NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvojat: Tri Kuusela Info, Timo Kuusela

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3128
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 02 Tammi 2018 12:58

Hyvää uutta vuotta!

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1682
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 02 Tammi 2018 15:27

Samat toivotukset!
Ja tästä sitten jatketaan, kun asiaa ilmenee. Jonoa on jo ja jotakin ihan uutta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1682
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 26 Tammi 2018 13:12

Syntyykö mietteitä:

MIKKO SYVÄNNE TIMO STRANDBERG
Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi
Kommentit
Kuvituskuva 2
Timo Strandberg
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Kuvituskuva 1
Mikko Syvänne
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.

Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).

HDL on edelleen valtimotautiriskin käänteinen merkkiaine ja käyttökelpoinen riskin arvioinnissa. Käsitys kausaalisuudesta on kuitenkin horjunut, sillä yritykset vähentää valtimotaudin vaaraa HDL-kolesterolipitoisuutta kasvattamalla ovat järjestään epäonnistuneet.

Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta.

Runsaasti triglyseridejä sisältävät lipoproteiinit tunkeutuvat valtimoiden intimaan LDL:n tavoin. Ne myös vaikuttavat haitallisesti LDL-hiukkasiin ja lisäävät niiden aterogeenisyyttä. Lisäksi triglyseridit ovat yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin: vyötärölihavuuteen, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin, korkeaan verenpaineeseen ja lievään tulehdustilaan.

Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin aterogeenisiin hiukkasiin. Terveellinen ravinto ja muut elintavat vievät ehkäisyn varhaisemmalle tasolle, sillä ne estävät myös riskitekijöitä eivätkä vain sairauksia.

Dyslipidemian ravitsemushoidon pääperiaatteet ovat ennallaan, mutta "Älä syö voita" -tyyppinen kielteinen, holhoava ja vastustusta herättävä "valistus" on korvautumassa myönteisillä viesteillä: nauti kasviksista ja hedelmistä, suosi kalaa ja täysjyväviljaa, valitse useammin pehmeää kuin kovaa rasvaa (3). Muutkin kuin suoranaisesti dyslipidemiaan liittyvät ravintotekijät, kuten liian suolan välttäminen, ovat tärkeitä. Liikunnalla, tupakoimattomuudella ja alkoholinkäytön pysymisellä kohtuullisena on vaikutuksia myös lipideihin, joskin niiden terveysvaikutukset perustuvat paljolti muuhun.

Tällaiset terveyden edistämisen keinot sopivat kaikille. Pienetkin muutokset ovat tärkeitä, kun ne koskevat suuria ihmisjoukkoja. Dyslipidemian lääkehoitoa harkitaan, kun yksilöllisesti arvioitu sairastumisriski on suuri tai vähintään kohtalainen elintapoihin kohdistuvista keinoista huolimatta (4).

Riskin arviointi noudattaa vakiintunutta menettelyä (5). Jo valtimosairautta potevat sekä perinnöllistä lipidihäiriötä, diabetesta ja munuaistautia sairastavat ovat suuressa vaarassa. Muiden vaaraa arvioidaan FINRISKI-laskurin tai vastaavan arviointityökalun avulla, ja suuren riskin rajana on 10 %:n sairastumis- tai kuolemanriski kymmenen vuoden aikana. Nuorilla riskitekijät projisoidaan 60 vuoden ikään elämänaikaisen riskin arvioimiseksi. Muiden biokemiallisten tai kuvantamistutkimusten tuoma lisähyöty on pieni tai epävarma, eikä niitä suositella laajalti rutiinikäyttöön.

Statiinit ovat edelleen dyslipidemian lääkehoidon kivijalka. Tieteellinen näyttö niiden hyödyllisyydestä (6,7) on niin kiistaton, että sen torjumisyritykset tuottavat vain kummallisia väitteitä tutkimustulosten väärentämisistä ja muista salaliitoista.

Etsetimibi on osoitettu toimivaksi statiinin rinnalla (8). Vaikka lisähyöty ei ole suuren suuri, se on tervetullut suuren riskin potilaille. Se on myös uusi todiste LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisen hyödystä. PCSK9:n estäjillä on saavutettu ennen näkemättömän pieniä LDL-kolesterolipitoisuuksia, jopa alle 0,5 mmol/l. Valtimotautitapahtumat ovat vähentyneet, eikä muutaman vuoden seurannassa ole ilmennyt haittoja kognitionkaan kannalta (9). Korkea hinta estää toistaiseksi PCSK9:n estäjien laajan käytön. Evolokumabi ja alirokumabi on hyväksytty korvattaviksi familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jos muilla keinoin ei päästä tavoiteltuun tulokseen.

Lisää aiheesta

Joko nyt on monipillerin aika?
Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia
Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa

Kirjoittajat
MIKKO SYVÄNNE
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.
TIMO STRANDBERG
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Sidonnaisuudet
Mikko Syvänne:

Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksen kokoava kirjoittaja.

Konsultointipalkkiot (Amgen, Lundbeck, Medaffcon, Orion, Pfizer),

luentopalkkiot (Amgen, MSD, Novartis, Novo Nordisk),

korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Boehringer Ingelheim, Recallmed,

Suomen Diabetesliitto),

osakkeet ja optiot (RemoteA Oy),

matka-, majoitus- ja kokouskulut (Novo Nordisk)

Timo Strandberg:

Dyslipidemian Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtaja.

Konsultointipalkkiot (mm. Amgen, AstraZeneca, MSD, Novo Nordisk Pharma,

Orion, Pfizer, Servier),

tutkimusyhteistyö (Amgen, MSD, Pfizer, Novo Nordisk, IMI, Suomen Akatemia, Kela),

palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University),

tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti),

osakkeet ja optiot (Orion),

matka-, majoitus- ja kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
San Martino
Viestit: 4906
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
Paikkakunta: Aina menossa jonnekin...

NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja San Martino » 14 Maalis 2018 16:55

Kas vaan! nyt on Aivoviikko

Muistiliitto kirjoitti:
Aivoviikko 2018: Vaali aivojasi

https://www.muistiliitto.fi/fi/ajankoht ... i-aivojasi

Satuinpa kuuntelemaan STEM-Talk-ohjelman allaolevalta sivulta. Suosittelen!

STEM-Talk kirjoitti:
Dr. Stephen Cunnane, a Canadian physiologist whose extensive research into Alzheimer’s disease is showing how ketones can be used as part of a prevention approach that helps delay or slow down the onset of Alzheimer’s.

Cunnane is a metabolic physiologist at the University of Sherbrooke in Sherbrooke, Quebec. He is the author of five books, including” Survival of the Fattest: The Key to Human Brain Evolution,” which was published in 2005, and “Human Brain Evolution: Influence of Fresh and Coastal Food Resources,” which was published in 2010.

He has published more than 280 peer-reviewed research papers and was elected to the French National Academy of Medicine in 2009.

https://www.ihmc.us/stemtalk/episode-59/

Kanadalainen aivotutkija dr. Cunnane(280 vertaisarvioitua tutkimusta!) näyttää käyttävän samaa PET- menetelmää kuin Turku...

Turku PET Centre kirjoitti:
WHAT IS PET?

http://turkupetcentre.fi/what-is-pet/

Alla dr. Cunnacen artikkeli koskien aivojen käyttämää glukoosia ja ketoaineita

Inverse relationship between brain
glucose and ketone metabolism in adults
during short-term moderate dietary
ketosis: A dual tracer quantitative
positron emission tomography study

https://www.ihmc.us/wp-content/uploads/ ... M-2016.pdf

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1682
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 01 Huhti 2018 11:17

Jonkinasteisella seurannalla olen ollut havaitsevinani maamme oppineiston eri yhteyksissä ilmaiseman inhon, ainakin ylenkatseen amerikkalais blogistin dr MERCOLA:n esittämiä mielipiteitä kohtaan. Näkemysero liittyy korostetusti kansantautiemme / elämäntapasairauksiemme syntymekamismeihin ja ehkäisy- hoitotapoihin.
Esimerkkimaassa USA:ssa on tuoreesti arvioitu mm sokeritaudin (T1-2DM) kustannuksia ja esiintyvyyttä.
Diabetesta sairastaa yksi kymmenestä jenkistä. Esidiabeetikkoja on kahdeksan joka kymmenestä. Kasvuprosentti oli yli 25 vuosi sitten. Kun Suomen valtion vuosibudjetti liikkuu n. 50 miljardin Euron seutuvilla, USA:n diabeteskustannukset olivat kuusinkestaiset, n. 330 miljardia dollaria. On USA:n veronmaksajien kukkaro tietenkin vastaavasti suurempi mutta tuskin pohjaton sekään.
Surullisinta, pelottavinta ja inhottavinta on se, että kaiken aikaa ”tieteellisesti” väheksytään jopa halveksitaan niitä hoitoperiaatteita, joilla yleiset MetS-syntyiset kansan- / elintapasairaudet ovat nopeasti ja helposti ja ennen kaikkea ilman merkittäviä kustannuksia hoidettavissa.
Tilannetta valvovat konsulimme ovat joko hiilihydraattihumalassa tai ostettuja.

Mercola:

https://articles.mercola.com/sites/arti ... =261951855
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1682
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 02 Huhti 2018 13:29

Lisää dr MERCOLAA:

Eilinen uskontohistorian merkkipäivä tuli vietetyksi mietiskelyn merkeissä; lenkki pituudeltaan yli 17 km ja profiilivaihtelultaan 135m aiheutti ehkä rasvanpolton ja kohtuullisen ketoosin seurauksena eräänlaisen tuntien pohdiskelu-”moodin”.

Amerikka lähtöisesti myös meillä Suomessa yliopisto koulutetut asiantuntijat ovat jakaneet voimakkaasti hiilihydraattipainotteisia, rasva-varovaisia (ei juurikaan ”kovia” eläinrasvoja) ja kohtuu proteiinisia suosituksiaan vuosikymmeniä.
Näitä ajatuksia edistämään viriteltiin Kuopioon 1970-luvun alussa oma lääkärijohtoinen ”ravitsemustieteellinen” tiedekunta. Ajatus liittyi laajaempaan lääketieteen koulutuksen hajasijoittamiseen ympäri maata siinä toivossa, että valmistuneet lääkärit olisivat jääneet valmistumisensa jälkeen koulutus-kotikonnuilleen harjoittamaan ammattia.

Koko ”ravitsemustieteellinen” keskustelu, väittely, kiivailu jne on rajoittunut makroravinteisiin (hh, rasvat, valkuaiset) jopa siinä määrin, että ns mikroravinteet on käsitelty ”suositusravitsemuksesta” riittävästi saatavina ja piste. Muut väitteet on helposti käännetty ”tri tolosiksi” nihiloiden ja matalia saantisuosituksia riittävinä pitäen, myrkytystiloilla uhkaillen.

Ottipa dr MERCOLA kuitenkin tämänpäiväisessä puheenvuorossaan esille sen teeman, johon keskustelun pitäisi entistä enemmän keskittyä.
Makro- ja mikroravinteet palvelevat koko ravintoketjussa vain sitä energian alkutuotanto-prosessia, jonka lopputuotteella solut tuottavat mitä moninaisimpia yhdisteitä mitä moninaisinpiin tarpeisiin JA lisäksi huolehtivat oman kuntonsa aina hallittuun solukuolemaan saakka. Sattumalta viime Nobel-kierroksella ei palkittu ”solusiivoukseen” (autophagia) liittyvää tutkimusta, kun vaikkapa rajusti lisääntyvässä Alzheimer-epidemiassa valkuaissyntyinen soluroina lopulta tappaa ko hermosolun.

Kysymyksessä on ”soluenergian” ATP:n tuotantoketju, jossa aikuinen tuottaa 40 l/vrk tätä täysin elämälle välttämätöntä lopputuotetta. Kyseessä on tuotantoketju: AMP —> ADP —> ATP (adenosiini - mono-, di- ja tri-fosfaatti) jossa tri-fosfaatti luovuttaa solutuotanto energia di-fosfaatiksi pelkityen ja mono-fosfaatti toimii indikaattorina, säätelyhanana, jolla prosessia ohjataan. (Jo noin kymmenen vuoden takainen tutkimustieto kertoo, että Berberiini-niminen ”hivenaine” vaikutta voimakkasti energian tuotannon säätelijään (AMP)).

Solujen energia-turbiinit MITOKONDRIOT ovat aivan keskeisessä asemassa sekä energian tuotannossa että energian (ATP —>ADP) luovuttamisessa kemiallisten synteesien tarpeisiin.
Tiedetään, että rasvahapot ovat suoraan kelvollisia raaka-aineita (samoin ketonit) ATP-tuotannossa. Hiilihydraattien osuus on arveluttavampi (erilaiten aktiivisten radikaalien tuotannon vuoksi, joita neutralisoidaa mm antioksidanteilla) ja energia”saalis” on rasvahappoja vähäisempi.

Lopullinen mitokondrioiden hoppus-koppus-temppu tapahtuu sitten niiden rakennekalvojen välisenä elektronien siirtona, kun ADP:n energiataso nostetaan solu”bensaksi”, ATP:ksi.
Tähän solubiologian perustapahtumaan puuttui dr Merkola tämänpäiväisessä blogi-kirjoituksessaan yrittäen täydentää tekstiään filmin-pätkällä tapahtuman strategisessa kohdassa. Mercola korosti myös omega-3 rasvahappojen terveysmerkitystä erityisesti sydänongelmissa.

Oman aikakauteni 60-luvun lääkärikoulutukseen kuuluivat nämä solu-energia jutut vain puutteellisesti, koska mm viimeisin tieto/käsitys on vasta viime vuosina esitettyä. Sitä en tiedä, mikä asema uusimmalla tiedolla on ravitsemus- vs. lääkärikoulutuksessa. Joskus tuntuu, että viime vuosikymmeninä on harrastettu paikallaanmarssia. Itse myönnän avoimesti omat virhekäsitykset ja hiljaa toivon, että maamme maailmanmaineessa oleva tutkijaryhmä joskus puuttuisi verraten vähä lukuisen synnynnäisten mitokondriovaurioiden lisäksi maailmanlaajuisesti tosi suurien ja alati lisääntyvien elintapa- / kansansairauksien selvittelyyn. Aika on jo ajanut puskaselvitysten ohi - joka suhteessa.

Toive olisi, että nuori polvi heräisi (edes vastaväitteisiin), kun nykypolville nettikin on olemassa täysin kattavana tietolähteenä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1682
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 20 Huhti 2018 13:07

Mielenkiintoinen uutinen Turusta:

LL Milja Holstilan väitöskirja Multimodality imaging of brown adipose tissue tarkastetaan Turun yliopistossa 20.4.2018.


Magneettikuvauksessa (MRI) on edelleen käyttämätöntä potentiaalia. Ruskean rasvan havainnointi voi olla uusi aluevaltaus.
”Pioneerikaudella” 1980-luvun puolivälissä laitepotentiaalin hyödyntäminen vaati runsaasti kokeilua ja pohtimista oli sitten tutkimisen kohteena aivot tai polvi. Nyt ”rutiinikaudella” nappuloiden asennoilla toteutuu rutiinisti laiteasetukset, jotka sulkevat pois tärkeimmät patologiat ns poissulkumenetelmällä; siis ei sitä, tätä tai tuota (mm aivostossa). Tutkimusaika tehostuu.
Siksi ilahduttaa, että edelleen löytyy harrastusta keskeisten mutta vaikeasti tutkittavien anatomis-fysiologisten ongelmien selvittelyyn. Tämmöisessä kohteessa ei riitä pelkkä uteliaisuus. Moninaiset biologiset ja fysikokemialliset vaihtoehdot vaativat ”moniulotteista” ajatteiua, verkostuitumiskykyä erilaisten osaajien kanssa (mm sairaala fyysikot), pelkkä ahkeruus ei riitä.
Tutkimukseen perehtyminen on osaltani vielä tekemättä. Silti haluan jo onnitella Milja Holstilaa MRI-osaamisen edistämisestä toivottaa jatkuvaa kiinnostusta valitsemaansa tutkimusalueeseen, joka ei ole helpoimmasta päästä, mutta sallii siitä huolimatta ”hyvänä lääkärinä olemisen”.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija