Rasvamaksa

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 05 Touko 2009 13:51

Seh?n on valitettava tosiasia, ett? suomalaiset ovat juoneet aina. Ja paljon. Aivan tavallinen k?yt?nt? keskiajalla oli, ett? osa palkasta maksettiin oluena. Puhdasta vett? ei ollut niin helposti saatavilla, mutta olutta kyll?kin. Turun linnan huovit kietaisivat huiveihinsa p?ivitt?in useamman litran olutta. Piiat v?h?n v?hemm?n.

Suomalaiset ja tislaamalla aikaansaatu v?kev? viina on my?s hyvin tunnettu ja vanha yht?l?. Ei sill? niin v?li? ole, saako k?siins? my?h?iselt? keskiajalta tai 1700-luvulta olevia oikeudenk?yntidokumentteja, kaikki ne ovat t?ynn? toinen toistaan hurjempia juttuja, mit? suomalaiset ovat saaneet k?nniss? aikaiseksi. Mies, viinaleili, kirves/puukko ja tieriita on yh? se yhdistelm?, joka on tuottanut eniten ruumiita t?ll? niemell?.

Mik? t?h?n on syyn?, en tied?. Mutta pitk?t ovat perinteet joka tapauksessa.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 05 Touko 2009 13:59

Tuo on yleinen myytti. Toki humalajuomista on ollut, mutta kokonaisuudessaan alkoholin k?ytt? on ollut hyvin v?h?ist? muuhun Eurooppaan verrattuna. Ja se puhtaan juomaveden saaminen varsinkin on muuhun mualimaan n?hden ollut helppoa harvan asutuksen ja makeiden vesist?jen ansioista. Ehk?p? asiasta on puhuttu ja sit? ihannoitu juuri viinan kalleuden ja harvinaisuuden vuoksi. Esim. 1700.-uvun torpissa viinapannu oli yleinen, mutta tuotsta k?ytettiin verojen maksuun, ei suinkaan is?nn?n humalajuomiseen.

Kansatieteilj?ilt? on p??h?ni j??nyt k?sitys, ett? humalajuominen yleistyi vasta 1800-luvulla halvan ven?l?isen votkan ja kuohuviinin (ja ryypp??mismallin) my?t?. (Samoin kuin vilja yleistyi my?s ruokap?ydiss?, samaisen ulkomaisen halpatuonnin my?t?.)
Mirka

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 05 Touko 2009 14:08

MM kirjoitti:Jos pikaisesti ymm?rsin oikein, niin biriti ovat kuitenkin paremmassa asemassa? Kuitenkin biritit ymm?rt??kseni ryypp??v?t pahemmin ja useammin kuin suomalaiset, sy?v?t enemm?n roskaruokaa eik? taatusti v?hemm?n virvoitusjuomia?

Aika samanlaisilta brittien ja suomalaisten k?yr?t minusta n?yttiv?t. Vaikkakin alhaisemmalla alkolla havaitaan korkeampi maksakuolleisuus Suomessa vaikka Briteiss? ryyp?t??n pahemmin ja useammin ja sy?d??n enemm?n kaikenlaista roskaa. Briteiss? on menossa kova kampanja tyydyttyneen rasvan v?hent?miseksi; ehk? sen seurauksena tulevina vuosina tilanne siell? paranee ja ravitsemus l?hestyy Suomen v?h?rasvaista margariinilinjaa...

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 05 Touko 2009 23:10

MM kirjoitti:Tuo on yleinen myytti. Toki humalajuomista on ollut, mutta kokonaisuudessaan alkoholin k?ytt? on ollut hyvin v?h?ist? muuhun Eurooppaan verrattuna.


Iskep? faktat p?yt??n, Mirka.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 06 Touko 2009 9:02

Professori Toivo Vuorela (yksi tunnetuimmista suomalaista kansatieteilij?ist?) kirjoittaa kirjassa Suomalainen kansankulttuuri (3.p. WSOY 1983)

Juovutusjuomana viinan nautiskelu oli taannoisina aikoina ylen runsasta. 1600-luvulle jouduttua kyll?kin jo keskiajalta per?isin oleva kapakka saattoi sijaita kirkon vieress?, ja kaupunkireittien varrelle alkoi ilmaantua maalaisten houkuttimiksi anniskelupaikkoja eli krouveja. -- Viinaa nautittiin markkina- ja kirkkomatkoilla, vuotuisjuhlissa ja perhejuhlissa. K?ytt? lis??ntyi yltyv?ll? vauhdilla erityisesti isonvihan j?lkeen. Maanmittari K.F. Stierwald arvelee, ettei Laihian pit?j?ss? ollut 1750-luvulla kymment?k??n raitista talonpoikaa. H?nen v?itteens? mukaan viinaa annettiin "l??kkeeksi" sylilapsillekin, ja tyt?ill? oli y?llisi? friiareita varten aina viinaa takanaan.-- Kun viinan kotipoltto oli nopeasti yleistynyt, s??dettiin ensimm?inen kotipolttovero jo v. 1638. -- Viinanpoltto-oikeudesta maanomistaja maksoi veron, mik? puolestaan kiihdytti intoa. Luvallisena aikana viinapannu kihisi keittopr?nniss? eli kodassa y?t? p?iv??. -- Moraalinen rappeutuneisuus n?kyi taas siit?, ett? is?nn?t maksoivat mieluisasti renkien palkan viinalla. Ajan kuva on sekin, ett? esim. Ikaalisten em?seurakunnassa sakotettiin 1855 juopumuksesta 162:ta eli joka yhdeks?tt? "laillista miest?". -- Oma mielenkiintonsa on toteamuksella, ett? vuonna 1972 suoritettujen galluptutkimusten mukaan salapolton harrastus oli yleisemp?? kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa kuin maaseudun syrj?kyliss?.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 06 Touko 2009 9:05

Sin?ns? on hyvin kiintoisa ajatus, ett? tyydyttynyt el?inrasva suojaisi maksakirroosikuolemilta.

Mutta kuten Ilkka totesi, suojaavan aineen puute ei v?ltt?m?tt? tee siit? aiheuttajaa.

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 06 Touko 2009 9:59

Varpu kirjoitti:Sin?ns? on hyvin kiintoisa ajatus, ett? tyydyttynyt el?inrasva suojaisi maksakirroosikuolemilta.

Mutta kuten Ilkka totesi, suojaavan aineen puute ei v?ltt?m?tt? tee siit? aiheuttajaa.

Runsas alkoholin k?ytt? aiheuttaa maksakirroosin lis??ntymist?. Siit? varmaan kaikki on aika lailla samaa mielt?. Alkoholin aiheuttamia maksasairauksia ei oikein voi mekanistisesti tutkia koeihmisill? vaan on peilattava el?inkokeiden kautta saatuihin tietoihin. Koe-el?imill? alkoholin aiheuttaman maksavaurion vakavuus riippuu ravinnon tyydyttym?tt?m?n rasvan m??r?st?. Jos arvelut mekanismeista kiinnostaa niin pubmedist? l?ytyy artikkeleita esim. dietary fat+ALD hakusanoilla.

On jo vanha havainto ett? beef fat suojasi maksaa kun taas kala?ljy? k?ytet??n rasvamaksan ja kirroosin yms. juttujen aikaansaamiseksi. Linolihapon m??r?n on todettu olevan merkitt?v? tekij?. Lis?ksi keskipitkill? rasvoilla on saatu maksasairauden eteneminen pys?ytetty? vaikka alkoa on edelleen nautittu samaan malliin.

Jos suojaava aine puuttuu niin silloin se puuttuu ja sill? on ne seuraukset kuin suojaavan aineen puuttumisella on. Niin ja t?ss? nyt siis tarkastellaan vaan yht? asiaa vaikka tietysti muutkin jutut vaikuttavat (muu ravitsemus, de novo rasvan tuotanto yms.) mutta t?m? rasva-asia ei ole v?ltt?m?tt? ihan v?h?p?t?inen juttu ja se saattaa olla merkitt?v?sti mukana vaikuttamassa juuri t?ss? maksakirroosikuolleisuus asiassa.

Edit:

Erityinen huomio on my?s se ett? (ainakin hiirille) low fat dieetill? yhdistettyn? alkoholiin on erityisen huonot vaikutukset aineenvaihdunnallisiin tekij?ihin jotka johtavat ylipainoon, rasvamaksaan ja tyypin 2 diabetekseen!

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 07 Touko 2009 12:03

En ole aiheeseen perehtynyt itse, mutta mm. SKS:n julkaisemassa Hiidenkivess? aiheesta on julkaistu lukuisia artikkeleita ja kansatieteilij?ilt? sain 1990-luvulla saman viestin: tuota menneisyyden suurta juoppoutta olisi vahvasti liioiteltu poliittisista syist?. Haluttiin osoittaa ett? suomalainen talonpoika ei pysty vastuullisuuteen vaan vaatii sivistyneist?n holhousta ym.

Asiasta on olemassa leegio tutkimusta mm. yhteiskuntatieteiss?, kun vuosikymmeni? varmin tapa saada rahoitusta graduntekoon oli alkoholink?ytt?...

Tied? sitten.
Mirka

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 07 Touko 2009 19:23

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 6.5.2009 mielenkiintoinen kirjoitus liittyen suomalaisten suuren alkoholikuolleisuuteen.

Suora lainaus.

Alkoholi ei ole yleisin kuolinsyy

Alkoholi ei ole suomalaisten yleisin kuolinsyy, vaikka HS. n?in v?itti (1.5). Eik? se ole edes ty?ik?isten suomalaisten yleisin kuolinsyy, vaikka Tilastokeskus n?in v?itt?? vuodesta toiseen.

Katsotaanpa virallista tilastoa ( www.tilastokeskus.fi) Vuonna 2007 ty?i?ss? (15-64-vuotiaana) kuoli kasvaimiin 2 874, verenkiertoelinten sairauksiin 2 557 ja alkoholimyrkytyksiin 1 796 henkil??.

Tilastokeskus tekee silm?nk??nt?tempunsa vertaamalla kaikkiin alkoholiin liittyvien kuolemansyihin yhteens? kuolleita yhteen verenkiertoelintautiin (miesten sepellvaltimotautiin) ja yhteen kasvaintautiin (naisten rintasy?p??n). Logiikka on sama kuin jos v?itett?isiin, ett? Ruotsi on parempi talviurheilumaa kuin Suomi, koska Ruotsilla on enemm?n mitaleja kaikissa lajeissa kuin Suomella kelkkailussa.

Kaikenik?isist? suomalaisista vuonna 2007 kuoli verenkiertoelinten sairauksiin 20 193, kasvaimiin 11 097, tapaturmiin (pois lukien alkoholimyrkytys) 2 284, hengitystie-elinten sairauksiin 2 232 ja alkoholiper?isiin tauteihin sek? tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 2 167 henkil??. T?m? oli yleisempien kuolemansyyryhmien j?rjestys ilman valikointia.
Kari Poikolainen
kansanterveystieteen dosentti
Helsinki

peili:

Olisi todella hyv? tiet?? mik? on alkoholin ja mik? muiden syiden osuus erilaisiin maksan ongelmiin?

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 08 Touko 2009 12:25

Mielenkiintoista, sopisi kuvaan joka noista kansatieteellisist? artikkeleist? v?littyi!

Tietysti voi spekuloida, miss? m??rin liiallinen alkoholink?ytt? sairastuttaa v?lillisesti. Joskin siihen pit?nee sitten rinnastaa liikunnan puute, pienhiukkaset, v??r? ravinto, psykosoiaaliset ja ties mitk? tekij?t.

No, ei ole onneksi minun alaani! ::loel::
Mirka

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 08 Touko 2009 13:41

Paljonko on paljon? En tosiaankaan tied?, mit? tutkijat pit?v?t paljona ryypp??misen?, ja onko suoranaisesti alkoholiin kuoleminen joku mittari jollekin. Mik? rekister?id??n tilastoissa alkoholikuolemaksi? Myrkytetyn pirtun juominen? Ent?p? jos saat vaikka verensy?ksyn pitk?aikaisen ryypp??misen seurauksena?

Joka kerran Suomeen palatessani koen kulttuurishokin jo Helsinki-Vantaan bussissa: umpik?nnisi? ihmisi? keskell? p?iv??, aivan kuten entisess? it?blokissa.

Ja t?m? ei ollut mit??n moralistista sormenheristelyst?, olen viinin yst?v? itsekin.

Minusta vain oikaistaan mutkat aika suoriksi jos ensiksi v?h?tell??n suomalaisten juomista, sitten syyllistet??n fruktoosi jne. Sieluni silmin n?en "Matin" tai "Mervin" selitt?v?n l??k?rille, ett? "ei mun maksa muuten olis niin sippin?, mutta kun oon sy?nyt niin paljon appelsiineja".

Eik?p?h?n tuossa sopassa kaikki vaikuta kaikkeen.

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 08 Touko 2009 14:36

Pit?? erottaa toisistaan humalahakuinen juominen (joka oikea ongelma) ja alkoholin kulutustilastot henke? kohti vuodessa.

Turistikohteissa monen havainto on, ett? suomalaiset eiv?t suinkaan ole pahimmasta p??st?: monessa kohteessa brittej? pidet??n ongelmallisina, jopa ruotsalaisiakin suomalaisiin verrattuna. Opiskeluaikoina k?vimme kuukausittain edullisilla Tallinnan-risteilyill? hamstraamassa ruokaa ja kampaajalla jne. T?ydess? bussillisessa suomalaisristeilij?it? humaltuneita oli yleens? yksi tai kaksi. Olosuhteissa, joissa puoli-ilmaista votkaa myyd??n 50 metrin v?lein ymp?ri vuorokauden.

Helsingin katukuva on kyll? sitten aivan oma lukunsa.

Rappioalkoholisteista luin tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan taustalla olisivat vakavat oppimish?iri?t jo lapsuudessa. Hyvin harva nk. pultsari on saanut suoritetuksi edes kansakoulua my?hemm?st? peruskoulusta puhumattakaan. T?m? tutkimus n?kikin pultsariuden syrj?ytymisen seurauksena, eik? syyn?: se olisi er??nlainen ammattiin rinnastettava yhteiskunnallinen lokero tai rooli, johon ammattiin kelpaamattoman porukan l?hes oletetaan sijoittuvan. Ongelma on, ett? yksinkertaista suorittavaa ty?t?, varsinkaan semmoista jota voisi tehd? p?iv?palkkalaisena, ei yhteiskunnassamme ole tarjolla.

Voisi ajatella, ett? pultsarius olisi k??nteiskuva ahkeruutta, askeettisuutta ja nautinnottomuutta ihannoivalle valtakulttuurille, v?h?n samaan tapaan kuin mustien rooli on n?hty valkoisten arvojen inversiona/k??nteiskuvana USA:ssa. T?m? voisi tarjota selityksen k?nn??misen ja pultsariuden suvaitsemiselle, jopa tietynlaiselle ihannoinnille, joka todellakin on meill? varsin erikoinen ilmi?.
Mirka

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 08 Touko 2009 15:07

Nyt menn??n kyll? rasvamaksasta syrj??n, mutta ent? ne akateemiset pultsarit joita Helsingiss?kin tied?n olevan?

Vanhana alkonmyyj?n? tunsin yhteen aikaan ison osan Helsingin pultsareista, ja kyll? ne aika heterogeenist? porukkaa olivat. Minusta mielenterveyden ongelmat olivat kyll? useimmilla johtaneet pultsariuteen. Toinen reitti oli rankka ryypp??minen niin kauan ett? vaimo ja ty?nantaja heittiv?t pihalle.

Mutta jos palataan asiaan, niin juuri tuota tarkoitin kun puhuin ranskalaisten suuresta vuosikulutuksesta mutta erilaisesta juomakulttuurista. Vuositasolla kulutus voi olla suurtakin, mutta kertaryypp??minen ei ole samanlaista kuin Suomessa. Se ei ole humalahakuista. Tai sanotaanko, umpik?nnihakuista, kyll? Keski-Euroopassakin h?ps?ss? ollaan.

Ajatukseni on siis, ett? kun keskieurooppalaiseen tapaan otetaan alkoholia ruoan kanssa ja niin, ett? p?yd?ss? aina on my?s mineraalivett? tarjolla, sill? saattaa olla maksaa suojaava vaikutus. Aivan kuten sill?kin saattaa olla, ettei t??ll? pel?t? rasvaa ruoassa.
(oiva herkku vaikkapa viininmaistajaisissa on maalaisleip? ja laardista ja paahdetusta sipulista tehty levite :D)

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 09 Touko 2009 15:21

Tuon edell? mainitun tutkimuksen mukaan akateemiset pultsarit on h?vi?v?n harvinainen ilmi?. Alkoholismia toki esiintyy keskiluokassakin, mutta yleens? t?m? porukka pystyy hoitamaan ty?ns? ja s?ilytt?m??n asuntonsa, sy? kunnon ruokaa kun tulot riitt?v?t muuhunkin, ja sosiaaliset turvaverkot huolehtivat muutenkin. Riski joutua siltojen alle ja kuolla pakkaseen ei ole lainkaan niin suuri kuin valmiiksi syrj?ytyneill
Mirka

Avatar
Anja
Viestit: 1735
Liittynyt: 17 Elo 2006 22:05
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

ViestiKirjoittaja Anja » 09 Touko 2009 15:52

Entisell? ty?paikallani k?vi l??k?ri pit?m?ss? esityksen alkoholiongelmista. Ihan tarkkoja lukuja en muista, mutta suuruusluokkana sataa ty?ntekij?? kohden on tilastollisesti pari ongelmak?ytt?j?? ja 10 riskik?ytt??j??.

Pultsarin kuva on liian kliseinen, kun se suurkuluttaja voi olla jakkupukuinen sihteeri, joka k?y hakemassa p?ivitt?isen vinkkupullonsa ja on paniikissa, jos Alkoa uhkaa lakko.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron