Rasvamaksa

[Timo Kuusela]

Hei kaikille
Laitteet (ja matkustelu) n?ytt?v?t sallivan t?ss? pienen osallistumisen.

San Martinon teeman avaus on paikallaan ja t?rke?. L??ketieteellisess? kirjoittelussa vihjaillaan jo uuden maksaper?isen epidemian puhkeamista dramaattisin seurauksin. Maksa on todella elint?rke?.
Rasvamaksa on aika uusi keksint?. Tottahan se on pitk?n aikaa tunnettu ja siit? on kirjoitettu novellikokoelmakin (Veikko Huovinen). Komiikka siit? on kuitenkin kaukana.
Anna Kotrosen v?it?skirja (vapaasti luettavissa osoitteessa: Tutkimus )
Liver fat in the metabolic syndrome and type 2 diabetes antaa hyv?n yleiskuvan siit?, mist? on kyse. Sain itsekin kyseisen ty?n oikein omistuksin.
V?it?skirjoissa pyrit??n paneutumaan aika syv?llisesti teemaan ja tuomaan jopa uusia havaintoja esille. Kirjassa on yhteenveto suomeksi lukemisen helpottamiseksi. Tutkimuksen ty?st?minen on itselt?ni kesken ja varmaan kommentoin sit? l?hitulevaisuudessa.
Henkil?kohtaisesti t?rm?sin rasvamaksaan heti uuden vuosituhannen alussa. Kysymyksess? oli oma rasvamaksa.
Syd?ntilanteen vuosikontrollissa vanhan ty?paikkani kollega suoritti syd?men ultra??nitutkimuksen. Samalla h?n vilkaisi maksan tilannetta. J?lkeenp?in keskustelimme asiasta. Alkoholi mainittiin, mutta my?s metabolinen oireyhtym?, joka tuntui jo silloin selitt?v?n oireistoni ja siihen liittyneet hankaluudet hoitoineen. No, olin alkanut syv?llisemm?n tiedon haun ja jo tuolloin t?rm?nnyt sellaiseen arveluun, ett? T2DM voisi olla merkitt?v? tekij? maksan rasvoittumiselle. Luotin havaintoihini ja aloitin sokeristuvien hiilihydraattien (t?rkkelys/glukoosi) rajoittamisen. Tuloksena oli, ett? noin puolen vuoden kuluttua ultra??nitutkimuksessa maksan tyypillinen kaikurakenne oli palautunut. Ilahduttavaa oli todeta, ett? muutos oli palautuva. Sittemmin olen suosittanut monille neuvoa kysyneelle mm maksan ultra??ni tutkimusta. Se on helppo toimenpide potilaalle. Maksan l?yd?ksen kehittyminen itse asiassa nyt kertoo, miten neuvon kysyj? on noudattanut annettuja ohjeita etsi? itselleen sopiva ja siedetty hiilihydraattien m??r?. Toisilla, kuten itsell?nikin, pid?ttymisen on oltava tiukkalinjaista.
Nyttemmin olen miettinyt maksan ultra??ni tutkimuksen hy?dynt?mist? metaboolikon terveydentilan seurannassa. Useita vuosikymmeni? sitten raskauden ultra??nitutkimuksia alettiin suorittaa koulutettujen hoitajien toimesta hyv?ll? menestyksell? paikkaamaan puuttuvaa l??k?rity?voimaa. Nyt se on arkirutiinia. T?ss? voisi olla yksi hyv? kontrollikeino lis?? diabeetikoiden seurantaan ja jopa diabetespoliklinikoilla.
Lopuksi: hiukan runsas vuosi sitten sain kuulla korkeimman suomalaisen asiantuntijan lausumana, ett? rasvamaksan ohutneulan?ytteiss? oli pysyv?n? havaintona my?s tulehdus (inflammaatio). N?inh?n se n?ytt?? olevan. Inflammaatiolla on keskeinen asema aineenvaihduntasairauksissa.

[westie]

Henkil?kohtaisesti t?rm?sin rasvamaksaan heti uuden vuosituhannen alussa. Kysymyksess? oli oma rasvamaksa.
Syd?ntilanteen vuosikontrollissa vanhan ty?paikkani kollega suoritti syd?men ultra??nitutkimuksen. Samalla h?n vilkaisi maksan tilannetta.

Hei Timo!

Itse tajusin rasvamaksan keskeisen rooliin luettuani viime lokakuussa painotuoreen Taubesin sek? tutustuessani ihmisen energia-aineenvaihdunnan fysiologiaan. Ensin syntyi siis teoria ja koska kahdella l?hipiirin "kontrollihenkil?ll?" (toinen diagnosoitu D2 ja toisella runsaasti ylipainoa mutta ei ongelmia verensokerin kanssa) oli molemmilla ultralla vahvistettu rasvamaksa niin pengoin asiaa eteenp?in.

Itselleni n?ytt?? t?ll? hetkell? ehk? liiankin selv?lt?, ett? k?ynniss? oleva taistelu ylipainoa, d2:sta sek? muita n?ihin kytk?ksiss? olevia sairauksia vastaan on itse asiassa taistelua maksan rasvoittumista vastaan.

Voisitko Timo v?ritt?? v?h?n t?t? mustavalkoista kuvaa ja kertoa miksi tilanne ei voisi olla n?in yksinkertainen?


Edit:

Lis??n t?h?n viel? pari juttua, jotka nousivat esille Anna Kotrosen v?it?skirjasta ja jotka eiv?t ainakaan kumoa esitt?m??ni ajatusta vaan itseasiassa sielt? l?ytyy aika vahvaa tukea:

- Fat accumulation in the liver rather than in skeletal muscle is associated with features of the metabolic syndrome, i.e. increased fS-triglycerides and decreased fS-HDL cholesterol, and with hyperinsulinemia and low adiponectin concentrations. The fatty liver has been shown to be insulin resistant.

- Liver fat content is 4-fold higher in subjects with the metabolic syndrome as compared to those without the syndrome, independent of age, gender, and BMI. Of other markers, fS-C-peptide is the strongest correlate of liver fat.

- Type 2 diabetic patients have 80% more liver fat than age-, weight-, and gendermatched non-diabetic subjects. S-ALT underestimates liver fat in type 2 diabetic patients.

[Timo Kuusela]

Hei itsellesi Westie!
Kaikkein ensimm?iseksi haluan mainita, ett? olen iloinen pyrkimyksest?si ymm?rt?? loogisia kokonaisuuksia osia yhdistelem?ll?.
Tutkimus on todella pirstoutunut pieniksi osa-alueiksi ja j?rjestelm?llisen kokonaiskuvion hahmottaminen on j??nyt v?hemm?lle. Eip? taida tutkijoiden yleistieto siihen edes ylt?? ja kokemusta puuttuu. Viittaan samalla v?h?n ylemp?n? esitt?m??si ajatusketjuun, joka mielest?ni on ihan hyv?.
Maksa on todella aineenvaihdunnan keskipisteess?. Geenien merkitys aineenvaihdunnalle ymm?rret??n entist? paremmin. Lis?ksi ravinteiden, geenien yhteisvaikutus aineenvaihdunnan toteuttajaan eli maksaan on avautumassa.
L?hdet??n siit?, ett? asioiden ja tapahtumien taustalla on geenispektri, johon yksil?n tasolla perim?ll? on keskeinen merkitys. Jollakin enemm?n sit?, toisella t?t?, joka voi heijastua vaikka glukoosin sietokykyyn. Jussi Naukkarinen nostaa tuoreessa v?it?skirjassaan Molecular Background of Common Dyslipidemias (vapaasti luettavissa: Tutkimus)
esille t?rke?n muita geenej? "koordinoivan" USF1-geenin. Sitten suorittava kuraporras, maksa mukaan luettuna, toteuttaa k?ynnistyneit? geeniaktivisuuksia.
Se voi ilmet? esimerkiksi niin, ett? korkea sokeristuvien hiilihydraattien (t?rkkelys/glukoosi) kuormitus nostaa veren sokerin, jota voi seurata hyvin vahva insuliinin eritys (yksil?llist?, geneettist?). Korkea veren sokeri yhdess? korkean insuliinin kanssa vaikuttavat maksan aineenvaihduntaan. T?ss? tapauksessa sokeri muutetaan rasvoiksi. Toisaalta my?s olevien rasvavarastojen k?ytt? lukitaan. Maksasolu varastoi rasvaa kykyns? mukaan. Rasvaa tuotetaan my?s verenkiertoon niiden logistiikkamuodoissa (VLDL ja johdannaiset). Vuosikymmenien saatossa luodaan k?ytt?m?tt?m?st? liikaenergiasta komeat rasvavarastot. Niiden ollessa vararavintona ik??n kuin lukitut, n?lk? pit?? huolen jatkuvasta lis?tankkauksesta. Kierre siis jatkuu.
Rasvakudokseen liittyy my?s ilmi?, jota v?hitellen aletaan ymm?rt??. Kysymyksess? on tulehdus (inflammaatio). Mik? sen merkitys solukalvo-ominaisuuksiin (ml insuliiniresistenssi) on viel? hakusessa, joskin todenn?k?ist?.
Yksi terveysvaarallinen vaikuttaja taustalla viel? on. Tiedet??n, ett? vatsaontelon (viskeraalinen) sis?inen rasva on erityinen riskitekij?. Sen merkitys tulee siit?, ett? se kertyy suoraan maksan sis??nvirtaus alueelle eli porttilaskimon vaikutuspiiriin. T?m?n rasvakertym?n ominaispiirre on mm se, ett? insuliinireseptoreita alueella on poikkeuksellisen v?h?n. Sen voidaan ajatella toimivan ik??n kuin kontrolloimattomana (insuliini) rasvahappojen l?hteen? maksan suuntaan. Maksasoluja siis pommitetaan rasvoilla v?h?n joka suunnasta. Pysy siin? sitten terveen? ja rasvattomana!
T?rke? kysymys on, miten viskeraalirasva muodostuu/kertyy. Ainakin se tiedet??n, ett? lyhyt- ja keskipitk?ketjuisia rasvahappoja niiden vesiliukoisuus ominaisuuksien mukaan imeytyy porttilaskimoon glukoosin tavoin. Olisivatko n?m? rasvan sy?misen kannalta riski? Normaali kylomikronien kautta kulkeva rasvaliikenne on mielest?ni hieno luonnon sovellus energiatalouden hallintaan. Siksi itse panostan oliivi?ljyyn. Eip? ole my?sk??n rasvamaksaa - siit? johtuen tai siit? huolimatta. Ei ole ylipainoakaan!

[westie]

Tiedet??n, ett? vatsaontelon (viskeraalinen) sis?inen rasva on erityinen riskitekij?. Sen merkitys tulee siit?, ett? se kertyy suoraan maksan sis??nvirtaus alueelle eli porttilaskimon vaikutuspiiriin. T?m?n rasvakertym?n ominaispiirre on mm se, ett? insuliinireseptoreita alueella on poikkeuksellisen v?h?n. Sen voidaan ajatella toimivan ik??n kuin kontrolloimattomana (insuliini) rasvahappojen l?hteen? maksan suuntaan. Maksasoluja siis pommitetaan rasvoilla v?h?n joka suunnasta. Pysy siin? sitten terveen? ja rasvattomana!

Kiitos vastauksesta! Viskeraalirasvakudos on mielenkiintoinen ja hyvin merkityksellinen asia. Mutta mik? synnytt?? viskeraalirasvan ja rasvamaksan; t?ss? kohtaa tutkimus laahaa j?ljess? eik? muna-kana ongelmaa taideta viel? pysty? ratkaisemaan.

Itse olen sit? mielt? ett? GI:ll? ja GK:lla on merkityst? asiassa, kun taas vallitseva ajattelu taitaa olla rasvan m??r?n kannalla. Rasva varmasti rasvoittaa maksaa kuvaamallasi tavalla porttilaskimon kautta viskeraalivarastosta (kun sit? on sinne ensin kertynyt liikaa ett? on mist? vuotaa!), mutta insuliinin merkitys t?ss? kuviossa on niin merkitt?v? ett? itse laittaisin rahat likoon sen puolesta ett? syyllinen no 1 on liian suuri m??r? hiilihydraatteja glykogeenivarastojen k?ytt??n n?hden.

Se saattaisi siis olla se mik? saa tilanteen siirtym??n pikku hiljaa viikkojen, kuukausien ja vuosien kuluessa kohti l?nsimaisia elintasosairauksia....

T?m?n rasvakertym?n ominaispiirre on mm se, ett? insuliinireseptoreita alueella on poikkeuksellisen v?h?n.

Mit? t?m? k?yt?nn?ss? tarkoittaa? Sit?h?n kutsutaan hormonaalisesti hyvin aktiiviseksi rasvakudokseksi.

[Timo Kuusela]

Niin westie
T?t? yrit?n min?kin kertoa noin p??s??nt?isesti. Kudelman aukot pienenev?t koko ajan. Viel? on pakko soveltaa kliinist? n?kemyst? aukkojen t?ytt?miseksi. Jos n?ill? tehd??n positiivista tulosta ja minimoidaan l??kityst? sek? helpotetaan potilaan oloa, tulos ei ole huono. En?? en katso itse?ni edes potilaaksi, jos ik? ei siihen automaattisesti oikeuta.
Pohdi asioita, rakenna kokonaisuuksia ja korjaa virheit?. ?l? kaivaudu juoksuhautoihin puolustamaan tehtyj? virheit

[Stabiili]

Joka nelj?nnell? suomalaisella on jo rasvamaksa, sanoo maksaproffa Krister H?ckerstedt Iltalehdess?. Kyll? olisi tilausta sellaiselle ruokavaliolle ja sellaisille ravintolisille, jotka ehk?isev?t ja hoitavat rasvamaksaa, olipa se sitten alkoholista riippuvaista tai riippumatonta.
ILTALEHTI/Terveys

[Pappa]

Usein j?rvet ja suuret joet syntyv?t pienist? puroista. T?ss? k?sitt??kseni niist? puroista yksi.

Maksan rasvoittumisen osalta kannattaisi kiinniitt?? my?s v?hint?inkin yksi katse fruktoosin suuntaan. Sen metabolia maksassa johtaa hyvin helposti k?yt?nn?n tilanteissa siihen ett? siit? valmistetaan rasvaa. Maksan kannalta suuret fruktoosim??r?t yhdess? runsaan glukoosin kanssa ovat hyvin hankalia.

Fruktoosin k?ytt? elintarvikkeissa on lis??ntynyt. Fruktoosia on suositeltu diabeetikoille. Asiaa on perusteltu sill? ett? se ei nosta insuliinia tai juurikaan siis lis?? sen tarvetta. T?ss? on kuitenkin suora hyppy ojan yli allikkoon.

Fruktoosin metabolinen reitti ja sen s??tely maksassa on hyvin ongelmallinen.

Mutta toki kuten aluksi yritinkin huomautaa, t?m? on vain yksi osa tass? "keitoksessa".

Karttakaa runsaita fruktoosim??ri? kuin ruttoa.
Sellainen pieni m??r? jonka nyt joskus saattaa saada jostain luonnon hedelm?st? kohtuum??rin k?ytettyn? ei liene ongelmallista. Sensijaan fruktoosilla kyll?stetyt elintarvikkeet ovat salakavala miina.

Fruktoosi- elintarvike- teollisuus tekee kaikkensa sen maineen puhdistamiseksi. Jopa siten ett? yritet??n kertoa sen menev?n suoraan glykogeenivarastoon ilman veren glukoosinousuja ja insuliininousuja. Fruktoosin h?vityksen p??reitti (ellei saantivirran volyymill? ole suoraan v?lit?nt? energiag?ytt?? pyruvaatti - krebs reitill?) kulkee rasvaksi ja erityisesti sellaisilla m??rill? joita voidaan saada "muodikkaista" HFCS kyll?stetyist? moskaelintarvikkeista. (toki h?vitysreitti jakaantuu muuallekin riippuen my?s muun materialain saannin tilasta ja s??d?llisest? tilanteesta.

Kumpaa te mieluummin uskotte:
T?ss? ensin fruktoosielintarviketeollisuuden unelma.

http://waltonfeed.com/fructose.html

"
Using fructose instead of sucrose puts a strong damper on many of these problems. Your body can't use fructose without converting it into glucose in the liver. Actually, most of the time, however, unless your body needs to immediately increase it's blood-sugar level, the liver changes fructose into glycogen first. We have already mentioned glycogen which is the body's short term energy supply. A typical adult will have as much as 3/4 pound of glycogen in their various tissues at one time, mostly stored in the liver and muscles. As the glucose level in the blood begins to drop, the liver can rapidly convert this stored glycogen into glucose.


So, what does all this mean about fructose? When you use fructose as a sweetener instead of sucrose, you shouldn't get those big high blood-sugar spikes. Just like the graph on the left demonstrates, as the fructose is gradually changed into glycogen then glucose, the pancreas is better able to maintain a constant blood-sugar level.
"
(boldaus ja alleviivaus: Pappa)


"Depending on the condition of the pancreas, the above graph shows what can happen when a person eats a lot of sucrose sweets at one time. In each of the three cases, the large amount of sugar dramatically raises the blood-sugar level but the results can be radically different if no medication is given."



Ent? voisiko t?t? uskoa ja joka ei ole niin kovin runsaasti julkisuutta saanut (paitsi vhh-piireiss?):

Nutrition&Metabolism


"Hepatic fructose metabolism: A highly lipogenic pathway. Fructose is readily absorbed from the diet and rapidly metabolized principally in the liver. Fructose can provide carbon atoms for both the glycerol and the acyl portions of triglyceride. Fructose is thus a highly efficient inducer of de novo lipogenesis. High concentrations of fructose can serve as a relatively unregulated source of acetyl CoA. In contrast to glucose, dietary fructose does NOT stimulate insulin or leptin (which are both important regulators of energy intake and body adiposity). Stimulated triglyceride synthesis is likely to lead to hepatic accumulation of triglyceride, which has been shown to reduce hepatic insulin sensitivity, as well as increased formation of VLDL particles due to higher substrate availability, increased apoB stability, and higher MTP, the critical factor in VLDL assembly."

(alleviivaus: Pappa)

ja kysymys: ent?p? jos (maksan) VLDL tuotanto olisi hiukan alimittaista tarpeeseen n?hden - syyst? tai toisesta.. (sen(kin) s??tely) --> NAFLD ?

Mutta en halua nostaa t?t? koko t?ss? aiheessa mill??n tavoin "yli muiden" purojen.

[Timo Kuusela]

Olet Pappa n?hnyt suuren vaivan. Sivuun on helppo palata.
Tyypin kaksi diabeteksen kasvuk?yr? noudattelee fruktoosin nousevaa kulutusk?yr??. Sattuma?
Olisi hieno ty? saada hepatosyytin sis?lle l?ht?aineiksi glukoosi, fruktoosi (kuten kuvassa) mutta my?s galaktoosi (maitosokerin toinen molekyyli). Kiert?? jo huhuja, ett? galaktoosi olisi fruktoosin kaltainen haitta. Ravitsemuksen m??r?llinen painopiste on edelleen glukoosissa. Papan artikkelin myyntimainos kyll? saa edelleen ison m??r?n sokeritautisia korvaamaan makeustarpeensa fruktoosilla. Se ei n?y veren sokerin mittauksissa. Kaikki n?ytt?? siis hyv?lt? - VAAN EI OLE!
Hiilihydraattitietoiset ovat havahtuneet jo runsaan glukoosin haittoihin. On paljon mahdollista, ett? glukoosia s??nn?stelt?ess? (10-20 energia%) se viel? korvataan aika korkealla prosenttiosuudella sek? hedelmien fruktoosilla ett? MAIDON laktoosilla/galaktoosilla.
Luin tiedon, ett? Valion insin??rit nappasivat vuoden insin??rity?palkinnon laktoosittoman maitojuoman kehitt?misest?. Olisikohan t?ss? ainakin osaratkaisu galaktoosin eliminoimiseksi/v?hent?miseksi ison elintarvikeryhm?n - maitotuotteiden - osalta. Sit? ennen tietenkin pit?? v?ki opettaa uudelleen v?ltt?m??n niit? ylimakeita ajankohtaistuotteita, joita on synnytetty rasvakammossa pit?m??n maidon kulutusta yll?. Hyv? Valion insin??rit! Sattui ehk? suoraan kultasuoneen. Siit? voi sikiyty? maailmanlaajuinen hypetys, laktoosittoman pohjalta sokeriton tuoterepertuaari. Rasvan kanssa kyll? p?rj?t??n.

[westie]

Tyypin kaksi diabeteksen kasvuk?yr? noudattelee fruktoosin nousevaa kulutusk?yr??. Sattuma?

Kiert?? jo huhuja, ett? galaktoosi olisi fruktoosin kaltainen haitta.

Hyvin mielenkiintoisia asioita ja omat ajatukset siirtyiv?t (j?lleen) lasten ravitsemukseen. T?m? galaktoosin ja fruktoosin samankaltaisuus tuo siihen uutta tietoa ja aiemmat pohdiskeluni aiheesta (toisessa foorumissa) saivat taas uutta potkua.

Pienet lapset (0-4v.) k?ytt?v?t painoonsa n?hden aika paljon maitoa ja siten my?s galaktoosia tulee kokoon n?hden runsaammin kuin aikuisella ja jos t?h?n lis?t??n viel? se fruktoosi joka jo pienten ravitsemukseen nyky??n sis?ltyy niin voisiko pienten lasten p?mpp?vatsaan ja laihoihin raajoihin liitty? n?ist? sokereista per?isin oleva rasvamaksa ja suhteellisen korkea viskeraalirasvan m??r?? Rasvamaksahan on palautuva ja tila, ja miksei sill? voisi olla ihan tarkoitusta tai merkityst? pienten lasten selvi?misess? hengiss? oloissa, joissa ravitsemus on tai on ollut sukupolvia sitten niukkaa.

Tuo oli kysymys yksi johon toivoisin vanhempien herrojen kommenttia.

Siit? seuraa viel? jatkokysymys:

Voisiko t?llaiset lapset olla herkempi? ker??m??n painoa my?s my?hemmin kun pituuskasvuvaihe on ohi?

Todenn?k?isesti n?ist? galaktoosin ja fruktoosin lipogeneesille herkist? lapsista voisi kasvaa aikuisia, jotka pit?v?t makeasta ja ovat herkempi? painon nousulle. Mit? se uutisointi jokin aika sitten oli liittyen lapsen nopeaan painon nousuun voisiko sill? olla kytkent?? t?h?n vai onko koko esitt?m?ni ajatusketju vailla k?yt?nn?n havaintopohjaa...

Muoks:

Nopea painonnousu vastasyntyneen? ennustaa my?hemp?? lihavuutta
- Vastasyntyneen nopea painonnousu on selke? riskitekij?it? my?hemm?lle lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtym?lle, Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja HANNA LAGSTR?M totesi kongressissa.

[Varpu]

Finelin mukaan:

Laktoosi

Elintarvike Pitoisuus / 100 g annos
1 Herajauhe 78.0
2 Maitojauhe rasvaton 52.9
3 ?idinmaidonkorvike keskiarvo jauhe 50.9
4 Maitosuklaa 10.0
5 Suklaa valkoinen 9.8
6 Jogurttirusina / jogurttihedelm? kuorrutettu kuivattu hedelm? 8.3
7 Riisisuklaa 8.3
8 Vohvelikeksi suklaakuorrute 7.5
9 Gluteeniton jauhoseos vehn?t?rkkelysvalmiste 7.0
10 N?kkileip?, gluteeniton 7.0
11 ?idinmaidonkorvike keskiarvo k?ytt?valmis 6.9
12 ?idinmaito 6.5
13 Kasvirasvaj??tel? 6.1
14 J??tel?puikko kasvirasvaj??tel?, suklaakuorrute 6.1
15 Vanilliinikastike vispautuva 6.0
16 Suklaavanukas 6.0
17 Maitoj??tel? 5.9

19 J??tel? rasvaton 5.5
21 Kermaj??tel? 5.3
22 Suklaa keskiarvo 5.3
23 Maitokastike kevytmaito, ?ljy, rasva-jauhosuurus 5.2
24 J??tel?puikko kermaj??tel?, suklainen, ka 5.2
25 Maitokastike kevytmaito, voi, rasva-jauhosuurus 5.2
26 Suklaapatukka suklainen, keskiarvo 5.2

28 Rasvaton maito, keitetty 5.1
29 Maito kalsium, rasvaton 5.1

32 T?ysmaito, keitetty 5.0
33 Suklaakiisseli sokeriton 5.0
34 Maitokastike kevytmaito, rasva-jauhosuurus 4.9
35 J??tel?puikko kermaj??tel?, suklaakuorrute, ka 4.9
36 Rasvaton luomumaito, ei lis?tty d-vitamiinia 4.9
37 Rasvaton maito 4.9

39 Jogurtti maustamaton, rasvaa 1,5 % 4.8
40 Kevytmaito 1,5% rasvaa 4.8
41 Luomukevytmaito 1,5% rasvaa, ei lis?tty d-vitamiinia 4.8
42 Tilamaito 4,4% rasvaa, raakamaito, ei lis?tty d-vitamiinia 4.8
43 T?ysmaito 3,5% rasvaa 4.8
44 Ykk?smaito 1% rasvaa 4.8
63 Uunijuusto ternimaidosta 4.4 100

66 Kotijuusto rasvaa 9-14g, maalaisjuusto 4.3
67 Vaniljakastike/kiisseli 4.2

69 Jogurtti, juotava, marja/hedelm?, rasvaa 0,1 g 4.2


75 Banaanipirtel? kevytmaito, kermaj??tel? 4.1
76 Marjapirtel? maito, marjat, j??tel? 4.1

91 Marja-/hedelm?jogurtti sis?lt?? kuitua, rasvaa n. 2 % 4.0
92 Ruoanvalmistuskerma 19% rasvaa, kahvikerma 4.0
93 Ternimaito 4.0
94 Tuorejuusto rasvaa 30g, hapatettu kermavalmiste, cremebonjour/cantadou 4.0

114 Gefilus-piim? 1% rasvaa 3.7

120 Kevytviili 2 % rasvaa 3.6
121 Kutunjuusto rasvaa 20-25g, kova juusto 3.6
122 Rasvaton luomupiim?, ei lis?tty d-vitamiinia 3.6
123 Rasvaton piim? 3.6
124 Talouspiim? 0,8% rasvaa 3.6
125 Ykk?sviili 1 % rasvaa 3.6

130 Asidofiluspiim?, 2,5% rasvaa, a-piim?/ab-piim? 3.5
131 Marja-/hedelm?jogurtti runsasrasvainen 7 % 3.5
132 Viili 3,5% rasvaa 3.5

140 Bulgarian jogurtti rasvaa 3,9%

151 Kermaviili 10-12% rasvaa 3.2

157 Creme fraiche 15-18% rasvaa, ranskankerma 3.1

161 Creme fraiche 28% rasvaa, ranskankerma 3.0
162 Maitorahka < 0,5% rasvaa 3.0

186 Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 2.7

197 Leip?juusto/juustoleip?, rasvaa 17-23g 2.5

219 Smetana n. 40% rasvaa 2.2

238 Kirnupiim? 0,3% rasvaa 2.0

271 Fetajuusto rasvaa 18 g, lehm?nmaito, suolaliemess? 1.6

ja esim. raejuusto (2-5 g rasvaa) laktoosia 1,4 g

--
Kun katsoo listan alkup??t?, siell? on lukuisia tuotteita, joita ihmiset nykyisin sy?v?t RUNSAASTI.

Finelist? l?ytyy muutenkin mielenkiintoisia kukkasia. Sy?k? joku ihan oikeasti vehn?jauho- tai makaroonipuuroa?

Mutta noin k?yt?nn?llisen? ihmisen? ajattelen, ett? kannattaa siis suosia rasvaisia hapanmaitotuotteita, jos ja KUN haluaa karttaa laktoosia.

--
Papan h?r?kkeist? en tajua hittoakaan, mutta j?rki neuvoo pysym??n kaukana jenkkityyppisest? makeuttamisesta, fruktoosipitoisista elintarvikkeista ja fruktoosisokerin k?yt?st?. Hedelmi? ja marjoja sen sijaan sy?n, yhden hedelm?n tai kupillisen marjoja kerrallaan.

[Timo Kuusela]

Varpu toimittama listaus on hy?dyllinen. Siit? n?hd??n, ett? kyll? laktoosia ja galaktoosia ihan kohtuullisesti saadaan verrattuna vaikka omenan pureskeluun ja fruktoosiin. Eiv?t saadut m??r?t prosenteissa paljoa ole, jos hiilihydraatteja nautitaan suositeltu m??r?, jotakin 400 grammaa vuorokaudessa. Silloin, kun niit? rajoitetaan syyst? tai toisesta tasolle 50 - 100 grammaa, saattaa tulla yll?tyksi?, jos tarkkaillaan yksinomaan glukoosia. Kysymys on my?s siit?, ett? rasvan muodostus maksassa on fruktoosia tai galaktoosia mataboloitaessa glukoosia runsaampaa.

[westie]

Kolesteroliketjussa kyselin glykaatiosta joka liittyy l?heisesti jokaisen el?m??n ja erityisesti viel? diabeteksesta k?rsiv?n el?m??n. Se on yksi t?rke? syy miksi verensokeri tulee pit?? hallinnassa.

Glykaatiota tapahtuu elimist?n olosuhteissa aina ja meill? on sen "ongelman" hoitamiseen kehittyneet omat j?rjestelm?ns?. Jos verensokeri pysyy jatkuvasti korkealla, kuten huonosti hoidetussa diabeteksess?, proteiinien sek? glukoosin reaktiot lis??ntyv?t ja niit? alkaa ker??nty? verisuoniin. Elimist?n puhdistusj?rjestelm?n kapasiteetti ei riit? hoitamaan teht?v??ns?. Ongelma on kuitenkin ilmeisesti palautuva kun verensokeri saadaan taas haltuun. Se voi vied? kuitenkin aikaa ja joidenkin hyvin pitk?ik?isten solujen osalta tilanne voi olla jo menetetty.

T?t? pohtiessa her?si kysymys: miten t?m? vaikuttaa maksan rasvoittumiseen? Tiedet??n ett? esim. fruktoosi on kova poika glykoitumaan glukoosiin verrattuna (kuten my?s galaktoosi) ja t?h?n kun viel? lis?t??n se mit? tiedet??n rasvamaksan kehittymisest? ja paranemisesta niin heit?n kysymyksen? ilmaan:

Voisiko t?m? glykaatio olla se kauan ja hartaasti mets?stetty syy maksan rasvoittumiseen ja insuliiniresistenssin syntyyn?

[Stabiili]

En osaa vastata westien kysymykseen rasvamaksasta, mutta kovin yleinen se n?ytt?? jo olevan suomalaisilla, jos professori H?ckerstedti? on uskominen. Ja miksei olisi, h?nh?n niit? maksansiirtoja tekee.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2008052 ... 0_uu.shtml

Bongasin Reuterin uutisista t?m?n maailman laajimman HbA1C-tutkimuksen. Sen mukaan jo v?h?nkin koholla olevaan lukemaan, ilman diabetes-diagnoosiakin, liittyy lis??ntynyt kuolleisuus. Havainto tukee sellaista ajatusta, ett? verensokeria pit?isi seuloa entist? herkemmin ja pyrki? saamaan piilo- ja esidiabeetikot noudattamaan Timon propagoimaa itsehoito-ohjelmaa.
http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/news ... 65390.html

[westie]

Bongasin Reuterin uutisista t?m?n maailman laajimman HbA1C-tutkimuksen. Sen mukaan jo v?h?nkin koholla olevaan lukemaan, ilman diabetes-diagnoosiakin, liittyy lis??ntynyt kuolleisuus. Havainto tukee sellaista ajatusta, ett? verensokeria pit?isi seuloa entist? herkemmin ja pyrki? saamaan piilo- ja esidiabeetikot noudattamaan

Kiitos uutislinkist?. N?m? kohollaan olevan verensokerin seurannaisvaikutukset ulottuvat lonkeroineen uskomattoman monen l?nsimaita vaivaavan sairauden syntyyn. Paras keino ongelmien v?hent?miseen on rajoittaa hh-kuormaa ja korvata hh:ien energiaa rasvalla.

[Stabiili]

T?t? pohtiessa her?si kysymys: miten t?m? vaikuttaa maksan rasvoittumiseen? Tiedet??n ett? esim. fruktoosi on kova poika glykoitumaan glukoosiin verrattuna (kuten my?s galaktoosi) ja t?h?n kun viel? lis?t??n se mit? tiedet??n rasvamaksan kehittymisest? ja paranemisesta niin heit?n kysymyksen? ilmaan:

Voisiko t?m? glykaatio olla se kauan ja hartaasti mets?stetty syy maksan rasvoittumiseen ja insuliiniresistenssin syntyyn?

Westie taitaa olla oikeilla j?ljill?. Ainakin tuore japanilaiskatsaus tukee h?nen ajatustaan. Glykaation lopputuotteet ovat hyvin edustettuina maksan rasvoittumisessa ja sen seurausilmi?iss?. Siksi AGE:n ehk?isy on suositeltava hoidon kohde monissa taudeissa:

"AGEs-RAGE axis is a novel therapeutic target for various disorders. In this issue, I would like to reinforce the emerging knowledge regarding AGEs and RAGE as an important mediator in health and disease. I believe that the issue is helpful for most of the researchers and physicians in the field of drug design and clinical pharmacology, especially those who would like to understand the pathophysiological role of the AGEs-RAGE system in health and numerous devastating disorders."
http://tinyurl.com/6nw4ro

Kysymys on nyt siit?, kuinka endogeenisen AGE:n muodostusta voitaisiin parhaiten ehk?ist?. Lis?ksi on otettava huomioon, ett? eksogeenist? AGE:t? saadaan aika paljon my?s grillatusta, paistetusta ja k?ristetyst? liharuoasta sek? kolajuomista. Ravintoneuvontaa pit?isi lis?t?, sill? en usko kovinkaan monen suomalaisen viel? tiet?v?n t?st? mit??n. Juhannuskin on tulossa ja kaikki kes?n grilliherkut!