ensisijaista syd?n- ja verisuonitautien t?ydent?v?n? hoitona. Sit? suosittelee mm. Ison-Britanninan NICE (National Institute for Clinical Excellence), joka antoi parisen vuotta sitten l??k?reille ohjeen m??r?t? t?t? kala?ljy? infarktin kokeneille henkil?ille.

3. Kaiken kaikkiaan n?ytt?? silt?, ett? k?sitykset kala?ljyn vaikutuksista ovat muuttuneet radikaalista muutamassa vuodessa sit? mukaan kun kala?ljyjen laatu on parantunut. Kirjoituksesta saa sen k?sityksen, ett? peruskala?ljyt eiv?t anna toivottua vaikutusta ainakaan syd?n- ja verisuonitautiin sairastuneille. Suomessakin on saatavana jo useita etyyliester?ityj? kala?ljyvalmisteita (esim. monet E-EPAt, CardiOmega, Duo), joita myyd??n ihan tavallisissa terveyskaupoissa ja jopa marketeissa. Katsauksen kirjoittajat puhuvat kuitenkin viel? reseptivalmisteesta (Omacor), joka lienee huomattavasti kalliimpi tuote (rekister?intikulut ovat olleet valtavat). Omacoria ei tiet??kseni viel? saa Suomesta.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa