Kuultua ja nähtyä

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 11 Heinä 2009 18:03

Suuri ravinnon glykemiakuorma (GK) lis?? ja matala GK v?hent?? rintasy?v?n riski?, kertoo Karolinska Institutetin uusi laaja analyysi.
http://www.reutershealth.com/archive/20 ... in023.html

Arvelen, ett? yhteys tulee insuliinin kautta: Suuri GK lis?? insuliinin erityst? vereen, mik? tutkimuksen mukaan lis?? rintasy?v?n riski?.
http://tinyurl.com/m4h3lu
H?mm?stelen sit?, etteiv?t l??k?rit m??rit? Suomessa potilaittensa veren insuliinin eritysk?yr?? sokerirasituksen yhteydess?, kuten esim. Espanjassa tehd??n silloin kun ep?ill??n diabetesta.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1794
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 11 Heinä 2009 20:31

Hyv? l?yt? stabiili.
Insuliinin asema on keskeinen veren sokerin k?sittelyss?. Usein annetaan ymm?rt??, ett? asiat tiedett??n hyvin. Eih?n niist? todellisuudessa taideta tiet?? kovin paljoa. On tutkijoita, jotka osaavat uskomattoman hyvin jonkin osa-alueen. Kokonaisuuden hahmottamiseksi puuttuu yleens? laaja tietopohja tai kokemus tai molemmat.
Hyvinkin korkeaksi kohoava veren sokeri sy?nnin j?lkeen hallitaan insuliinilla. Yksil?iden v?linen insuliinin eritys voi vaihdella tekij?ll? 10. Onko t?ss? mukana kohonnut sy?p?riski? J??n kuuntelemaan.
Elimist? hoitaa korkean sokerin vaaran eri tavoilla. Osalla katetaan v?lit?n energiatarve. Osa muutetaan varastosokeriksi (glykogeeni). Sokerivaraston rajat tulee vastaan aika pian. Rasvakudos pytyy muuttamaan sokeria rasvaksi. Maksakin muuttaa sokeria rasvaksi. T?ss? muutama liian sokerin eliminointireitti.
Mit? seurauksia on sokerin muuntamisessa/ylim??r?n h?vitt?misess??
Kovin monet kehitt?v?t metabolisena oireyhtym?n? tunnetun moni-ilmeisen tilan. Siihen liittyy usein varallisena pidetty? keskivartalon lihavuutta sis?lmysrasvan vuoksi. Rasvakudokseen on opittu liitt?m??n monien biologisesti aktiivisten hormonien kaltaisten tuotteiden valmistus ja eritys. Erilaisilla sytokiineilla on osuutensa hiljaisen kroonisen tulehduksen synnylle. Rasvakudoksessa ja rasvamaksassa on mukana tulehdus. Miss? vaiheessa alkaa sy?v?n muodostukseen johtava laviini geneettisesti ohjattuine muutoksineen? Koska elimist?n vastustuskyky ylitet??n ja nopeudeltaan vaihteleva kasvu alkaa? Solutason pienest? alusta alkaessaan kuluu uskomattomasti aikaa kasvaimen senttimetrikokoon. Silloinkin sit? on tosi vaikea havaita, mik? tietenkin riippu paikasta.
N?inh?n se jotenkin menee - vaan miten tarkalleen.
Siit? huolimatta monilla tahoilla korkeaa hiilihydraattikuormaa on jo alettu tarkastelemaan kriittisesti. Sy?viss? ja allergioissa on tietty? sukulaisuutta. Verisuonimuutoksissakin toimii taustalla immunologiset mekanismit. Piiri pieni py?rii.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 13 Heinä 2009 9:47

Keski-ik?iset miehet sairastuvat diabetekseen kaksi kertaa useammin kuin naiset, raportoi Diabetes UK. Raportin mukaan 2,4 % 35?44-vuotiaista miehist? eli noin 93 000 ja 1,2 % samanik?isist? naisista eli 47 000 sairasuuu diabetekseen (vuodessa) Isossa-Britanniassa.
Mist?k?h?n n?in suuri ero johtuu? Osaisiko Dr Timo selitt?? asiaa?

HS kertoo t?n??n australialaisesta Monash Universityn tutkimuksesta, jonka mukaan lihavuuden yhten? syytekij?n? olisi valkuaisaine nimelt??n PEDF (Pigment Epithelium-Derived Factor). Sen l?ysi silm?npohjasta 1999 Noel Bouck (Science 9.7.1999) ja sen on todettu est?v?n aiheuttavan angiogeneesi? (patologista uudisverisuonten kasvua), joka my?t?vaikuttaa silm?npohjan rappeuman (makuladegeneraation) syntyyn. N?in ollen PEDF olisi silm?npohjaa suojaava proteiini (Cell 9.7.1999).
http://www.accessexcellence.org/WN/SUA13/eye799.php

Nyt PEDF yhdistet??n syytekij?n? lihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Matthew Wattin mukaan
- Kun PEDF:?? vapautuu verenkiertoon, lihakset ja maksa tulevat insuliinille resistenteiksi. Haima tuottaa silloin entist? enemm?n insuliinia kompensatorisesti.
- Insuliini runsas eritys ylikuormittaa haimaa, jolloin sen kyky tuottaa ja vapauttaa insuliinia heikkenee ja sen tuotanto voi jopa loppua. Tila voi laukaista tyypin 2 diabeteksen.
- Mit? enemm?n ihmisess? on rasvakudosta, sit? heikompi on insuliinin teho (potilas on insuliiniresistentti). Haima yritt?? tuottaa enemm?n insuliinia, edell? kerrotuin seurauksin.

Tutkimuksen julkaisi kes?kuussa Cell Metabolism -lehti
2009 Jul;10(1):40-7. http://tinyurl.com/lxvm8v
Lis?? tietoa asiasta
http://healthhabits.wordpress.com/2009/ ... -diabetes/

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1794
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 15 Heinä 2009 9:37

ADA (Amerikan Diabetesliitto) raportoi lehdess??n:
Kansainv?linen diabetesliitto (International Diabetes Federation, IDF) on huolestunut Saksasta, Ruotsista, Englannista ja Skotlannista raportoiduista Glargine-insuliinin ja sy?v?n v?lisest? mahdollisesta yhteydest?. Valvontaviranomaisten selvitysvastuuseen vedotaan.

http://mail.google.com/mail/?shva=1#inb ... 713461b437

T.K.: Hakematta tulee mieleen, ett? olisi jo aika diabeteksen hoito-ohjauksessa korostaa el?m?ntapaohjausta ja erikoisesti ruokatottumuksia. Valitettavasti diabeetikko ei voi sy?d? terveiden ohjeilla. Elimist? ei selvi? suositusten mukaisesta hiilihydraattikuormasta muuten kuin lis??m?ll? l??kityst?. L??kityksell? on aina haittansa kuten mainittu mahdollinen sy?p?yhteys. Tietenkin runsaaseen l??kitykseen liittyv?t my?s syv?lle k?yv?t muutokset runsaan sokerin "piilottamiseksi" muussa muodossa (rasvoina jne) elimist??n.
?kkin?isi? p??t?ksi? en t?ss?k??n tilanteessa suosita. Sit? vastoin ruokatottumusten sovittaminen tautiinsa kolmen - kuuden kuukauden projektina on j?rkev??. Itse suositan sokeriksi muuttuvien hiilihydraattien rajoittamista elimist? siet?m?lle tasolle.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 17 Heinä 2009 10:46

Liikunta notkistaa pitsan j?ykist?m?t valtimot
Duodecim
2009;125(10):1038

Mit? nyt

Rasvaiset ruoat huonontavat verisuonen endoteelin toimintaa, supistavat suonia ja hyydytt?v?t verta. Sen vuoksi m?ss?ily altistaa verenkierron haitoille tuntikausiksi. Liikunta tehostaa endoteelin toimintaa, mutta fyysisen kuormituksen vaikutuksesta endoteelin toimintaan rasvaisen aterian j?lkeen on niukasti tietoa.

Norjalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat selvittiv?t kahdeksan terveen 42-vuotiaan miehen olkavaltimon endoteelin toiminnan rasvaisen aterian j?lkeen ja fyysisen kuormituksen vaikutuksen siihen (Tyldum GT ym. J Am Coll Cardiol 2009;53:200). Endoteelin toiminnasta riippuva olkavaltimon laajenemiskyky tutkittiin kaikulaitteella sen j?lkeen, kun yl?raajan verenkierto oli vapautettu viiden minuutin seisauksen j?lkeen. Verenkierto pys?ytettiin verenpainemansetilla, johon pumpattiin 250 mmHg:n paine. Samalla tutkittiin my?s endoteelista riippumaton valtimon laajeneminen, joka oli aiheutettu 0,5 mg:n kielenalusnitrolla. Ateriana k?ytettiin mozzarellapitsaa, joka painoi 335 g ja sis?lsi 48 g rasvaa, 80 g hiilihydraattia, 39 g valkuaisainetta ja 910 kcal energiaa.
Olkavaltimot olivat levossa l?pimitaltaan keskim??rin 4,3 mm ja laajenivat verenseisauksen j?lkeen 9 %. Pitsan sy?nti suurensi plasman triglyseridipitoisuutta arvosta 1,0 mmol/l nelj?n tunnin kuluttua lukemaan 1,5 mmol/l. Samalla se supisti valtimoita 0,4 mm ja v?hensi iskemian j?lkeisen laajenemisen 6 %:iin.

Sitten koehenkil?t h?lkk?siv?t juoksumatolla 16-18 tuntia ennen sy?mist? 40 minuutin ajan intervallimaisesti v?lill? 90 %:n ja v?lill? 60-70 %:n sykkeell? maksimista. Toisella kerralla energiaa kulutettiin yht? paljon 47 minuutin aikana juoksemalla tasaisella vauhdilla noin 60 %:n sykkeell? maksimista.

Kuormitukset eiv?t vaikuttaneet aterianj?lkeisiin rasva-arvoihin, mutta kovan h?lk?n j?lkeen pitsa ei supistanut olkavaltimoa eik? v?hent?nyt puristuksenj?lkeist? suonen laajentumista. Kevyemm?ll? liikunnalla oli samansuuntaisia mutta lievempi? vaikutuksia. Nitrovasteet eiv?t muuttuneet miss??n vaiheessa.

Rasvaiset ateriat supistavat, j?ykett?v?t valtimoita tuntikausiksi, mutta letke? liikunta v?hent?? haittaa, rivakka kuormitus poistaa sen. JP

Muissa tutkimuksissa on havaittu, ett? my?s energia- ja kolajuomat aiheuttavat saman kuin pitsa edell? selostetussa raportissa: ne j?ykist?v?t valtimoita. Er??ss? kokeessa 10 tervelle verrokille, 23 tyypin 1 diabeetikolle ja 21 tyypin 2 diabeetikoille annettiin v?kev?ity? Coca-cola light-juomaa kerta-annoksena 300 ml. Diabeetikot olivat sairastaneet tautiaan keskim??rin 15 vuotta, ja he olivat keski-i?lt??n 50-vuotiaita; verrokit olivat keskim??rin 43-vuotiaita. Kolajuoman vaikutuksia valtimoiden toimintaan seurattiin 1,5 tuntia. Juoma heikensi huomattavasti sek? diabeetikkojen ett? verrokkien valtimoiden laajentumiskyky? (FMD) ja nosti seerumin AGE-tuotteiden ja plasminogeenin aktivaattorin est?j? 1:n (PAI-1:n) pitoisuuksia, mutta veren sokeri ja VCAM pysyiv?t l?ht?tasoillaan. Valtimoiden endoteelin toiminnan heikkeneminen pantiin juoman sokeristumisesta johtuvien AGE-tuotteiden tiliin. Ne v?hent?v?t typpioksidin vapautumista endoteelisoluista tai est?m?ll? sen normaalia toimintaa. Tutkijat korostavat, ett? my?s terveiden verrokkien valtimot supistuivat yht? lailla kuin diabeetikoillakin.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/co ... 30/10/2579

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1794
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 17 Heinä 2009 14:06

kommentoin lyhyesti:

Tutkimus on varmaan ihan tasokas. Yksi asia tuppaa unohtumaan n?iss? rasvatutkimuksissa. Mozzarellapitsassa on edelleen rasvan ja valkuaisen lis?ksi suuri m??r? sokeristuvia hiilihydraatteja ja useimmiten hyvin valkoisia vehn?jauhoja runsaan sitkon kera. Ilmoitettu m??r? esimerkiksi ylitt?? k?ytt?m?ni sokerihiilihydraatin vuorokausiannoksen 2 -4 kertaisesti. Olenkin 2-diabeetikko mutta erinomaisessa hoitotasapainossa ja suorituskyvyss?.

Omien havaintojen mukaan suurin riski toteutuu, kun samanaikaisesti sy?d??n sek? runsaasti rasvaa ett? sokeriksi muuttuvia hiilihydraatteja.
Olen my?s lukenut yhden ravitsemusvastaavan (Mikael Fogelholm) mielipiteen?, ett? lasketaan jkv hiilihydraatteja ja samalla lis?t??n rasvaa. Pid?n ajatusta sudenkuoppana.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 17 Heinä 2009 18:50

"Suosittelemme diabeetikoille ortoglykeemist?
ruokavaliota (http://tinyurl.com/73hyv),
joka sis?lt?? v?h?n t?rkkelyst?, runsaasti selluloosaa,
v?h?n kovia rasvoja, kohtuullisesti
pehmeit? rasvoja (mm. kala?ljy?), runsaasti
kuitua ja v?h?n suolaa. T?rkkelyksen (perunan,
puuron, leiv?n, pullan, viinereiden, pastan
jne.) v?hent?minen alentaa kohonnutta
verensokeria, jolloin yleens? selvit??n v?hemm?ll?
l??kityksell? tai per?ti l??kkeitt?.
T?llainen ruokavaliohoito ja samanaikainen
kromin k?ytt? ravintolis?n? laihduttaa ja voi
pienent?? A1C:t? yhdell? prosenttiyksik?ll?
tai viel?kin enemm?n.

"Diabeetikon tulee perehty? eri ruokalajien
glykemiaindekseihin ja -kuormiin ja v?ltt??
suurta insuliinivastetta aiheuttavien ruokien
runsasta sy?nti?. Mink??n aterian glykemiakuorma
ei saisi ylitt?? lukemaa 30 (ks.
Tohtori Tolosen Laihdutusopas). Alkoholin
kohtuuk?ytt? on sallittua: naisilla yksi ja miehill?
kaksi ravintola-annosta p?iv?ss?.
Sokerin (glukoosin) virheellisest? aineenvaihdunnasta
k?rsiv? ei kest? samaa ravitsemussuositusta
kuin terve keskivertokansalainen.
Keskeist? on v?hent?? energiatiheiden ravintoaineiden
sy?mist?. Aineenvaihdunnan
kannalta energiatihein ravintoaine on t?rkkelys.
Taloussokerinkin energiatiheys on vain
puolet t?rkkelyksest?. Eniten t?rkkelyst? on
perunassa ja viljatuotteissa. Suomalaiset sy?v?t
nyky??n liikaa leip??, perunaa, puuroa,
leivonnaisia, pastaa ja siten ylitet??n jatkuvasti
kehon p?ivitt?inen energian tarve, etenkin
kun ty? kuluttaa v?hemm?n energiaa
kuin ennen vanhaan. Seurauksena on
lihominen ja jatkuva aineenvaihdunnan ylikuormitus
ja diabeteksen ja muiden elintapasairauksien
yleistyminen. T?rkkelys tulisi korvata
marjoilla, vihanneksilla, kasviksilla ja
hedelmill?, mik? vaikuttaa tehokkaasti painoon
ja diabeteksen kulkuun ja v?hent?? l??kityksen
tarvetta.

"Ruokavalion muutos n?kyy veriarvojen paranemisena
ja painon laskuna. T?rkkelyksen
korvaaminen suureksi osaksi kasviksilla ja
hedelmill? ei aiheuta mink??nlaista terveydellist?
haittaa eik? vaaraa. Ateriat voidaan
koostaa eritt?in herkullisiksi ja hallita n?l?n
tunne hyvin. Jatkuva napostelu k?y tarpeettomaksi.
Muuttaessaan ruokavaliotaan tulee l??kehoidossa
olevan diabeetikon seurata tarkasti
verensokeriarvojaan. Aterioiden glykeemisen
kuorman pienent?minen voi edellytt??
l??kkeen annostelun v?hent?mist? alisokerisuuskohtausten
(hypoglykemian) v?ltt?miseksi.

"Diabeetikon tulee v?ltt?? ruokia, jotka sis?lt?v?t
transrasvoja ja sokeroitumisen lopputuotteita
(AGE-tuotteita). Transrasvoja on
mm. kakkupohjissa ja muissa konditoriatuotteissa.
AGE-yhdisteit? on erityisen runsaasti
grillatuissa, paistetuissa ja k?ristetyiss? liharuoissa.
My?s karkit, kolajuomat, voi,
kermajuustot, majoneesi, kakut, pikkuleiv?t
ja muut konditoriatuotteet sis?lt?v?t paljon
AGE-tuotteita.

"AGE-tuotteet tuottavat elimist?n valkuaisaineissa
j?ykent?vi? ristisidoksia ja hapettavat
mm. LDL-kolesterolia. Hapettunut
oxLDL aiheuttaa ja kiihdytt?? hiljaista tulehdusta,
joka puolestaan j?ykist?? ja ahtauttaa
valtimoita. Benfotiamiini ja karnosiini ehk?isev?t
AGE-tuotteiden synty? elimist?ss? ja
niiden haittavaikutuksia."

N?in lukee t?ss? oppaassa
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/Diabetesopas.pdf

Saman oppaan englanninkielisess? painoksessa
sanotaan t?rkkelyst? sis?lt?vist? ruoista, mm. pitsasta
viel? selvemmin n?in:
"We endorse avoidance of starchy meals, such as potatoes,
corn, rice, banana, squash and all cereals
and grains (therefore bread and porridges),
cakes, and other pastries. Pizza meal will
usually contain more bread than traditional
meal; therefore we advise you not to eat
much of the crust."
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/Diabetesguide.pdf

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 17 Heinä 2009 22:06

Kumpa oppisi ymm?rt?m??n n?it? asioita paremmin.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1794
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 18 Heinä 2009 8:27

N?ist? asioista on aika pitk??n "keskusteltu" t??ll?kin:

http://www.hs.fi/keskustelu/Kolesteroli ... 60&start=0

En tied?, auttaako lis??m??n ymm?rryst?. Asenteista kyll? kertoo aika paljon.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 19 Heinä 2009 16:06

Tuon t?m?n t?nnekin. Laitoin sen my?s tuonne naapurin palstalle.

Haukoin eilen henke?ni ja menin aivan myk?ksi, kun l?ysin Sience Dailyn sivuilta kuukauden vanhan uutisen. Reuters ja moni muu on tuosta uutisoinut, mutta Suomessa niinkuin aina ennenkin media vaikenee! :scared07:

Sy?m?ll? viljelty? kalaa voi saada hullun lehm?n taudin! Siis kaloille sy?tet??n rehua, jossa on saastunutta lehm?n lihaa ja luujauhoa! :evil:

Farmed Fish May Pose Risk For Mad Cow Disease
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 080143.htm

Viljelty kala voi aiheuttaa hullun lehm?n taudin riskin.
konek??nn?s http://tinyurl.com/md6fyx

Rehuraisiohan ainakin kalarehuja tekee, mutta en kyll? mist??n l?yt?nyt tietoa mit? aineosia rehuihin k?ytet??n. Sen min? nyt kuitenkin tied?n, ett? gm-soijaa ja kaloista tehty? rehua, mutta mit? muita aineosia siiheen laitetaan, tiet??k? kukaan?

Miksi muuten el?imille sy?tett?vien rehujen aineosaset ovat salaisia? Eih?n ne saa olla. Kyseh?n on ravinnosta joka vaikuttaa ihmisten terveydentilaan. Jos niiss? ei olisi mit??n ep?m??r?isi? aineosasia, niin kyll? tuoteseloste netist? l?ytyisi aivan varmasti.

Ainakin min? ostaisin kasvatettua kalaa mielell?ni, jos todellakin tiet?isin, ett? ne ovat ruokittu terveytt? edist?vill? rehuilla.

Siis meill? Suomessa kasvatetaan ainakin kirjolohta, kuhaa, siikaa, saimaannieri??, sampea ja taimenta.

Mik? taho Suomessa on viimek?dess? vastuussa siit?, ettei el?imille sy?tet? rehuja, jotka aiheuttavat terveyshaittoja?

Kuinkahan suuri osa kala?ljyist? tehd??n kasvatetuista kaloista?

Kyll? luomuna tuotettu l?hiruoka alkaa saada yh? vaan suurenman merkityksen
:P

Avatar
MahaTar
Piällysmiesj
Viestit: 1410
Liittynyt: 17 Helmi 2009 13:10
Paikkakunta: Pieni voittamaton kylä Blogistanissa
Viesti:

ViestiKirjoittaja MahaTar » 20 Heinä 2009 10:15

...Suomessa kasvatetaan nieri??, Saimaan nieri? on ??riharvinaisuus. :P
T?m? t?st? pilkunviilaamisesta.

Kumma juttu tosiaan, ettei mist??n saa tietoja el?inrehuista.

Koiranruokapussukan kylkeen on painettu pienell? pr?ntill? kyll? kaikenlaista tietoa, mutta t?ytyyp? oikein menn? suurennuslasin kanssa tiiraamaan, ett? mit? siin? todellisuudessa sanotaankaan! :shock:
Voi voi, voi voi voi, voi!

http://mahatar.blogspot.com/

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 20 Heinä 2009 11:06

MahaTar kirjoitti:...Suomessa kasvatetaan nieri??, Saimaan nieri? on ??riharvinaisuus. :P
T?m? t?st? pilkunviilaamisesta.

Kumma juttu tosiaan, ettei mist??n saa tietoja el?inrehuista.

Koiranruokapussukan kylkeen on painettu pienell? pr?ntill? kyll? kaikenlaista tietoa, mutta t?ytyyp? oikein menn? suurennuslasin kanssa tiiraamaan, ett? mit? siin? todellisuudessa sanotaankaan! :shock:


T??lt? saa tietoa Suomessa kasvattavista kalalajeista http://www.kalankasvatus.fi/sivut/kasvatuslajit

Ihmiset ovat maailmanlaajuisen voittoa hamuavien yritysten armoilla. On se vaan todellakin kummallista, ett? el?imille sy?tett?v?t rehut ovat ilmeisesti liikesalaisuuksia. Eih?n niihin muuten pystyisi sotkemaan vaarallisia ainesosia. Siin? nyt n?kee sen yritysten moraalin, ai niin eih?n yrityksill? ole moraalia ja sen kyll? olemme joutuneet huomaamaan. Menneest? hullun lehm?n taudista v?litt?m?tt? kalarehuihin laitetaan saastunutta naudanlihaa ja luujauhoa. Kuinka monissa maissa sit? on k?ytetty?

Onko kenties kaikkialla, miss? kaloja kasvatetaan? :?:

Taitaa muuten olla niin , ett? 50% kala?ljyist? tehd??n kasvatetuista kaloista. http://en.wikipedia.org/wiki/Fish_oil

konek??nn?s http://tinyurl.com/mej33s

höpönassu
Viestit: 126
Liittynyt: 20 Heinä 2009 11:30

ViestiKirjoittaja höpönassu » 20 Heinä 2009 11:33

M? l?ysin t?mm?isen netti osoitteen miss? luetellaan kalanrehun ainesosia. Tietty t?m? ei ole kopio rehuraision sivuilta mutta t?ss? nyt ainakin suurin piirtein se mit? kaloille sy?tet??n. Ihmettelen kovasti tuota vehn?? ja maissia...http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nu ... avat_kalat

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 20 Heinä 2009 12:14

h?p?nassu kirjoitti:M? l?ysin t?mm?isen netti osoitteen miss? luetellaan kalanrehun ainesosia. Tietty t?m? ei ole kopio rehuraision sivuilta mutta t?ss? nyt ainakin suurin piirtein se mit? kaloille sy?tet??n. Ihmettelen kovasti tuota vehn?? ja maissia...http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nu ... avat_kalat


Kiitos sinulle tuosta linkist?! Niin siell? kerrotaan, ett?

Kirjolohia ruokitaan
p??asiassa kuivarehuilla, joiden valmistusaineita ovat kalajauho, kala?ljy, vehn?, soijatiiviste, maissirouhe, tietyt vitamiinit ja sek? kivenn?isaineet.


Tuossahan sanotaan valmistusaineita ovat ja seh?n tarkoittaa, ett? siin? voi olla viel? muitakin aineita. Min? ymm?rr?n niin, ett? jos siin? lukisi valmistusaineet ovat, niin silloin se tarkoittaisi, ett? kaikki aineosat on lueteltu.

Sit? ei tied? kuinka vanhaa tuo tieto on? Eik? tuossa my?sk??n mainita, ett? soija on gm muunneltua. Ja nykyisin kai suurinosa maailmassa viljellyst? maissista on gm muunneltua. Miten lie tuon vehn?n laita? Mist?s muuten nuo vitamiinit ja kivenn?isaineet ovat per?isin? Se olisi kiva tiet???
Min? en ainakaan huomannut siell? miss??n tietoa, koska sivua on viimeksi p?ivitetty.

Ja t?ss? toimiva linkki sinne sivuille. http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nu ... avat_kalat

Laitoin palautetta sivustosta. Saa n?hd? vastaavatko?
:roll:

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 20 Heinä 2009 19:13

Kirjolohia ruokitaan
p??asiassa kuivarehuilla, joiden valmistusaineita ovat kalajauho, kala?ljy, vehn?, soijatiiviste, maissirouhe, tietyt vitamiinit ja sek? kivenn?isaineet.


Viel? parikymment? vuotta sitten kirjolohen liha oli paljon kiinte?mp?? ja maukkaanpaa. Ei mik??n ihme, kun nykyisin tarvitaan vain en?? vajaa kilo rehua yhden kalakilon tuottamiseen. Toista se oli ennen. :?

Kirjolohi

It?meren suojelu on tuonut uusia haasteita: Alle kilolla rehua tuotetaan jopa kilo kirjolohta

Nelj? viidesosaa kirjolohista kasvatetaan verkkoaltaissa merell?. It?meren heikko tila on tuonut uusia haasteita my?s kalankasvatukselle. Ala on kantanut kortensa kekoon kehitt?m?ll? ruokintatekniikkaa ja rehuja ymp?rist?? mahdollisimman v?h?n kuormittavaksi.


Tulokset ovat olleet hyvi?. Vuonna 1987 yhden kalakilon tuottamiseen tarvittiin 1,8 kiloa rehua. Vuonna 2000 rehua kului en?? 1,25 kiloa. Nyky??n p?rj?t??n hyviss? olosuhteissa alle yhdell? kilolla rehua lis?kasvukiloa kohden.

Suomen ainoa kalanrehujen valmistaja Rehuraisio panostaa tuotetutkimuksessaan kalanrehujen fosfori- ja typpipitoisuuksien optimoimiseen sellaisiksi, ett? kalankasvattaja pystyy samalla toimimaan ymp?rist?vaatimusten mukaisesti, mutta silti taloudellisesti kannattavasti.

http://www.kalankasvatus.fi/sivut/kirjolohi


Vehn?, maissi ja soija taitavat saada kirjolohen nopeasti kasvamaan vai onko kenties lis?n? viel? joitakin muita aineita, jotka saavat tuon tehokasvun aikaan?

:mitvit: :kissa:


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa