Hiilihydraattien ihanteellisin määrä

[Varpu]

Minua jaksaa kiinnostaa t?m? kysymys, koska olen viisivuotisen hiilaritietoisen historiani aikana n?hnyt ihmisi? joka l?ht??n; ja olen n?hnyt monien (gurujenkin) vannovan juuri sen m??r?n nimiin, joka itselle sopii parhaimmin.

Terve j?rkeni sanoo kuitenkin, ettei asia ole niin yksiselitteinen. Minun on mahdoton uskoa, ett? olisi joku absoluuttinen arvo, vaikka 72 g, joka olisi kaikille ihmisille ihanteellinen.

Omat v?lj?t ihannerajani ovat 60-130 g. En kuole, jos menee v?h?n ali tai yli. Mutta isommat heitot aiheuttavat erilaisia oireiluja...

Mit? mielt? olet Timo: voidaanko asettaa joitakin yleisi? ihannem??ri

[Pappa]

Minua jaksaa kiinnostaa t?m? kysymys, koska olen viisivuotisen hiilaritietoisen historiani aikana n?hnyt ihmisi? joka l?ht??n; ja olen n?hnyt monien (gurujenkin) vannovan juuri sen m??r?n nimiin, joka itselle sopii parhaimmin.

Terve j?rkeni sanoo kuitenkin, ettei asia ole niin yksiselitteinen. Minun on mahdoton uskoa, ett? olisi joku absoluuttinen arvo, vaikka 72 g, joka olisi kaikille ihmisille ihanteellinen.

Timon kantaa Varpun kysymykseen odotellessa....

Mielipiteen?ni sanoisin ett? asia nimenomaan ei ole yksiselitteinen siten ett? olisi joku tietty raja jonka nimiin olisi vannottava. Sensijaan ymm?rr?n hyvin miksi esimerkiksi kardiologi Atkins kuitenkin asetti jonkin raja-arvon ketoosi induktio aloitukselle. Kuitenkin h?nkin l?htee nimenomaan sitten siit? ett? kohtapian yksil? hakee itselleen sopivan hiilihydraattien m??r?n!

Olen jossain julkisuudessa n?hnyt mainittavan my?s tuon 72g m??r?n. Sellaisen lausumisen siten ett? se olisi kaikille ihmisille ihanteellinen pid?n l?hinn? "h?pertelyn?". Mink??nlasta fysiologista perustetta en sille l?yd? huomioiden ihmisten v?liset erot lukuisien eri seikkojen suhteen.

My?sk??n (esim Atkinsin) tarkalle 20g/vrk aloitusarvolle ei ole mit??n varsinaista pohjaa silloin kun se vied??n yksil?tasolle. Se vaan on m??r? jolla useimmat kohtalasessa ajassa siirtyv?t jonkin asteiseen ravitsemusketoosiin ja kuitenkin se sallii kohtalaisen m??r?n my?s kasvikunta ravinnossa. Se my?s perustunee varsin laajaan kliiniseen kokemukseen eik? suinkaan "teoriaan". Se on er??nlainen kompromissi. Se on my?s aika yksinkertainen. Se lienee eritt?in monen seikan kompromissi jossa osa seikoista on my?s psykologisia. Ei v?ltt?m?tt? t?sm?lleen paras kenellek??n mutta kohtalaisen hyv? laajalle joukolle ylipanoisia laihtumisen k?ynnistamiseksi. En keksi mit??n hyv?? tapaa ennalta analysoida oma tilanne ja elimist? siten ett? voisi p??tell? sopivan arvon. Atkins l?htee siit? ett? kun n?in on, aloitetaan ritt?v?n alhaiselta m??r?lt? josta sitten hiilihydraattim??r?? yl?sp?in s??t?m?ll? etsit??n sopiva. T?ll?kin saavutetaan uskoakseni tietty? helppoutta ja toimintavarmuutta. 20g m??r?ss? ei miss??n nimess? ole siit? ett? esittett?isiin sit? kaikille sopivaksi vaan se on s??t?tekninen.

Se on hivenen analogia sille jos ei tiedet? miss? asennossa on venttiili. Olisi hankala alkaa selitt?? ett? jos n?in tai noin k??ntele sitten sinne tai t?nne riippuen siit? oliko se liian auki vai liian kiinni.

Yksinkertaista: K??nn? se kiinni (kun kerran niin voidaan tehd? ilman vahinkoa) oli se miss? asennossa tahansa. (varma piste silloin sen osalta miss? ollaan). (s??t?j?rjestelmien pulmatilanteissa ihan hyv? ja varma tapa noin yleisestikin - mene pisteeseen josta tiedet??n ett? se on v??rin ja tiedet??n kummalla puolella se varmasti on. (ellei tiedet? oikeaa arvoa johon asetus heti ilman miettimist? jos varmassa tiedossa))

Sitten yksinkertainen ohje. Avaa v?h?n. Onko riitt?v?. Ei. Avaa hiukan lis??. Onko riitt?v?. Ei. Avaa taas hiukan lis??. Onko riitt?v?. On liikaa. K??nn? hitusen takasin. Se on siin?. Toinen s??t?misen periaate. S??d? hitammin kuin systeemin palaute saadaan (avaa vain viikon v?lein hiukan ja seuraa kuinka systreemi vastaa). Kolmas, ?l? k??nn? summassa monia s??t?vipuja samaan aikaan (s??det??n vain hiilarim??r??). ... olisipa pulmallista alkaa tasolta josta ei oikein tied? kumpaan suuntaan sitten k??nnet??n jos "ei ihan toimi". Mik? kertoo kumpi s??t?suunta on oikea. T?t? pulmaa ei ole kun tehd??n varmalla tavalla ja tiedet??n ett? todenn?k?inen s??t?suunta alkuasetuksen j?lkeen on tunnettu. Se parantaa onnistumisen mahdollisuutta eik?johda hallitsemattomaan edestakasin veivaamiseen ja turhautumseen. Se nopeuttaa asiaa ja antaa ehk? keskim??rin aika hyvin tulosta. Antaa my?s sit? psyykkist? palautetta nopeasti. (sit? voi antaa jopa se veden poistumakin) Palautetta jota ongelmainen tarvii kun on siin? pisteess? ett? ylipaino-ep?toivo on jo alkanut. Ehk?p? se "esi"palaute auttaa jaksamaan siihen saakka kunnes se todella alkaa toimia.

Aika usein taitaa se hiilarin taso jolla edelleen paino putoa kohtlaisen helposti ja vaivattomasti, jos tarpeen, liikkuu siell? 40 - 60..80g/vrk tienoilla sitten kun se on saatu k?yntiin. Eik? taida my?sk??n metabolisen oireyhtym?n - kakkostyypin diabeteksen osalta olla hassumpia hiilihydraattim??ri?. Silloin erityisesti viel? huolehtien ettei ruokakokonaisuus olisi sellainen joka ?killisesti heiluttelee verensokerin s??tely? juurikaan v?h?ist? enemp?

[Timo Kuusela]

Pohjustan asiaa Varpun kyselyyn tuoreella artikkelilla ja sen linkill?, vapaasti luettava kun on:

Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic
syndrome: time for a critical appraisal ja sen linkki:

http://www.nutritionandmetabolism.com/c ... 75-5-9.pdf

Artikkeli on aivan tuore ja onhan sen tekij?iden joukossa mainittu suomalaistakin nuorisoa, Anssi Manninen ja ruotsalainen Annika Dahlqvist, joka on saanut kotimaassaan vallan kuohunnan aikaiseksi.
Itse artikkeli on looginen esitys hiilihydraattien vaikutuksista erilaisissa elimist?n aineenvaihdunnallisissa tiloissa. Sen referaattilista on kattava. Siin? luetellaan tutkimuksia korkeatasoisista tutkimuslaitoksista ja tunnettujen tutkijoiden tekemin?.
Itse asiassa olenkin pitk??n ihmetellyt sit?, kun yleisiss? ravitsemussuosituksissa kovin pit?ydyt??n harvoissa konsensus analyyseiss? samojen harvojen p??tutkijoiden esiintyess? toistuvasti tekij?iden joukossa. Siksikin, ett? joidenkin uskottavuus on alkanut murentua.
Itse asiassa en en?? osaa erikoisemmin arvostaa meta-analyysin? tunnettua tutkimuslajia. Se j?? jotenkin et?iseksi itse k?yt?nn?n tutkimukseen verrattuna. Osa arvostuksesta varmaan palaisi, jos yhdeksi analyysiosioksi otettaisiin tutkijoiden mahdollinen sitoutuminen kolmansiin osapuoliin ja j??viysseikat yleens?.

Taisin tuohtua. Piti vastata Varpun kysymykseen. Laadin artikkelissa olleesta maltillisesta hiilihydraattien m??r??n perustuvasta luokittelusta suomennoksen keskustelun pohjaksi. Tietenkin ravinteiden m??r? ja laatu on yksil?llist? ja vaihtelevaa. T?st? maailmasta ei kuitenkaan ole se, ett? diabeetikolle suositetaan samoja ruokia ja m??ri?, mit? terveet kest?v?t (ehk? aikansa hekin ja pieni osa n 30% ei varmasti).

No se lista:

1. Kohtuullinen hiilihydraattidieetti ( alaraja 130g/d tai 26%-45%/2000 kcal/d).

2. Matalahiilihydraattinen dieetti (alle 130g/d aina 30g/d saakka).

3. Hyvin matala, ketogeeninen hiilihydraattidieetti (alle 30g/d).

4. Terapeuttinen dieetti erikoistarkoituksiin (Epilepsia).

En yleens? suosi muistia kuormittavia m??ritelmi?. Ravitsemuskeskustelussa kuitenkin makuasiat tuntuvat (tietenkin) t?rkeimmilt?. Siksi yksi tuntuu tykk??v?n siit? ja toinen t?st?. Joku perusta voi olla paikallaan, ett? mahdollisimman moni ymm?rt?isi edes suunnilleen sen, mit? halutaan sanoa.
Kannaotot vapaat! Kuitenkin suosittelen artikkeliin perehtymist?. Teksti on helppolukuista.

[Varpu]

Olen jossain julkisuudessa n?hnyt mainittavan my?s tuon 72g m??r?n. Sellaisen lausumisen siten ett? se olisi kaikille ihmisille ihanteellinen pid?n l?hinn? "h?pertelyn?". Mink??nlasta fysiologista perustetta en sille l?yd? huomioiden ihmisten v?liset erot lukuisien eri seikkojen suhteen.

Kyse on Lutz-dieetist? Das Leben ohne Brot.

Yksinkertaista: K??nn? se kiinni (kun kerran niin voidaan tehd? ilman vahinkoa) oli se miss? asennossa tahansa. (varma piste silloin sen osalta miss? ollaan). (s??t?j?rjestelmien pulmatilanteissa ihan hyv? ja varma tapa noin yleisestikin - mene pisteeseen josta tiedet??n ett? se on v??rin ja tiedet??n kummalla puolella se varmasti on. (ellei tiedet? oikeaa arvoa johon asetus heti ilman miettimist? jos varmassa tiedossa))

Sitten yksinkertainen ohje. Avaa v?h?n. Onko riitt?v?. Ei. Avaa hiukan lis??. Onko riitt?v?. Ei. Avaa taas hiukan lis??. Onko riitt?v?. On liikaa. K??nn? hitusen takasin. Se on siin?. Toinen s??t?misen periaate. S??d? hitammin kuin systeemin palaute saadaan (avaa vain viikon v?lein hiukan ja seuraa kuinka systreemi vastaa). Kolmas, ?l? k??nn? summassa monia s??t?vipuja samaan aikaan (s??det??n vain hiilarim??r??). ... olisipa pulmallista alkaa tasolta josta ei oikein tied? kumpaan suuntaan sitten k??nnet??n jos "ei ihan toimi". Mik? kertoo kumpi s??t?suunta on oikea. T?t? pulmaa ei ole kun tehd??n varmalla tavalla ja tiedet??n ett? todenn?k?inen s??t?suunta alkuasetuksen j?lkeen on tunnettu. Se parantaa onnistumisen mahdollisuutta eik? johda hallitsemattomaan edestakaisin veivaamiseen ja turhautumseen. Se nopeuttaa asiaa ja antaa ehk? keskim??rin aika hyvin tulosta. Antaa my?s sit? psyykkist? palautetta nopeasti. (sit? voi antaa jopa se veden poistumakin) Palautetta jota ongelmainen tarvii kun on siin? pisteess? ett? ylipaino-ep?toivo on jo alkanut. Ehk?p? se "esi"palaute auttaa jaksamaan siihen saakka kunnes se todella alkaa toimia.

Hyv? m??ritelm?!

Aika usein taitaa se hiilarin taso jolla edelleen paino putoaa kohtalaisen helposti ja vaivattomasti, jos tarpeen, liikkuu siell? 40 - 60..80g/vrk tienoilla sitten kun se on saatu k?yntiin. Eik? taida my?sk??n metabolisen oireyhtym?n - kakkostyypin diabeteksen osalta olla hassumpia hiilihydraattim??ri?. Silloin erityisesti viel? huolehtien ettei ruokakokonaisuus olisi sellainen joka ?killisesti heiluttelee verensokerin s??tely? juurikaan v?h?ist? enemp??.

Tuo vastaa omia kokemuksiani.

[Varpu]

1. Kohtuullinen hiilihydraattidieetti ( alaraja 130g/d tai 26%-45%/2000 kcal/d).

2. Matalahiilihydraattinen dieetti (alle 130g/d aina 30g/d saakka).

3. Hyvin matala, ketogeeninen hiilihydraattidieetti (alle 30g/d).

4. Terapeuttinen dieetti erikoistarkoituksiin (Epilepsia).

En yleens? suosi muistia kuormittavia m??ritelmi?. Ravitsemuskeskustelussa kuitenkin makuasiat tuntuvat (tietenkin) t?rkeimmilt?. Siksi yksi tuntuu tykk??v?n siit? ja toinen t?st?. Joku perusta voi olla paikallaan, ett? mahdollisimman moni ymm?rt?isi edes suunnilleen sen, mit? halutaan sanoa.
Kannaotot vapaat! Kuitenkin suosittelen artikkeliin perehtymist?. Teksti on helppolukuista.

Aiemmin olen aina n?hnyt v?h?hiilihydraattisen m??ritelm?ksi alle 100g.

Mutta mik? ettei 130 g...


Muoks. Katsokaa m??ri? tuolta Anjan viestist?, vastaavat paremmin todellisuutta

[Timo Kuusela]

Aika moni varmaan sy? nuo nelj? n?kkileip?? ja enemm?nkin - siis kerralla.
Passaa yritt?? samaa noiden muiden listassa mainittujen osalta.
Toivottavasti ei johonkin tullut pilkkuvirhe!
Toisaalta listassa noin suurin piirtein k?y ilmi se ero ruoka-aineiden m??riss?, kun ajatellaan, ett? n?kkileip? edustaa "t?rkkelyslinjaa" ja muut tuotteet "selluloosalinjaa". Ero ilmenee saatujen kaloreiden m??r?ss?, kun uskoakseni on aika v?h?n hyv?n ruuan yst?vi?, jotka pystyv?t nauttimaan n?kkileip?ekvivalentin m??r?n muita listan eineit?. Mikroravinteiden osalta etu on tietenkin k??nteinen ja sama niiden hy?dyllisten kuitujen osalta.

[Anja]

Minusta tuo nelj? n?kk?ri? on kovin v?h?n.

Tarkistin muutaman elintarvikkeen hiilarim??r?t ja p??dyin seuraavaan tulokseen.

130 g hiilareita vastaa (kukin ruoka-aine yksin??n)

n?kkileip? 14 kpl (n?kk?rin paino noin 15 g)
ruisleip? 9 siivua (siivun paino noin 35 g)
manteli 1575 kpl (noin )
peruna 15 kpl (peruna 60 g/kpl)
parsakaali 6,5 kg
viiniryp?le 900 g
mustikka 2 kg
tomaatti 3,4 kg
paprika 3,0 kg

Jotenkin minun korvaani kalskahtaa tuo termi "kohtuullinen" ja tuo 130 g on viel? alaraja. Mik? on "kohtuullisuuden" yl?raja?

[MM]

Min? taitaisin vet?? rajan alemmaksi.

[Pappa]

Min? taitaisin vet?? rajan alemmaksi.

Jos puhutaan ruokavalioista yleisesti kuten ravitsemustieteess?kin niin...

Jos puhutaan v?h?hiilihydrattisten ruokavalioiden joukosta ja asetetaan niiden yl?rajaksi 130g/vrk on se mielest?ni aivan kohdallaan.
Jos ajatellaan sellaisen ruokavalion tavallinen alue 30-130 grammaksi ei se suinkaan tarkoita ett? vhh ravinnoksi suositellaan 130g m??r??. Keskimm?inen m??r? olisi tuolloin 80grammaa. Onko se vhh ravitsemusta noudattavien keskiarvo on sitten toinen asia. Virallisesti mell? suositellun ravitsemuksen suunnasta katsottuna tuo alue 30-130g on varsin v?h?hiilihydraattinen. Se on my?s fysiologisesti v?h?n. Se johtaa yl?rajallaankin minimaalisen v?h?iseen lipogeneesiin hiilihydraatista jos ollenkaan.

Fysiologinen perusnormaali on esimerkiksi 2400kcal kuluttava 70 kiloinen mies (normaali aktiivista el?m?? perusjutuissaan) Aika paljon tuollanen on pohjana yleisiss? tiedemaailman hyv?ksynt?? nauttivassa l?hdekirjallisuudessa. (pit?? muistaa hiilarin osalta ett? naisen ja miehen aivo tiet??kseni k?ytt?? kokolailla saman grammam??r?n glukoosia ja se ei ole mit??n energiaprosenttia kulutuksesta vaan "kiinte?" grammam??r? jonka "vaikutus" helposti unohtuu)

Laskeskellanpas hiukan t?llaisella tavallisella "keitti?laskutavalla".
Jos ajatellaan aika yleisesti hyv?ksynt?? nauttivaa arviota siit? ett? ihmisnis?kk??n tavallisen el?m?n "luontainen" sis?inen energiantuotto olisi keskim??rin sellainen ett? 60-70% (t?m? kaipaisi laajempaa selvittely? ja mainitsen vain jotta seuraavan laskelman tulosta voi suhteuttaa siihen mieless??n) energiasta tuotetaan rasvahapoista ja ett? aikalailla riitt?v?n? tavallisena ravintoproteiinin m??r?n? pidet??n noin 0,8g/kilo tuollaiselle "normaalille" joka m??r? turvaa l?hes kaikille v?est?tasolla riitt?v?n proteiinin saannin tavallisena sekaproteiinina saatuna.). Jos hiukan py?ristet??n se olisi 60g. No lasketaanpa. K?yt?n kuitenkin proteiinin m??r?n? "hihasta ravistettuna" ja vain l?ysin perustein v?h?n suurempaa jotta aavistuksen turvataan materiaalia glukoneogeneesille joka on v?ltt?m?t?nt? jossain m??rin vhh ravinnolla (hiilarin m??r?st? riippuen) jo tuossa hiilarien yl?rajallakin. Ravistan hihasta siihen 85grammaa. Ylipanoisen ja laihduttavan kohdalla on proteiinin m??r? optimoitava ehk? hivenen toisin huomioiden my?s metabolinen yksil?ominaisuus.

Otetaan sitten tuo vhh ravitsemuksen esitetty yl?r?ja hiilihydraattia, 130g. Hiilihydraatin ja proteiinin summa on nyt 215grammaa. Yksinkertaisesti ravitsemustyyliin energiaksi laskettuna tuo olisi 860 kcal. Loppu energia, 2400 - 860 = 1540kcal on saatava jostain. Kun se ei tule proteiinista eik? hiilihydraatista (eik? muista polttoaineista) se siis tulee rasvasta. Se vastaa tavallista keskim??r?ist? ravintorasvaa noin 170 grammaa. Rasvan osuus energiasta olisi t?ll?in noin 64%. (proteiinin osuudeksi tulisi noin 14% ja hiilihydraatin noin 22%) Ja ollaan v?h?hiilihydraattisten ruokavalioiden joukon hiilihydraattirunsaimmalla reunalla. Sille reunalle ei ehk? kannata useimpien matalahiilihydrattista kaipavien menn? kiikkumaan.

Nyt sitten pit?? muistaa ett? my?s 1000kcal v?h?isemmin kuluttavan ihmisen aivo kuitenkin kuluttaa kokolalla saman glukoosin m??r?n.

Koko ajan yll? ajattelin ravitsemusta joka ensinn?kin koskee aikuista, sek? ett? saanti ja kulutus on samat. Eik? se koske my?sk??n raskaana olevaa tai imet?v??.

Ajattelen kuitenkin ett? tuollaisella hiilihydraattim??r?ll? on jo melkosesti merkityst? sill? kuinka se saadaan. Hyvin nopeasti glukoosina porttilaskimossa "isoina" m??rin? n?kyen hankala, samoin jos se on suuria annoksia fruktoosia. (jos ajattelee vaikka nelj?? sy?m?kertaa ja ne olisi samanlaisia niin kerta annos olisi yli 30g. Sellainen lasti kerralla nopeasti sis??n ei ole v?h?n. Se aiheuttaa nopean tarpeen siirty? glukoosin poistos??telyyn verest?. (veritila on noin 5 litraa ja sen tilavuuden plasmaosuuden pitoisuus on normaalisti 5mmol/l eli noin 0,9g/l ja koko veritilassa siis noin 4,5 grammaa. Jos sellainen reilu 30g m??r? tulee sis??n hyvin hitaasti, se voi olla kohtalasen v?h?n s??t?j?rjestelm?n kannalta ja jos se tulisi tasaisen vauhdin periaatteella 24h kuluessa se olisi yksinkertaisesti s??t?j?rjestelm?n kannalta v?h?n. Aivo nielee verest? glukoosia noin 0,08g/min (<5g/h) mik?li tarjolla ei ole ketoja. T?t? seikkaa vasten voi ymm?rt?? ett? 30g kerta annos glukoosia vereen on paljon. Se ei ole iso ongelma elimist?lle silloin mik?li maksan glykogeenitilassa on reilusti tilaa ja maksa reagoi normaalisti ja varsinkin jos samalla lihasten glykogeenitilassa on vajetta ja insuliiniherkkyyskin normaali. Pit?? my?s muistaa ett? glukoosin poisto verest? kulutukseen tapahtuu muutenkin kuin insuliinin ohjaamana.)

Mit?h?n mielt? lis?ksi Timo olisi onko arveluni mitenk??n siedett?vi? l??ketieteellisen fysiologian n?k?kulmalta?

Suhteutanpa johonkin tavalliseen ihmisen el?m??n: Jos ajattelee ett? joku juo puoli litra maitoa ja pari lasillista sokeroimatonta appelsiini tms "terveellist?" tuoremehu? on siin? jo kasassa noin puolet tuosta yl?rajasta.

[Timo Kuusela]

Ensimm?iseksi kiit?n pohdinnoista.
Mielest?ni niiden suunta on oikea. Annetuista erilaisten ravinteiden ekvivalenttiarvioista tulee tavattoman selv?sti selv?sti ero "t?rkkelys-" ja "selluloosalinjojen" v?lill?. Ei niiden ole edes syyt? olla pilkun tarkasti oikeita ja itse toivon, ett? listaa jaksetaan kasvattaa kattamaan laajasti ihmisten sy?miset. On nimitt?in hiukan turhauttavaa kertoilla asioista, kun ymm?rt?misenkin j?lkeen tulee lopuksi kysymys: "Mit? min? sitten voin sy?d?". Siis silloin, kun potut, limput, pastat ym olisi syyt? j?tt?? v?hemm?lle

Kyll? sokea sotavaarikin sen tiet??, ett? kullakin yksil?ll? on omanlaisensa aineenvaihdunta. Yksil?kohtainenkin tilanne vaihtelee. Silloin on valittava pelis??nn?t tilanteen mukaan. Esimerkki: Sotav?ess? mietit??n, mik? varusmiehi? lihottaa. Pojat on katsastettu virallisesti terveiksi. Oululaisen v?it?ksen mukaan rappio kuitenkin etenee ja insuliiniresistenssi lis??ntyy painon my?t?. Silloin syy oli munkkipossujen rasva! Mik?h?n tilanne on silloin, kun tullaan "miehen ik??n" ja t?ytet??n 50 v. N?kyy toimivan sellainen logiikka ravitsemuksessa, ett? kevennet??n kevennet??n, jotta rasva poistuu. Vaan ei tule poistumaan. Vallitsee siis sama ristiriita kuin diabeetikkoja ruokittaessa 300 - 400 gramman glukoosi m??rill? p?iv?? kohti. Sokerin viel? pystyy hallitsemaakin erilaisilla keinoilla mm runsaalla insuliinilla. Silloin ei hoideta kokonaisuutta ja tarvitaan erillisl??kityksi? niin verenpaineille, veren rasvoille, koronaari- ja muille verisuonitaudeille. Istuu todella tiukassa se k?sitys, ett? elimist? ensisijaisesti k?ytt?isi glukoosia energian tuotantoon.

Pappa esitti niin mukavia asioita, ett? niit? pit?? tarkemmin pohtia. Sielt? l?ytyy ytyajatuksia jo ensi n?kem?lt?. Taitaa olla niin, ett? meill? puuttuvat kovasti kraanoista ja venttiileist? hienos??t?. On kaksi asentoa: kiinni tai auki.

[MM]

Asiaa voi mietti? paitsi sokerikuormituksen kautta my?s siten, ett? kun muonitus on vedetty v?h?rasvaiseksi niin sitten varusmiehet hankkivat rasvaenergiansa niist? munkeista sek? kioskiranskanperunoista. Molemmissa oletettavasti reippaasti transrasvaa.

[Timo Kuusela]

Viel? ennen kuin v?nk??n Papalle mit??n vastaan ja tuskin edes tarvitsee, esitt?isin MM:lle seuraavaa ajatusmallia munkkipossuista:
Jos yht??n ymm?rr?n valmistustapoja, munkkipossuissa on pohjana vehn?jauhotaikina. Sill? on annospaino. Sis??n ruiskutetaan syd?meksi jotakin hilloa, mahdollisesti jopa hedelm?sokerilla ter?stetty?. T?m? sitten uppokypsennet??n kuumassa rasvassa. Lopuksi kyps?nruskea munkki kieritet??n sokerissa ja annetaan valua.
Kysymys kuuluu: Paljonko sit? rasvaa itse asiassa on mukana? Kuuma keitinrasva sulkee munkin ydinosat kuoren sis??n. Ei se rasva sen j?lkeen sinne en?? p??se. Mielest?ni munkki ml munkkipossu on mit? suurimmassa m??rin t?rkkelyspommi, jossa on nimeksi rasvaa, kai jotakin "palmusellaista". Kumpikohan varusmiesten painon nostaa ja etenkin sen insuliiniresistenssin?
Tied?n, ett? varuskuntien ymp?rill? my?s py?rii valtava pizzaralli. On kerrottu, ett? virallisesta p?yd?st? ei kauppa aina tahdo edes k?yd?, mutta sit?kin vilkkaammin iltapuhteina. Toivottavasti t?m?kin puoli tutkitaan.

[Anja]

Enp? oikein tied?, mit? t?st? munkkiasiasta oikein ajattelisi. Miss??n ravitsemussuosituksissa ei nimitt?in kehoteta sy?m??n munkkeja, pulla sen sijaan esitet??n esimerkiksi kelvollisena v?lipalavaihtoehtona, mik? sin?ns? on outoa.

Mutta miten tuon varusmiesten painokehityksen suunnan voi muuttaa? Joka ikinen heppu siell? sotkussa tiet??, ett? munkki on ep?terveellist?.

T?ss? yhteydess? voinkin kertoa er?iden j??r?p?isten tuttujen kokemuksista. Kaverit p??ttiv?t armeijaan menness??n, ett? eiv?t sy? ainuttakaan sotkun munkkia - eiv?tk? sy?neet. Toinen laihtui inttiaikana l?hes 30 kiloa - no olihan h?n l?hes kaksimetrinen ja varaakin painonpudotukseen. Mies ei omien sanojensa mukaan kerta kaikkiaan ehtinyt sy?m??n aterioilla niin paljon, ett? paino olisi pysynyt ennallaan.

[MM]

Fineli ei ole j?rin luotettava mutta kuitenkin: Sen mukaan pulla (keskirasvainen) sis?lt?? rasvaa 7 g/100 g, leipomomunkki (veteen) per?ti 17 g. N?kisin munkin ongelmaksi sek? valkoisen jauhon, sokerin ett? tyypillisesti huonolaatuisen teollisen rasvan. Toisaalta s??lin poikia, armeijassa ilot ovat aika v?hiss?.

Kiinnitt?isiv?t nyt vaan huomiota sen rasvan laatuun eik? m??r??n.

[pete]

Noista hiilarien absoluuttisista m??rist?.

2 tyypin diabeetikkona ja insuliiniresistenttin? olen tehnyt aikojen saatossa erin?isi? mittauksia. Lyhyt yhteenveto ulkomuistista:

"vapaa" sy?minen vs tasot pilleri l??kityksell? 10 - -20

"hillitty" hiilarien (eli pari palaa leip?? sallittu) vs 8 - 15, nimenomaan hh aterioiden j?lkeen vs tuo 15 ja mit? "hitaampi" (lue n?kk?ri yms) hiilari sit? pitemp??n vs pysyy korkealla.

tiukka VHH vs rajoissa 4- 6 koko ajan.

L??kitys yll? mainituissa sama.

Ja tiukalla VHH:lla saa kuitenkin (minun tapauksessa) sy?d? rajattomasti kurkkua, tomaattia, paprikaa yms tavara.

Likimain kokonaan pois peruna, riisi, viljatuotteet

Karkit pois yleis ruokavaliosta, mutta silloin t?ll?in voi sy?d? varsinkin jos p?iv?n muu hh on j??nyt likimain nolliin (kun ei noita kasviksia aina jaksa popsia). Toki karkki nostaa hetkeksi vs arvoja, mutta vaikutus on lyhyt. Ja verrataampa parin karkin kokonais hh m??r?? vaikkapa "normaaliin" 6 n?kk?ri palan "v?lipalaan"

muok niin ja hedelmi? sy?n harvoin ja v?h?n. Sokeritonta mustikkakeittoa p?ivitt?in (mm. pillereiden h?iritsem?? vatsan toimintaa parantamaan)

Kuten t?st? n?kyy minulle pahinta myrkky? ovat nuo t?rkkelys ruuat