Rasvojen immunologinen kontrolli

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

Rasvojen immunologinen kontrolli

ViestiKirjoittaja westie » 11 Elo 2008 9:52

Timo kirjoitti hienosti parhaillaan k?yt?v?st? ravitsemuskeskustelusta. Sielt? esiin nousi sanapari, joka ei kertonut minulle juurikaan mit??n eli immunologinen kontrolli

Suolesta imeytynyt rasva levitet??n kylomikronien muodossa. Matkansa aikana rasva altistuu immunologiselle kontrollille ja jaetaan suuren verenkierron v?lityksell? tarvealueille.


Voisitko Timo avata v?h?n mit? rasvojen immunologinen kontrolli tarkoittaa?

Tytt?relleni ilmestyi atooppisia iho-ongelmia kev??ll? ja nyt kes?loman j?lkeen ne ?rtyiv?t uudelleen p?iv?kodin alettua. Voi toki liitty? muuhunkin, mutta kaksi elintarviketta, joita h?nen ruokavalioon ei ole aiemmin kuulunut, ilmestyi siihen helmikuussa. Ne ovat Keiju-margariini sek? rasvaton maito.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 11 Elo 2008 13:25

Suolesta kylomikroneina imeytyv?t rasvat etenev?t sik?li omalla tavallaan, ett? ne kulkevat aluksi imuteiss?. T?m? verkkainen maitomainen nestevirta kulkee runsaan sit? kontrolloivan imukudoksen l?pi. Lopulta virtaus liittyy laskimovirtaan selk?rangan vieress? vasemmalla puolella.
Ensimm?isess? verikierrossa kylomikronit ohittavat maksan kokonaan levitess??n kohti kudosperiferiaa. Uusintakierrossa kylomikroneita p??see v?h? kerrassaan maksaankin.
Lymfografia- nimisess? tutkimuksessa tuo rasvan virtaus tulee esiin kovin n?ytt?v?sti. K?ytetty varjoaine pohjautuu maap?hkin??ljyyn, joka on merkitty jodi-molekyyleill?.
Kerrankin n?htyn? laskimoon vahingossa ruiskutettu varjoaine on kovin raflaava. Varjoaine aiheuttaa mm keuhkoverisuoniin valtavan tulppautuman (embolisaation). Ei se tapa, mutta s?ik?ytt??.
Laskimon sis?isess? keinoruokinnassa joudutaan ajoittain turvautumaan rasvaemulsioihin. N?iden yhteydess? voi odottaa ongelmia
En muista kuulleeni rasvan k?yt?n aiheuttaneen tervesuoliselle allergioita tai muita ongelmia. Kaikki rasvan sy?j?t eiv?t ole my?sk??n tervesuolisia. Ei n?ill?k??n ole yleens? ongelmia. Ongelmia sit? vastoin syntyy, kun rasvan imeytymist? h?irit??n l??kkeill? (orlistaatti). Odotettavissa on melkoinen rasvaripuli. Oma mielipiteeni viime mainittuun on: kaikkea se rasvakammo teett??kin ja laihdutusmuotona se on on toivottomuuden osoitus.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 11 Elo 2008 14:03

Suomalaissyntyisen, Ruotsissa asuvan Carita ?veliuksen tapauksessa orlistaatti (Xenical) aiheutti t?llaista j?lke?:
http://www.second-opinions.co.uk/xenical.html

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

Re: Rasvojen immunologinen kontrolli

ViestiKirjoittaja Varpu » 11 Elo 2008 14:05

westie kirjoitti:Tytt?relleni ilmestyi atooppisia iho-ongelmia kev??ll? ja nyt kes?loman j?lkeen ne ?rtyiv?t uudelleen p?iv?kodin alettua. Voi toki liitty? muuhunkin, mutta kaksi elintarviketta, joita h?nen ruokavalioon ei ole aiemmin kuulunut, ilmestyi siihen helmikuussa. Ne ovat Keiju-margariini sek? rasvaton maito.


Er?s suomalainen lastenl??k?ri v?itt?? tunnistavansa lapsipotilaistaan margariinia sy?neet. Atooppinen iho on yksi tunnusmerkki.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 11 Elo 2008 16:01

Timo kirjoitti asiaa, mutta se on melko vaikeaselkoinen ja kompleksinen juttu tuo rasvojen immunologinen kontrolli. Asiaa valaisee t?m? varsin kattava tuore katsausartikkeli.

Bays HE et al. Pathogenic potential of adipose tissue and metabolic consequences of adipocyte hypertrophy and increased visceral adiposity
Expert Review of Cardiovascular Therapy, 2008;6(3) 343-368.
http://www.expert-reviews.com/doi/pdf/1 ... 72.6.3.343

Aiheeseen liittyv?t my?s etyyliester?idyt omega-3-rasvahapot (joista kirjallisuudessa k?ytet??n yleisesti nimityst? Prescription Omega-3 fatty acids, P-OM3). Vaikka ne ovatkin rasvaa, ovat hy?dyllisi?, sill? ne v?hent?v?t VLDL:n synteesi? ja erityst? maksassa ja is??v?t triglyseridien irroitusta VLDL:st? ja kylomikronipartikkeleista tiettyjen entsyymien (mm. lipoproteiinilipaasin) aktiivisuuden lis?yksen kautta. Omega-3-rasvahapot eroavat vaikutusmekanismiltaan rasva-aineenvaihduntaa vaikuttavista l??kkeist?, mik? auttaa ymm?rt?m??n miksi omega-3:lla on monia muitakin hy?dyllisi? metabolisia vaikutuksia (kuten tulehdussytokiinien vaimennus) mm. statiinihoidon t?ydennyksen?.

Bays HE et al. Prescription omega-3 fatty acids and their lipid effects: physiologic mechanisms of action and clinical implications Expert Review of Cardiovascular Therapy 2008;6 (3), 391-409
(doi:10.1586/14779072.6.3.391) http://tinyurl.com/5uu7dh

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 13 Elo 2008 13:20

Taidamme tarkastella hiukan eri tavoin Stabiilin kanssa tuota ravitsemusta ja sen vaikutuksia ml immunologiaa. Kokonaisuus on eritt?in monimutkainen. P??piirteet on hahmotettu, mutta uutta tulee koko ajan.
Olen tottunut segmentoimaan:
1. ravinnon "sis??noton",
2. ravinnon k?sittelyn suolen pintasolukossa (epiteeliss?,enterosyyteiss?),
3. ravinteiden logistisen k?sittelyn suolesta eteenp?in (imuteiss?, veriteiss?, kudosnesteiss? ja viimein p??sy/kuljetus soluun).
4. ravinteiden aineenvaihdunnallinen (metabolinen k?sittely).

Sik?li, kun ravinne kuuluu kammottujen rasvojen luokkaan, vaiheen 1. tapahtumat ovat tavattoman monimutkaiset ja kontrolloidut. Emulgoituminen, misellien muodostus, molekulaaristen vesikerrosten k?ytt? ja viimein rasvahappojen aktiivinen/passiivinen sis??notto enterosyytteihin kartoittaa hienosti sis??n kulkevan materiaalin jo suolen ontelossa.

Vaiheen 2. tapahtumat j?rjestelee uudelleen imeytyneet rasvahapot triglyserideiksi, verhoilee ne veri-/vesiliikennekelpoisiksi omalla Apolipoproteiini B-muotoisella rakenneproteiinilla, joka eroaa jkv maksan vastaavasta. N?m? "paketit" putkahtavat imusuonistoon. Kaikki t?m? tapahtuu suolen sein?n soluissa (enterosyytit). Tapahtuma on jotenkin verrattavissa imett?v?isten maidon muodostukseen mutta k??nteisen?.
Kylomikronien pitk? reitti imuteiss? on eritt?in tehokas kontrolli kaiken lajille vieraan torjumiseksi. Niiden levi?misen ehk?isy on erinomaista j?rjestelm?n toimiessa oikein. Kaikki tuntevat kes?-, turisti- ym ripulit. N?iss? aiheuttaja tunnistetaan tehokkaasti ja elimist? siirtyy puolustukseen kuumeineen ym oireineen.
Perusedellytys onnistuneelle rasvaravinnon sis??notolle vaihetta 3. varten on koostumukseltaan ja rakenteeltaan oikeat kylomikronit. Suolessa ei ole vastaavanlaisia h?iri?tiloja kuin esimerkiksi insuliiniresistentiss? ja rasvoittuneessa maksassa, mik? on paremmin s??nt? kuin poikkeus metaboolikolla, esidiabeetikolla tai diabeetikolla.
Oikein rakennettu kylomikroni suorittaa hienosti teht?v?ns? runsasenergisten triglyseridien levitt?j?n? kaikenlaisiin elimist?n energiatarpeisiin varastoimisineen, mutta my?s solujen, etenkin solukalvojen ja monien hormonien rakennustarpeiksi. Tyhjentyneen energia"pussin" maksa tunnistaa siihen asetetusta merkkauksesta ja k?ytt?? uudelleen. Maksaan n?hden suolen teht?v?kuva on suppeampi. Maksa suurena elimist?n kemiantehtaana ja ongelmaj?telaitoksena on altis mit? moninaisemmalle ylikuormitukselle.

Vaiheeseen 3. liittyy niinik??n monenlaista valvontaa. Elimist?ll? on hieno immunologinen kyky tunnistaa virheellisi? tuotteita. Lajille vieras tuote tunnistetaan ja tarvittaessa tuhotaan. Er?s tapa on tunnistaa maksan muodostamat energia"paketit" asian mukaiseen k?sittelyyn ja kierr?tykseen ilman varaa. N?it? ovat mm LDL-C "kolesterolirasvat". Jos ne olisivat vaarallisia, ei ihmislajin kehitys olisi ollut mahdollista. Sit? vastoin maksan tuottamat samannimiset partikkelit, jotka poikkeavat joko kokonsa, tiheytens? tai pinnanmuodostuksen puolesta normaalista, k?sitell??n poikkeavasti. N?m? yritet??n raivata pois tulehduksen avulla. Siihen liittyy vaahtosoluina n?kyv? kolesterolikertym?. Kroonisena se johtaa verisuoniahtaumiin. Menetelm? on hyv?, mutta edellytt?isi virheen korjaamista. Kysymyksess? on maksan tuottama "sekundatuotte", ox-LDL. Itse uskon eritt?in raskaan hiilihydraatti taakan olevan aivan keskeinen vaikuttaja t?m?n "sekundatuotteen " muodostamisessa. Maksa ei kerta kaikkiaan pysty selvi?m??n etenkin jo vaurioituneena suuresta hiilihydraattikuormasta (glukoosi, fruktoosi, galaktoosi). Maksahan se ne "kolesterolirasvoiksi" muokkaa. T?m? totuus on kummallisen vaiettu.
T?ss? immunologisessa ja avaruusgeometrisessa peliss? ei edes matematiikka aina toimi. 1+1 ei aina ole 2, vaan voi olla kolmekin.

Vaiheeseen 4. kuuluu monimutkainen solunsis?inen biokemia. Niiss? voi olla paljonkin poikkeavaa. Yksi esimerkki on runsaan fruktoosin aiheuttama solun sis?inen aineenvaihduntaongelma. Se korostuu, kun maksa on joko insuliiniresistentti tai rasvoittunut. Seuraus n?kyy metaboolikon verenkuvan rasvaprofiilissa. Yht? kaikki; riski terveydelle ja el?m?lle.
Solujen ja kudoslajien keskeinen vuorovaikutus on kaikenaikaista. Adiponektiini-hormoni on t?st? hyv? esimerkki. Sen m??r? on k??nteinen rasvakudoksen m??r??n ja puute on yhteydess? insuliiniresistenssiin. Moninaiset geenien ravintoper?iset aktivoitumiset luovat olosuhteet mm tulehduspainotteisille elimist?n reaktioille.
Joskus ilmaisin asian siten, ett? tietomme elimist?n toiminnoista on pintaraapaisua. Toisaalta verkkomainen kokonaisk?sitys kehittyy voimakkaasti ja verkon silm?koko pienenee. Kokonaiskuvan muodostaminen on todella haasteellista.
Stabiilin erinomainen tietolinkki on monessa suhteessa hy?dyllinen. Siihen liittyv? taulukko mm vertailee niit? eroja, joita vatsaontelon rasvakudoksen ja ihonalaisen rasvakudoksen v?lill? on. Siit? saa v?hint?inkin hyv?n vinkin, miksi vy?t?r?n mitta on yksi t?rkeimmist? terveysmitoista
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 14 Elo 2008 16:37

Nyt ilmestyi abstrakti suomalaisesta tutkimuksesta, johon mielell??n n?kisin Timo Kuuselan kommentit. Tutkimusmenetelm? lienee h?nelle paremmin tuttu kuin minulle.
http://tinyurl.com/6azhy2
Menetelm?st? l?ytyy t?llaista tietroa, mutta olisi mukava saada seklvityst? suomeksi, kuinka se k?ytnn?ss? toimii ja mihin sit? voidaan soveltaa. Kuinka yleisess? k?yt?ss? tutkimusmenetelm? on Suomessa?
http://www.wfu.edu/~ylwong/chem/nmr/h1

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 16 Elo 2008 13:55

Computational Medicine Research Group
- multidisciplinary organisation

Helsinki University of Technology, Department of Biomedical Engineering and Computational Science & Folkh?lsan Research Center, Institute of Genetics, Department of Diabetes Genetics, Biomedicum Helsinki, Finland Part of the Academy of Finland Centre of Excellence in Computational Complex Systems Research 2006-2011
Mika Ala-Korpela, PhD in Physics, Docent in Biological NMR, Group Leader
Per-Henrik Groop, MD, PhD, Docent, Head of the Department of Diabetes Genetics at the Folkh?lsan Research Center, Biomedicum, Helsinki
Kotisivu: http://www.computationalmedicine.fi/group. Kotisivulta osiosta Publications on n?ht?viss? keskeisi? julkaisuja.

Katsoin Stabiilin tiedustelun niin t?rke?ksi, ett? kopioin tutkimuslaitoksen keskeiset yhteystiedot n?ht?ville.

Tutkimusmenetelm?: Moderni magneettikuvaus on suunniteltu tuottamaan tutkimuskohteesta etup??ss? kuvamuotoisia tulosteita. (1)H NMR spektroskopia puolestaan mittaa seerumin?ytteest? magneettikent?n vaikutuksen alaisia protoneita ja tarkemmin niiden relaksaatioaikoja. Relaksaatioajat kuvaavat sit? ymp?rist??, miss? protoni sijaitsee. Menetelm? on eritt?in herkk?. On opittu tulkitsemaan k?yr?muotoisten tulosteiden merkityst? ja muiden muassa LDL-C:n erilaiset fraktiot on tunnistettavissa ja mitattavissa.
Menetelm? on periaatteena tunnettu pitk??n ja on ollut analyyttisen kemian k?yt?ss?.
Tulostek?yr?st?jen merkityksen arvioimiseksi on kehitetty menetelm?, joka jakaa samantyyppiset l?yd?kset (normaalit tai poikkeavat) omiksi ryhmikseen. Ryhm?kohtaisesti tuloksilla on ennustearvoa esimerkiksi 1 diabeteksen munuaisongelmien arvioimisessa.
Esitt?m?ni selostus on tietenkin virheet?n, helppo ja t?ydellisesti kattava. Kotisivun julkaisut-osiosta l?ytyy t?ydellinen systeemikuvaus, joka sekin saattaa olla ensi lukemalla vaikea.
Vuosikymmeni? ydinmagneettisen resonanssin kanssa ty?skennelleen? arvion menetelm?n t?ll? hetkell? suorituskykyisimm?ksi tutkittaessa mm aineenvaihduntah?iri?ihin liittyvi? seerumin lipidimuutoksia.
Olen keskustellut sek? Mika Ala-Korpelan (teknillinen johto) ett? Per-Henrik Groopin (l??ketieteellinen johto) kanssa menetelm?n soveltamiseksi tyypin 2 diabeteksen ja ravitsemuksen yhteyksien (mm hiilihydraattirestriktio) selvitt?miseksi.
Moninaiset tutkimuspaineet, kustannustekij?t ja ilmeisesti asioiden huono esitystapani ei ainakaan kev??ll? tuottanut tulosta. Olen kuitenkin optimistisesti odottavalla kannalla. Toiveikkuuteen antaa aihetta my?s se, ett? jo nyt menetelm? alkaa olla tietyin rajoituksin kelvollinen joukkotutkimuksiin.
Tutkimuskapasiteetin ja saatavuuden lis??ntyess? pid?n itsest??n selv?n?, ett? menetelm? tulee saattamaan ravitsemus"tutkimuksen" tieteelliselle tasolle.

Stabiilin linkki viittaa laitoksen yhteen tuoreeseen julkaisuun. Omega-rasvahappojen, metabolisen oireyhtym?n ja aivoston toimintah?iri?n (aina Alzheimerin oireistoon saakka) yhteys on tuotu julki. Taitaa olla jo toinen kerta, kun t?m?n tyyppisess? yhteydess? viitataan nimenomaan n?iden rasvahappojen m??r??n seerumissa. Aiemmin on paljon kirjoitettu omega-3 ja omega-6 suhteista. Omega-3:n riitt?v? ja tasainen seerumipitoisuus saattaisikin vaatia my?s tasaista annostelua (silakka kolmesti p?iv?ss?!).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 19 Elo 2008 10:07

Kiitos tiedoista Timo. Asia kiinnosti minua niin paljon, ett? kyselin lis?? tietoa mm. Milan sairaalakemistilt? FT Osmo Viinam?elt? (joka on vastik??n raportoinut tulokset yli 22 000 suomalaisen rasvahappoanalyysista). H?n puolestaan tiedusteli Ville-Petteri M?kiselt?, joka vastasi mm.

"Tuo kysym?si termi tarkoittaa l?hinn? sit? ett? mitataan potilaasta
kerralla iso joukko biokemiallisia muuttujia, joita sitten k?sitell??n
yhdess? eik? erikseen.

"Miten t?m? sitten poikkeaa "perinteisest?" l?hestymistavasta? Yleens?
mittausmenetelm? on pitk?lle automatisoitu, ja tuottaa suuren m??r?n
dataa, t?ss? tapauksessa siis 1H NMR spektrin. Ko. menetelm? ei ole
suunniteltu tietty? sovellusta varten, vaan se poimii jonkun
teknisist? rajoitteista riippuvan joukon biokemiallisia muuttujia,
vaihtelevalla tarkkuudella.

"Tuloksena on siis kasa j?sent?m?t?nt? tietoa, joka t?ytyy
tietokoneavusteisesti muuttaa ihmiselle kelpaavaan muotoon, ts.
tietokone valjastetaan etsim??n tietotulvasta ne kiinnostavat osat.
Tyypillinen perinteinen mittaus on taas hyvin spesifi; tuloksena on
yksi luku, jota ei sen kummemmin tarvitse en?? pureskella.

"Mit? tulee NMR spektroskopiaan, niin se on melko yleinen menetelm?
proteiinimallinnuksessa ja materiaalitutkimuksessa, ja viime vuosina
yleistynyt my?s l??ketieteess?. Toimintaperiaate on sama kuin
sairaaloiden magneettikuvauslaitteissa, mutta sovellusalue on eri.
Massaspektrometrian ohella NMR on t?rkeimpi? uuden aallon
biol??ketieteen ty?kaluja. Se soveltuu hyvin suurien n?ytem??rien
mittaamiseen, koska se ei perustu kemiaan vaan kvanttifysiikkaan,
mutta toisaalta se ei yll? herkkyydess? massan tasolle, joten sen
soveltuvuus esim. biomarkkerien kartoitukseen on rajallinen."

Kiinnostavia ovat siis sek? menetelm?, ett? uuden suomalaistutkimuksen tulokset. Sin?h?n analysoitiin 180 seerumin?ytett? henkil?ist?, joista 30 prosetntilla oli liev? kognitiivinen h?iri? MCI), jota pidet??n huomattavana Alzheimerin taudin riskitekij?n?. Se korreloi metaboliseen oireyhtym??n ja seerumin suhteellineen v?h?iseen omega-3-pitoisuuteen (siis ilmeisesti suhteessa omega-6:een).

Minusta metabolista oireyhtym?? poteville pit?isi tehd? seerumin rasvahappoanalyysi ja korjata siin? mahdollisesti ilmenev?t h?iri?t. Toinen mahdollisuus tietysti on j?tt?? pois kalliinpuoleinen laboratoriotutkimus ja kehottaa ihmisi? ottamaan kala?ljy? ruoan lis?n?. Tehokkainta t?ss? asiassa on etyyliester?ity kala?ljy, sill? se l?p?isee veriaivoesteen paremmin kuin triglyseridimuodossa olevat perinteiset valmisteet. Alzheimerin taudin riskitekij?n hoito ja siten taudin ehk?isy tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin dementian hoito. Siihen k?ytet??n enemm?n varoja kuin puolustusvoimien yll?pitoon.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 19 Elo 2008 13:24

Nyt t?m? 1H NMR on selvitetty kaksin sanoin.
Niin magneettikuvaus, kuin 1H NMR saadaan palvelemaan l??ketiedett?, kun niiden tulostus on saatettu ymm?rrett?v??n muotoon. Nyt t?m? puoli on kunnossa. Automatisointi pit?? huolen tutkimuksen nopeasta suorittamisesta.
Olen yritt?nyt korostaa keskusteluissa asiantuntijoiden kanssa sit?, ett? mahdollisimman pian p??st?isi tutkimaan niit? trendej?, miksi kansa sairastuu sankoin joukoin ensiksi lihottuaan. Olisi ensi arvoisen t?rke?t? tiet?? n?m? trendit ENNEN sairastumista. Toistaiseksi on tutkittu sairastuneita tai sen v?litt?m?ss? vaarassa olevia.
Ravitsemuksella on keskeinen merkitys terveyden yll?pit?misess?. Liikuntakin on t?rke??. V??r?? ravitsemusneuvontaa ei voi korjata edes liikunnan lis??minen.
1H NMR on eritt?in t?rke? menetelm? tuottamaan terveytt? yll?pit?v?? ravitsemustietoa. Olen vakuuttunut, ett? t?t? tutkimusta ei tue mylly- tai ravitsemusteollisuus, joka nojaa voimakkaasti t?rkkelykseen perusraaka-aineena.
Aikoinaan on jarruteltu lukutaitoakin eri instituutioiden ja vallassa olijoiden toimesta. Sit? voi tehd? kuitenkin vain rajallisen ajan. Miksi ravitsemuksen tutkimisen l?pimurto ei voisi tapahtua Suomessa? Carpe diem!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 19 Elo 2008 23:58

Minusta on hienoa, ett? Timo k?ynnisti keskustelun rasvatasapainosta ja immunologiasta, koska se on ilmeisesti keskeinen, mutta v?heksytty ja unohdettu alue terveydenhuollossamme. Yksi syy sen laiminly?ntiin on ep?ilem?tt? asian vaikeaselkoisuus ja l??k?reiden ja muun terveydenhuollon ammattihenkil?st?n v?h?inen biokemian tuntemus. Siit? huolimatta ? tai ehk? juuri siit? syyst? ? haluaisinkin postata t?nne kuopiolaisen neurotieteilij?ryhm?n uuden ty?n, jossa osoitetaan mik? merkitys on NF-kappaB:n (nuclear factor kappa B) ? joka on proinflammatorinen ja karsinogeeninen sytokiini ? s??telyj?rjestelmill? terveyden yll?pidossa ja vanhenemisen ehk?isyss?. Mielenkiintoista kyll?, omega-3-rasvahapoilla on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan erinomaisen positiivinen vaikutus nimenomaan t?h?n j?rjestelm??n. Laitan t?h?n todisteeksi v?itteest?ni linkin ty?h?n, jossa osoitetaan ett? EPA-rasvahappo est?? NF-kappaB:t?:
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=15514460
Kuten tiedet??n, suomalaisten EPAn saanti on kovin alakantissa (pitoisuus seerumissa keskim??rin vain 1 %, kun tavoite olisi v?hint??n 3-5 %).
KappaB:st? kiinnostuneille t?ss? linkiss? on kuvagalleria, joka selvitt?? mist? on kysymys
http://tinyurl.com/6kfrzx

Kuopiolaisty?ss? esiintyy gerontologiasta tuttu termi gerontogeenit, joilla tarkoitetaan mit? tahansa virtuaalisia stoskastisia (satunnaisia) geenimuunnoksia, jotka kiihdytt?v?t vanhenemismuutoksia soluissa ja kudoksissa. Niiden antagonistit (vastavaikuttajat), joita tosin ei mainita ainakaan abstraktissa, ovat vitageenit. Kuopiolaisty?ss? tulee esille my?s mielenkiintoinen termi inflamm-ageing, joka viittaa siihen, ett? vanheneminen, etenkin ennenaikaisen vanheneminen johtuu kroonisesta hiljaisesta subkliinisesta inflammaatiosta. Sit? puolestaan aiheuttaa ja yll?pit?? liian suuri omega-6-rasvahappojen saanti suhteessa omega-3:een. Omega-3:t n?et ehkaisev?t. vaimentavat ja sammuttavat hiljaista kroonista inflammaatiota. EPAsta elimist? tekee anti-inflammatorisia nanomolekyylej? resolviini E1 ja 2, ja DHA puolestaan tuottaa anti-inflammatorisia dokosatrieenej?. N?in ollen n?m? kaksi omega-3-rasvahappoa ehk?isev?t ilmeisesti soluissa gerontogeenej? ja siis ennenaikaista vanhenemista. Valitettavasti kasvi?ljyn omega-3 eli ALA vain ei nosta seerumin eik? kudosten EPA - ja DHA-pitoisuutta niin ett? ne kykenisiv?t hillitsem??n inflammaatiota. Jos haluamme ehk?ist? ja jarruttaa rappeuttavia sairauksia, meid?n on opittava k?ytt?m??n hyv?ksemme anti-inflammatorisia ravintotekij?it?, tulivatpa ne sitten ruoasta tai ravintolisist?. Synteettisiin l??kemolekyyliehin suhtaudun varauksellisesti, koska niist? n?ytt?? tulevan negatiivisia yll?tyksi?, kuten olemme viime aikoina n?hneet. Onko liian korkealentoista?

Salminen A, Huuskonen J, Ojala J, Kauppinen A, Kaarniranta K, Suuronen T. Activation of innate immunity system during aging: NF-kB signaling is the molecular culprit of inflamm-aging. Department of Neuroscience and Neurology, University of Kuopio, Kuopio, Finland. antero.salminen@uku.fi

"Innate and adaptive immunity are the major defence mechanisms of higher organisms against inherent and environmental threats. Innate immunity is present already in unicellular organisms but evolution has added novel adaptive immune mechanisms to the defence armament. Interestingly, during aging, adaptive immunity significantly declines, a phenomenon called immunosenescence, whereas innate immunity seems to be activated which induces a characteristic pro-inflammatory profile. This process is called inflamm-aging. The recognition and signaling mechanisms involved in innate immunity have been conserved during evolution. The master regulator of the innate immunity is the NF-kB system, an ancient signaling pathway found in both insects and vertebrates. The NF-kB system is in the nodal point linking together the pathogenic assault signals and cellular danger signals and then organizing the cellular resistance. Recent studies have revealed that SIRT1 (Sir2 homolog) and FoxO (DAF-16), the key regulators of aging in budding yeast and Caenorhabditis elegans models, regulate the efficiency of NF-kB signaling and the level of inflammatory responses. We will review the role of innate immunity signaling in the aging process and examine the function of NF-kB system in the organization of defence mechanisms and in addition, its interactions with the protein products of several gerontogenes. Our conclusion is that NF-kB signaling seems to be the culprit of inflamma-ageing since this signaling system integrates the intracellular regulation of immune responses in both aging and age-related diseases."
http://tinyurl.com/62qarf

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 21 Elo 2008 12:47

Suomen Akatemian FiFiPro -ohjelmassa on k?ynniss? useita tutkimushankkeita, jotka sivuavat t?t?kin keskustelua. Kuten huomaamme, biol??ketieteen tutkijoina alkaa olla yh? enemm?n muita kuin l??k?reit?. Poikkitieteellisyys n?ytt?? olevan ajan s?vel.
http://193.167.189.71/opencms/opencms/P ... temia.html

Avatar
San Martino
Viestit: 5241
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
Paikkakunta: Aina menossa jonnekin...

ViestiKirjoittaja San Martino » 14 Heinä 2009 12:57

Rasva on v?ltt?m?t?nt?

Rasvat ovat elimist?lle v?ltt?m?tt?mi?. Kokonaan rasvoja ei pid? ruokavaliosta karsia. Hyv?t rasvat sis?lt?v?t ravintoaineita, rasvahappoja, jotka ovat v?ltt?m?tt?myydess??n verrattavissa vitamiineihin ja kivenn?isaineisiin.

Ravitsemusterapeutti P?ivi Sertin ohjeilla selvi?t kaupan rasvaviidakossa..



ILTALEHTI

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 14 Elo 2009 17:20

Etyyliester?idyt kala?ljyt lis??v?t veren omega-3-oksilipiinin pitoisuutta ja v?hent?v?t omega-6-oksilipiinej? noin 20 %. Omega-3-oksilipiinit ovat voimakkaita tulehduksen estoaineita. Havainto tarjoaa aivan uudenlaisen selityksen etyyliester?ityjen kala?ljyjen monille terveysvaikutuksille (Shearer ym. 2009). PubMedin kautta p??see lukemaan vapaasti koko k?sikirjoituksen
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19671931

Stabiili
Viestit: 512
Liittynyt: 21 Huhti 2008 19:34

ViestiKirjoittaja Stabiili » 21 Elo 2009 14:20

Metabolinen endotoksemia on mielenkiintoinen uusi selitys (ainakin minulle) lihomisen ja insuliiniresistenssin v?liselle yhteydelle.
http://www.medscape.com/viewarticle/560887
D-vitamiinin puute n?ytt?? liittyv?n metabioiseen endotoksemiaan.
http://tinyurl.com/l8nnjl
N?m? raportit puoltavat paitsi VHH-ruokavaliota my?s liikunnan ja D-vitamiinin saannin lis??mist?, etenkin ylipainoisilla ja lihavailla ihmisill


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron