NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvoja: Timo Kuusela

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 01 Heinä 2021 18:38

Kiitos toimivasta linkistä.
Artikkeli on tuore (09.06-21), kaikki mainitut suomalaisnimisiä ja yhteistyö HUS / Minerva-säätiö mainitaan.

Artikkelin sisältö on monimutkaista tiedettä ja vaatii laaja-alaista biotieteiden osaamista. Toisaalta esille tulee se valtava synteesien ja ylipäätään reaktioiden moninaisuus, joita mitokondrioissa tapahtuu soluenergiaa (ATP ym) tuotettaessa ja sokeriaineenvaihdunnan ollessa häiriintynyttä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 02 Heinä 2021 13:33

Seurailen kyllä kiinnostuneena, mikä taho keksii ensiksi tämän tutkimuksen puoltavan / selittävän ”kovan eläinrasvan” tuhoisat mitokondriovauriot ja siis T2D:n (myös muiden metabolisen oireyhtymän, MetS oireiden) syyksi.
Kuitenkin melko yksimielisesti jo myönnetään insuliiniresistenssinä tunnetun ilmiön olevan häiriintyneen sokeriaineenvaihdunnan taustalla.

Myös nelihiilisen voihappojohdannaisen (BHB) metaboliahäiriöt liitettiin (laskeneet tasot) mitokondriohäiriöihin. Lienee kuitenkin jo aika yleisesti tunnettua, että BHB on keskeinen ketoosimarkkeri (huom! en maininnut ketoasidoosista, patologinen aineenvaihduntatila) ja sen veripitoisuus hallitaan parhaiten keto-ravitsemuksella.

Nyt varmaan käynnistyy ankara faktantarkistus.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3458
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 02 Heinä 2021 14:28

Kyselit aiemmin Ville Pöntysestä. Hän on viimeksi kirjoittanut blogiinsa helmikuussa, ja Facebook-sivulleen toukokuussa. Liekö kesälomalla?

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 19 Heinä 2021 11:52

Luettua päivän HS:sta (tilaajille):

Megatrendien jäljillä
Tähtikonsultti Johannes Suikkanen selvittää Amerikan suuryrityksille, mitä ihmiset tekevät. Nyt hän kertoo, miten keskiluokka kuluttaa koronan jälkeen.


Tässä se sitten on, miten suurta rahankäyttäjää, keskiluokkaa, ohjaillaan tutkitulla markkinointipsykologialla.
Ravitsemusteollisuus on ollut uskollinen mutta myös menestynyt opastettava. Onhan se hienoa, miten äijämenttaliteetti käännetään kauramaito myönteiseksi (lue suosiolliseksi teollisille ”ravinto”valmisteille).

Mahtaako HS potkaista itseään nilkkaan kertomalla laajalle lukijakunnalle siitä kieroudella ansasta, johon on itsekin langennut?
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 06 Loka 2021 14:03

UUTISPÄTKÄ:

Aurinko nousee idästä. Valitettavasti vain abstrakti. Vaan missä starat?

Kroonisesti kohonnut insuliinitaso edistää rasvasolujen ennenaikaista vanhenemista
.

nature nature medicine articles article
Article
Published: 04 October 2021


Obesity and hyperinsulinemia drive adipocytes to activate a cell cycle program and senesce

Qian Li, Carolina E. Hagberg, Helena Silva Cascales, Shuai Lang, Mervi T. Hyvönen, Firoozeh Salehzadeh, Ping Chen, Ida Alexandersson, Eleni Terezaki, Matthew J. Harms, Maria Kutschke, Nahida Arifen, Niels Krämer, Myriam Aouadi, Carole Knibbe, Jeremie Boucher, Anders Thorell & Kirsty L. Spalding
Nature Medicine (2021)Cite this article

172 Accesses
51 Altmetric
Metrics details
Abstract
Obesity is considered an important factor for many chronic diseases, including diabetes, cardiovascular disease and cancer. The expansion of adipose tissue in obesity is due to an increase in both adipocyte progenitor differentiation and mature adipocyte cell size. Adipocytes, however, are thought to be unable to divide or enter the cell cycle. We demonstrate that mature human adipocytes unexpectedly display a gene and protein signature indicative of an active cell cycle program. Adipocyte cell cycle progression associates with obesity and hyperinsulinemia, with a concomitant increase in cell size, nuclear size and nuclear DNA content. Chronic hyperinsulinemia in vitro or in humans, however, is associated with subsequent cell cycle exit, leading to a premature senescent transcriptomic and secretory profile in adipocytes. Premature senescence is rapidly becoming recognized as an important mediator of stress-induced tissue dysfunction. By demonstrating that adipocytes can activate a cell cycle program, we define a mechanism whereby mature human adipocytes senesce. We further show that by targeting the adipocyte cell cycle program using metformin, it is possible to influence adipocyte senescence and obesity-associated adipose tissue inflammation
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3458
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 09 Loka 2021 19:26

Onhan siellä Mervi Hyvönen Karolinska/Kuopio... Tutkijat ovat saaneet tukea ruotsalaisilta rahoittajilta.
Artikkelin saa ostaa noin 9 dollarilla.
https://www.nature.com/articles/s41591-021-01501-8

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 29 Loka 2021 14:21

Lääkärilehti 29.10.-21

Uskokaa jo pöljät!

[i][Katsaus­artikkeli 29.10.2021 43/2021 vsk 76 s. 2473 - 2478
Ateroskleroottisen valtimotaudin riskin vähentäminen ruokavalion keinoin – mitä uutta?
Ateroskleroottiset valtimotaudit aiheuttavat maailmassa yhä eniten kuolemia.

Pienentämällä LDL-kolesterolipitoisuutta valtimotautitapahtumien riski vähenee.

Ruokavalion muutos on keskeinen LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisessä.

Kasvistanoli rasvahappoesterinä vähentää kolesterolin imeytymistä ja pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta.

FINRISKI-laskurin mukaan ruokavalion rasvan laadun muutos yhdistettynä kasvistanoliesterituotteiden ­käyttöön vähentäisi sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta 23 %.

Piia Simonen Erkki Vartiainen Petri T. Kovanen Timo E. Strandberg Helena Gylling

Ateroskleroottisen valtimotaudin riskin vähentäminen ruokavalion keinoin – mitä uutta?Kuva 1 / 4
Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat enemmän menetettyjä terveitä elinvuosia ja kuolemia kuin mikään muu sairausryhmä maailmassa (1,2). Vuonna 2017 sydän- ja verisuonitaudit olivat syynä noin joka kolmanteen eli lähes 18 miljoonaan kuolemantapaukseen (1). Näistä suurimman osan, noin 12 miljoonaa, aiheuttivat ateroskleroottiset valtimotaudit (sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja perifeerinen valtimotauti) (1).

COVID-19-pandemia on aiheuttanut maailmassa noin 3,7 miljoonaa kuolemaa 17 kuukauden aikana (3). Näin ollen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on karkeasti arvioiden moninkertainen verrattuna pandemiakuolleisuuteen, mikä kuvastaa sydän- ja verisuonitautien merkitystä ihmiskunnan terveydelle. Tämän vuoksi esitämme viimeaikaista tutkimustietoa ateroskleroottisista valtimotaudeista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niiden etenemiseen väestötasolla ruokavalion keinoin. Lisäksi esitämme uusia laskelmia valtimotaudin riskin vähentämiseksi näillä keinoin.

Ateroskleroottisen valtimotaudin kehittyminen
Subkliininen ateroskleroosi on merkittävä äkkikuoleman syy.

Ateroskleroosin ja veren kolesterolin välinen yhteys kuvattiin jo 1900-luvun alussa (4), mutta vasta vuosikymmenien tutkimusnäyttö on selventänyt valtimotaudin syntymekanismeja. Kolesterolia kuljettavat verenkierrossa lipoproteiinit, joiden rakenneproteiineja ovat apolipoproteiini B (apoB) tai apolipoproteiini A1 (apoA1). ApoB-lipoproteiineista low-density-lipoproteiini (LDL) kuljettaa keskimäärin 70 % veressä kiertävästä kolesterolista, ja very-low-density-lipoproteiini (VLDL), intermediate-density-lipoproteiini (IDL) ja lipoproteiini (a) (Lp(a)) kuljettavat yhteensä noin 10 %.

Maksa erittää VLDL-partikkeleita, joissa on sekä triglyseridejä että kolesterolia. Suurin osa triglyserideistä siirtyy rasvakudokseen varastoitavaksi, VLDL muuntuu IDL-partikkeleiksi ja lopulta pääasiassa kolesterolia sisältäviksi LDL-partikkeleiksi. Nämä luovuttavat kudossoluille niiden tarvitsemaa kolesterolia. Solut kykenevät myös itse muodostamaan kolesterolia, joten osa LDL:stä palaa maksaan LDL-reseptoreiden välityksellä.

LDL-partikkeleita kulkeutuu myös valtimon seinämän sisäkerrokseen (intimaan), jossa ne voivat hapettua ja aggregoitua, minkä seurauksena niiden sisältämä kolesteroli kertyy intimaan. Näin ateroskleroottisen plakin syntyyn johtava tapahtumasarja käynnistyy. LDL-partikkelit ja niiden sisältämä kolesteroli ovat ateroskleroosin alku- ja perussyy, eikä ilman kolesterolin kertymistä valtimoon ole ateroskleroosiakaan (5,6). Kolesterolin kertyminen on suoraan suhteessa seerumin LDL-kolesterolipitoisuuteen ja LDL-partikkelien määrään. Hapettuneessa LDL-partikkelissa oleva kolesteroli voi kiteytyä ja aiheuttaa paikallisen tulehduksen plakissa (7). Tulehdus puolestaan kiihdyttää plakin kehittymistä ja muuntumista repeämäherkäksi akuutteja aterotromboottisia komplikaatioita aiheuttavaksi plakiksi (8).

ApoA1 on high-density-lipoproteiinin (HDL) rakenneproteiini ja sillä on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia. HDL-partikkelit kuljettavat keskimäärin 20 % verenkierron kolesterolista. HDL kuljettaa kudossoluista vapautuvaa kolesterolia poistettavaksi elimistöstä etupäässä maksan ja jonkin verran myös suoraan ohutsuolen kautta. Kuitenkaan HDL-kolesterolipitoisuuden suurentuminen geenimuunnoksien tai lääkekokeilujen seurauksena ei ole tuottanut kliinistä hyötyä (9,10).

Ateroskleroosiriskin arvioinnissa käytetään ensisijaisesti seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta, koska se edustaa valtaosaa veressä kiertävästä kolesterolista ja kuvastaa luotettavasti LDL-partikkelien lukumäärää henkilöillä, joilla on normaali seerumin triglyseridipitoisuus (5). Lisäksi sen pitoisuuden määritysmenetelmät ovat yleisesti saatavilla ja tulokset ovat vertailukelpoisia eri laboratorioiden välillä myös kansainvälisesti. Myös niin sanotun ei-HDL-kolesterolipitoisuuden (non-HDL-kolesteroli) määrittämistä käytetään. Se kuvastaa kaikkien aterogeenisten apoB-lipoproteiinien kuljettamaa kolesterolia verenkierrossa, ja tämä lisäinformaatio on hyödyllistä erityisesti seerumin triglyseridien ollessa koholla. HDL-kolesterolipitoisuus on yleensä pienentynyt ja LDL-partikkelit ovat muuntuneet vielä aterogeenisemmiksi niin sanotuiksi small-dense-LDL-partikkeleiksi (11).

Ateroskleroottisten valtimotautien ennusteeseen voidaan vaikuttaa
Suuret ravinto- ja lääkeinterventiot ja geneettiset tutkimukset ovat vahvistaneet, että seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on ateroskleroottisen valtimotaudin pääasiallisin alkuunpanija (5,6,12,13,14). Valtimotapahtumien (sepelvaltimotauti, sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja aivovaltimotauti) riski vähenee LDL-kolesterolipitoisuuden pienentyessä ja vastaavasti kasvaa sen suuretessa (5,6,12,13,14,15). Riskin muutos ei ole sattumanvarainen, vaan se on suoraan suhteessa LDL-kolesterolipitoisuuden muutokseen ja saavutettuun tasoon. Tämä havainto voidaan esittää myös matemaattisesti, mikä auttaa konkretisoimaan ehkäisyn merkitystä.

Tulokset ovat osoittaneet, että kun LDL-kolesterolipitoisuus pienenee 1 mmol/l, valtimotapahtumien riski vähenee 5–10 vuoden sisällä 21–25 % (13,14). Nämä laskelmat ovat perustuneet tutkimusaineistoihin, joissa on ollut satoja tuhansia tutkimuspotilaita ja joissa LDL-kolesterolipitoisuus on pienentynyt siten, että ravintomuutos tai lääkehoito (statiini, resiini tai etsetimibi) on lisännyt maksan LDL-reseptorien määrää. Kuitenkin vähäisempikin LDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen on tärkeää. Esimerkiksi etsetimibi pienensi statiinin käyttäjien LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 0,43 mmol/l, minkä seurauksena joka 16:s valtimotapahtuma estyi (15).

Subkliinisen ateroskleroosin esiintyvyys ja merkitys
Subkliininen ateroskleroosi tarkoittaa sepelvaltimoiden ja suurten valtimoiden ateroskleroosimuutoksia oireettomilla henkilöillä. Äskettäin on osoitettu, kuinka yleinen varhaisvaiheen ateroskleroosi on "terveillä" keski-ikäisillä ja kuinka nopeasti se voi edetä merkitykselliseksi valtimotaudiksi (16,17,18). Tutkittavat olivat oireettomia 40–54-vuotiaita pankkitoimihenkilöitä (n = 4 066), joiden LDL-kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli 3,4 ± 0,8 (SD) mmol/l (16). Subkliininen ateroskleroosi todettiin 63 %:lla tutkimuspotilaista ja 41 %:lla se oli laaja-alainen. Uusintatutkimuksessa 2,8 vuoden kuluttua ateroskleroosi oli edennyt 42 %:lla tutkittavista (17).

Samasta tutkimusaineistosta valittiin ateroskleroosin riskitekijöistä "vapaa" alaryhmä (n = 1 779), jonka keski-ikä oli 45 ± 4 (SD) vuotta (18). Naisten osuus oli 50,3 %. Sisäänottokriteereinä olivat LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuus < 4,1 ja ≥ 1,0 mmol/l, tupakoimattomuus sekä normaalit verenpaine ja paastosokeri. Tutkittavista 95 %:lla oli vähäinen 10 vuoden valtimotaudin riski. Kuitenkin puolella todettiin subkliininen ateroskleroosi, jonka esiintyvyys LDL-kolesterolipitoisuuden suuretessa lisääntyi lineaarisesti ja tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,001) (kuvio 1). On merkille pantavaa, että ateroskleroosimuutoksia todettiin lähes puolella tutkittavista jo silloin, kun LDL-kolesterolipitoisuus oli 2,8–3,1 mmol/l – alle tai hieman yli väestötason suositusrajan (< 3,0 mmol/l) (9,11).

Riskitekijöihin tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa keski-iässä.

Subkliininen ateroskleroosi voi edetä oireettomana kliinisesti merkitseväksi valtimotaudiksi. Etenemistä säätelevät sekä LDL- että ei-HDL-kolesterolipitoisuus. Tämä osoitettiin kahdessa suuressa tutkimusaineistossa, joissa oireettomia, pienen valtimotautiriskin omaavia 36–60-vuotiaita henkilöitä seurattiin 26,8 vuotta (mediaani, vaihteluväli 21–31 vuotta) (19) ja 13,5 vuotta (mediaani, kvartiiliväli 7–20 vuotta) (20). Päätetapahtumina olivat sydän- ja verisuonitautikuolleisuus (19), ei-fataali tai fataali sydäntapahtuma tai iskeeminen aivohalvaus (20). Lähtötilanteessa LDL-kolesterolipitoisuuden mediaanit olivat 3,3 mmol/l ja 3,6 mmol/l.



Molemmissa tutkimuksissa LDL- ja ei-HDL-kolesterolipitoisuudet liittyivät seurannan aikaiseen valtimotautikuolemien riskiin. Kun LDL-kolesterolipitoisuus oli ≥ 4,1 mmol/l, valtimotautikuolemien riski kasvoi 50–80 % (19). Sen sijaan pienennettäessä seurannan aikana LDL- ja ei-HDL-kolesterolipitoisuudet puoleen, päätetapahtumien riski 75 vuoden ikään mennessä pieneni – sitä enemmän, mitä nuorempana näiden lipoproteiinien kolesterolipitoisuus oli pienentynyt (20).

Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet, että jo 40 vuoden iässä oireettomilla pienen valtimotautiriskin henkilöillä esiintyy subkliinistä ateroskleroosia. Sen esiintyvyys ja vaikeusaste liittyvät LDL-kolesterolipitoisuuteen, ja ateroskleroosi etenee valtimotaudiksi, jos LDL-kolesterolipitoisuutta ei pienennetä.

Subkliininen ateroskleroosi on merkittävä äkkikuoleman syy myös suomalaisilla alle 50-vuotiailla (21). Väestöpohjaisessa ruumiinavausaineistossa todettiin, että sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla aikuisilla (keski-ikä 44 vuotta) selittäen noin 44 % äkkikuolemista. Valtaosalla (90 %) ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen äkkikuolemaa, mutta 65 %:lla oli vähintään yksi sepelvaltimotaudin riskitekijä. Valtimotaudin riskitekijöihin tulisi tämänkin tutkimuksen pohjalta kiinnittää huomiota jo varhaisessa keski-iässä. Dyslipidemian hoitosuositukset eivät nykyisellään riittävästi huomioi LDL-kolesterolipitoisuuden tasoja, joilla subkliininen ateroskleroosi voi alkaa kehittyä jo varhaisessa keski-iässä, ja sen eteneminen kliinisesti merkittäväksi valtimotaudiksi jää ehkäisemättä.

LDL-kolesterolin elämänaikaista merkitystä ovat toistuvasti häirinneet epidemiologiset havainnot siitä, että valikoimattomassa iäkkäässä väestössä mataliin LDL-kolesterolipitoisuuksiin on liittynyt suurempi kuolemanvaara. Uusimmat väestötutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pienempään LDL-kolesterolipitoisuuteen liittyy pienempi ateroskleroottisen valtimotaudin vaara myös 70–100-vuotiailla (22). Mendeliaanisella satunnaistamistekniikalla tehty tutkimus puolestaan osoitti matalan LDL-kolesterolitason liittyvän pitkäikäisyyteen (23).

Havaitut käänteiset yhteydet vanhuusiässä selittyvät sisäsyntyisillä (vajaaravitsemus, gerastenia, piilevä sairaus, "inflammaging") tekijöillä, jotka sekä pienentävät LDL-kolesterolipitoisuutta että lisäävät kuolemanvaaraa. Tätä tukee myös se, että LDL-kolesterolipitoisuuden lääkkeellinen pienentäminen vähentää valtimotautitapahtumia yli 75-vuotiailla yhtä tehokkaasti kuin nuoremmillakin (24).

LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen ruokavalion keinoin
Dyslipidemian hoitosuosituksissa LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite väestötasolla, primaaripreventiossa ja pienen valtimotautiriskin henkilöillä on alle 3 mmol/l, ja siihen pyritään ensisijaisesti elämäntapamuutoksin (9,11). Ravintomuutoksissa rasvojen määrän ja etenkin niiden laadun tarkistaminen on keskeistä, mutta usein tarvitaan myös laajempaa ruokavalion muutosta LDL-kolesterolipitoisuuden merkittävään pienentämiseen.

Esimerkkinä laajemmasta ruokavaliomuutoksesta kuvaamme niin sanotun multifunktionaalisen ruokavalion tehoa seerumin rasvoihin. Tätä on selvitetty satunnaistetussa ja kontrolloidussa interventiossa (25). Keskeisimmät ravintomuutokset on esitetty taulukossa 1. Muutokset toteutettiin lisäämällä perusruokaruokavalioon etenkin rasvaista kalaa, matalan glykeemisen indeksin omaavia ja runsaasti kuitua sisältäviä elintarvikkeita, marjoja, pähkinöitä, rypsiöljyä ja kasvistanoliesteriä (2–2,7 g kasvistanolia vuorokaudessa).

LDL-kolesterolipitoisuus pieneni interventioryhmässä keskimäärin 1,45 mmol/l (35 %). Lisäksi interventioryhmässä seerumin kolesterolipitoisuus pieneni 26 %, seerumin triglyseridit vähenivät 16 % ja LDL-kolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde pieneni 27 %. Erot verrokkiryhmään olivat tilastollisesti merkitseviä.

Yksinkertaisten ruokavaliomuutosten lopputulos olisi merkittävä.

Näin suuren LDL-kolesterolipitoisuuden muutoksen pitäisi näkyä myös valtimotautiriskin pienenemisenä, sillä kasvistanoliesteri pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta lisäämällä maksan LDL-reseptorien määrää kuten esimerkiksi statiini ja etsetimibi (13,14,15,26). Kasvistanoliesteri ja etsetimibi vähentävät kolesterolin imeytymistä ja statiini kolesterolin uudismuodostusta, mutta kumpikin mekanismi lisää LDL-reseptorien määrää johtaen LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemiseen.

Kasvistanolit rasvahappoesterinä vähentävät ravinnosta ja sapesta suolistoon tulevan kolesterolin imeytymistä noin 50 %. Ne pienentävät 2–3 g:n päiväannoksina LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 0,33–0,42 mmol/l (9–12 %) (taulukko 2) (27,28). Kasvistanolien imeytyminen ravinnosta ihmiskehoon on hyvin vähäistä, alle 0,2 % (29), joten niiden pitoisuudet sekä veressä että kudoksissa jäävät 10 000 kertaa pienemmiksi kuin kolesterolin (30). Kasvistanolista kehitettiin vuonna 1989 kasvistanoliesteri, joka elintarvikeainesosana teki mahdolliseksi sitä sisältävien elintarvikkeiden valmistamisen osaksi kolesterolia alentavaa ruokavaliota. EU-komissio hyväksyi vuonna 2009 terveysväitteen: "Kasvistanoliesterin on osoitettu pienentävän veren kolesterolipitoisuutta. Korkea kolesterolipitoisuus on sepelvaltimotaudin riskitekijä".

Lue myös
Pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennuste on hyvä
Puute on pahasta mutta liika on liikaa: Insuliinin monialaiset vaikutukset
Eteiskorvakkeen sulku sydänleikkauksen yhteydessä vähentää aivoinfarktin vaaraa
Dyslipidemian Käypä hoito- ja eurooppalaisen 2019 ESC/EAS dyslipidemioiden hoitosuosituksen mukaan kasvistanoliesteri voidaan yhdistää statiinihoitoon (9,11), jolloin LDL-kolesterolipitoisuus pienenee edelleen noin 10–15% (30). Sen sijaan kasvistanoliesterin ja etsetimibin yhteiskäytön hyödystä ei ole selkeää näyttöä (30).

Kasvistanoliesterin päivittäinen käyttö osana sydänterveellistä ruokavaliota pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta riippumatta henkilön iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, LDL-kolesterolitasosta tai muista sairauksista (30). Lisäksi kasvistanoliesteri vähentää LDL-lipoproteiinien määrää ja aggregaatioherkkyyttä, plasman hapettuneen LDL:n pitoisuutta ja lievästi koholla olevaa seerumin triglyseridipitoisuutta – kaikki muutoksia, jotka vähentävät LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisen lisäksi ateroskleroottisen valtimotaudin riskiä (30,31,32).

Koska päätetapahtumatutkimuksia ei ole – eikä Euroopan ateroskleroosiyhdistyksen asiantuntijapaneelin arvion mukaan ole käytännössä mahdollistakaan toteuttaa (30) – joudutaan kasvistanoliesterin merkitystä valtimotautiriskille arvioimaan riskilaskurin ja sijaispäätetapahtumien (surrogaattien) avulla.

Ravintomuutokset ja kasvistanoliesterit näyttäisivät vähentävän valtimotaudin riskiä
Keysin, Andersonin ja Granden (33) kaavalla laskettuna tyydyttyneen rasvan vähentäminen suomalaisilla nykyisestä 15:sta 10 energiaprosenttiin ja monityydyttymättömien rasvojen lisääminen nykyisestä 7:stä 10 energiaprosenttiin pienentäisi seerumin kolesterolipitoisuutta 0,40 mmol/l. Toisaalta kasvistanoliesterimargariinin käyttö pienensi vuoden kestävässä interventiossa seerumin kolesterolipitoisuutta 0,6 mmol/l (10 %) (34). FINRISKI-laskurin (35) kaavalla laskettuna edellä esitetyn ruokavalion rasvan laadun muutos aiheuttaisi 11 %:n laskun sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudessa. Kasvistanoliesterituotteiden käytön seurauksena sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus pienenisi 15 %. Kun molemmat muutokset toteutetaan, väheneminen sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudessa olisi 23 %. Näin ollen sepelvaltimotaudin vaaraa voitaisiin tehokkaasti ehkäistä ravitsemuksen keinoin.

FINRISKI-laskurin, jonka ikäraja on nostettu 75 vuoteen, tulokset ruokavalion rasvan laadun muutoksesta seerumin kolesterolipitoisuuteen ja valtimotaudin riskiin ovat hämmästyttävän samanlaiset kuin äskettäin julkaistussa norjalaisessa tutkimuksessa, jossa rasvan laadun muutokset pienensivät seerumin kolesterolipitoisuutta 0,44 mmol/l ja vähensivät laskennallista valtimotaudin riskiä 8 % (36,37).

Lisäksi olemme aikaisemmin osoittaneet kasvistanolitutkimusten meta-analyysin (27) tuloksiin perustuen, että 3 g/vrk kasvistanolia kasvistanoliesterinä pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta 0,42 mmol/l (11,8 %) (taulukko 2), joka sijoitettuna Cholesterol Treatment Trialists’ (CTT) Collaboratorsin valtimotaudin riskiyhtälöön (13) antaa tulokseksi valtimotaudin päätetapahtumien riskin vähenemisen noin 9 %:lla (kuvio 2) (28,38). Vastaavasti 4 g/vrk kasvistanolia kasvistanoliesterinä vähentäisi valtimotaudin päätetapahtumien riskiä noin 10 %.

Sijaispäätetapahtuman käyttö on mahdollista, jos menetelmän käytölle asetetut tieteelliset kriteerit täyttyvät. Arvioimme näiden toteutuneen tapahtumasarjassa: kasvistanoliesterin käyttö –> LDL-kolesterolipitoisuuden muutos –> ateroskleroottisen valtimotaudin riskin muutos (39). Lisäksi CTT Collaborators -regressioyhtälön käyttöä puoltaa se, että myös kasvistanoliesteri pienentää verenkierron LDL-kolesterolipitoisuutta lisäämällä maksan LDL-reseptorien määrää.

Lopuksi
Ateroskleroottisen valtimotaudin ennusteeseen voidaan vaikuttaa pienentämällä LDL-kolesterolipitoisuutta. Sekä FINRISKI-laskurin että CTT Collaborators -regressioyhtälön avulla suoritetut laskelmat viittaavat siihen, että kasvistanolit rasvahappoesterinä osana terveellistä ruokavaliota pienentävät LDL-kolesterolipitoisuutta niin paljon, että ateroskleroottisen valtimotaudin vaaraa voidaan vähentää ruokavalion keinoin.

Tätä voidaan käyttää hyväksi etenkin pyrittäessä ehkäisemään sekä subkliinisen ateroskleroosin kehittymistä terveessä keski-ikäisessä väestössä että taudin etenemistä kliinisesti merkittäväksi valtimotaudiksi. Yksinkertaisten ja jokaisen toteutettavissa olevien ruokavaliomuutosten lopputulos olisi merkittävä: vähentynyt kuolleisuus, lisääntynyt terveiden elinvuosien määrä ja terveydenhuollon kustannuksien väheneminen.

Kirjoittajat
PIIA SIMONEN
LT, kardiologian dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri
HUS, sydän- ja keuhkokeskus, kardiologia ja Helsingin yliopisto
ERKKI VARTIAINEN
LKT, professori (emeritus)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
PETRI T. KOVANEN
LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri
Wihurin tutkimuslaitos, Biomedicum Helsinki
TIMO E. STRANDBERG
LKT, geriatrian professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
HUS, sisätaudit ja kuntoutus ja Helsingin yliopisto sekä Oulun yliopisto, elinikäisen terveyden tutkimuskeskus
HELENA GYLLING
LKT, kliinisen ravitsemustieteen professori (emerita), sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri
HUS, sydän- ja keuhkokeskus ja Helsingin yliopisto
Sidonnaisuudet

Kirjallisuutta
Kuvat/i]

Kuriton kansa vai vikaohjeet?
Agressiivinen kardiologia (koko ajan lisääntyvät pallolaajennukset myös akuuteissa infarkteissa ja vähenevät ohitusleikkaukset) pelastavat päivittäin valtavan neuvotun ja lääkityn myös pelotellun potilasjoukon.

Tiedän pärjääväni tai menehtyväni napinläveksi kutistuneen aorttaläpän (kriittinen) hoidon myötä. Siis siitäkin huolimatta, että toistuvat Nightingalen laajat ”kolesteroli”kokeet antavat niin kolesterolien kuin dyslipidemioiden osalta yleensäkin hyvät / ”helvetin hyvät” tulokset.

Terveyden pohjamudista (ns kolmen suonen vaikea sepelvaltimotauti 30 v. sitten) omalla riskillä mutta esiin kaivatun tiedon pohjalta kehitetyn ja nykyisin ns aikarajoitetun keto-ravitsemuksen keinoin hallitun 2-diabeetikon arkipäivän metabolian ja fyysinen suorituskyvyn yhä toimiessa. Ja tietenkin mahdollisimman terveenä säilynyt ns korvien väli olisi se ensisijainen tavoite.

Kirjoittajat muodostavat tunnollisista tunnollisimman suomalaisen kolesteroli-hypoteetikkojen ydinryhmän. Mitäpä muuta voisi suuri lääkärienemmintö tehdä kuin totella ja noudattaa ohjeita.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Tomppa
Viestit: 393
Liittynyt: 29 Tammi 2013 14:59
Paikkakunta: Helsinki

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Tomppa » 29 Loka 2021 21:56

...emeritus, emerita jne., sympaattista ja kädenlämpöistä hörhöilyä menneeltä vuosituhannelta. Silloin hallitsivat Kekkonen ja "ikuinen" Neuvostoliitto.
Kaikki nuo sekoilut on jo haudattu monta kertaa, kunhan vaan avaa silmät maailmalle. Esim. tässä:
https://www.proteinpower.com/dr-salim-yusuf-and-the-pure-study/
"Salim Yusuf OC FRSC on intialaissyntyinen kanadalainen lääkäri, Marion W.Burken sydän- ja verisuonitautien puheenjohtaja McMaster University Medical Schoolissa. Hän on kardiologi ja epidemiologi."
https://www.youtube.com/watch?v=ZtSrLnyuHTs

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 30 Loka 2021 0:00

Oletan (ja edellytän) kirjoittajien ilman muuta olevan selvillä siitä, mitä tutkimusmaailmassa tapahtuu ja raportoidaan. Tietämättömyyden tai osaamattomuuden taakse ei voi kirjoittajien tasolla piiloutua.
Toisaalta vaaditaan rohkeutta myös virheiden myöntämiseen kilven naarmuista huolimatta.

Jos kyseessä ei olisi vakavat asiat, moni jaksaisi hymyillä taannoisille THL:n kansan tottelemattomuusmoitteille pienehkön seuranta-aineiston vuotuisista kokonaiskolesterolin vaihteluista; liikaa (”kovaa”) rasvaa (E. Vartiainen).
Eikä näytä kolesteroli hypoteesin jättiläinen (Ancel Keys) selvinneen tutkimusaineistonsa ”faktan tarkistuksesta” puhtain paperein, vaikei kirjoittajiin kuulukaan.
Mutta, kirjoittajien joukossa on myös suomalaisen tutkimuksen keskeinen vaikuttaja, kun havaittiin vieläkin ylistetyn kasvistanolin kertyneen aorttaläpän purjeisiin ja aiheuttaneen sidekudosreaktion johdosta jatkuvasti etenevää ahtautumista ja toiminnan häiriötä. Onneksi tähänkin on lääkitsemistä (mm statiinit) parempia ”temppuja” kehitelty. Eikä niiden stanolien alunperin edes pitänyt suolaista imeytyä.

Voidaan tietenkin ajatella, että kannattaako lypsävää lehmää käydä teurastamaankaan. Ja ainakin Suomessa riittää virallisiin oppeihin uskovaisia, joiden lepattavaa elämänliekkiä on sammutellut tehokkaasti mm käynnissä oleva pandemia.

Joko olisi aika panostaa insuliiniresistenssin massiiviseen selvittelyyn, kun se kuitenkin kelpaa jo maailmanlaajuisesti metabolisen oireyhtymän (MetS) syyksi. Lippoja saisi haaviinsa paljon häiriintyneeltä aineenvaihdunnassa aiheutuvia erikseen nimettyjä sairauksia, joiden hoito erillisinä on ainakin tuhottomat kallista ja resursseja vaativaa - siis jos vaikka unohdettaisiin pois potilaiden tuntemukset.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 12 Marras 2021 11:15

Jokohan tärppäisi?
Suomen Ateena uutisoi:

https://www.frontiersin.org/articles/10 ... 52636/full

Lyhyen paneutumisen jälkeen näyttää sittenkin löytyneen kilpailija keto-ravitsemukselle; lisääntynyt mitokondrio-aktiivisuus, jonka seurauksena mm immuunipuolustuksen solut toimivat paremmin. DGA-kummajainen liittyy glyseroli-aineenvaihduntaan. Glyseroli puolestaan on se ”vaatepuu”, johon rasvahapppoketjut ripustuvat, kun rakennetaan triglyseridejä, ”kolmirasvoja”.
Kuulolla ollaan.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5493
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 12 Marras 2021 14:35

Timon postauksen perusteella tällaista tuli silmiini:

D-glyseriinihappo vaikuttaa soluihin liikunnan tavoin ja alentaa kehon matala-asteista tulehdustilaa

Toisaalta Wikipediassa sanotaan: "Yhdisteellä ei sen valmistuskustannuksista johtuen ole kovin suurta kaupallista merkitystä. Sitä kuitenkin tutkitaan lääke- ja kosmetiikka-aineiden synteesissä."

Jyväskylän tutkimuksessa – 27 tervettä henkilöä, vaikutusjakso vain 25 päivää – DGA:n annos oli 4 ensimmäisenä päivänä 3,3 mg/kg 2 kertaa päivässä. Sitten annos puolitettiin kahdeksi viikoksi.

Uusi energiametabolinen signaalimolekyyli, jolla on terapeuttista potentiaalia

Tutkimuksessa käytetty D-glyseriinihappo oli kauppanimeltään Panavital. Suomalainen yritys Replicon Health Oy on hakenut tuotteelle uuselintarvikestatusta. Panavitalia ei ainakaan vielä voi ostaa ravintolisänä Suomessa tai muissa EU-maissa. PubMedissä on 5 tutkimusraporttia D-glyseriinihaposta Jyväskylän tutkimus ei ole niissä mukana.
Viimeksi muokannut Matti Tolonen 15 Marras 2021 20:29, yhteensä muokattu 7 kertaa.
Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 12 Marras 2021 15:27

Nyt menevät näkemykset ristiin Matti.
Tutkimuksen (pitkä ja vaikea) tietojen mukaan tulokset viittaavat vahvasti keto-ravitsemuksella saavutettuihin aineenvaihdunnan edellisiin vaikutuksiin. Tärkein keto-aine BHB (voihapon vaikuttava muoto mainitaan), hiljaisen tulehduksen lasku todetaan (mitattiin sekä Nightingalen GlycA-menetelmällä ja hsCRP:nä) ja paljon paljon muuta.
Verrattuna väestötasoa huijaaviin ravitsemustutkimuksiin (esim. Kuopiosta) ja metabolia-sairauksien hoitolinjauksiin koko maailmassa, tässä on todellisia aineksia TASAVALLAN KRUUNUNJALOKIVEKSI (ja hys hys sallituksi dopingiksi, ettei aina tarvitsisi olla ”perässähiihtäjä” tai tehdä kuolemaa 10 km ennen maalia).
Viittaan myös jenkki-militanttien kehittämiin per os BHB-tuotteisiin äärirankoille ”jotoksille” siellä sun täällä (nekin hys hys).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1936
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020-21

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 25 Marras 2021 10:49

Uskooko kukaan?

https://drjasonfung.medium.com/type-2-d ... d27cb99f6a

Minä uskon, paremmin tiedän noin 22 vuoden havaintojen ja harjoittelun jälkeen.

USA:n diabetesluvut ovat: 34% väestöstä on esidiabeetikkoja ja sama määrä täys-diabeetikkoja. Suomen luvut ovat samansuuntaiset.

Mainitaan myös, että nelisen prosenttia diabeetikoista saavuttaa lääkkeettömän remissio-tilan, johon liittyy myös elinodotuksen pidentäminen vuosikymmenen verran.

Ainoa, missä on onnistuttu on kolmen (3) miljardin vuotuiset hoitokustannukset.

Voi tätä aivopestyä kansaa!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija