Kolesterolin hoito

[westie]

Timo, mink? verran olet tutustunut VLDL1:st? syntyv?n pienikokoisen LDL:n hapettuneen muodon (oxLDL) ja glykaation lopputuotteiden (AGE) yhteiseen merkitykseen syd?n- ja verisuonitautien synnyss? ja mit? mielt? olet asian merkityksest? kokonaisuuden kannalta?

[Timo Kuusela]

On menossa vuotuinen polttopuu urakka. Pari traktorikuormaa rankoja pit?? p?tki? ja halkoa. Onneksi hyv? klapikone korvaa voiman. Samalla on ihan hyv? verrytell? ajatuksia, kun happipitoinen veri virtaa siin? j?ljell? olevassa rusinassa.
Kysymyksesi westie henkil?kohtaisesti minulle on liian vaikea vastattavaksi edes riitt?v?ll? tarkkuudella. Tottapa olen n?ihin aiheisiin t?rm?nnyt ja jonkinlaisen mielipiteenkin muodostanut. Yrit?n kertoa, miten asiat n?en.
Keskeisen aineenvaihduntaelimen maksan tekem?? ty?t? ajatellaan aivan liian paljon pelk?st??n glukoosin valmistamisen kannalta. Nostaahan juuri maksan tuottama glukoosi monen diabeetikon paastoarvoja. T?h?n teemaan liittyv?t erikoisesti k?sitteet glukoneogeneesi eli "uuden sokerin tuottaminen" ja glykogenolyysi eli glykogeenin (el?inper?inen "t?rkkelys", "varastosokeri") pilkkominen sokeriksi.
V?h?lle huomiolle tahtoo j??d? insuliiniriippuvainen reaktio eli sokerin muuttaminen rasvaksi (lipogeneesi, endogeeninen eli sis?syntyinen rasvan muodostus tai my?s novo rasvat).
N?it? rasvoja tavataan sitten verenkierrosta paastoveritutkimuksessa. On huomattava, ett? suuri osa sy?dyist? rasvoista, jotka kuljetetaan verenkierrossa kylomikronien muodossa kulutetaan jo ateriointia seuraavien 5-7 tunnin kuluessa.
Verikokeissa mitattava Trigly kuvaa ep?suorasti maksan tuottaman VLDL lipoproteiinin m??r??. VLDL johdannaisia ovat my?s LDL "paha kolesteroli" alaryhmineen. Koko LDL-sarjaa voidaan erinomaisen helposti mitata uusilla tekniikoilla ( mm H1 NMR), joskaan ei viel? arkip?iv?n k?yt?nn?ss?.
VLDL:st? erotellaan Muodot VLDL1 ja VLDL2. Perusteena on l?hinn? koko ja tiheys. Nyt tullaankin sitten metaboolikon kannalta eritt?in perustavan laatuiseen havaintoon. Insuliini s??telee VLDL tuotantoa jopa 50%:n s??telyrajoissa. Hassua kuitenkin, ett? t?m? s??nt? koskee vain sit? VLDL1:t?, ei ollenkaan VLDL2:ta. Lis?ksi juuri VLDL1 n?ytt?? olevan se muoto, joka vaikuttaa insuliiniresistenssiin. VLDL2 on ik??nkuin villi ja hallitsematon, pieni ja pippurinen. On hyv? syy olettaa, ett? n?m?kin asiat ovat metaboolikolla poskellaan. Paastoverest? mitattujen Triglyihin (VLDL) ei viel? kunnolla voida vaikuttaa l??kkeellisestik??n. Itse olen ne saanut sokereita s??nn?stelem?ll? 0,5 tuntumaan.
Teemaan voit parhaiten tutustua lis?? mm seuraavista tutkimuksista mukaan lukien oxLDL:n :

Effects of insulin and acipimox on VLDL1 and VLDL2 apolipoprotein B production in normal subjects
R Malmstrom, CJ Packard, M Caslake, D Bedford, P Stewart, H Yki-Jarvinen, J Shepherd and MR Taskinen

Riina Oksjoen v?it?skirja vapaasti luettavissa:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Sama Marit Granerin v?it?skirja:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

ja viel? tuorein Anna Kotrosen v?it?skirja rasvamaksasta:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Kysyit my?s mielipidett? glykaatiosta
Sen selvin suomennos lienee sokeristuminen. Reaktion on yleinen, jossa sokerimolekyyli liittyy vaikkapa valkuaismolekyyliin tai rasvamolekyyliin.
Tunnetuin tilanne on se, kun yksi happea kuljettavan hemoglobiibinin valkuaisaineketju sokeroituu. T?t? mitataan seurattaessa diabeteksen hoitoa ja kehittymist?. Tutkimus on tuo Hb A1c eli "pitk?ksi sokeriksi"kin kutsuttu. Arvo ilmoitetaan PROSENTTEINA eli kuinka monta prosenttia hemoglobiinista on sokeroitunut. Muuttunut hemoglobiini lienee jokseenkin turha kaasujen kuljetuksessa. Tiedossani ei ole muita mahdollisia haittoja, onpahan vain opittu sen avulla seuraamaan pidemm?n ajan sokeritasoja ja se liittyy l?heisesti punaisten verisolujen el?m?nkiertoon.
Glykaatio voi siis esiinty? hyvin moninaisissa yhteyksiss? ja sokeroituminen korreloi veren sokerin m??r??n. Er?it? lopputuotteita kutsutaan my?s AGE- tuotteiksi. Niiden sanotaan vaikuttavan mm kollageenin eli kudosten rakenneproteiinin laatuun. Pitk?ss? juoksussa t?ll? voisi selitt?? vaikka ihoryppyjen ym ik??ntymismuutosten synty?.

Rankapino ei yht??n pienentynyt t?n? aikana. Vastasinko yht??n kysymykseesi westie?

[westie]

Kysyit my?s mielipidett? glykaatiosta. Vastasinko yht??n kysymykseesi ?

Kiitos, halusin l?hinn? tiet?? mit? siit? yleisesti tiedet??n ja miten siihen asennoidutaan t??ll? Suomessa. Olen siin? k?sityksess? ett? diabetekseen liittyv?t komplikaatiot liittyv?t nimenomaan glykaation lopputuotteiden tukkimiin pieniin verisuoniin esim. munuaisissa, silmiss? tai sormen p?iss?? Olenko ymm?rt?nyt oikein vai mik? niiden syy on?

Glykaatiosta on suomeksi kirjoituksia hyvin v?h?n mutta parin p?iv?n Pubmed seikkailun j?lkeen sielt? saattaisi l?yty? selitys esim. ranskalaiselle paradoksille, asperiinin terveellisyydelle, statiinien verenhyytymi? est?v?lle vaikutukselle, statiinien heikolle kyvylle est?? plakin muodostumista sek? sille miksi E-vitamiinia lis?t??n ryppyvoiteisiin.

Lis?ksi sielt? l?ytyi selitys miksi LDL-reseptorit eiv?t toimi kuten pit?isi ja LDL j?? kiert?m??n suonia pitkin lis?ten sen aterogeenisuutta. Ja tietysti se miksi tyydyttynyt el?inrasva ei kuitenkaan n?ytt?isi olevan SVT:n runsauden takana t??ll? Suomessa.

Sit? taustaa vasten on my?s helppoa ymm?rt?? miksi niin monet verensokeria kohottavat tekij?t (ravinto, stressi, diabetes) lis??v?t SVT riski? ja verensokeria alentavat (vhh ravinto, liikunta, alkoholin kohtuu k?ytt?) v?hent?v?t SVT riski?.

Mielenkiintoista...

[Varpu]

Pieni sivujuonne:

glykaatiosta ja ihon vanhenemisesta on keskusteltu
t??ll?

[Stabiili]

Min?kin pist?n lusikkani t?h?n sokeroitumissoppaan. Olen ymm?rt?nyt niin, ett? veren ja kudosten sokeroituminen (glykoituminen) pilaa sek? valkuaisaineita ett? rasvoja, muiden muassa LDL-kolesterolia, jolloin se on hanakampi tarttumaan valtimon endoteeliin.
Sokeroitumista on ilmeisesti kahta laatua, ulkoisista ja sis?isist? syist? johtuvaa. Sokeroitumisen syyn? eiv?t ole pelk?st??n hiilihydraatit, vaan my?s ravinnon runsas el?inper?inen valkuainen, joka hapettuu ja sokeroituu herk?sti muodostaen AGE-tuotteita. Kasvisper?isess? ja kananmunan valkuaisessa sit? vastoin ei ole l?hesk??n yht? paljon AGE-tuotteita, joten se n?ytt?? olevan terveellisemp?? kuin (muu) el?inper?inen. El?inper?inen valkuainen ja siit? saatavat AGE:t altistavat erityisesti diabeetikot munuaisvaurioille, sanoo professori Jaime uribarri, New Yorkin Mount Sinai Hospitaletin munuaistautikeskuksen johtaja (joka joutuu n?it? vaurioita ty?kseen hoitamaan). H?n varoittaakin diabeetikkoja liian runsaasta punaisen lihan sy?nnist?, koska se on munuaisille toksista. Uribarri on osoittanut, ett? yksikin pullollinen light Coca-Colaa tuottaa niin paljon AGE-tuotteita, ett? valtimot supistuvat. Valtimonkovetustauti on tainnut saada uutta potkua Coca-Colan tultua Suomeen Helsingin olympialaisten aikaan.

Sokeroitumista voidaan ilmeisesti ehk?ist?, jos t?t? katsausta (oiken kuvan kanssa) on uskominen. Ja miksei olisi, kuten Uutisvuodon Peter Nymanilla on ollut tapana sanoa.
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tie ... 07_01.html

[westie]

Kasvisper?isess? ja kananmunan valkuaisessa sit? vastoin ei ole l?hesk??n yht? paljon AGE-tuotteita, joten se n?ytt?? olevan terveellisemp?? kuin (muu) el?inper?inen. El?inper?inen valkuainen ja siit? saatavat AGE:t altistavat erityisesti diabeetikot munuaisvaurioille, sanoo professori Jaime uribarri, New Yorkin Mount Sinai Hospitaletin munuaistautikeskuksen johtaja (joka joutuu n?it? vaurioita ty?kseen hoitamaan). H?n varoittaakin diabeetikkoja liian runsaasta punaisen lihan sy?nnist?, koska se on munuaisille toksista.

Sokeroitumista voidaan ilmeisesti ehk?ist?, jos t?t? katsausta (oiken kuvan kanssa) on uskominen. Ja miksei olisi, kuten Uutisvuodon Peter Nymanilla on ollut tapana sanoa.
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tie ... 07_01.html

Linkiss? oleva Tolosen kuva AGE-tuotteiden synnyst? on huono; asia ei ole ollenkaan noin yksinkertainen, siihen liittyy paljon kemiaa ja jo pelk?st??n siit? syyst? voi olla ett? sen suosio ei ole ollut p??t? huimaava.

Jaime Uriobarrin ajatuksissa on per??, mutta tuo el?inproteiinin tuomitseminen tapahtuu v??rin perustein. Proteiinin liian suuri m??r? voi olla joissakin tilanteissa haitallista munuaisille, mutta se ei v?ltt?m?tt? tarkoita ett? juuri el?inproteiinissa olisi jotain vikaa vaan silloin ravitsemuksessa on jotain pahasti poskellaan. Todenn?k?isesti rasvaa on liian v?h?n ja/tai hiilihydraatteja liikaa potilaan tilaan ja sen kehittymiseen n?hden tai sitten jotain ihan muuta mutta ongelmat havaitaan munuaisissa tapahtuvana gkykaation lis??ntymisen? tai glykaatiotuotteiden hajoamisen heikkenemisen?.

T?m? AGE-teoria selitt?? edell? mainitsemieni lis?ksi my?s sen miksi rasvainen ruoka n?ytt?? tutkimuksissa lihottavalta ja ep?terveelliselt?. Ja sen miksi riitt?v?n suuri ihan ketogeeniseen dieettiin asti suoritettu hiilihydraattien rajoittaminen ja tyydyttyneen energiarasvan runsas lis??minen tarjoaa helpotusta perinteisten l?nsimaisten sairauksien synnyss?. Lis?ksi PUFA:n eli monityydyttym?tt?m?n rasvan runsaalle k?yt?lle elimist?n energiatarpeen tyydyttymiseksi ei l?ydy tukea vaan PUFA toimii t?ss? kuviossa sairauksia edist?v?n? tekij?n? niin kuin joissakin tutkimuksissa on saatu esillekin. Mit? enemm?n t?t? pohtii sit? j?rkeenk?yvemp?? se on...

[MM]

Pist?p? linkkej? joutessasi noista pufan ongelmista, kun min? en ole onnistunut l?yt?m??n.

[westie]

Pist?p? linkkej? joutessasi noista pufan ongelmista, kun min? en ole onnistunut l?yt?m??n.

Ei siihen tarvita linkkej?; t?ss? riitt?? kemian perustiedot ja kaksois- sek? kolmoissidoksellisten hiiliketjujen kemiallisten reaktioiden tuntemusta. Homma on puhdasta luonnontiedett?...

Kasvien rasvat voivat my?s olla t?rkeit? ja terveellisi?, mutta suuret m??r?t PUFA:a (tai muita kaksoissidoksellisia kuten transseja) YHDISTETTYN? runsaaseen sokerikuormaan, oli se sitten ulkoista (viralliset suositukset) tai endogeenista (diabetes), on se mik? saa ongelmia aikaan tai ainakin pahentaa niit?.

Lis?ksi voisi mainita, ett? kasvisten ja marjojen antioksidantit tarjoavat suojaa SVT:ja vastaan, kuten olet mainostanutkin!

[Stabiili]

My?nnet??n, ett? laatikkokuva AGE:n synnyst? on rankasti yksinkertaistettu, mutta maallikko saa siit? jonkinlaisen k?sityksen kovin abstraktista asiasta jota on muutoin vaikea hahmottaa. Suurin osa ihmisist? ei liene koskaan edes kuullut AGE:sta. Uribarrin julkaisu el?invalkuaisen nefrotoksisuudesta l?ytyy t??lt? kokonaisuudessaan. Kannattaa perehty?, samalla selvi?? enemm?n AGE:n synnyn biokemiastakin
http://cjasn.asnjournals.org/cgi/content/full/1/6/1293

Lis?? h?mment?v?? tutkimustietoa kolesterolista. T?h?n asti on uskottu, ett? v?h?inen HDL-kolesterolin pitoisuus veress? olisi syd?n- ja verisuonitautien riskitekij?. Asia ei olekaan v?ltt?m?tt? n?in, kertoo uusi tanskalaistutkimus.
Tri Anne Tybjaerg-Hansenin ty?ryhm? K??penhaminan yliopistosta tutki ryhm?n henkil?it?, joilla oli mutaatio ABCA1-geeniss?, ja se aiheutti pysyv?n pienen HDL-pitoisuuden, mutta ei muutoksia trigly-pitoisuuteen eik? aterogeenisia plakkeja synnytt?viin lipoproteiineihin, j??nn?skolesterolini. Ainakaan t?ss? aineistossa matala HDL ei osoittautunut SVT:n riskitekij?ksi.
http://jama.ama-assn.org/cgi/content/ab ... 99/21/2524
T?ll? perusteella niiden ihmisten huoli, joilla on matala HDL, n?ytt?? turhalta.

[hiltas-3]

Olisi tuossa,joka jaksaa keskitty?.
http://keho.net/artikkelit/naytaartikke ... ahapot-141

[westie]

Olisi tuossa,joka jaksaa keskitty?.
http://keho.net/artikkelit/naytaartikke ... ahapot-141

Linkist?si:

Tyydyttym?tt?miss? rasvahapoissa on yksi (monoeenirasvahappo) tai useampia kaksoissidoksia (polyeenirasvahapot, PUFA). Tyydyttym?tt?miss? rasvahapoissa voi olla normaalin kaksoissidoksen sijaan my?s kolmoissidoksia.Tyydyttym?tt?m?t rasvahapot hapettuvat helposti ilman, valon, hapen tai l?mm?n vaikutuksesta ja tuottavat peroksideja, alkoholeja, aldehydej?, ketoneja, karboni- ja dikarbonihappoja. T?m?n takia esimerkiksi erilaiset ?ljyt, kuten oliivi?ljy, rypsi?ljy, pellavasiemen?ljy ja kala?ljy tulisi s?ilytt?? viile?ss? valolta suojattuna. Lis?ksi runsaasti tyydyttym?tt?mi? rasvahappoja sis?lt?vi? ?ljyj? ei tulisi k?ytt?? paistamiseen.

[hiltas-3]

Mutta eik?s nimenomaan olivi?ljy pid? s?ilytt?? huoneenl?mm?ss? sen saostumisen vuoksi ja niin se n?ytet??n tekev?n tuolla v?limerenmaissakin ,eli se ei ole herkk? hapettumaan,kun taas rypsi ym.?ljyt on herkempi? huoneenl?mm?lle.

[Pappa]

Oliivi?ljyss? on varsin v?h?n kaikkein herkimpi? eli monityydyttym?tt?mi?.

Danish Food Composition Databank: Olive oil

Toisekseen pullo on viel? kohtalaisen helppo paikka verrattuna in vivo vuorovaikutuksiin. Elimist?ss? ovat melkoisen ahdistelun kohteena. Onneksi meilla on sis?isi? omavalmisteisia tehokkaita suojelumekanismeja - kunhan ne ovat kunnossa.

Koval?mp?inen paistinpannu sensijaan on jo aika hankala ymp?rist? varsinkin kun siell? on muutakin materiaalia ohessa.

[MM]

No kun tuo nk. puhdas kemia on minulle vain aihetodisteita, ei kovaa epidemiologista faktaa.

Toisekseen antioksidantteihin olen menett?nyt uskoni varsin pitk?lle, olennaisempia lienev?t muut kasvikemialliset yhdisteet ja niiden keskin?iset yhteisvaikutukset. Mutta aihetodisteita nekin, kasvisten runsaalle k?yt?lle kuitenkin l?ytyy se kova epidemiologinen n?ytt?.

[Stabiili]

Ei oliivi?ljy? pid? s?ilytt?? j??kaapissa, seh?n menee kohmeeseen. Oliivi?ljy s?ilyy erinomaisen hyvin huoneenl?mm?ss? hapettumattomana koska siin? on niin paljon luonnon antioksidanttia skvaleenia. V?limeren maissa oliivi?ljypullot ovat ravintoloiden p?ydill? usein jopa auringonpaisteessa, eik? ?ljy siin? hapetu, vaikka pullon sis?lt? v?henee ja ilmaa (happea) p??see pulloon.

Kauan on tiedetty, ett? niasiini (B3-vitamiini) voi nostaa isoina p?iv?annoksina nautittuna HDL-kolesterolia. Nyt sen vaikutusmekanismi on paikannettu maksaan. Biokemiasta kiinnostuneet voivat lukea lis?? t?st?:
http://tinyurl.com/64umsa

Niasiini eli nikotiinihappo on toisinaan yhdistetty ravintokromiin kromitrinikotinaatin muodossa. USA:ssa on hiljattain hyv?ksytty l??kkeeksi statiinin ja niasiinin yhdistelm?. Ennen varoiteltiin, ettei diabeetikko saisi otaa niasiinia, koska se voi nostaa verensokeria. Varoitus on osoittautunut aiheettomaksi, kunhan pysytell??n kohtuullisissa p?iv?annoksissa.