kunnioittava kumarrus...

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvojat: Tri Kuusela Info, Timo Kuusela

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1715
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

kunnioittava kumarrus...

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 22 Heinä 2011 13:12

Kunnioittava kumarrus

Veljeni Jussi (Kosti Juhani Kuusela) menehtyi 21.07. kestetty??n runsaan nelj?n viikon mittaisen kohtalokkaan sairauden vaikeaoireisen vaiheen.
Kuukausi ja jokunen p?iv? p??lle j?i Jussilta puuttumaan 77 ik?vuodesta. Kunnioitettava ik? kertyi huolimatta suvussamme yleisist? ja my?s itse sairastamistaan aineenvaihduntasairauksista (T2DM ja sepelvaltimotauti).
Viimeinen vuosikymmen, ?jatkoaika?, kului kuitenkin fyysisesti ja henkisesti hyv?kuntoisena, vire?n? ja aktiivisena, johon vain harva kykenee. Terveysmenestyksen salaisuutena Jussi piti kansallisista (ja maailmanlaajuisista) ravitsemusohjeista luopumista rasvakammoineen, hiilihydraattipainotuksineen, runsaine v?lipaloineen jne niin kuin me ne olemme oppineet.

Jussi oli lapsesta saakka urheilija. Kaikki lajit kelpasivat niin kes?ll? kuin talvellakin. Ehk? n?kyvin menestys tuli mestaruussarjan j??palloilijana jo koululaisena aikamiesten joukossa.
Ylioppilaaksi tulonsa (urheileva 4 x approbatur ?riemuylioppilas?) j?lkeen seurasi Kauppakorkeakoulun markkinointiekonomin tutkinto ja liike-el?m?n johtopaikat. Sukuperinteen mukaisesti el?m?nty?t tehtiin tavalla tai toisella kirjapainoalaan liittyen.
Ei liikkuminen ty?ntekoon loppunut. Jussi kiersi asiakkaittensa kanssa kaikki tunnetut laturetket niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Niist? toipuminen meni rakkoja hoidellessa.

Noin 50 ik?vuoden paikkeilla Jussi alkoi hoitaa 2-diabetestaan sen aikaisilla l??kkeill? (sulfonyyliurea). Tavan mukaan hoitoa edelsi vuosien ?seurantajakso? 8 mmol/l sokeriarvoineen. L??kitys paitsi lihotti, aiheutti jatkuvan kamppailun hypoglykemiakohtausten kanssa varsinkin liikuntarasituksessa. Samoihin ongelmiin t?rm??mme yleisesti t?n?kin p?iv?n?. Sairaiden m??r? vain on kasvanut tavattomasti.

Rankka paikka tuli eteen 57 vuoden i?ss?. Puoli vuotta omien hoitojeni j?lkeen Jussille rakennettiin k?yt?nn?ss? uusi sepelvaltimosuonisto. Tietenkin tapahtumat johtivat viel? tarkempaan elintapojen kontrolliin. Tavaksi tuli lounas Marttojen ravintolassa siin? uskossa, ett? tarjottu ruoka t?ytti erityisen hyvin terveellisyyden vaatimukset. T?t? herkk?uskoisuuttaan Jussi my?hemmin katui ??nekk??sti.

Yhteisten ongelmien pohtiminen veljesten kesken sai sek? huonoista hoitotuloksista ett? uusimmista kirjallisuusviitteist? uutta puhtia. Noudatettavaksi rakentui nyttemmin v?h?hiilihydrattisena (VHH) tunnettu ravitsemusmuoto. Otimme harkitun riskin terveydest?mme. Onnistuimme. K?yty polku on tapahtumarikas.

Joskus valittelin niit? vaikeuksia, jotka liittyv?t tieteen popularisointiin eli k??nt?miseen kansan ymm?rt?m?lle kielelle. Kerroin t?ss? mieless? opettelevani ?enkelten kielt??. Jussi t?h?n, ett? h?n osaa jo ?karvalakkien kielen? ja ette te l??k?rit osaa ilmaista asioita potilaalle ymm?rrett?v?ss? muodossa.

Ja sitten alkoivat Jussin oppi- ja propagandavuodet.
Aivan v?h?inen ei ole se ihmisjoukko, joka keskustelujen j?lkeen muutti Jussin tietojen ja kokemusten mukaan elintapojaan ja varsinkin sy?mistottumuksiaan. Tulosta tuli niin painon hallinnassa, sokeritaudissa, suorituskyvyn paranemisessa kuin muissakin el?m?n laatua parantavissa asioissa.
Olen vakuuttunut siit?, ett? monet pys?htyv?t miettim??n Jussin poistumisesta tiedon saatuaan, kenelt? nyt kysyn. Asia on nimitt?in niin, ett? virallinen terveydenhuolto pit?ytyy yhdess? ravitsemusneuvonnan kanssa viel? pitk??n vanhassa, koetussa ja tehottomassa. T?rkein syy lienee, ett? tunnollisista tunnollismmat ammattilaiset ovat luopuneet omasta ajattelusta ja noudattavat eri instituutioden jakamia ohjeita kirjaimellisesti ja nyttemmin jo sanktioiden pelossa.
Jussin sanoin: ?Voi onnetonta kansaa?.

Kaikkien ennusteiden mukaan meid?n ?metaboolikkojen? kuuluu kuolla ennen aikojaan syd?n- ja verisuonitauteihin, joskus aivohalvaukseenkin.
Mik? Jussin nujersi? Ilman lopullista varmennusta oireisto ja havainnot sopivat eritt?in harvinaiseen Creuzfeldt ? Jakobin tautiin.
Takavuosina pelkoa her?tti erityisesti Englannin el?inroviot siell? karjassa raivonneen hullun lehm?n taudin vuoksi. Ihmis- ja karjamuodon v?lill? on yht?l?isyytt?, vaikkei samasta taudista tarkalleen olisikaan kyse. Prionitauti.

Kun yleinen sanonta kuuluu: ?rasva tukki suonet? ja ihan ammattilaisten hokemana, Jussin kaulavaltimot todettiin ultra??ness? moitteettomiksi, rasva-arvot kilvan kest?viksi ja vain sokeri heitti h?r?npylly? sekin aivo-ohjauksen petetty?.

Jussi kuului modernin metaboliasairauksia ehk?isev?n ja hoitavan ravitsemustieteen maallikkopioneereihin!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1715
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: kunnioittava kumarrus...

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 08 Heinä 2014 10:54

Eilisen päivän Helsingin Sanomissa kerrottiin suru-uutisena maamme tunnetuimman kilpirauhastutkijan ja -osaajan Bror-Axel Lambergin (Atte) menehtymisestä syöpäänsä kunnioitettavassa 91 vuoden iässä.

Huolimatta sukupolvi-, opiskelupaikka- ja työpaikkaerosta saatoin mutkikkaiden sukulaissuhteiden kautta joitakin kertoja keskustella kaikessa rauhassa Atten kanssa niitä ja näitä, myös lääketiedettä sivuten.
En kokenut auktoriteetin painostusta. Tieto tuli esille leppoisissa merkeissä. Tiedon määrä oli suurta kattaen sen hetken tunnetun kilpirauhasen endokrinologia-osuuden , diagnostiikan ja hoidon. Atte olikin se merkkihenkilö, joka tunnisti, tutki ja selvitti oman aikakautensa kilpirauhasongelman, kansantaudin Suomessa (ja mm Sveitsissä), jodin puutteesta johtuvan struuman ongelman.
Oma osuuteni diagnostikkona oli tietysti itsestäänselvyytenä arvioida vähintäin sivusilmallä jokaisen tutkittavan henkitorven kulku mahdollisinen painautuminen, kulkupoikkeamineen, litistymisineen ja ehkä rintalastan takatilaan vaikuttavine muutoksineen.
Kirurgi ne muutokset hoiteli, huippukirurgi henkitorven rapautumat ja potilaan elämä jatkui.
Joskus leikkauksen jälkeen naisille tuli äänenmurros. Kyseessä oli valitettava hermovaurio, joka halvaannutti äänihuulten toimintaa vaihtelevasti.
Sitten päätettiin panna jodia suolaan. Elimme jodinpuutosalueella (samoin kuin sveitsiläiset). Tempulla oli vaikutusta ja järjenkin käyttö oli sallittua.
Myöhemmin puutoshavainnot levisivät seleenin suuntaan ja (pitkän tappalun jälkeen) seleeniä alettiin lisätä lannoitteisiin perusravinteiden seleenipitoisuuden nostamiseksi - sydäntautien ehkäisemiseksi.

Atte Lambergin jälkeen tilanne kilpirauhasongelmien osalta on muuttunut kummalliseksi - myös asennetasolla.
Nyt kilpirauhasongelman taustalla on erityisesti naissukupuolta koetteleva kilpirauhasta tuhoava autoimmunitauti. Monesti kysymyksessä on Hashimoto-nimellä tunnetuksi tullut hiljakseen etenevä, rauhasta tuhoava tulehdus. Syitä ja seurauksia pohdittaessa ei oikein näytä selviävän, onko kilpirauhaseen vaikuttavan komentosuhteen syy pään sisällä (hypotalasmus - aivolisäke - TSH-hormonin eritys) vai vastaako kenttä (kudokset) huonosti kilpirauhasen erittämän tyroksiini-hormoonin muuntamiseen vaikuttavaan aktiivimuotoon.

Nyt olisi kysyntää Atte Lambergin kaltaiselle kilpirauhastutkijalle. Näyttää nimittäin siltä, että kaikki metabolian osa-alueet kytkeytyvät yhteen monimutkaisella tavalla ja kilpirauhanen on ytimessa. Jos henkilöllä on vajaatoiminen kilpirauhanen, siihen yleensä liittyvät ylipaino, dyslipidemia (korkea "kolesteroli") ja monella verensokerit ovat epätasapainossa. Kokemus kertoon senkin, että niin helposti neuvottava hiilihydraatteja rajoittava ja hoidoksi erittäin tehokas ravitsemusmuoto ei ns. pure tällaisiin henkilöihin alkuunsakaan, päinvastoin sellainen voi jopa pahentaa tilannetta. Liian moni "henkinen vajaatoiminto" hoidetaan edelleen masennuslääkkeillä ilman syyhyn kohdistuvaa tehokasta kilpirauhasen hoitoa.

Itse asiassa näistä kysymyksistä on juuri nyt menossa kova henkien kamppailu - eikä vain Suomessa. Vastakkain ovat opistaan vakuuttuneet lääketieteen auktoriteetit ja tuhansien, jos ei kymmenien tuhansien naisjoukko. Näyttää siltä, että oppinsa muualta kuin vastaanotoilta etsineet potilaat saavat jo ihan lähituleivaisuudessa aikaan sellaisia muutoksia, joita on toisaalla perätty jo yli puoli vuosisataa, myös humpuukiksi osoittautuvien ja jo osoittautuneiden "kolesteroli"- ja ravitsemusoppien kohdalla. Naiset voittavat tämän kamppailun ja samalla siitä hyötyy muutama mieskin.

Kunniottava kumarrus Atte Lambergin elämäntyölle. Atten aikakaudelle oli tyypillistä laajat tiedot, asioiden selvittely, oma ajattelu ja järjen käyttö. Ne auktoriteettien listat, joita nyt pakotetaan noudattamaan, olivat kyllä tiedossa silloinkin, mutta niitä sovellettiin tilanteen mukaan joustavasti, ei byrokraattisesti. Usein myös koettiin epäonnistumisia. Kohtalollakin oli osuutensa. Mutta hoitosuhteen jatkuvuus säilyi.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija

cron