Aineenvaihduntasairauksien hälyttävä lisääntyminen vaatii...

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 12 Elo 2008 12:42

Uudet tutkimukset valottavat Timo Kuuselan esille nostamia kysymyksi? aineenvaihduntasairauksista. J?nn?? n?iss? on ylipainoisten ja lihavien ihmisten luokittelu metabolisesti terveisiin ja poikkeaviin.

L?hes kolmannes lihavista ihmisist? on ?metabolisesti terveit?? ja heid?n riskins? sairastua syd?n- ja verisuonitauteihin on v?h?inen, kun taas nelj?nnes normaalipainoisista on metabolisesti ep?normaaleja ja heill? on useita syd?n- ja verisuonisairauksien riskitekij?it?. todetaan kahdessa Archives of Internal Medicine ?lehden julkaisemassa raportissa.

"Rasvan kertyminen maksaan n?ytt?? olevan yksi vahvimmista metabolisesti terveen ja patologisen lihavuuden ja sairastumisen riskin indikaattoreista?, sano tri Norbert Stefan (Tubingenin yliopisto, Saksa) Reutershealthin haastattelussa t?n??n. H?n on mitannut koko kehon, viskeraalista ja subkutaanista rasvaa MRI-menetelm?ll?. Luurankolihasten ja maksan rasvaa h?n mittasi protonimagneettispektorskopialla.

Aineistona oli 314 valkoihoista aikuista, i?lt??n alle 69 vuotta, joilla oli sukuhistoriassaan tyypin 2 diabetesta. Painoindeksi (BMI) oli yli 27 ja /tai heill? oli todettu prediabetes tai raskausajan diabetes. Lihavista 31 oli insuliinisensitiivisi? (obese-IS) ja 96 oli insuliiniresistenttej? (obese-IR) (todettu sokerirasituksessa).

"Yll?tt?en obese-IS-ryhm?n insuliihiherkkyys ja (kaulavaltimon) intiman median paksuus olivat l?hes identtiset normaalipainoisten ihmisen kanssa?, tutkija sanoo. Intiman median paksuus oli merkitsev?sti suurempi obese-IR-ryhm?ss? kuin obese-IS-ryhm?ss?. Obese-IS-ryhm?ss? oli 54 %: v?hemm?n maksaan kertynytt? rasvaa verrattuna obese-IR-ryhm??n. Viimemainitussa ryhm?ss? oli my?s enemm?n ektooppista lihasrasvaa, veress? kiert?v?? insuliinia, C-peptidi?, glukoosia, adiponektiinia ja vapaita rasvahappoja. Insuliiniherkkyys assosioitui vahvasti abdominaaliseen rasvaan ja vy?t?r?n ymp?rysmittaan. Mutta niiss? ei ollut merkitt?vi? eroja kahden lihavan ryhm?n v?lill?.

Kaiken kaikkiaan 10 prosenttia tutkituista ja 25 prosenttia lihavista oli insuliiniherkki? eli ?metabolisesti terveit??. Metabolisesti terveiden ja sairaiden erottelu voi auttaa tunnistamaan henkil?t, joilla on suurin riski sairastua lihavuuteen liittyviin metabolisiin h?iri?ihin. Silti ?metabolisesti terveidenkin? lihavien olisi syyt? laihduttaa, toteavat saksalaistutkijat.
Toisessa raportissa amerikkalaiset tutkijat analysoivat 5440 henkil?n dataa NHANES Surveysta vuosilta 1999-2004 ja korreloivat sit? kardiometaboliseen riskiin. Aineisto edustaa hyvin yli 20-vuotiaita amerikkalaisia, miehi? ja naisia, sanoo tri Rachel P. Wildman (Albert Einstein College of Medicine, New Yor). H?n pit?? tuloksia laajasti yleistyskelpoisina. Metabolisesti terveiksi luokiteltiin henkil?t, joilla ei ollut enemp?? kuin korkeintaan yksi kardiometabolinen riskitekij? (kohonnut verenpaine, kohonneet triglyseridit, kohonnut paastoverensokeri, kohonnut C-reaktiivinen proteiini, insuliiniresistenssi ja matala HDL). Metabolisesti poikkeaviksi katsottiin henkil?t, joilla oli kaksi tai useampi em. riskitekij?.

Tulosten mukaan 76 % normaalipainoisista, 51 % ylipainoisista ja 32 % lihavista aikuisista luokiteltiin metabolisesti terveiksi. Lis?ksi enemm?n kuin joka viidennell? yli 79-vuotiaista lihavista oli vvain yksi riskitekij?, kun taas 10 %:lla alle 35-vuotiaista nornmaalipainoisista oli v?hint??n kaksi riskitekij??. "Jokainen henkil? on siis kohdattava yksil?n??, korostaa Wildman. H?n painottaa liikunnan t?rke?? merkityst?; se auttaa ylipainoisia ja lihaviakin ihmisi? pysym??n metabolisesti tervein?, vaikkei paino alenisikaan. Tutkimuksessa ei tarkasteltu muita lihavuuteen liittyvi? komplikaatioita kuin syd?n- ja verisuoniterveytt?.
"Lihavuuteen liittyy univaikeuksia, lis??ntymisongelmia, mahdollisesti kognitiivisia ja lihasten toimintah?iri?it?, joitakin sy?p?tauteja jne.? h?n muistuttaa.
Arch Intern Med 2008;168:1609-1624.
Lehti laati aiheesta my?s p??kirjoituksen. T?st? p??see katsomaan sen alkua ja siell? on my?s linkit em. tutkimuksiin
http://archinte.ama-assn.org/cgi/conten ... 68/15/1607
http://archinte.ama-assn.org/cgi/conten ... 68/15/1609
http://archinte.ama-assn.org/cgi/conten ... 68/15/1617

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 13 Elo 2008 10:41

Stabiili kirjoitti:"Rasvan kertyminen maksaan n?ytt?? olevan yksi vahvimmista metabolisesti terveen ja patologisen lihavuuden ja sairastumisen riskin indikaattoreista?, sano tri Norbert Stefan (Tubingenin yliopisto, Saksa) Reutershealthin haastattelussa t?n??n.


Samaa mielt? olen ollut jo pitk??n. Hyv? ett? muutkin alkavat l?yt?? "sylttytehtaalle"! :)

Stabiili kirjoitti:Metabolisesti terveiksi luokiteltiin henkil?t, joilla ei ollut enemp?? kuin korkeintaan yksi kardiometabolinen riskitekij? (kohonnut verenpaine, kohonneet triglyseridit, kohonnut paastoverensokeri, kohonnut C-reaktiivinen proteiini, insuliiniresistenssi ja matala HDL). Metabolisesti poikkeaviksi katsottiin henkil?t, joilla oli kaksi tai useampi em. riskitekij?.

Tutkimuksessa ei tarkasteltu muita lihavuuteen liittyvi? komplikaatioita kuin syd?n- ja verisuoniterveytt?.


Kappas, kok.kol. ja LDL, loistavat poissaolollaan; mit?h?n Strandberg ja kumppanit siihen sanoisivat. Huono tutkimus?!

Kiitos Stabiili hyv? kirjoitus!! :)

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1702
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 13 Elo 2008 14:10

Stabiili tavoitti kupletin juonen
Olen odottanut n?in selv?sanaista monimutkaisten asioiden esille tuomista pitk??n. Kannattaa lukea toistamiseen (linkkeineen).
Omassa mieless?ni on py?rinyt pitk??n "el?m?n predestinaatio-oppi". Olen p??tynyt omalta kohdaltani siihen tulokseen, ettei pid? paikkaansa.
Ravitsemuksen vaikutus terveyteen on niin perustavaa laatua, ett? sill? voidaan korjata perinn?llisi? taipumuksia. Miten muuten voidaan ymm?rt?? keikkuminen riskipyramidin huipulla melkein pari vuosikymment? t?ysin suorituskykyisen?. Seuralaiset vahvistavat s??nn?t.
"Predestinaatio-oppi" kyll? pit?? edelleen paikkansa ja toteutuu nykymuotoisia ravitsemussuosituksia noudattavilla. Hiilihydraatteihin hirtt?ytyminen ja rasvakammo pit?v?t t?st? huolen. Kevyt muuttuu vuosikymmeniss? kovin raskaaksi - nyt jo lapsilla
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 13 Elo 2008 17:38

"Terve on vain henkil?, jota ei ole riitt?v?sti tutkittu". T?llainen vanha viisaus tuli mieleeni pohdittuani eilist? juttua metabolisesti terveist? ja poikkeavista. Kyll?h?n metabolisesti poikkeaviin voidaan lukea muitakin riskitekij?it? omaavia kuin edell? mainituissa tutkimuksissa lueteltiin, esimerkiksi small density LDL-kolesteroli (sdLDL) ja j??nn?skolesterolit (remnant cholestrol particles) ovat t?llaisia ?skett?in l?ydettyj? kardiometabolinen riskitekij?it? etenkin diabeetikoilla. Japanilaiset tutkijat ovat raportoineet niiden v?hentymisest? henkil?ill?, joille on annettu ruoan lis?n? etyyli-EPAa. T?m?n perusteella tutkijat p??ttelev?t, ett? E-EPA pienent?? valtimonkovetustaudin riski? metabolista oireyhtym?? potevilla henkil?ill?.
Satoh N, Shimatsu AS, Kotani, K et al. Purified Eicosapentaenoic Acid Reduces Small Dense LDL, Remnant Lipoprotein Particles, and C-rective Protein in Metabolic Syndrome Diabetes Care 2007;30:144-146
http://care.diabetesjournals.org/cgi/co ... l/30/1/144

Keskustelin taannoin t?st? havainnosta emailitse Yhdysvaltain Syd?nliiton (AHA) asiantuntijan William S. Harrisin kanssa, ja h?n piti l?yd?st? hyvin merkitt?v?n?. H?n on tutkinut erityisesti kala?ljyjen merkityst? syd?n- ja verusonitaudeissa. "Dr. Harris currently holds an endowed Chair in Metabolism and Vascular Biology and is a Professor of Medicine at the University of Missouri at Kansas City and is the Director of a Kansas City lipoprotein research laboratory".

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 21 Syys 2008 14:21

Timo on valpas hy?tyliikunnan harrastaja ja puolestapuhuja. Nyt h?nen k?sityksens? saa tukea uudesta tutkimuksesta. Sen mukaan s??nn?llinen ja tehokas kuntoliikunta v?hent?? maksan rasvoittumista. Kuten t??ll? on ollut puhetta, on rasvamaksa on yleinen tenekin ylipainoisilla diabeetikoilla (ja muillakin)ja se lis?? riski? sairastua syd?n- ja verisuonitautiin. Tila on useimmiten piilev?, koska sit? ei rutiinomaisesti tutkita ultra??nell? esim. terveystarkastuksissa.

"Olemme havainneet liikunnalla ennen tuntemattoman terveysvaikutuksen", sanoo tutkimusta johtanut tohtori Kerry Stewart Reutersille antamassaan haastattelussa. H?n toimii liikuntafysiologina Johns Hopkinsin sairaalassa Baltimoressa. Stewart raportoi tutkimuksen tulokset American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation -yhdisyksen kongressissa Indianapoliksessa.

Rasvamaksa aiheuttaa elimist?ss? hiljaista tulehdusta (inflammaatiota) ja lis?? maksakirroosin ja -sy?v?n riski? sek? nostaa veren rasvapitoisuutta, mik? puolestaan voi vahingoittaa syd?nt? ja valtimoita, muistuttaa Stewart.

H?nen ty?ryhm?ns? jakoi 77 tyypin 2 diabeetikkoa kahteen kaltaistettuun ryhm??n, joista toinen suostui harrastamaan ohjattua kuntoliikuntaa puoli vuotta. Liikuntarym? treenasi reippaasti kolme kertaa viikossa polkupy?r?ergometrilla tai juoksumatolla. Verrokkeja pyydettiin v?ltt?m??n kuntosalia ja harrastamasta aerobista kuntoilua.

Liikuntaryhm?n fyysinen kunto koheni merkitsev?sti, paino aleni ja samalla kehon rasvaprosentti pieneni. Maksan kuvantamistutkimus osoitti, ett? liikuntaryhm?n maksan rasvam??r? v?heni per?ti 40 %, kun taas verrokkien pysyi ennallaan.

"Vaikka ihmiset tiet?v?t liikunnan olevan terveellist?, he eiv?t yleens? ole selvill? siit?, ett? liikunta suojaa my?s maksaa rasvoittumiselta", kommentoi Stewart.

"Tyypin 2 diabeetikoilla on nyt kaksinverroin syyt? harrastaa s??nn?llist? kuntoliikuntaa. Se on yleisesti terveellist?, ja lis?ksi se suojaa maksaa ja v?hent?? sit? kautta syd?n- ja verisuonitaudin riski?", Stewart neuvoo.

Terveelliset rasvat
Harvardin yliopiston tutkijat raportoivat Cell-lehdess?, ett? rasvasolujen yhdiste palmitoleaatti toimii hormonina, joka ehk?isee (hiirill?) rasvan kertymist? maksaan. Palmitoleaatti on omega-7-rasvahappoperheeseen kuuluvan palmitoleiiniihapon johdanainen. Palmitoleiinihappoa on mm. tyrnimarjoissa. Jos havainto p?tee my?s ihmisill?, palmitoleaatista (tyrnist?) saattaa l?yty? uusi keino ehk?ist? diabeetikkojen maksan rasvoittumista, uskovat tutkijat.

Kuten aikaisemmin t??ll?kin on todettu, on my?s E-EPA-niminen kala?ljy osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi aineeksi rasvamaksan hoidossa.

Johtop??t?ksi?: Liikkumalla tarpeeksi ja oikeaa rasvaa sy?m?ll? voi v?ltt?? rasvamaksan!

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 22 Syys 2008 10:04

Stabiili kirjoitti:"Tyypin 2 diabeetikoilla on nyt kaksinverroin syyt? harrastaa s??nn?llist? kuntoliikuntaa. Se on yleisesti terveellist?, ja lis?ksi se suojaa maksaa ja v?hent?? sit? kautta syd?n- ja verisuonitaudin riski?", Stewart neuvoo.

T?st? tuli mieleen viime viikon toinen "urheilu-uutinen": Marathoners show higher-than-expected heart risks

V?kisin mieleen hiipii kysymys ett? onko aktiiviurheilun terveellisyys vain myytti?

N?ytt?? siis silt? ett? pelk?ll? liikunnalla metaboolikko p??ssee vain keskiverto kansalaisen riskitasolle vaikka juoksisi p?ivitt?in kuin maratoonari. (Siihen miten siit? p??see alasp?in l?hemm?s ranskalaisia lukuja onkin sitten jo ihan toinen tarina...)

Mielenkiintoista on my?s se ett? maailmassa on kansoja, joiden veren "rasvaprofiili" on samankaltainen kuin meid?n D2:sten (korkeat triglyt ja matala HDL), mutta heit? eiv?t syd?ntaudit vaivaa...Miten se on mahdollista?

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 22 Syys 2008 11:13

K?sitt??kseni aktiiviurheilun tuoma hy?ty ei ole myytti, kunhan aktiiviurheilu pidet??n j?rjellisiss? mitoissa. Onko maratoonin juokseminen ja siihen t?ht??v? harjoittelu parasta mahdollista liikuntaa yli 50-vuotiaalle? Aivan varmasti on useita yli 50-kymppisi?, jotka juoksevat maratoonia ilman ongelmia, mutta olisiko silti joku astetta kevyempi vaihtoehto viel? parempi.

Vaikka ihminen on luotu liikkumaan, niin noin pitk?t matkat on vissiin tarkoitettu v?h?n nuoremmille.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Avatar
*P*
Viestit: 1068
Liittynyt: 09 Tammi 2007 11:08

ViestiKirjoittaja *P* » 22 Syys 2008 11:48

Olen n?hnyt jotain k?ppyr?it?, joissa urheilun lis??minen v?hent?? kuolleisuutta hyvinkin jyrk?sti tiettyyn rajaan asti, mutta sitten kun ruvetaan olemaan huippu- urheilijan lukemissa, k?yr? romahtaa.

Liikuntahan lis?? aina oksidatiivista stressi? joten on pelk?st??n loogista, ett? jossain kohtaa liikunta aiheuttaa sit? niin paljon, ett? haitta ylitt?? muut liikunnan terveysvaikutukset.

MUTTA jos suurin osa liikunnasta tapahtuu melko matalilla sykealueilla, on tavallisen ihmisen hyvin vaikea liikkua itselleen haitallisia m??ri?.

Maraton tietysti on aina aikamoinen rasitus elimist?lle, mutta siin?kin riippuu paljon siit?, onko aina urheiltu paljon vaiko 50 - vuotisp?iv?n kunniaksi yht'?kki? keksitty, ett? t?m? sohvaperuna juoksee vuoden p??st? maratonin.

Itse j?rkeilisin asian niin, ett? jos palautuu kunnolla ja pit?? sill?in t?ll?in kevyempi? viikkoja (mit? useimmilla tulee ihan luonnostaan), ei ole mit??n siit? murehtia liikunnan mahdollisia haittoja. Ihminen kun kuitenkin on luoto liikkumaan, mik??n ei toimi kunnolla ilman liikuntaa. Ei laskimoverenkierto, ei suoli.

Olen muuten kuullut sumopainijoilla tehdyst? tutkimuksesta jossa todettiin, ett? vaikka sumopainijat ovat tavattoman ylipainoisia, heill? on suhteellisen v?h?n viskeraalista rasvaa, koska he treenaavat kovasti.

M??ritelk??p?s muuten minulle, miten juoksee maratoonari? Tunnen tyyppej?, jotka ovat juosseet maratonin l?hes kylmilt??n, er?s tekee juoksulenkin kerran viikossa ja juoksee s??nn?llisesti maratoneja yli 50- vuotiaana ja jotkut sitten juoksevat tyyliin 50 km joka viikko. Eik? n?iden ihmisten ajoissa ole v?ltt?m?tt? yht? suuria eroja kuin treenim??riss
"Totuuden soihtua on vaikea kuljettaa tungoksessa niin, ettei jonkun parta kärvenny." - Mauri Sariola


"Besides, everytime you do partial squats, Jesus kills a kitten. Don't be a pussy, save the kittens. Squat deep."

pete
Viestit: 850
Liittynyt: 16 Helmi 2007 15:46
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja pete » 22 Syys 2008 22:47

*P* kirjoitti: .

M??ritelk??p?s muuten minulle, miten juoksee maratoonari? Tunnen tyyppej?, jotka ovat juosseet maratonin l?hes kylmilt??n, er?s tekee juoksulenkin kerran viikossa ja juoksee s??nn?llisesti maratoneja yli 50- vuotiaana ja jotkut sitten juoksevat tyyliin 50 km joka viikko. Eik? n?iden ihmisten ajoissa ole v?ltt?m?tt? yht? suuria eroja kuin treenim??riss?.


veli poika juoksee p?ivitt?in yhden pikkukaupungin lentokent?n ymp?ri kotoa k?sin -> 15 - 20 km (??) - jos vaan terveys (jalat) antaa my?ten. Usempia marotoneja vuodessa.

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 23 Syys 2008 8:41

Olen saanut melko l?helt? seurata er?st?, jonka hupeihin kuului vuosia kest?vyysurheilu. Nyt se on loppu h?nen kohdaltaan, kun selk? prakas. Ei t?m? (mies) kyll? maratoonille ihan kylmilt??n l?htenyt, se vaati treenausta aina, mutta samainen tyyppi kyll? osallistui Pirkan hiihtoon (yli 90 km.) useita kertoja, ja parina vuotena harjoittelut j?iv?t yhteen 20 km:n lenkkiin. Ett? k?yt?nn?ss? se tarkoitti kylmilt??n.

Jos ihminen liikkuu riitt?v?sti (hyv? kunto) ja riitt?v?n monipuolisesti (mahdollisimman tasainen lihasten k?ytt?), niin aika moisiin suorituksiin sit? pystyy. Aika jogi kyll? t?ytyy olla, jos l?htee maratoonille t?ysin kylmilt??n, koska kest?vyysurheilua harrastavat eiv?t tee mit??n "kylmilt??n", neh?n liikkuvat tavalla tai toisella yleens? 5 tai 6 kertaa viikossa.

Tietyist? Afrikan maista tulevien huipputason kest?vyysurheilijoiden yksi kiistaton etu on, ett? he liikkuvat omin jaloin kakara-ajoista l?htien. He juoksevat joka paikkaan. Eli kymmenvuotiailla on takanaan yht? monta juoksukilometri?, kun suomalaisella kest?vyysjuoksijalla ehk? 25-vuotiaana. Eli harjoittelemalla ei saavuteta afrikkalaisten juoksukilometrej? koskaan, meill? on lasten ja nuorten perusliikunta niin v?h?ist? nyky??n. Tietty n?ill? afrikkalaisilla on puolellaan viel? yksi iso etu, he ovat syntyneet ja el?neet koko el?m?ns? korkean paikan leirill?. Ja t?m? on aika OT *p*:n esitt?m??n kysymykseen, mutta olkoon - m? voin joustaa.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Avatar
*P*
Viestit: 1068
Liittynyt: 09 Tammi 2007 11:08

ViestiKirjoittaja *P* » 23 Syys 2008 9:00

pete kirjoitti:veli poika juoksee p?ivitt?in yhden pikkukaupungin lentokent?n ymp?ri kotoa k?sin -> 15 - 20 km (??) - jos vaan terveys (jalat) antaa my?ten. Usempia marotoneja vuodessa.


Missasit oikein huolella pointtini.

Tottakai me kaikki tunnemme ihmisi? jotka juoksevat maratoneja, ja voimme kertoa esimerkkej? ett? serkkuni juoksee n?in ja t?din sed?n kummin kaiman pikkuserkun lapsenlapsi noin. Mutta en kysynyt sit?. Kysyin, mit? ihmiset tarkoittavat sanoessaan, ett? "joku treenaa kuin maratoonari".

Mit? tuo m??ritelm? tarkoittaa? Miten treenaa se ihmisten p??ss? juokseva myyttinen maratoonari, johon tuossa viitataan?

Kylmilt??n maratonin juoksijat harrastavat sitten yleens? runsaasti jotain muuta liikuntaa.

Ihmisill? on sellainen kumma k?sitys, ett? maraton olisi joku Ultimate Challenge. Eih?n se ole. Siis tottakai se on kova juttu tavikselle (itse en varmasti ikin? pystyisi maratonia juoksemaan, jalat ei kest?isi), mutta aika kaukana se on todella rankoista suorituksista. Esim. Havaijin ter?smieskisoista. Tai Yhdysvaltain halki- py?r?ilyst?. Tai siit? ett? melotaan joku 700 mailia Yukon- virralla, kuten perjantaina telkusta opittiin. Tai ultrajuoksusta. Tai Ranskan ymp?riajosta.

Ajan siis t?ll? OT:lla takaa sit?, ett? en k?sit? miksi maraton on aina esimerkki silloin kun ihmiset mielest??n ajattelevat ett? "toi treenaa ihan sikana ja sen suoritus on tosi rankka siis hei".
"Totuuden soihtua on vaikea kuljettaa tungoksessa niin, ettei jonkun parta kärvenny." - Mauri Sariola





"Besides, everytime you do partial squats, Jesus kills a kitten. Don't be a pussy, save the kittens. Squat deep."

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1702
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 23 Syys 2008 10:19

Keskustelunne liikunnasta on mielenkiintoista.
Tunnen ainakin kaksi suomalaista v?it?skirjaa, joissa on tarkasteltu hyvin pitk?kestoisten fyysisten rasitustilojen (esim. Finlandia hiihto) aiheuttamia ?kkikuolemia. Toisen tekij? on tunnettu urheilututkijamme ja UKK- instituutin evp johtaja prof. Ilkka Vuori. Toisen v?it?skirjan tekij? on l??kint?kenraaliluutnanatti evp, prof. Kimmo Koskenvuo, pitk?aikainen sotav?en ylil??k?ri.
N?ihin liittyy ylimitoitettu kestokyvyn ylitt?v? liikuntstressi.Yleens? kysymyksess? on syd?men pett?minen.
Rankan liikuntasuorituksen henkil?kohtaisten haittojen ennalta torjumisen avaintekij?it? ovat:
1. Riitt?v? henkil?kohtaisen syd?n- ja verenkiertoelimist?n, hengityselimist?n ja tuki-ja liikuntaelimist?n tilan tunteminen.
2. T?st? tiedosta johdettu valmistautumisohjelma, jossa tulee ottaa huomioon henkil?kohtaiset sopeutumisominaisuudet (adaptaatio). N?in v?ltet??n harmillisia osallistumisen ehk?isevi? vammoja (rasitusmustuma jne).
Massatapahtumissa yleisen uhon vallitessa t?m? usein unohtuu. Usein vallitsee "vedonly?nti-mentaliteetti".
Valmistautumisesta huolimatta j?? odottamattomia riskej? j?ljelle.
Yht? hankalaa riski? ei viel?k??n osata arvioida. Sellainen on sepelvaltimon ahtautumaa peitt?v? irtonainen sis?kalvo (endoteeli). Sen havaitsemiselle ei ole kunnon tutkimusta. T?st? syntyv? kalvorepe?m?st? seurannut massiivinen infarkti on komea p??t?s suoritukselle. N?it? sattuu.
On muitakin liikuntapohdintoja, joiden merkitys on massiivinen ja kansanterveydellinen.
1. Onko lihavuus seurausta v?hentyneest? liikunnasta?
2. Onko liikunnan v?hyys seurausta lihavuudesta?
T?t? pohditaan tosissaan. Asetelma on selv?sti " muna vai kana".
Pid?n "liikuntaresepti-ajattelua" suurena riskin?, ellei sit? edell? toimiva painon hallinta. Liikunta tulee sitten itsest??n. Tunnen liian monta henkil??, jotka odottavat jonkun kantavan nivelen proteesikorjausta seurauksena v??rin mitoitetusta "liikuntaprojektista".
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 23 Syys 2008 12:32

*P* kirjoitti: Kysyin, mit? ihmiset tarkoittavat sanoessaan, ett? "joku treenaa kuin maratoonari".

Mit? tuo m??ritelm? tarkoittaa? Miten treenaa se ihmisten p??ss? juokseva myyttinen maratoonari, johon tuossa viitataan?

Kylmilt??n maratonin juoksijat harrastavat sitten yleens? runsaasti jotain muuta liikuntaa.

Ihmisill? on sellainen kumma k?sitys, ett? maraton olisi joku Ultimate Challenge. Eih?n se ole. Siis tottakai se on kova juttu tavikselle (itse en varmasti ikin? pystyisi maratonia juoksemaan, jalat ei kest?isi), mutta aika kaukana se on todella rankoista suorituksista. Esim. Havaijin ter?smieskisoista. Tai Yhdysvaltain halki- py?r?ilyst?. Tai siit? ett? melotaan joku 700 mailia Yukon- virralla, kuten perjantaina telkusta opittiin. Tai ultrajuoksusta. Tai Ranskan ymp?riajosta.


T?m?p? mielenkiintoista liikuntapohdiskelua!

Maraton ei ole ultimate challenge, vaikka on enemm?n kallellaan siihen suuntaan kuin ihan tavis-liikuntaan. Pyrin ajattelemaan liikuntaakin Gaussin k?yr?n mukaisesti, miss? ??rip??t ovat v?hiten edustettuina, ja keskitaso eniten. T?ll? hetkell? kyll? taitaa noita t?ysin liikkumattomia olla enemm?n kuin ylipitkien mink?-tahansa harrastajia.

Ihmisen on t?ytynyt pysty? liikkumaan saadakseen ravintoa. Homo sapiens on ollut suurimman osan historiaansa mets?st?j? ker?ilij?, mutta ei se ole juosten saalistansa saanut, vaan siihen on k?ytetty jos vaikka mit? ansa-juttuja. Enemm?n esi-isilt?mme on vaadittu kyky? rauhalliseen, pitk?kestoiseen liikuntaan. Ei ole ollut taloudellista eik? sen vuoksi j?rkev?? liikkua pitki? matkoja esim. juosten, mutta isojen jokien varrella asustaneet kivikauden ihmiset ovat varmasti esimerkiksi meloneet pitki? matkoja. Kuten eskimotkin viel? ei niin kauaa aikaa sitten. Ja Lapin asukkaat olisivat kyll? historiansa aikana kuolleet, jolleivat olisi pystyneet vaihtamaan asuinsijojansa suksien avulla.

Mulla ei tule t?ll? hetkell? mieleen mit??n sellaista must-juttua, joka olisi vaatinut ihmiselt? sellaisia urheilusuorituksia, kuin n?m? ultimate-suoritukset nyky??n ovat. Onko niin, ett? kun el?m? muuten on helpottanut, niin pieni osa meist? haluaa kokeilla omia rajojaan ja katsoa, kuinka pitk?lle p??sev?t.

Mit? mielt? muut ovat?

Timolla on hyv?t pohdiskelut liikunnan ja lihavuuden muna-kana-syndroomasta. Jos lehti? lukee, niin lihavuus miellet??n automaattisesti liian v?h?isen liikunnan syyksi. Itse olen p?invastaista mielt?. Sit? saisi k?vell?, juosta, uida, huhkia salilla k?sitt?m?tt?mi? m??ri?, jotta nk. roskaruuan ja ylim??r?isten karkkien, perunalastujen yms. vaikutukset saataisiin nollattua.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 23 Syys 2008 12:46

Timo Kuusela kirjoitti:On muitakin liikuntapohdintoja, joiden merkitys on massiivinen ja kansanterveydellinen.
1. Onko lihavuus seurausta v?hentyneest? liikunnasta?
2. Onko liikunnan v?hyys seurausta lihavuudesta?


T?st?h?n oli juuri mielenkiintoista tutkimustulostakin tarjolla:

Time spent being sedentary and weight gain in healthy adults: reverse or bidirectional causality?

Itse olen sit? mielt? ett? on hyvinkin j?rkev?sti perusteltavissa se miksi lihova ihminen tarvitsee kokoajan sy?t?v?? ja ilman jatkuvaa sy?mist? tuntuu ettei ole energiaa mihink??n...ei vaan jaksa...

Avatar
*P*
Viestit: 1068
Liittynyt: 09 Tammi 2007 11:08

ViestiKirjoittaja *P* » 23 Syys 2008 13:28

Ksantippa kirjoitti: Onko niin, ett? kun el?m? muuten on helpottanut, niin pieni osa meist? haluaa kokeilla omia rajojaan ja katsoa, kuinka pitk?lle p??sev?t.

Mit? mielt? muut ovat?


Noissa ultimate challenge - jutuissa on mielest?ni kyse siit?, ett? ihmiset haluavat kokeilla omaa psyykke??n. Monelle maraton on varmasti samanlainen juttu. Koska pitk?kestoisissa suorituksissa kyse on aina lopuksi siit?, kest??k? p??. Siin? perjantain melontaohjelmassa kaveri totesikin hyvin jotain sellaista, ett? hyv?ll? varustautumisella voidaan vaikuttaa siihen, tuleeko kisan aikana tuntemaan kipua vai tuskaa. :) Mutta jotain ihminen tietysti yritt?? todistaa, jos tekee jotain mik? on oikeasti todella j?rjet?nt? ja pahaksi sinulle.

Toisaalta voisin kuvitella, ett? joillekin joku tuollainen hyvin raskas suoritus voi olla my?s uskonnolliss?vytteinen kokemus, jonkinlaista puhdistautumista. Olisiko katharsis sana mit? haen?

Ja lopuksi siihen sitten tietysti j?? koukkuun.

Tuo muna-kana- kysymys on kyll? kiintoisa. Itsell?ni liikunta parantaa n?l?hallintaa ja v?hent?? mielitekoja, ja sit? kautta sitten helpottaa suuresti painonhallintaa.

Teoriassa olen my?s sit? mielt?, ett? aktiivinen liikunta kannustaa terveellisempiin el?m?ntapoihin muutenkin mutta tarkemmin ajateltuna arkikokemukseni ei tue t?t? teoriaani.

Kosmeettiseen laihduttamiseen saattaa pelkk? liikuntakin riitt??, mutta jos on kyseess? ihan terveydelle haitallinen ylipaino, niin eik?h?n se ruokavaliomuutos ole pikku v?ltt?m?tt?myys.
"Totuuden soihtua on vaikea kuljettaa tungoksessa niin, ettei jonkun parta kärvenny." - Mauri Sariola





"Besides, everytime you do partial squats, Jesus kills a kitten. Don't be a pussy, save the kittens. Squat deep."


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija