Olisiko jo aika vapauttaa simvastatiini reseptitt?m?ksi?
Lontoolaistutkijat ovat laskeneet, ett? v?est?n elinik?inen valtimotautiriski voidaan v?hent?? puoleen, jos 40-vuotiaiden kolesterolipitoisuuden tasoa kyet??n alentamaan 10 % (1). Riski v?henee 40 %, jos vastaava muutos tehd??n 50-vuotiaille, 30 % jos 60-vuotilaille, 20 % jos 70-vuotiaille ja 10 %, jos muutos tehd??n vasta 80-vuotiaille. Muutos pit?isi siis tehd? niin aikaisin kuin mahdollista. T?h?n pyrit??n STRIP-baby-tutkimuksessa, jossa puolivuotiaan lapsen perheelle on annettu l?hinn? ruokavalio-ohjeita (2). STRIP-intervention vaikuttavuudesta valtimotautien esiintymiseen saadaan lopullisia tuloksia vasta kymmenien vuosien kuluttua.
Dyslipidemioiden l??kehoidon laajamittaista toteutumista on pitk??n est?nyt k?sitys hoidon erityisest? kalleudesta. My?s hoidon oikeutusta on ep?ilty ja todettu, ett? n?ytt? varsinkin l??kehoidon tehosta primaaripreventiossa on ollut riitt?m?t?n. Lancetissa ?skett?in julkaistu katsaus kuitenkin osoittaa selke?sti kolesterolil??kehoidon hy?dyllisyyden ja turvallisuuden (3).
Uusimmat suositukset seerumin kolesterolipitoisuudesta, verenpaineesta ja vy?t?r?n ymp?rysmitan tavoitteista ovat suhteellisen tiukat. Niinp? antihypertensiivist? l??kityst? saavia on maassamme yli 500 000 ja dyslipidemial??kityst? k?ytt?vi? yht? paljon. Muutenkin suuren riskin henkil?it? riitt??: diabetes on yli 200 000 suomalaisella ja suunnilleen yht? monelta tautia ei ole diagnosoitu. Aikuisista noin 20 % tupakoi. On hyvin todenn?k?ist?, ett? vapaassa ylt?kyll?isyyden yhteiskunnassa ei ruokavaliomuutoksin p??st? en?? nykyist? oleellisesti pienemp??n seerumin kolesterolipitoisuuteen (4).
Yksi este statiinihoidon toteutumiselle on kynnys l??k?rin vastaanotolle reseptin saamiseksi. Hoitoa pit?? my?s seurata ja annosta titrata. Lancetissa julkaistiin muutama vuosi sitten mielenkiintoinen artikkeli, jossa verrattiin kahden hoitopolitiikan kustannuksia ja vaikutuksia (5). "Treat to target" on se, mihin l??k?rit on opetettu, ja sopii tietysti erityisen hyvin suuren riskin potilaille. "Fire and forget" tarkoitti sit?, ett? potilaalle m??r?t??n tavanomainen annos statiinia, eik? tilannetta sitten kontrolloida lainkaan, ellei erityist? syyt? ilmene.
Simvastatiinin 10 mg:n annoskoko sopiii fire and forget -politiikan tarkastelemiseen, koska sen kustannukset ovat v?h?iset, samoin odotettavissa olevat sivuvaikutukset. T?ll? hoidolla LDL-kolesterolipitoisuus alenee noin 30-35 %. Annoksen suurentaminen 40 mg:aan vuorokaudessa lis?? simvastatiinin tehoa vain noin 10-12 %, joten suurin hy?ty l??kityksest? saadaan jo pienell? annoksella. Jos valtimotaudin vaara ei ole erityisen suuri, pienen simvastatiiniannoksen k?ytt?minen saattaisi olla yksi keino primaariprevention tulosten parantamiseksi.
Nyt olisikin aika vapauttaa 10 mg:n simvastatiinitabletit itsehoitovalmisteiksi. L??kityksen hinta ei ole t?lle en?? esteen?, sill? 10 mg simvastatiinia (isossa pakkauksessa) maksaa t?ll? hetkell? noin 6 sentti?/vrk, eli vuoden hoito maksaisi noin 23 euroa. Pakkaukseen olisi painettava selke?sti, tupakka-askin tapaan, n?kyviin t?rkeimm?t kontraindikaatiot: raskaus tai sen suunnitteleminen, naisilla alle 40 vuoden ik?, ja interaktioiden kannalta t?rkeimm?t l??kkeet (makrolidiantibiootit ja atsoliryhm?n sienil??kkeet sek? verapamiili). Apteekeilla tulisi olla velvollisuus opastaa ostajia simvastatiinin k?yt?ss?.
Britanniassa simvastatiini vapautettiin itsehoitovalmisteeksi harkinnan j?lkeen vuonna 2004 (6). T?ll?in pelkona oli, ett? l??kityksest? aiheutuvat haitat voisivat h?vitt?? saatavan hy?dyn. Haittoja voisivat olla mm. interaktioista johtuvat suuret l??kepitoisuudet ja sit? kautta lihasvauriot. Pel?ttiin my?s siki?vaurioita, jos fertiili-ik?iset naiset k?ytt?isiv?t statiinil??kityst?. N?ilt? osin k?sitykset ovat kuitenkin muuttuneet, ja vaikuttaa my?s silt?, ettei l??kitykseen ole Britanniassa liittynyt erityisi? haittoja. My?sk??n v?est?n into k?ytt?? simvastatiinia ilman resepti? ei ole ollut niin suurta kuin aluksi uskottiin.
Kun hintalautakunta rajoitti kalliimpien statiinien m??r??mist? Suomessa, syntyi sek? Kelalle ett? v?est?lle yli 20 miljoonan euron vuotuinen s??st? (7). T?ll? summalla suomalaiset voisivat nyt rahoittaa simvastatiinihoidon noin miljoonalle henkil?lle.
Mit? t?m? k?yt?nn?ss? merkitsisi? Aikuisv?est?n keskim??r?inen LDL-kolesterolipitoisuuden taso on nyt noin 3,5 mmol/l. Jos simvastatiinihoito n?in yleistyisi, LDL-kolesterolipitoisuus voisi laskea alle 2,5 millimooliin litrassa. T?ll?in olisi mahdollista, ett? jo seuraavassa Finriski-kartoituksessa n?ht?isiin selv? notkahdus alasp?in, kolesteroliarvojen lis?ksi my?s sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudessa.
Keskustelua-palstalla FT, dosentti Jussi Halleen ehdottaa statiinihoitojen lopettamista kokonaan, s. 1152-3.
Jorma Viikari
professori
Turun yliopisto, kliininen laitos
TYKS, sis?tautien klinikka
Timo Strandberg
professori
Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, geriatria
OYS, yleisl??ketieteen yksikk?
--------------------------------------------------------------------------------
1 Law mR, Wald NJ, Thompson SG. By how nuch and how quickly does reduction in serum cholesterol concentration lower risk of ischaemic heart disease? BMJ 1994;308:363-6.
2 Niinikoski H, Lagstr?m H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counceling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipods and lipoproteins: the STRIP study. Circulation 2007;116:1031-40.
3 Armitage J. The safety of statins in clinical practice. Lancet 2007;370:1871-90.
4 Finriski 2007 -tutkimus. Saatavilla verkossa: www.ktl.fi/portal/11876.
5 Shepherd J. Resource management inprevention of coronary heart disease: optimising prescription of lipid-lowering drugs. Lancet 2002;359:2271-3.
6 Id?np??n-Heikkil? JE. Kolesterolil??ke kansan k?teen? Suom L??k?ril 2004;59:2508.
7 Klaukka K, Helin-Salmivaara A, Huupponen R, Id?np??n-Heikkil? JE. Statiinien k?ytt?j?m??r? kasvaa, mutta kustannukset ovat v?hentyneet. Suom L??k?ril 2007;62:3188-91.
"
Kolesterolin hoito
Valvoja: San Martino
Kolesterolin hoito
Suomen L??k?rilehden p??kirjoituksessa 12?13/2008 vsk 63 kyseltiin:
Viimeksi muokannut Varpu 23 Touko 2008 18:11, yhteensä muokattu 1 kertaa.
Timo Kuuselan vastine kirjoitukseen
Timo Kuuselan vastine julkaistiin L??k?rilehdess? 18?19/2008 vsk 63
Lue koko juttu t??lt?:
Yhden totuuden maa
Professorien Jorma Viikarin ja Timo Strandbergin ehdotus
simvastatiinin kattamisesta reseptitt?m?ksi j?lkiruuaksi ylt?kyll?iseen
ruokap?yt??n on sek? periksi antava my?nnytys voimassa oleville ravitsemussuosituksille ett? osoitus medikalisaation kaikkivoipaisuudesta (SLL 12?13/2008, s. 1156?7). Samalla kyse on siit?, ett? ravitsemuksessakin Suomi n?ytt?ytyy yhden totuuden maana. Asioista ei keskustella. Toisin on naapurimaassa Ruotsissa
(1,2).
Lue koko juttu t??lt?:
Yhden totuuden maa
Kolesterolihoidon tavoitteita ei ole syyt? muuttaa
Sattumalta (tai sitten ei 
) saman L??k?rilehden samalla aukeamalla oli tohtoreiden Kes?niemi, Strandberg ja Kovanen artikkeli
Kolesterolihoidon tavoitteita ei ole syyt? muuttaa
Lue juttu
El?m?ntapamuutokset kuitattiin yhdell? lauseella:
No kehotettiin siin? sent??n "pontevuuteen".
) saman L??k?rilehden samalla aukeamalla oli tohtoreiden Kes?niemi, Strandberg ja Kovanen artikkeli
Kolesterolihoidon tavoitteita ei ole syyt? muuttaa
Lue juttu
El?m?ntapamuutokset kuitattiin yhdell? lauseella:
Hoidoissa tulee k?ytt?? pontevasti l??kkeett?mi?
hoitoja, ravitsemusmuutosta ja liikunnan lis??mist? sek? tarvittaessa
LDL-kolesterolipitoisuutta tehokkaasti pienent?vi? l??kkeit?.
No kehotettiin siin? sent??n "pontevuuteen".
Kolesterolin merkityst? yliarvioidaan raskaasti. Syyn? on p??asiassa l??keyritysten j?ttibusiness, jossa myyd??n huippukalliita l??kkeit? ihmisille, joista juuri kukaan ei niit? tarvitse.
Yli 20 vuotta on tieteess? tiedetty, ja 10 vuotta on ollut jo l??k?reiden oppikirjoissakin, ett? LDL-kolesteroli voi olla valtimoille haitallista vain hapettuneessa muodossaan (oxLDL). Sit? vain ei mitata terveydenhuollossa viel?k??n. Mitataan vain irrelevantteja muuttujia, joita sitten hoidetaan.
Nyt belgialainen Paul Holvoet Leuvenin Katolisesta yliopistosta on kehitt?nyt veritestin oxLDL:n toteamiseen. Lukekaa t?m? linkki pian, sill? se ei pysy kovin kauan Reutersin sivuilla
http://www.reutershealth.com/archive/20 ... in029.html
Yli 20 vuotta on tieteess? tiedetty, ja 10 vuotta on ollut jo l??k?reiden oppikirjoissakin, ett? LDL-kolesteroli voi olla valtimoille haitallista vain hapettuneessa muodossaan (oxLDL). Sit? vain ei mitata terveydenhuollossa viel?k??n. Mitataan vain irrelevantteja muuttujia, joita sitten hoidetaan.
Nyt belgialainen Paul Holvoet Leuvenin Katolisesta yliopistosta on kehitt?nyt veritestin oxLDL:n toteamiseen. Lukekaa t?m? linkki pian, sill? se ei pysy kovin kauan Reutersin sivuilla
http://www.reutershealth.com/archive/20 ... in029.html
No, tehd??n sitten niin, vaikka en ole varma onko se ihan laillista
Blood test helps predict metabolic syndrome: study
Last Updated: 2008-05-21 9:01:13 -0400 (Reuters Health)
By Julie Steenhuysen
CHICAGO (Reuters) - A new blood test found that people with high levels of a type of damaged cholesterol were much more likely to develop metabolic syndrome, putting them at higher risk of heart disease and diabetes, U.S. researchers said on Tuesday
The test, developed by researchers in Belgium, measures subtle damage to low-density lipoprotein, or LDL, the so-called "bad" cholesterol, as an early warning sign of disease.
Identifying it as soon as possible could lead to people making lifestyle changes that might prevent further damage.
"Cholesterol is a fat. What the body does to transport cholesterol around is to encase it into a little particle that has protein on the outside, so that it is soluble," said David Jacobs of the University of Minnesota, whose study appears in the Journal of the American Medical Association.
But, Jacobs said, when this casing becomes oxidized, a kind of damage caused by charged particles known as free radicals, it can become embedded in arteries and start clogging them.
"That is the cause of coronary heart disease," said Jacobs, whose study appears in the Journal of the American Medical Association.
Jacobs and colleagues found that a test that measures levels of damaged LDL was a strong predictor of metabolic syndrome, a group of related disorders such as obesity, high cholesterol, high blood pressure and abnormal blood glucose.
They studied 1,889 people who had been in a long-running study of cardiovascular risks. People were aged 18 to 30 when they started the study in 1985-1986. The team tested them 15 years later when they were aged 33 to 45 and again 20 years after the study started.
'EARLY DETECTION METHOD'
People who had high concentrations of damaged or oxidized LDL 15 years into the study were 3.5 times more likely to develop metabolic syndrome at the 20-year mark compared with people with the lowest concentrations of this type of LDL.
"We are looking in the middle of life, in early middle age, and showing that the process is already underway. In that sense, it becomes an early detection method," Jacobs said in a telephone interview.
He said several groups have developed tests to measure oxidized LDL. His team used a monoclonal antibody test, deploying targeted immune-system proteins to find LDL that has slight damage in its protein casing.
"If the lipoprotein particles are severely damaged or they have oxidation all over them ... they are going to be chewed up by the body and excreted," Jacobs explained.
"If they are minimally oxidized, that is the dangerous part. They are slipping under the radar that the body is looking for. These go into the arterial wall," he said.
The test was invented by Paul Holvoet of Katholieke Universiteit in Leuven, Belgium, one of the study's authors.
Jacobs said the study supports the notion that underlying disease is taking place years before it manifests itself in symptoms.
He said the researchers plan to examine the patients again at the 25-year mark to see who developed disease and determine how lifestyle and other factors might have influenced this process.
A diet rich in antioxidants, found in fruits, vegetables and some nuts, can help protect cells from damage by free radicals.
Blood test helps predict metabolic syndrome: study
Last Updated: 2008-05-21 9:01:13 -0400 (Reuters Health)
By Julie Steenhuysen
CHICAGO (Reuters) - A new blood test found that people with high levels of a type of damaged cholesterol were much more likely to develop metabolic syndrome, putting them at higher risk of heart disease and diabetes, U.S. researchers said on Tuesday
The test, developed by researchers in Belgium, measures subtle damage to low-density lipoprotein, or LDL, the so-called "bad" cholesterol, as an early warning sign of disease.
Identifying it as soon as possible could lead to people making lifestyle changes that might prevent further damage.
"Cholesterol is a fat. What the body does to transport cholesterol around is to encase it into a little particle that has protein on the outside, so that it is soluble," said David Jacobs of the University of Minnesota, whose study appears in the Journal of the American Medical Association.
But, Jacobs said, when this casing becomes oxidized, a kind of damage caused by charged particles known as free radicals, it can become embedded in arteries and start clogging them.
"That is the cause of coronary heart disease," said Jacobs, whose study appears in the Journal of the American Medical Association.
Jacobs and colleagues found that a test that measures levels of damaged LDL was a strong predictor of metabolic syndrome, a group of related disorders such as obesity, high cholesterol, high blood pressure and abnormal blood glucose.
They studied 1,889 people who had been in a long-running study of cardiovascular risks. People were aged 18 to 30 when they started the study in 1985-1986. The team tested them 15 years later when they were aged 33 to 45 and again 20 years after the study started.
'EARLY DETECTION METHOD'
People who had high concentrations of damaged or oxidized LDL 15 years into the study were 3.5 times more likely to develop metabolic syndrome at the 20-year mark compared with people with the lowest concentrations of this type of LDL.
"We are looking in the middle of life, in early middle age, and showing that the process is already underway. In that sense, it becomes an early detection method," Jacobs said in a telephone interview.
He said several groups have developed tests to measure oxidized LDL. His team used a monoclonal antibody test, deploying targeted immune-system proteins to find LDL that has slight damage in its protein casing.
"If the lipoprotein particles are severely damaged or they have oxidation all over them ... they are going to be chewed up by the body and excreted," Jacobs explained.
"If they are minimally oxidized, that is the dangerous part. They are slipping under the radar that the body is looking for. These go into the arterial wall," he said.
The test was invented by Paul Holvoet of Katholieke Universiteit in Leuven, Belgium, one of the study's authors.
Jacobs said the study supports the notion that underlying disease is taking place years before it manifests itself in symptoms.
He said the researchers plan to examine the patients again at the 25-year mark to see who developed disease and determine how lifestyle and other factors might have influenced this process.
A diet rich in antioxidants, found in fruits, vegetables and some nuts, can help protect cells from damage by free radicals.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1843
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Tuli puututuksi "isojen poikien" jutteluun muutama viikko sitten - ehk? ei saisi.
Kaikki mittarit kertovat, ett? LDL-kolesterolin alentaminen on hy?dyllist? ja erikoisen hy?dyllist? sen sekundaaripreventiossa. T?m? tarkoittaa mm sit?, ett? jos sokeritautinen on jo k?rsinyt esimerkiksi syd?ninfarktin, uuden vaara on eritt?in suuri ja vaatii erikoisen suuret ponnistelut "pahan kolesterolin" laskemiseksi. N?in tehd??nkin
Kaikki eiv?t luota t?h?n epidemiologiseen ajattelutapaan. L??k?rilehdess?kin oli kriittinen puheenvuoro juuri epidemiologian harhaa vastaan oman jutteluni lis?ksi.
Itse tavoittelen viel? vaikuttavampaa tulosta (matala trigly, matala LDL ja korkea HDL).
Tied?n melkoisesta kokemuksesta, ett? 3-6 kuukauden kuluessa verest? mitattavat rasva-arvot asettuvat numeroina oikein mukavan n?k?isiksi oikealla ravitsemuksella. "Oikealla" t?ss? tarkoitan sellaisen v?ltt?mist?, jota keho ei osaa k?sitell? oikein. Metaboolikolla/tyypin 2 sokeritautisella se on ryp?lesokeri (glukoosi) mutta my?s muut kaksisokerit. My?s hedelm?sokeri (fruktoosi) on osoittautunut ep?luotettavaksi ainakin isoina annoksina. Todella isoja annoksia nyky??n elintarvike- ja juomateollisuus tarjoavatkin.
Kolesterolil??kkeill? lasketaan kyll? LDL:??. Vaikutetaanko sen laatuun? Trigly on vaikeampi ongelma. L??kkeeksi siihen odotetaan vanhaa nikotiinihappoa ter?stettyn? niin, ettei k?ytt?j? koko aikaa pakrota punaisena. Ehk? muitakin on tulossa. HDL-arvo taitaa ilment?? l?hinn? kulutuskysynt?? rahdattaessa kertynytt? "kolesterolia" suonen seinist? takaisin maksaan.
Stabiilin ylemp?n? olleeseen esitykseen lis?isin omalta kohdaltani sen, ett? odotan puolestani kuin nousevaa aurinkoa hyv?? ja joukkotutkimuskelpoista menetelm?? juuri sen vaikkapa oxLDL koodilla ilmaistun "hapettuneen kolesterolin" tutkimiseksi, joka on todellinen verisuoniriski. Odotan my?s sellaista, ilmeisesti immunologiaan pohjautuvaa, menetelm??, jolla t?m? oxLDL voidaan hallita. Viittasin noin vuosi sitten L??k?rilehden artikkelissa Euroopan Unionin vahvasti tukemaan monikansalliseen tutkimusprojektiin, jolla etsit??n kolesteroliongelmaan ratkaisua (CVDIMMUNE). L?pimurtoa voidaan alkaa odottelemaan, mist? se sitten tulleekaan.
Kaikki mittarit kertovat, ett? LDL-kolesterolin alentaminen on hy?dyllist? ja erikoisen hy?dyllist? sen sekundaaripreventiossa. T?m? tarkoittaa mm sit?, ett? jos sokeritautinen on jo k?rsinyt esimerkiksi syd?ninfarktin, uuden vaara on eritt?in suuri ja vaatii erikoisen suuret ponnistelut "pahan kolesterolin" laskemiseksi. N?in tehd??nkin
Kaikki eiv?t luota t?h?n epidemiologiseen ajattelutapaan. L??k?rilehdess?kin oli kriittinen puheenvuoro juuri epidemiologian harhaa vastaan oman jutteluni lis?ksi.
Itse tavoittelen viel? vaikuttavampaa tulosta (matala trigly, matala LDL ja korkea HDL).
Tied?n melkoisesta kokemuksesta, ett? 3-6 kuukauden kuluessa verest? mitattavat rasva-arvot asettuvat numeroina oikein mukavan n?k?isiksi oikealla ravitsemuksella. "Oikealla" t?ss? tarkoitan sellaisen v?ltt?mist?, jota keho ei osaa k?sitell? oikein. Metaboolikolla/tyypin 2 sokeritautisella se on ryp?lesokeri (glukoosi) mutta my?s muut kaksisokerit. My?s hedelm?sokeri (fruktoosi) on osoittautunut ep?luotettavaksi ainakin isoina annoksina. Todella isoja annoksia nyky??n elintarvike- ja juomateollisuus tarjoavatkin.
Kolesterolil??kkeill? lasketaan kyll? LDL:??. Vaikutetaanko sen laatuun? Trigly on vaikeampi ongelma. L??kkeeksi siihen odotetaan vanhaa nikotiinihappoa ter?stettyn? niin, ettei k?ytt?j? koko aikaa pakrota punaisena. Ehk? muitakin on tulossa. HDL-arvo taitaa ilment?? l?hinn? kulutuskysynt?? rahdattaessa kertynytt? "kolesterolia" suonen seinist? takaisin maksaan.
Stabiilin ylemp?n? olleeseen esitykseen lis?isin omalta kohdaltani sen, ett? odotan puolestani kuin nousevaa aurinkoa hyv?? ja joukkotutkimuskelpoista menetelm?? juuri sen vaikkapa oxLDL koodilla ilmaistun "hapettuneen kolesterolin" tutkimiseksi, joka on todellinen verisuoniriski. Odotan my?s sellaista, ilmeisesti immunologiaan pohjautuvaa, menetelm??, jolla t?m? oxLDL voidaan hallita. Viittasin noin vuosi sitten L??k?rilehden artikkelissa Euroopan Unionin vahvasti tukemaan monikansalliseen tutkimusprojektiin, jolla etsit??n kolesteroliongelmaan ratkaisua (CVDIMMUNE). L?pimurtoa voidaan alkaa odottelemaan, mist? se sitten tulleekaan.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
Timo Kuusela kirjoitti:Trigly on vaikeampi ongelma. L??kkeeksi siihen odotetaan vanhaa nikotiinihappoa ter?stettyn? niin, ettei k?ytt?j? koko aikaa pakrota punaisena. Ehk? muitakin on tulossa.
Triglyarvoni olivat 90-luvun lopulla 3.25. Nyt ne ovat alle "alarajan".
HHT-ruokavalio "romahdutti" triglyt kolmessa vuodessa.
Re: Kolesterolin hoito
Mit? t?m? k?yt?nn?ss? merkitsisi? Aikuisv?est?n keskim??r?inen LDL-kolesterolipitoisuuden taso on nyt noin 3,5 mmol/l. Jos simvastatiinihoito n?in yleistyisi, LDL-kolesterolipitoisuus voisi laskea alle 2,5 millimooliin litrassa. T?ll?in olisi mahdollista, ett? jo seuraavassa Finriski-kartoituksessa n?ht?isiin selv? notkahdus alasp?in, kolesteroliarvojen lis?ksi my?s sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudessa.
Mahdollista on, ett? sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus v?henee, mutta onko sill? jotain tekemist? sen kanssa, ett? statiineilla lasketaan LDL-pitoisuus 3,5:st? 2,5:een; enp? oikein usko.
Japanissa on tutkittu LDL-kolesterolin vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen ja samassa yhteydess? raportoitiin my?s kuolinsyyt.
Sepelvaltimokuolleisuus lis??ntyi vain miehill? ja ainoastaan yli 4.7 LDL-kolesteroliarvoilla. Miehill? sek? naisill?, matala LDL-kolesterolipitoisuus lis?si kuolleisuutta sy?p??n ja hengitysteiden sairauksiin.
Tutkimuksen mukaan:
- japanilaisille (statiinittomille) miehille turvallisin LDL on 2.5-4.7
- japanilaisille (statiinittomille) naisille turvallisin LDL-taso on yli 3.1:n
T?llaiset tulokset ei oikein sovi yhteen suunnitelmiin laskea suomalaisten LDL:?? mahdollisimman alas. Suomalaisen LDL ei voi kuulemma olla liian matala, mutta japanilaisilla tilanne n?ytt?isi olevan toinen.
Lis??k? LDL:n alentaminen sitten elinik?? muualla? Onko jossain muussa maassa tehty samanlaista yhteenvetoa?
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1843
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
N?ytt?? silt?, ett? jonkinlainen tilastollinen yhteys on LDL:n ja syd?ntapahtumien v?lill?. Yhden ep?varman muuttujan varaan laskeminen mittavista hoitostrategioista p??tett?ess? tuntuu omasta mielest?ni huteralta. Olisikohan ratkaiseva syy t?h?n se, ett? kolesterolil??kkeill? juuri LDL:??n voidaan vaikuttaa joko l??kinn?llisesti tai ennaltaehk?isev?sti. K?ytt?j?m??r? Suomessa ylitt?? puoli miljoonaa henkil??.
Toisaalta todellista tutkimustietoa on jo paljonkin olemassa oxLDL:n (hapettunut "paha kolesteroli") suuntaan. Viittasin t?h?n toisaalla EU:n puitteissa suoritettavana monikansallisena tutkimuksena.
Henkil?kohtaisesti en en?? paljoa keskit? ajatuksia LDL:??n. Mieluummin ajattelen laajempia kokonaisuuksia kuten HDL:n ("hyv? kolesteroli") ja nonHDL:n (Trigly + LDL eli "pahojen summa") suhdetta. T?t? voi arvioida normaaleista veren rasvatutkimuksista. Jos siihen saadaan mukaan lipoproteiinien (VLDL, IDL, LDL, HDL) rakenneproteiini (Apo B100), johtop??t?ksi? on entist? turvallisempaa vet??.
Itse asiassa odotan eritt?in kiinnostuneena uusien tutkimusten k?ytt??n saamista laajassa mitassa. Lupaavimpana pid?n tekniikkaa, jossa protonia tutkitaan ydinmagneettisella resonanssilla (H1 NMR). Seerumista voidaan t?ll? tekniikalla saada esille monivivahteinen rasvaprofiili eli yll? mainitut rasvat alaryhmineen. N?ist? l?ytyy sitten s(n)e todellinen(set) vaaratekij?(t). T?ll? hetkell? tutkimus on keskittynytt? tyypin 1 diabeteksen salojen paljastamiseen.
Tutkimuksen tulostataminenkin on kehittynytt?. Sen sijaan, ett? tuijotettaisiin monimutkaisia k?yri? niist? jotakin viisautta hakien, tutkitun seerumin l?yd?s asettuu er??nlaisella rasteriruudukolla v?rikoodattuna "maantieteellisesti" yhdess? muiden samantyyppisten kanssa ryhmittyen. Yksinkertaistaen "riskirasvat" kertyv?t omaksi ryhm?kseen ja "normaalit" n?ist? selv?sti erilleen. V?limuodot tietenkin asettuvat n?iden v?liin.
Voi olla vaikeata saada oikeata kuvaa t?st? selvityksest?. Mielenkiintoiseen kotisivuun ( http://www.computationalmedicine.fi/ ) tutustuminen antanee enemm?n. Siin? n?kyv?t leijuvat pallukat kuvaavat aika mukavasti veress? kulkevia lipoproteiineja.
Tutkimusmenetelm?n arvostusta kuvaa se, ett? laitoksen johtaja Mika Ala-Korpela toimitti yst?v?llisesti k?ytt??ni helmikuussa -08 Naturessa julkaistun artikkelin. Prof Per-Henrik Groop toimii l??ketieteellisen? vet?j?n?. Arvostan kovasti t?h?nastisia saavutuksia. Vaatimaton toiveeni olisi, ett? my?s suositeltujen dieettien, mutta erikoisesti dieettimuutosten vaikutusta veren rasvoihin ( ja muihin tekij?ihin) alettaisiin tutkia mahdollisimman pian. Olen varma, ett? uutta tietoa ja asennetta syntyy nopeasti keskeisiin kansantauteihimme liittyen (syd?n- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet ml T2DM).
Toisaalta todellista tutkimustietoa on jo paljonkin olemassa oxLDL:n (hapettunut "paha kolesteroli") suuntaan. Viittasin t?h?n toisaalla EU:n puitteissa suoritettavana monikansallisena tutkimuksena.
Henkil?kohtaisesti en en?? paljoa keskit? ajatuksia LDL:??n. Mieluummin ajattelen laajempia kokonaisuuksia kuten HDL:n ("hyv? kolesteroli") ja nonHDL:n (Trigly + LDL eli "pahojen summa") suhdetta. T?t? voi arvioida normaaleista veren rasvatutkimuksista. Jos siihen saadaan mukaan lipoproteiinien (VLDL, IDL, LDL, HDL) rakenneproteiini (Apo B100), johtop??t?ksi? on entist? turvallisempaa vet??.
Itse asiassa odotan eritt?in kiinnostuneena uusien tutkimusten k?ytt??n saamista laajassa mitassa. Lupaavimpana pid?n tekniikkaa, jossa protonia tutkitaan ydinmagneettisella resonanssilla (H1 NMR). Seerumista voidaan t?ll? tekniikalla saada esille monivivahteinen rasvaprofiili eli yll? mainitut rasvat alaryhmineen. N?ist? l?ytyy sitten s(n)e todellinen(set) vaaratekij?(t). T?ll? hetkell? tutkimus on keskittynytt? tyypin 1 diabeteksen salojen paljastamiseen.
Tutkimuksen tulostataminenkin on kehittynytt?. Sen sijaan, ett? tuijotettaisiin monimutkaisia k?yri? niist? jotakin viisautta hakien, tutkitun seerumin l?yd?s asettuu er??nlaisella rasteriruudukolla v?rikoodattuna "maantieteellisesti" yhdess? muiden samantyyppisten kanssa ryhmittyen. Yksinkertaistaen "riskirasvat" kertyv?t omaksi ryhm?kseen ja "normaalit" n?ist? selv?sti erilleen. V?limuodot tietenkin asettuvat n?iden v?liin.
Voi olla vaikeata saada oikeata kuvaa t?st? selvityksest?. Mielenkiintoiseen kotisivuun ( http://www.computationalmedicine.fi/ ) tutustuminen antanee enemm?n. Siin? n?kyv?t leijuvat pallukat kuvaavat aika mukavasti veress? kulkevia lipoproteiineja.
Tutkimusmenetelm?n arvostusta kuvaa se, ett? laitoksen johtaja Mika Ala-Korpela toimitti yst?v?llisesti k?ytt??ni helmikuussa -08 Naturessa julkaistun artikkelin. Prof Per-Henrik Groop toimii l??ketieteellisen? vet?j?n?. Arvostan kovasti t?h?nastisia saavutuksia. Vaatimaton toiveeni olisi, ett? my?s suositeltujen dieettien, mutta erikoisesti dieettimuutosten vaikutusta veren rasvoihin ( ja muihin tekij?ihin) alettaisiin tutkia mahdollisimman pian. Olen varma, ett? uutta tietoa ja asennetta syntyy nopeasti keskeisiin kansantauteihimme liittyen (syd?n- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet ml T2DM).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
OT, mutta tuolla toisessa ketjussa kyselin DM 1:st? ja sen yhteydest? Streptomyces griseus-bakteeriin, mutta ainakaan MeSH-haulla en l?yt?nyt PubMedist? siihen viittaavaa.
Toinen ihmettelyni on, miksi sit? ei torjuta D-vitamiinilis?ll?, kun sen tehosta on tutkimusn?ytt??
Aiheesta on keskustelua HS verkkosivuilla.
Toinen ihmettelyni on, miksi sit? ei torjuta D-vitamiinilis?ll?, kun sen tehosta on tutkimusn?ytt??
Aiheesta on keskustelua HS verkkosivuilla.
Mirka
Kolesterolista puhutaan jo lastenkin kohdalla.
Jonnalla, 7, on korkea kolesteroli
"Tieto sai Jekkosen katsomaan peiliinkin.
- Itse??n syytteli, ett? n?ink? ep?terveellisesti meill? sy?d??n. Toisaalta oli ihmeiss??n, kun omasta mielest??n on ihan tietoisesti pyrkinyt tarjoamaan lapsille ravitsemuksellisesti oikeaoppista ruokaa, Jekkonen sanoo.
Jonnan kolesteroliarvossa voi olla perim??kin, sill? is?n arvot ovat my?s koholla. Ravinto kuitenkin on yleens? ainakin osatekij?. Aina ei edes tied? sy?v?ns? kolesteroliin kielteisesti vaikuttavaa ruokaa.
- Me s?imme 28-prosenttista kevytmargariinia rasvaa v?ltt??ksemme. Nyt kuulimme, ett? siin? onkin liian v?h?n niit? hyvi? rasvoja. Nyt se on vaihdettu oikeaoppisempaan, Jekkonen kertoo."
Jonnalla, 7, on korkea kolesteroli
"Tieto sai Jekkosen katsomaan peiliinkin.
- Itse??n syytteli, ett? n?ink? ep?terveellisesti meill? sy?d??n. Toisaalta oli ihmeiss??n, kun omasta mielest??n on ihan tietoisesti pyrkinyt tarjoamaan lapsille ravitsemuksellisesti oikeaoppista ruokaa, Jekkonen sanoo.
Jonnan kolesteroliarvossa voi olla perim??kin, sill? is?n arvot ovat my?s koholla. Ravinto kuitenkin on yleens? ainakin osatekij?. Aina ei edes tied? sy?v?ns? kolesteroliin kielteisesti vaikuttavaa ruokaa.
- Me s?imme 28-prosenttista kevytmargariinia rasvaa v?ltt??ksemme. Nyt kuulimme, ett? siin? onkin liian v?h?n niit? hyvi? rasvoja. Nyt se on vaihdettu oikeaoppisempaan, Jekkonen kertoo."
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1843
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
MM:lle
Onhan sit? D vitamiinin suositusm??r?? v?h?n lis?tty virallisestikin. D vitamiinilla n?ytt?? olevan monenlaisia vaikutuksia. Ei montaakaan vuotta sitten tamperelaiset tutkijat vetiv?t esille vahvan yhteyden eturauhassy?p??n.
Tyypin 1 diabetes on todella salaper?inen tauti ja kovalla kasvutrendill? Suomessa. Toki ajan saatossa on esitetty monia syit? sen puhkeamiselle. Monia vuosikymmeni? sitten muistelen tunnetun ruotsalaisprofessorin (N. Schwarz ?) pit?neen runsasta maidon juontia syyn? taudin puhkeamiselle. Sama professori oli muuten suuren suomalaisen, G. Mannerheimin henkil??k?ri.
Huomiota kannattaa kiinnitt?? k?ynnistyneeseen mittavaan EU- rahoituksella tuettuun tutkimukseen, jonka aineistona suonalaiset, ven?l?iset (Karjalan alueen) ja virolaiset lapset. 1 tyypin diabeteksen esiintyvyys on meill? kuusinkertainen Karjalan lapsiin verrattuna. Suuria eroja (l?hes samalla) kertoimella on allergioissa yleens?. Tutkimuksen ajatuskulku on se, ett? tutkitaan immunologisten j?rjestelmien kypsymist? lapsilla. L?ytyisik? taustalta jotakin ylireagointia my?s elimist?n tuhotessa omia haimansa beeta-soluja? Periaatteessa immunologisen j?rjestelm?n ylireagoinnin taustalla voisi olla yksi tai useampi tekij? tai vaikkapa tuhotun bakteerin osa. Voi se liitty? ravitsemukseenkin.
T?ss? tutkimuksessa on samanlaisia piirteit? kuin aiemmin mainitsemassani syd?n- ja verisuonitauteihin liittyv?ss? projektissa (DIVIMMUNE). Ken el??, se n?kee.
Onhan sit? D vitamiinin suositusm??r?? v?h?n lis?tty virallisestikin. D vitamiinilla n?ytt?? olevan monenlaisia vaikutuksia. Ei montaakaan vuotta sitten tamperelaiset tutkijat vetiv?t esille vahvan yhteyden eturauhassy?p??n.
Tyypin 1 diabetes on todella salaper?inen tauti ja kovalla kasvutrendill? Suomessa. Toki ajan saatossa on esitetty monia syit? sen puhkeamiselle. Monia vuosikymmeni? sitten muistelen tunnetun ruotsalaisprofessorin (N. Schwarz ?) pit?neen runsasta maidon juontia syyn? taudin puhkeamiselle. Sama professori oli muuten suuren suomalaisen, G. Mannerheimin henkil??k?ri.
Huomiota kannattaa kiinnitt?? k?ynnistyneeseen mittavaan EU- rahoituksella tuettuun tutkimukseen, jonka aineistona suonalaiset, ven?l?iset (Karjalan alueen) ja virolaiset lapset. 1 tyypin diabeteksen esiintyvyys on meill? kuusinkertainen Karjalan lapsiin verrattuna. Suuria eroja (l?hes samalla) kertoimella on allergioissa yleens?. Tutkimuksen ajatuskulku on se, ett? tutkitaan immunologisten j?rjestelmien kypsymist? lapsilla. L?ytyisik? taustalta jotakin ylireagointia my?s elimist?n tuhotessa omia haimansa beeta-soluja? Periaatteessa immunologisen j?rjestelm?n ylireagoinnin taustalla voisi olla yksi tai useampi tekij? tai vaikkapa tuhotun bakteerin osa. Voi se liitty? ravitsemukseenkin.
T?ss? tutkimuksessa on samanlaisia piirteit? kuin aiemmin mainitsemassani syd?n- ja verisuonitauteihin liittyv?ss? projektissa (DIVIMMUNE). Ken el??, se n?kee.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
Pragmaattisesti yh? kysyn, ett? jos kerran 2000 yksik?ll? D:t? osoitetusti se voidaan torjua 80 %:sti, niin miksi sit? ei yleisesti k?ytet?? Silloin taudin tarkka syntymekansimi j?? enenmm?n akateemiseksi ongelmaksi.
Tuo samainen 2000 yksikk?? tuntuu olevan annos, jolla veriarvo saadaan optimaalisen haarukan alarajalle.
Kun viel? hiljattain tuli tutkimus, jonka mukaan suomalaisista D puutos oli l?hes 80 %:lla ellen aivan v??rin muista.
Toki muitakin tekij?it? varmaankin on, mutta jos kerran riitt?v?n runsas D est?? puhkeamisen?
Tuo samainen 2000 yksikk?? tuntuu olevan annos, jolla veriarvo saadaan optimaalisen haarukan alarajalle.
Kun viel? hiljattain tuli tutkimus, jonka mukaan suomalaisista D puutos oli l?hes 80 %:lla ellen aivan v??rin muista.
Toki muitakin tekij?it? varmaankin on, mutta jos kerran riitt?v?n runsas D est?? puhkeamisen?
Mirka
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1843
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa