Onko mitään uutta ylipainosta?

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: Timo Kuusela

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 18 Huhti 2008 13:53

Min? en ymm?rt?nyt sit? noin, vaan niin ett? muutama gramma n?kyv?? sokeria on mit?t?n juttu verrattuna suositusten 8 leip?palaan ja puoleen kiloon pottua.



Pidin tuota itsest??nselv?n? reunaehtona :). Ajattelin kysymyst? todellakin siit? eteenp?in, olettaen ett? tuo perusehto on t?ytetty ja leip?palat ja potut poistettu/minimiss?.

Nimimerkki: jo 70 g hiilareita t?n??n, niist? hedelmist? 55 g ja 5g laktoosista ja 10 g t?rkkelyksest

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 18 Huhti 2008 14:01

Dikkaan MM:n n?kemyst?.
Yrit?n perustella taustoja yksil?llisille valinnoille.
Fruktoosi kohtuullisella hedelm?nsy?nnill? on OK
Kohtuus on hyv? sana - kerj?tess?kin.
Nykysuosituksilla tuskin voi puhua kohtuudesta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 18 Huhti 2008 14:25

MM kirjoitti:Min? en ymm?rt?nyt sit? noin, vaan niin ett? muutama gramma n?kyv?? sokeria on mit?t?n juttu verrattuna suositusten 8 leip?palaan ja puoleen kiloon pottua.

Mutta minullekin j?i auki, paljonko sokeria hedelmist? on paljon.


No nyt vain suunnilleen juostessa ihan pikainen yksinkertainen typistetty kanta sekaan ja vain fruktoosiin.

Sokeria hedelmist??

Jos puhutaan fruktoosin osuudesta niin kyll? min? jo aika reippaana saantina taidan pit?? yli 20g vuorokautista kokonaisfruktoosin m??r??. Jos vaikka suhteuttaa sen omenan keskiarvoon niin siihen mahtuisi jo yli 400g omenaa finelin mukaan. Fruktoosi on maksalle hankala pala. Kauhistuttaa se fruktoosin lis?ily tuotteisiin. Voi olla ett? my?s tilanne jossa tulee sek? fruktoosia ett? glukoosia runsaasti samaan aikaan on lis?hankala maksalle.


ADA ottaa asiaan t?llaista kantaa:

Kuva

L?hde:
DIABETES CARE, VOLUME 31, SUPPLEMENT 1, JANUARY 2008
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 18 Huhti 2008 15:02

Palailen viel? *p*:n esitykseen ja asiaa voisi perustella n?inkin:

Kun sy?t rasvaa, joka levi?? elimist??n kylomikronien kuljettamana, mukaan tulee pari aikatekij??. Suolistossa rasvan imeytyminen soluihin (enterosyytti) kest?? aikansa. Kylomikroneita valmistellaan ajan kanssa. Erilaisista tutkimusk?yrist? n?hd??n, ett? yhden aterian kylomikroneita tuotetaan 5-6 tunnin ajan. Yksitt?isen kylomikronin elinkaari taas on lyhyt. Puhutaan minuuteista (2-3).
T?m? taas suhteutuu mainitsemasi "Montyn" ajatteluun (toivottavasti tietoiseen) siten, ett? on ihan hyv? pit?? pitk? tauko rasvan sy?nnin j?lkeen ennekuin alkaa lyst?ill? t?rkkelyksell? tai muilla sokerituotteita.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 18 Huhti 2008 15:15

Timo Kuusela kirjoitti:Selluloosasta koostuvista soluketoista ja muista rakenneosista ihminen ei juuri pysty glukoosia irrottamaan ravinnokseen. Siit?kin huolimatta, ett? p??asiallinen rakennusaine on juuri glukoosi. Asia on toisin m?rehtij?ill?.


Poimin vain yhden pilkkunyanssin. Kunhan juoksuni jossain vaiheessa loppuu saattaisin yritt?? ainakin v?h?n monipuolisempaa.

M?rehtij?t muuttavat ne p??asiassa vesiliukoisiksi lyhytrasvahapoiksi. M?rehtij?t ovat p??asiassa rasvak?ytt?isi?! (my?s se lehm?n "asetonitauti" joskus uhkaa ja niill?p? homma onkin aika villi. Oikeastaan se lehm?n tms m?rehtij?n aineenvaihdunta ja sen s??tely on aika "opettavainen")

No ihmiseen. Ihminenkin (tai siis meid?n symbiootti) saattaa voida jossain m??rin adaptoitua t?ss? suoliston fermentointiprosessissa ja k?sittelykapasiteetti voi olla suurempi tai pienempi ja ehk? my?s laadullisesti.

Olen n?hnyt lukuja alueella 1g kuitua (en muista oliko tuohon viel? joku tarkempikin rajaus laadun osalle) vastaisi noin 1-4kcal.

M?rehtij?t pystyv?t paljon surempien massojen k?sittelyyn tietenkin jolloin ne saavat k?ytt?polttoaineensa - rasvan, niist? "tikuista". Sy?v?t "hiilihydraattia" mutta k?yv?t l?hinn? rasvalla (kuten jotkin muutkin "tikkujen"sy?j?el?imet). Ellen ole pahasti erehtynyt.

Tuo energia kuidusta saadaan ihmisen suolistosta kokolailla vesiliukoisina rasvahappoina jotka tulevat k?ytetty? osin suolen epiteelin energial?hteen? ett? sitten "oikovirtaavat" verenkiertoon ja vaikka maksan poltettavaksi tms. Neh?n voitaisiin suoraan tuupata iv l?hes minne tahansa. (tai no joskus niin tehd??nkin (TPN), kun ihminen on siten ravittava.

Tuostapa pikkuloikka tuohon rasvan "oikovirtaukseen" suolesta maksaan.
Oikeastaan se on ihan luonnollinenkin asia koska eih?n n?it? tarvitse normaalisti pakata mihink??n ei ennen maksaa eik? sen j?lkeen ja kuka niit? pystyisi kunnolla miss??n "pitelem??nk??n" paketoitavaksi. ne ovat vapaamatkustajia eiv?tk? tarvitse edes albumiinia kyytipojaksi.

Maksa k?ytt?? energiakseen my?s erinomaisen sujuvasti n?it? vesiliukoisia pienimpi? rasvahappoja, joita syntyy esimerkiksi mainitun selluloosamateriaalista. (maksahan on meid?n rasvaprosessori ja se my?s hyvin paljolti k?y rasvalla) My?s jos VFA fluksi (acetate, propionate or butyrate) maksaan lis??ntyy ja insuliini on matalalla ja betaoksidaatio lis??ntyy voidaan maksaan saapuneita rasvahappoja "h?vitt??" polttamalla niit? vain osittain (mik?li maksan energiatilanne on sellainen ett? loppuun saakka ei ole mahdollista poltella). Juju on siin? ett? n?m? rasvahapot menev?t my?s soluihin vapaamatkustajina aina mitokondrioihin saakka. Ne ovat ??rimm?isen pieni?, ne kulkevat vapaana, vesiliukoisia. Niit? tuskin paljoakaan tarvitsee pakkailla matkustamaan VLDL kyydiss? ainakaan ihan ensimm?isen? ellei m??r? olisi aivan "j?rjet?n" - jos sittenk??n? Mutta tuo kysymys on hankala ja siihen pit?? suhtautua kuten Timo totesi - varauksella.
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 21 Huhti 2008 20:42

Timo Kuusela kirjoitti:Itse asiassa pelk??n, ett? olemme taas kerran astumassa pahaan sudenkuoppaan. On viitteit?, ett? hiilihydraattien ravinto-osuutta
lasketaan merkityksett?mi? m??ri?, kun samalla rasvojen osuutta nostetaan. On toteutumassa tilanne "molempi pahempi"


Ihmiset poimivat "rusinat pullasta". Vaarana tosiaan lienee se, ett? ne jotka sy?v?t mega-annoksia hiilareita, pienent?v?t annoksia kokoon maxi (joka on v?hemm?n kuin mega, mutta enemm?n kuin midi ja mini) ja sen lis?ksi lis??v?t merkitt?v?sti rasvan kulutusta, koska "nyt on sanottu, ett? sit? saa sy?d?". Sujuvasti unohdetaan, ett? jostain eli hiilareista pit?? v?hent?

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 15 Touko 2008 12:17

Runsas vuosi sitten Suomessa alkoi l?skikapina. L?ski- ynn? muilla haittaveroilla uhkailtiin ja l?ski? herjattiin. Mukana oli varsin korkeita tahoja mielipiteit? tarjoamassa. Unohtunut oli rubensilainen iloinen barokin l?skihymy ja onnellisuus.
Valtakunnan mahtilehti raportoi ?skett?in (12.05.) l?skikapinaan ryhtyneist?. Oli erilaisia tuloksia, kuten odotettua. Eri perusteilla luikittiin pois kapinaporukasta. Joku onnistui painonsa laskussa ja jollekin jojoilun tapaan entiset kilot palasivat. Tulokset olivat siis odotusten mukaisia.
Kun kapinaan ryhdyt??n, pit?? silloinkin olla tarkat suunnitelmat, strategiat ja taktiikat. Ehk? t?ss?kin oli. Ehk? von Clausewitzin kapinaopit luettiin jostakin tunnetusta laihdutuskirjasta tai per?ti noudatettiin valtakunnallisia ravitsemussuosituksia ylisuurine t?rkkelysannoksineen? Saavutettiinko l?skikapinalla jotakin todellista ja terveyden kannalta merkityksellist? j?i ep?selv?ksi. Toivottavasti saavutettiin ainakin joidenkin yksil?iden kohdalla ja viel? toivottavampaa olisi, ett? tulos olisi pysyv? ja kapina n?in ollen tuloksekas.
L?ski? voidaan tarkastella sek? esteettiselt? kannalta ett? terveysriskin?.
Viime aikoina on saatu runsaasti uusia tutkimustietoja, jotka valottavat geenien ja rasvaisuuden yhteytt?. Eritt?in mielenkiintoista tietoa on mm tuoreesti v?itelleen Jussi Naukkarisen opinn?ytteess?. N?ytt?? silt?, ett? 10-30 prosenttia (mielest?ni l?hemp?n? 30) suomalaisista ovat sellaisten perint?tekij?iden ihmisi?, joille lihavuus on selv? terveysriski siihen liittyv?n rasva-aineenvaihdunnan h?iri?(?iden)n vuoksi. T?h?n tilaan liittyy keskeisesti keskivartalolihavuus. Vuosikymmenien kuluessa seurauksena ilmenev?t niin verisuonitaudit kuin tyypin kaksi sokeritauti. Ne kehittyv?t ja edistyv?t rinta rinnan askeltaen. Mik? sitten ensiksi itsest??n ilmoittaa, j?? yll?tyksen? n?ht?v?ksi.
On toki terveit?kin lihavia, monesti poikkeuksellisen iloisia ja n?ytt?v?t nauttivan el?m?st??n. Heill? rasva kertyy ihon alle ymp?ri vartaloa. Jalatkin ovat muuta kuin pillikintut. No on heill?kin joskus hymy pingottunutta. Pitk?ss? juoksussa monesti nivelet ja tukielimist? yleens? ilmoittavat kivuliaasta pahoinvoinnista.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

San Martino
Viestit: 5558
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25

ViestiKirjoittaja San Martino » 27 Touko 2008 13:00

TRI ANDREAS EENFELDTIN KYMMENEN K?RJESS? LISTA
(Ruokavaliot puntarissa)

Tri Eenfeldt suosittelee:

VHH/LCHF
Atkins
"Luolamiesdieetti"
GI-metodi
Montignac
South Beach

Tri Eenfeldt ei suosittele:

Viktklubben.se *)
Painonvartijat
Nutrilett ym.pulverivalmisteet

*) nykyiset viralliset ravintosuositukset



Tri Enfeldt alias Kostdoktorn.se on koonnut sivulleen mahtavan laihdutuspaketin, jossa k?sitell??n lihavuusongelmaan monesta eri n?k?kulmasta: Nykyiset suositukset ja niiden vaikutus lihomiseen koko l?ntisess? maailmassa, monia tieteellisi? tutkimuksia laihduttamisesta, liikunnan merkitys, laihdutusleikkaukset,ravinnon, alkoholin ja l??kkeiden vaikutusta laihtumiseen....Suosittelen!

Kostdoktorn.se

ERI SYIT? MIKSI ET LAIHDU

Minulle t?ysin tuntematon Andreas Eriksson on my?s koonnut paketin laihtumisen vaikeudesta Kolhydrater iFokus sivulle. H?n selitt??, miksi muutamilla on vaikea laihtua VHH/LCHF menetelm?ll?. H?n listaa ne n?in:
1) olet jojo-laihduttanut aikaisemmin
2) sinulla on insuliiniresistenssi
3) olet stressaantunut
4) sy?t v??ri? ruokia!
5) sy?t liian v?h?n!
6) sy?t liian v?h?n rasvaa(tai proteniinia)
7) olet kehonrakentaja... bodari
8 ) olet vain hiukan ylipainoinen

Andreas kirjoittaa, ett? ohjeet perustuvat osittain tieteellisiin teoreettisiin olettamuksiin ja suurelta osin siihen materiaaliin, jota h?n on lukenut KiF sivuilta.
Olisiko t?ss? kommentoitavaa tri Timolle?

Kolhydrater iFokus

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 28 Touko 2008 14:15

Mielest?ni laihduttaminen on aika paljon kosmetiikkaa ja liiketoimintaa. Vain jos se liittyy nykyiseen tai tulevaan terveydentilaan, katson siihen oman puuttumiseni pyydett?ess? aiheelliseksi.
Me kaikki ihmiset olemme jonkin verran erilaisia sek? perim?mme ett? elinymp?rist?mme seurauksena. My?s reagointitapamme ovat erilaisia, ja laihdummekin eri lailla.
Jos asia tulee eteeni vaikkapa neuvon kysymisen?, arvion ensimm?iseksi kysyj?n tilannetta ja heijastelen sit? kokemukseeni.
Sukuhistoria kertoo aika paljon sairauksista tai sairastumisriskist?. Tutkimustuloksiakin on yleens? olemassa. K?ynniss? olevista hoidoista tiedet??n aika paljon, vaikkei aina ymm?rret?. Sy?mis- ja juomistavat ovat t?rke?t ja noudatetaanko n?iss? ehk? jotakin suositusta ja miten tiukasti.
L??ketieteess? n?it? kutsutaan anamneesi- eli esitiedoiksi. Suutari pysyy siis lestiss??n. Kyll? siihen liittyy sekin, ett? tieto haetaan ensisijaisesti alan kirjallisuudesta ja julkaisuista.
Tapana on ollut ja kai viel?kin, ett? vasta tutkimusta seuraa hoito.
Jos yht??n tulen siihen tulokseen, ett? kysyj?n aineenvaihdunta (metabolia eli ei sama kuin suolen toiminta) ei oikein selvi? siit? sokeristuvien hiilihydraattien (t?rkkelys/glukoosi yms) kuormasta kehotan ilman muuta v?hent?m??n. Olen jo nimitt?in oppinut sen, ett? tuli ei sammu bensalla.
Samalla neuvon rakentamaan seurantaj?rjestelm?n, jonka henkil? ymm?rt??. Jos jo hoidetaan sokeritautia, on eritt?in t?rke?t? seurata veren sokeriarvojen kehittymist?. Hiilihydraattituotteiden (jauhoruuat, puurot, peruna, leip? pasta jne) v?hent?minen aterioista vaikuttaa nopeasti sokeriarvoihin. L??kitykseen liittyen t?ytyy tiet??, ett? liian matalien sokeriarvojen ehk?isemiseksi l??kitys on sopeutettava tilanteeseen. Keskustelen t?st?kin ja yleens? ymm?rt?v?t asian helposti, siis sellaiset henkil?t, jotka haluavat vaikuttaa itseens?.
Neuvontaan liittyy my?s puutuvien ruoka-aineiden korvaaminen tilanteeseen paremmin sopivilla. Lis?ys koskee vihanneksia, marjoja hedelmi? eli kuidun, vitamiinien, kivenn?isten ja hivenaineiden osalta runsasta ja toisaalta v?ltett?vien aineiden osalta niukkaa ruokaa.
Rasvojen k?yt?n osalta suositan j?rjen k?ytt?? m??r?n ja laadun osalta. Suositan luonnollisia rasvoja ja erikoisesti kylm?puristettua oliivi?ljy?. Hyv?nlaatuista proteiinia kannattaa sy?d? se pari grammaa painokiloa kohden siksikin, ett? hyv? pihvi, miksei kalakin antaa juhlan tuntua arkeen.
Kun havaitsen, ett? neuvon kysyj? p??piirtein ymm?rt??, mist? on kyse, selvit?n, ettei muutaman kuukauden kokeilu ole tietojeni mukaan ket??n tappanut. P?invastoin, hyvin monet ovat ilmaisseet innostustaan paremman voinnin, laskevan painon, veritutkimusarvojen paranemisen ja jopa vireyden ja ty?kyvyn lis??ntymisen vuoksi.
Kun en tunne hyvin ruotsalaisen vastavirtakroolarin periaatteita, esit?n omani. Tuskin erot suuria ovat - siis, jos ravitsemuksessa k?ytet??n j?rke?.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 20 Kesä 2008 14:08

Lihavuus johtaa metaboliseen oireyhtym??n (MBO). T?h?n puolestaan liittyy tulehdus (inflammaatio). Uskon, ett? perim?n osuus n?yttelee t?ss? tapahtumassa t?rke?? osaa. Kaikki lihavat eiv?t sairastu. Alle kopioimani Kuopion yliopiston tiedottamassa tutkimuksessa on yhdess? osaty?ss? todettu Pieks?m?en v?est?otoksessa MBO:ta noin kolmanneksella.
Kaava menee: Lihavuus johtaa metaboliseen oireyhtym??n, johon liittyy tulehdus. T?st? seuraa verisuonimuutosten kehittyminen p??tetapahtumineen (syd?n- ja aivoinfarktit). MBO johtaa my?s insuliiniresistenssi kehittymiseen, josta seuraa Tyypin 2 Diabetes.
On se k?sitt?m?tt?m?n vaikeata tajuttavaksi t?ss? kolesterolih?pin?n maailmassa.
Mik? meit? lihottaa?
1. Rasva vai rasvakammo?
2. Rasvakammossa ylett?m?sti suositeltu ja sy?ty hiilihydraatti (t?rkkelys/glukoosi). johon liittyv?t kohonneet aterogeeniset (verisuonivaaralliset) veren rasvat?
3. Valkuainen (proteiini)?
On n?ihinkin oikean vastauksen oivaltaminen k?sitt?m?tt?m?n vaikeata. Asiaa ei edes kunnolla haluta tutkia. Elintarviketeollisuus tai muut rahoittajat ev?t ole halunneet tukea asiaa selvitt?v?? tutkimusta. Jokseenkin kuluneita ovat etenkin suomalaisten ravitsemusammattilaisten sellaiset v?itteet ,ett?: "puuttuu pitk?aikaistutkimuksia" tai "ehk? t?llaiset tutkimukset eiv?t t?yt? eettisi? vaatimuksia".
Toivottavasti referoitu tutkimus osaltaan tuo uutta n?kemyst? kansantautiemme (syd?n- ja verisuonitaudit ja Tyypin 2 Diabetes) hoitoon my?s keskeisen t?rke?ll? ravitsemuksen alalla. Tilanne l?hentelee katastrofia.

Lopultakin se lupaamani tiedotuskopio:

Kuopion yliopisto tiedottaa
18.6.2008

LL, sis?tautien erikoisl??k?ri Juha Saltevon sis?tautien alan v?it?stilaisuus Keski-Suomen keskussairaalassa 28.6.2008 klo 12


Naisilla vaarallinen tulehdusreaktio metabolisessa oireyhtym?ss?

Metaboliseen oireyhtym??n liittyv? rasvakudoksen tulehdusreaktio on naisilla selv?sti vaikeampi kuin miehill?. T?m? pitk??n kest?v? tulehdusreaktio voi selitt?? sen, miksi naisilla on tyypin 2 diabeteksen kehittymisen my?t? suurempi vaara sairastua syd?ntauteihin kuin miehill?.

Metabolisella oireyhtym?ll? (MBO) tarkoitetaan sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja kohonneen verenpaineen muodostamaa vaaratekij?kasaumaa, johon yleens? liittyy my?s keskivartalolihavuus. MBO:hon liittyy jo varhaisessa vaiheessa rasvakudoksen tulehdusreaktio, joka t?ss? v?it?stutkimuksessa osoitettiin naisilla selv?sti vaikeammaksi kuin miehill?.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tulehdusreaktion ja rasvakudoksesta erittyv?n hormonin, adiponektiinin, yhteytt? ja merkityst? MBO:ssa. Tutkimus perustuu v?est?otokseen Pieks?m?en kaupungin kaikista vuosina 1942, 1947, 1952, 1957 ja 1962 syntyneist?. Koko otos oli 1294 henkil??, joista saatiin tutkimuksiin 71,3 prosenttia eli 923 henkil??, joista 411 oli miehi? ja 512 naisia. Tutkitut kutsuttiin terveysasemalle, jossa hoitajat tekiv?t laajan terveyskyselyn, mittasivat pituuden, painon, vy?t?r?n ymp?ryksen ja verenpaineen. Kaikille tehtiin sokerirasituskoe ja heilt? otettiin verin?ytteet rasva-aineenvaihdunnan tutkimusta varten. Lis?ksi tulehdusreaktion voimakkuus m??ritettiin my?hemmin Kuopion yliopistossa herk?ll? CRP:ll? ja interleukiini-1-vasta-aineella (IL-1 Va). Samalla tutkittiin my?s rasvakudoksesta erittyv?n, edullisia vaikutuksia omaavan adiponektiinin pitoisuudet.

Tutkimushenkil?iden keski-ik? oli 46 vuotta. Miehist? 34-38 prosentilla ja naisista 27-34 prosentilla oli MBO eri kriteerein m??ritettyn?. T?ss? joukossa v?h?ist? tulehdusta kuvaavat herkk? CRP ja IL-1 Va olivat naisilla tilastollisesti merkitt?v?sti korkeampia kuin miehill?, riippumatta MBO:n m??ritelm?st?. Toisaalta pitoisuudet olivat matalammat eik? sukupuolten v?list? eroa l?ytynyt henkil?ill?, joilla ei ollut MBO:ta. Naisilla on normaalisti korkeampi adiponektiinipitoisuus kuin miehill?, mutta naisilla, joilla oli MBO, se oli suhteellisesti matalampi, mik? voi vaikuttaa naisten vahvistuneeseen tulehdusreaktioon. Varhain k?ynnistynyt adiponektiinin lasku ja tulehdus voivat k?ynnist?? naisten syd?ninfarktien lis??ntymisen tyypin 2 diabeteksessa.

Tutkimuksessa ker?ttiin my?s terveyskorteista saatavilla olleet tiedot painosta ja pituudesta 7-vuotiaana. Tiedot saatiin 368:lta. Painoindeksin suhteellinen kasvu lapsuusi?st? aikuisuuteen oli selv?ss? yhteydess? aikuisi?ss? mitattuihin tulehdusarvoihin ja k??nteisess? yhteydess? adiponektiiniin. Erityisesti IL-1 Va:n yhteys painonnousuun oli voimakas naisilla. Diabeteksen kehittymiseen liittyy heikentynyt insuliiniherkkyys. Korkeampi eli parempi insuliiniherkkyys oli koko aineistossa yhteydess? korkeaan adiponektiinitasoon ja mataliin tulehdusarvoihin, erityisesti IL-1 Va:n pitoisuuteen. Lis?ksi havaittiin, ett? adiponektiinitaso ja tulehdusarvot olivat selv?ss? asteittaisessa yhteydess? MBO:n eri osatekij?iden (kohonnut verenpaine, verensokeri, vatsakkuus ja huonontuneet rasva-arvot) m??r??n. Mit? enemm?n n?it? vaarallisia muutoksia l?ytyi, sit? korkeampia olivat tulehdusarvot ja sit? matalampia adiponektiinitasot. T?m? viittaa n?iden l?yd?sten keskeiseen asemaan MBO:ssa.

Koska diabeteksen ilmaantuminen on suurelta osalta ehk?ist?viss?, tulisi suuressa syd?nsairauksien vaarassa olevat ihmiset, erityisesti naiset, l?yt?? varhain. Adiponektiini ja IL-1 Va eiv?t ole viel? soveliaita mittareita kliiniseen k?ytt??n, mutta herk?n CRP:n m??ritt?minen voi auttaa suurentuneessa vaarassa olevien l?yt?misess?. Hoitona on p??s??nt?isesti liikunnan lis??minen ja ruokavalion virheiden korjaaminen. Tulevaisuudessa voitaneen adiponektiinin m??r?? lis?t? ja vaikuttaa edullisesti MBO-potilaiden ennusteeseen elintapamuutosten rinnalla.

V?it?skirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. L??ketiede 435, ISBN 978-951-27-0955-7. Sit? voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnist?, s?hk?posti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoim ... myyn.shtml


LL, sis?tautien ja yleisl??ketieteen erikoisl??k?ri Juha Saltevon sis?tautien alaan kuuluva v?it?skirja Low-grade inflammation and adiponectin in the metabolic syndrome (V?h?inen tulehdus ja adiponektiini-rasvahormoni metabolisessa oireyhtym?ss?) tarkastetaan Kuopion yliopiston l??ketieteellisess? tiedekunnassa lauantaina 28.6.2008 klo 12 alkaen Keski-Suomen keskussairaalan auditoriossa Jyv?skyl?ss?. Vastav?itt?j?n? on professori Pirjo Nuutila Turun yliopistosta ja v?it?stilaisuuden valvojana akatemiaprofessori Markku Laakso Kuopion yliopistosta.

V?ittelij?n valokuva on osoitteessa http://www.kampus.uku.fi/vaitoskuvat/sa ... vaitos.jpg

V?ittelij?n yhteystiedot: LL, sis?tautien erikoisl??k?ri Juha Saltevo, Keski-Suomen keskussairaala, p. 040 508 2653, juha.saltevo@ksshp.fi

V?ittelij?n antamia henkil?tietoja: Syntynyt 27.10.1952 Helsingiss?. Ylioppilastutkinto Jyv?skyl?n lyseossa 1971, L??ketieteen lisensiaatin tutkinto Helsingin yliopistossa 1978, yleisl??ketieteen erikoisl??k?rin tutkinto 1984 ja sis?tautien erikoisl??k?rin tutkinto 1986 Kuopion yliopistossa. Sis?tautien erikoisl??k?rin? (diabetes ja endokrinologia) Keski-Suomen keskussairaalassa 1.1.1986 alkaen.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 20 Kesä 2008 15:27

Lihavuus johtaa metaboliseen oireyhtym??n (MBO).


Kuinka vahva t?m?n kausaliteetti oikeasti on?

Muna vai kana. Vaiko eri tavoin vaihdellen ongelman eri kehitysvaiheissa. Rinnakkaisprosessien l?hes "sekamelska"? Ehk? per?kk?istyyppinen ajattelu ja hahmottaminen ei oikein sovikkaan t?llaisiin.

Mink?laista laajempaa dataa meill? on siit? kuinka mahdollisesti jo ennen varsinaista lihavuuskehityst? alkaa (esim) insuliini oikkuilla johtaen sitten oravanpy?r??n jossa on eritt?in vaikeaa oikeastaan p??tell? varsinaisesti t?t? muna vai kana kysymyst?.

Toki siit? on kait sent??n jotain n?ytt?? ett? lihavuus sitten monin mekanismein ruokkii edelleen mm eri solukoissa vastetta insuliinille.

Usein esit?n itsellenikin my?s kysymyksen. Ajattelemmeko liian insuliinikeskeisesti. (tokihan siihen on paljonkin l??kint?per?isi? syit?.)

Miksi ep?r?in - tai ep?ilen.

Olen oppinut vierastamaan hiukan sellaisia esityksi? joista tuntuu vallitsevan "liian suuri "konsensus"" silloin kun kyseess? on erit?in monein toistensa kanssa vuorovaikuttavien tekij?iden kompleksi.

Kun kuitenkin ainakin fysiologia ja patofysiologia mahdollistaisi hivenen muutakin hypoteesia. Mutta toki ajattelen ett? kyseess? voi joikkoja katsottaessa ollakin sellainen juttu ett? l?ytyy useita erilaisia kehityskulkuja.

Mik? johtaa lihomistaipumukseen joillakin enemm?n kuin toisilla. Liittyyk? siihen osana joidenkin yksil?iden sokerins??telyj?rjestelm?n luonne ja/tai muut yhteisvaikuttvat s??telysignaalien toiminnalliset ominaisuudet.

En pid? siis lauseesta: Lihavuus johtaa metaboliseen oireyhtym??n.

En pid? sit? v??r?n? enk? oikeana.

:)

hyv?? "teko"juhannusta. Aito on joskus muulloin.

;)
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1866
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 20 Kesä 2008 18:02

J?nn?? pohdintaa. Sit? lienee lis?? varmasti Juha Saltevon v?it?skirjassa.
Kirjaa vasta odottelen.
N?iden valtavien tautiongelmien ratkaisussa pid?n tuhannenpienten ongelmien kanssa intt?mist? hidasteena. Niit? ongelmia selvi?? aikanaan paljon enemm?n kuin arvataankaan.
Avainsana on varmasti geneettinen. Kuinka geenit reagoivat yksil?n tasolla ymp?r?iv??n maailmaan ml. ravitsemus, on avoin juttu. T?st? Suomessa tiedet??n jo varsin paljon. Petteri Kallion vuoden takainen raportti on hyv?. Hiukan eri kantilta asiaa katselee Jussi Naukkarinen. H?nen ulos tulonsa on parin kuukauden ik?inen. Palotie, Yki-J?rvinen, Taskinen ym osaavat teett?? tutkimusta maailman laajuisesti.
Juuri nyt voidaan luetella alati kasvava lista yksityiskohdista, joita tavataan T2DM:n tai syd?ntapahtumien yhteydess?. Niiden aukoton yhteensovittaminen vie aikaa, mutta tulee varmasti. Juuri t?st? johtuvat edelleen l?hes yhteen sovittamattomat n?kemyserot mm ravitsemuksen merkityksest? tautitapahtumien synnyss?.
Maailmalla on mainittu tulehdus aineenvaihduntatautien yhteydess? jo monia vuosia sitten. Suomalainen auktoriteetti kertoi rasvamaksan yhteydess? havaituista tulehdussoluista puolitoista vuotta sitten. Havainto oli h?mm?stytt?v?. Juha Saltevon kirjassa se on jo reaaliaikaa proinflammatorisine eikosanoideineen.
Diagnostista v?linett? etsit??n. Sellaisena herkk? tulehdusmarkkeri (hsCRP) on hyv?, vaan ei viel? rahvaan k?ytt??n. Itse luotan jonkin geneettisen taipumuskirjon ilmaisevaan tulevaisuuden testiin, jotta voidaan ottaa MBO-riski jo ennakoivasti huomioon.
Kaikesta tieteellisest? monimutkaisuudesta huolimatta my?s k?yt?nn?n havainnot ovat arkip?iv?n el?m?ss? t?rkeit?. Niin kauan, kun T2DM:n l??kehoito tuottaa kohtuullisen tuloksen vain kolmannekselle hoidetuista, on oikeutettua ja suorastaan velvollisuus etsi? tehokkaampia k?yt?nn?n hoitotapoja. Alati kasvava kokemus osoittaa, ett? v?ltt?m?ll? sit?, mit? keho ei en?? osaa k?sitell? eli sokeritaudissa sokeria, p??st??n yksil?n tasolla kunnioitettaviin tuloksiin niin painon hallinnassa kuin aineenvaihdunnan h?iri?iss?kin. Oikein toteutettuna potilasta ei altisteta mink??nlaisille haitoille. Olen vakuuttunut, ett? el?m?ntapaohjaus tulee olemaan "drug of choise".
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Pappa
Viestit: 273
Liittynyt: 30 Elo 2006 14:45
Paikkakunta: P.R.C. Guangxi <> FIN

ViestiKirjoittaja Pappa » 21 Kesä 2008 9:57

T?st? tietenkin pit?isi kirjoittaa kirja tai kaksi jotta kaikki ajatusten sivupolut tulisi huomioitua. Nimit?in yksil?tasolla emme suinkaan ole keskiarvoja. Ennustan ett? syit? on lukuisia ja ett? sairastva joukko koostuu osajoukoista joissa perimm?iset syyt ovat erilaiset. Ne jokainen osajoukko pit?isi k?sitell? eik? sinkaan ehk? ottaa yht? linjaa joka auttaa keskiarvolle mutta j?tt?? osajoukkoja.

Kun katsoo mit? tahansa tieteen alaa niin siin? tuppaa k?ym??n siten ett? yh? enemm?n ja enemm?n saadaan selville mutta samaan aikaan avointen kysymysten joukko kasvaa exponentiaalisesti.

Joillakin ihmisill? lihavuus voi olla seuraus - ei syy. Toki t?m? on keh? jossa sitten seuraus alkaa vahvistaa itse sit? haitallista kehityst? kunnes sitten miina laukeaa. Lihavuus saattaa olla joillakin osa positiivista takaisinkytkent?? diabeteskehityksess? mutta ehk?p? ei aina syy. Miksi haluan pit?? my?s t?m?n vaikka se komplisoi. Siksi koska minusta ongelman poisto on t?rke?mpi kuin se ett? se kaikkine ydinfusiikkoineen selki?? pilkuntarkasti. Se ei selvi?. Bioj?rjestelm?t ovat loppujen lopuksi hiukan turhan mutkikkaita tai ehk? se on hyv?kin. Se hankaloittaa ihmisen vahingintekopyrkimyksi? t??ll? telluksella. Siit? on kauan kun uskottiin geenijuttujen ratkaiseva "kaiken". No kuinkas k?vi jo vuosia sitten. Joku ?lysi kysy?: "kenen genomi". Auts... mutta tietenkin jaksamista auttaa ett? meill? on illuusio mahdollisesta kaikenteoriasta - usko ett? "tiede ratkaisee ongelman". Ei ratkaise. tai ainakaan sellaseen ei ole viel? mink??nlaista merkki?.

Mutta juu... siis jotain asiaahan minun piti...

Lihavuus johtaa diabetekseen. Siisp? k?yd??n lihavuuden kimppuun. Siin? sitten yksil? itkee kituu ja luovuttaa jne. En m? t?ll?k??n laihdu jne... tai ett? kolme kuukautta isket??n p??t? kiveen ja sitten luovutetaan. Onko kaikkien kohdalla ykk?sprioritetti t?m? lihavuuden poisto.

Minusta aina ei ole niin. Toki se on t?rke? osa.

Lihava tai ei. Ja ennen kuin se kehitys edes on pahassa vaiheessa. Mit? tulee tehd?. Laitan prioriteetit oman mieleisekseni jo sairastuneille.

1. Aineenvaihdunnan kunnostaminen. (ravitsemusmuutos + joskus mahdollinen tukil??kint? mik?li tilanne on tosipaha + toki muuten terveempi? elintapoja)

2. "laihdutus" V??r?nlaisen "lihavuuden" korjaaminen. (t?m? osittain voi seurata jo edellisest? - automatic)

Ennaltaehk?isy niill? joilla on ilmeinen trendi kohti ongelmaa mutta siit? ei oikeastaan viel? n?y mit??n tavanomaisella tarkastelulla.

1. Ravitsemusmuutos ja mahdollista muuta elintapakorjausta. Samalla estyy helpohkosti v??r?nlainen lihominen.

------------------------

Satu:

Otetaan kaksi vertailukelpoista suurta ryhm??. Joukot sy?v?t omasta tahdostaan riippumatta sit? mit? kokeen tekij?t k?skytt?v?t.

Kokeen tekij?t laittavat kummankin ryhm?n tutkimustarkoituksen mukaiselle ravinnolle vuosikausiksi.

Toinen ryhm? on varsinaisella v?h?hiilihydraattisella ravinnolla ja toinen runsashiilihydraattisella.

Tutkijat seuraavat tarkoin yksil?it? - kehityst?. Osa kummastakkin joukosta lihoo/lihotetaan.

Kummassa ryhm?ss? alkaa ilmet? sokeritasapainon s??telyn ongelmia enemm?n. Oletan: arvatkaas mit?. ja jos oletukseni olisi tosi: Miksi niin k?vi. Eik?s syyn pit?nyt olla lihavuus eik? suinkaan ravinto.

-----------------


Appropooppoos...



On muuten aika j?nn? juttu ett? niukkahiilihydraattisesti el?m?ntapasy?v?n tulisi ennen sokerirasitustesti? siirty? runsashiilihydraattiselle... olikohan t?ss? jokin pikkujuttu kuitrenkin hukassa. Unohdettu jotain...

Mihin niukkasokerisella ravinnolla oleva tarvitsee suurta sokerilastien hallintakapasiteettia?

Mit? mahdoin ajatella ennen lausetta ja mit? ehk? sen per??n.

(mukava jussiarvoitus...)


Tietysti olisin voinut kirjoitta aivan toisellakin tavalla. Siit? saatettaisiin pit?? enemm?n. Mutta kun, min? en piittaa siit? vaan siit? ett? t?m? kakkostyypin diabeetikkojen synnytt?minen sek? saattohoito lopetettaisiin. tarvitaan monen laisia l?hestymistapoja... joista joku joskus loksauttaa jonkun rattaan kohdalleen ja joku toinen jonkin toisen rattaan.

vaqhingollisesti lihonneen henkil?n jolla on sokeris??tely- tms s??telyj?rjestelm?n ongelmia k?sittely olisi hyv? l?hte? aineenvaihdunnan s??telyn kunnostamisella - ei v?ltt?m?tt? laihduttamisella - joka joskus voi olla jopa melkein mahdotonta ilman kunnostustoimia.

P??osa kunnostuksesta on MNT. Tukena voidaan joskus tarvita muuta l??kint??.

T?ss? MNT p??prinsiippi on hiilihydraattien sek? m??r?llinen ett? laadillinen ankara rajoitus. T?m?n lis?ksi muita ravinnon koostumuksen juttuja ohessa.

Siihen ei tarvita miljoonaa yksityiskohtaa eik? siihen tarvita lopullista mielipidett? siit? mik? oli geenien tai niiden oheisten osuus.

Kun se aineenvaihdunta alkaa korjaantua seuraa siit? helposti my?s haittalihavuuden v?henemist?. Mutta ensin tuli siis kana ja vasta sitten muna. Tai... siis oliko se niin, unohdin kuinka p?in se oli vaikka juuri tiesin. Harmi.

:? .... ;) .... ::loel::
Rasvateoria -- kenties kaikkien aikojen suurin tiedehuijaus. (Mann - Ravnskov)

rouvaA
Viestit: 214
Liittynyt: 31 Elo 2006 11:06

ViestiKirjoittaja rouvaA » 22 Kesä 2008 11:03

Pappa kirjoitti:Mihin niukkasokerisella ravinnolla oleva tarvitsee suurta sokerilastien hallintakapasiteettia?


Sokerilastien hallintakapasiteettia taidetaan tarvit? vain elintarviketeollisuuden hiilarituotteiden menekin turvaamiseksi...

Tuo Papan kysymys on hyv?. Aineenvaihduntaviallisen normaaliel?m?ss?, jos v?h?hiillihydraattista ruokaa on riitt?v?sti saatavilla, ei ole mit??n tarvetta kyvylle selviyty? jatkuvasti suurista sokerikuormista. Itse kielt?ytyisin sokerirasituskokeestakin, koska en halua pahoinpidell? elimist??ni ja toisekseen kokeen antamalla tiedolla ei ole minulle mit??n merkityst?. Tied?n kokemuksesta, ett? jo yhden ison makean omenan sy?minen tai muu vastaava sokerim??r? aiheuttaa parin p?iv?n s?ryt, ja voin vain kuvitella mit? sokerirasituskoe saisi aikaan.
Lähes viiskymppisen monivaivaisen pullukan onnekas opintomatka vhh-elämään alkoi 2003. Reilussa puolessa vuodessa vaatekoko 44-46 vaihtui 38-40:een. Oireet, liikakilot ja lääkkeet pysyneet poissa kuvioista siitä lähtien, ... 2016 ...

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 23 Kesä 2008 10:27

rouvaA kirjoitti:
Pappa kirjoitti:Mihin niukkasokerisella ravinnolla oleva tarvitsee suurta sokerilastien hallintakapasiteettia?


Tied?n kokemuksesta, ett? jo yhden ison makean omenan sy?minen tai muu vastaava sokerim??r? aiheuttaa parin p?iv?n s?ryt, ja voin vain kuvitella mit? sokerirasituskoe saisi aikaan.


Sy?tk? yht??n hedelmi?, ja jos sy?t, niin mit? ja kuinka paljon? Ent? mik? on ruokavaliossasi marjojen osuus?

Nimimerkki "Utelias"
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa