NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Valvoja: Timo Kuusela
-
Saaristolainen
- Site Admin
- Viestit: 3409
- Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
- Paikkakunta: Ii
- Viesti:
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Samat toivotukset!
Ja tästä sitten jatketaan, kun asiaa ilmenee. Jonoa on jo ja jotakin ihan uutta.
Ja tästä sitten jatketaan, kun asiaa ilmenee. Jonoa on jo ja jotakin ihan uutta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Syntyykö mietteitä:
MIKKO SYVÄNNE TIMO STRANDBERG
Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi
Kommentit
Kuvituskuva 2
Timo Strandberg
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Kuvituskuva 1
Mikko Syvänne
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.
Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).
HDL on edelleen valtimotautiriskin käänteinen merkkiaine ja käyttökelpoinen riskin arvioinnissa. Käsitys kausaalisuudesta on kuitenkin horjunut, sillä yritykset vähentää valtimotaudin vaaraa HDL-kolesterolipitoisuutta kasvattamalla ovat järjestään epäonnistuneet.
Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta.
Runsaasti triglyseridejä sisältävät lipoproteiinit tunkeutuvat valtimoiden intimaan LDL:n tavoin. Ne myös vaikuttavat haitallisesti LDL-hiukkasiin ja lisäävät niiden aterogeenisyyttä. Lisäksi triglyseridit ovat yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin: vyötärölihavuuteen, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin, korkeaan verenpaineeseen ja lievään tulehdustilaan.
Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin aterogeenisiin hiukkasiin. Terveellinen ravinto ja muut elintavat vievät ehkäisyn varhaisemmalle tasolle, sillä ne estävät myös riskitekijöitä eivätkä vain sairauksia.
Dyslipidemian ravitsemushoidon pääperiaatteet ovat ennallaan, mutta "Älä syö voita" -tyyppinen kielteinen, holhoava ja vastustusta herättävä "valistus" on korvautumassa myönteisillä viesteillä: nauti kasviksista ja hedelmistä, suosi kalaa ja täysjyväviljaa, valitse useammin pehmeää kuin kovaa rasvaa (3). Muutkin kuin suoranaisesti dyslipidemiaan liittyvät ravintotekijät, kuten liian suolan välttäminen, ovat tärkeitä. Liikunnalla, tupakoimattomuudella ja alkoholinkäytön pysymisellä kohtuullisena on vaikutuksia myös lipideihin, joskin niiden terveysvaikutukset perustuvat paljolti muuhun.
Tällaiset terveyden edistämisen keinot sopivat kaikille. Pienetkin muutokset ovat tärkeitä, kun ne koskevat suuria ihmisjoukkoja. Dyslipidemian lääkehoitoa harkitaan, kun yksilöllisesti arvioitu sairastumisriski on suuri tai vähintään kohtalainen elintapoihin kohdistuvista keinoista huolimatta (4).
Riskin arviointi noudattaa vakiintunutta menettelyä (5). Jo valtimosairautta potevat sekä perinnöllistä lipidihäiriötä, diabetesta ja munuaistautia sairastavat ovat suuressa vaarassa. Muiden vaaraa arvioidaan FINRISKI-laskurin tai vastaavan arviointityökalun avulla, ja suuren riskin rajana on 10 %:n sairastumis- tai kuolemanriski kymmenen vuoden aikana. Nuorilla riskitekijät projisoidaan 60 vuoden ikään elämänaikaisen riskin arvioimiseksi. Muiden biokemiallisten tai kuvantamistutkimusten tuoma lisähyöty on pieni tai epävarma, eikä niitä suositella laajalti rutiinikäyttöön.
Statiinit ovat edelleen dyslipidemian lääkehoidon kivijalka. Tieteellinen näyttö niiden hyödyllisyydestä (6,7) on niin kiistaton, että sen torjumisyritykset tuottavat vain kummallisia väitteitä tutkimustulosten väärentämisistä ja muista salaliitoista.
Etsetimibi on osoitettu toimivaksi statiinin rinnalla (8). Vaikka lisähyöty ei ole suuren suuri, se on tervetullut suuren riskin potilaille. Se on myös uusi todiste LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisen hyödystä. PCSK9:n estäjillä on saavutettu ennen näkemättömän pieniä LDL-kolesterolipitoisuuksia, jopa alle 0,5 mmol/l. Valtimotautitapahtumat ovat vähentyneet, eikä muutaman vuoden seurannassa ole ilmennyt haittoja kognitionkaan kannalta (9). Korkea hinta estää toistaiseksi PCSK9:n estäjien laajan käytön. Evolokumabi ja alirokumabi on hyväksytty korvattaviksi familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jos muilla keinoin ei päästä tavoiteltuun tulokseen.
Lisää aiheesta
Joko nyt on monipillerin aika?
Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia
Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa
Kirjoittajat
MIKKO SYVÄNNE
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.
TIMO STRANDBERG
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Sidonnaisuudet
Mikko Syvänne:
Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksen kokoava kirjoittaja.
Konsultointipalkkiot (Amgen, Lundbeck, Medaffcon, Orion, Pfizer),
luentopalkkiot (Amgen, MSD, Novartis, Novo Nordisk),
korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Boehringer Ingelheim, Recallmed,
Suomen Diabetesliitto),
osakkeet ja optiot (RemoteA Oy),
matka-, majoitus- ja kokouskulut (Novo Nordisk)
Timo Strandberg:
Dyslipidemian Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtaja.
Konsultointipalkkiot (mm. Amgen, AstraZeneca, MSD, Novo Nordisk Pharma,
Orion, Pfizer, Servier),
tutkimusyhteistyö (Amgen, MSD, Pfizer, Novo Nordisk, IMI, Suomen Akatemia, Kela),
palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University),
tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti),
osakkeet ja optiot (Orion),
matka-, majoitus- ja kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society).
MIKKO SYVÄNNE TIMO STRANDBERG
Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on entistä vankempi
Kommentit
Kuvituskuva 2
Timo Strandberg
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Kuvituskuva 1
Mikko Syvänne
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.
Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on vastikään päivitetty (1). Suosituksessa on vähän uutta, mutta tieteellinen näyttö hoidon perusteista on entistä vahvempi. Veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä, jota kliinisessä työssä arvioidaan LDL-kolesterolin määrityksellä, on tärkein ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Geneettiset tutkimukset ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä ja betonoineet suhteen kausaaliseksi, ei pelkästään tilastolliseksi assosiaatioksi (2).
HDL on edelleen valtimotautiriskin käänteinen merkkiaine ja käyttökelpoinen riskin arvioinnissa. Käsitys kausaalisuudesta on kuitenkin horjunut, sillä yritykset vähentää valtimotaudin vaaraa HDL-kolesterolipitoisuutta kasvattamalla ovat järjestään epäonnistuneet.
Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta.
Runsaasti triglyseridejä sisältävät lipoproteiinit tunkeutuvat valtimoiden intimaan LDL:n tavoin. Ne myös vaikuttavat haitallisesti LDL-hiukkasiin ja lisäävät niiden aterogeenisyyttä. Lisäksi triglyseridit ovat yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöihin: vyötärölihavuuteen, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin, korkeaan verenpaineeseen ja lievään tulehdustilaan.
Elintavat ovat dyslipidemian hoidon ja valtimotautien ehkäisyn perusta, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin aterogeenisiin hiukkasiin. Terveellinen ravinto ja muut elintavat vievät ehkäisyn varhaisemmalle tasolle, sillä ne estävät myös riskitekijöitä eivätkä vain sairauksia.
Dyslipidemian ravitsemushoidon pääperiaatteet ovat ennallaan, mutta "Älä syö voita" -tyyppinen kielteinen, holhoava ja vastustusta herättävä "valistus" on korvautumassa myönteisillä viesteillä: nauti kasviksista ja hedelmistä, suosi kalaa ja täysjyväviljaa, valitse useammin pehmeää kuin kovaa rasvaa (3). Muutkin kuin suoranaisesti dyslipidemiaan liittyvät ravintotekijät, kuten liian suolan välttäminen, ovat tärkeitä. Liikunnalla, tupakoimattomuudella ja alkoholinkäytön pysymisellä kohtuullisena on vaikutuksia myös lipideihin, joskin niiden terveysvaikutukset perustuvat paljolti muuhun.
Tällaiset terveyden edistämisen keinot sopivat kaikille. Pienetkin muutokset ovat tärkeitä, kun ne koskevat suuria ihmisjoukkoja. Dyslipidemian lääkehoitoa harkitaan, kun yksilöllisesti arvioitu sairastumisriski on suuri tai vähintään kohtalainen elintapoihin kohdistuvista keinoista huolimatta (4).
Riskin arviointi noudattaa vakiintunutta menettelyä (5). Jo valtimosairautta potevat sekä perinnöllistä lipidihäiriötä, diabetesta ja munuaistautia sairastavat ovat suuressa vaarassa. Muiden vaaraa arvioidaan FINRISKI-laskurin tai vastaavan arviointityökalun avulla, ja suuren riskin rajana on 10 %:n sairastumis- tai kuolemanriski kymmenen vuoden aikana. Nuorilla riskitekijät projisoidaan 60 vuoden ikään elämänaikaisen riskin arvioimiseksi. Muiden biokemiallisten tai kuvantamistutkimusten tuoma lisähyöty on pieni tai epävarma, eikä niitä suositella laajalti rutiinikäyttöön.
Statiinit ovat edelleen dyslipidemian lääkehoidon kivijalka. Tieteellinen näyttö niiden hyödyllisyydestä (6,7) on niin kiistaton, että sen torjumisyritykset tuottavat vain kummallisia väitteitä tutkimustulosten väärentämisistä ja muista salaliitoista.
Etsetimibi on osoitettu toimivaksi statiinin rinnalla (8). Vaikka lisähyöty ei ole suuren suuri, se on tervetullut suuren riskin potilaille. Se on myös uusi todiste LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisen hyödystä. PCSK9:n estäjillä on saavutettu ennen näkemättömän pieniä LDL-kolesterolipitoisuuksia, jopa alle 0,5 mmol/l. Valtimotautitapahtumat ovat vähentyneet, eikä muutaman vuoden seurannassa ole ilmennyt haittoja kognitionkaan kannalta (9). Korkea hinta estää toistaiseksi PCSK9:n estäjien laajan käytön. Evolokumabi ja alirokumabi on hyväksytty korvattaviksi familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jos muilla keinoin ei päästä tavoiteltuun tulokseen.
Lisää aiheesta
Joko nyt on monipillerin aika?
Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia
Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa
Kirjoittajat
MIKKO SYVÄNNE
LT, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti,
professori h.c.
TIMO STRANDBERG
LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori
Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS
Sidonnaisuudet
Mikko Syvänne:
Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksen kokoava kirjoittaja.
Konsultointipalkkiot (Amgen, Lundbeck, Medaffcon, Orion, Pfizer),
luentopalkkiot (Amgen, MSD, Novartis, Novo Nordisk),
korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Boehringer Ingelheim, Recallmed,
Suomen Diabetesliitto),
osakkeet ja optiot (RemoteA Oy),
matka-, majoitus- ja kokouskulut (Novo Nordisk)
Timo Strandberg:
Dyslipidemian Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtaja.
Konsultointipalkkiot (mm. Amgen, AstraZeneca, MSD, Novo Nordisk Pharma,
Orion, Pfizer, Servier),
tutkimusyhteistyö (Amgen, MSD, Pfizer, Novo Nordisk, IMI, Suomen Akatemia, Kela),
palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University),
tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti),
osakkeet ja optiot (Orion),
matka-, majoitus- ja kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
San Martino
- Viestit: 5514
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Kas vaan! nyt on Aivoviikko
Satuinpa kuuntelemaan STEM-Talk-ohjelman allaolevalta sivulta. Suosittelen!
Kanadalainen aivotutkija dr. Cunnane(280 vertaisarvioitua tutkimusta!) näyttää käyttävän samaa PET- menetelmää kuin Turku...
Alla dr. Cunnacen artikkeli koskien aivojen käyttämää glukoosia ja ketoaineita
Muistiliitto kirjoitti:
Aivoviikko 2018: Vaali aivojasi
https://www.muistiliitto.fi/fi/ajankoht ... i-aivojasi
Satuinpa kuuntelemaan STEM-Talk-ohjelman allaolevalta sivulta. Suosittelen!
STEM-Talk kirjoitti:
Dr. Stephen Cunnane, a Canadian physiologist whose extensive research into Alzheimer’s disease is showing how ketones can be used as part of a prevention approach that helps delay or slow down the onset of Alzheimer’s.
Cunnane is a metabolic physiologist at the University of Sherbrooke in Sherbrooke, Quebec. He is the author of five books, including” Survival of the Fattest: The Key to Human Brain Evolution,” which was published in 2005, and “Human Brain Evolution: Influence of Fresh and Coastal Food Resources,” which was published in 2010.
He has published more than 280 peer-reviewed research papers and was elected to the French National Academy of Medicine in 2009.
https://www.ihmc.us/stemtalk/episode-59/
Kanadalainen aivotutkija dr. Cunnane(280 vertaisarvioitua tutkimusta!) näyttää käyttävän samaa PET- menetelmää kuin Turku...
Alla dr. Cunnacen artikkeli koskien aivojen käyttämää glukoosia ja ketoaineita
Inverse relationship between brain
glucose and ketone metabolism in adults
during short-term moderate dietary
ketosis: A dual tracer quantitative
positron emission tomography study
https://www.ihmc.us/wp-content/uploads/ ... M-2016.pdf
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Jonkinasteisella seurannalla olen ollut havaitsevinani maamme oppineiston eri yhteyksissä ilmaiseman inhon, ainakin ylenkatseen amerikkalais blogistin dr MERCOLA:n esittämiä mielipiteitä kohtaan. Näkemysero liittyy korostetusti kansantautiemme / elämäntapasairauksiemme syntymekamismeihin ja ehkäisy- hoitotapoihin.
Esimerkkimaassa USA:ssa on tuoreesti arvioitu mm sokeritaudin (T1-2DM) kustannuksia ja esiintyvyyttä.
Diabetesta sairastaa yksi kymmenestä jenkistä. Esidiabeetikkoja on kahdeksan joka kymmenestä. Kasvuprosentti oli yli 25 vuosi sitten. Kun Suomen valtion vuosibudjetti liikkuu n. 50 miljardin Euron seutuvilla, USA:n diabeteskustannukset olivat kuusinkestaiset, n. 330 miljardia dollaria. On USA:n veronmaksajien kukkaro tietenkin vastaavasti suurempi mutta tuskin pohjaton sekään.
Surullisinta, pelottavinta ja inhottavinta on se, että kaiken aikaa ”tieteellisesti” väheksytään jopa halveksitaan niitä hoitoperiaatteita, joilla yleiset MetS-syntyiset kansan- / elintapasairaudet ovat nopeasti ja helposti ja ennen kaikkea ilman merkittäviä kustannuksia hoidettavissa.
Tilannetta valvovat konsulimme ovat joko hiilihydraattihumalassa tai ostettuja.
Mercola:
https://articles.mercola.com/sites/arti ... =261951855
Esimerkkimaassa USA:ssa on tuoreesti arvioitu mm sokeritaudin (T1-2DM) kustannuksia ja esiintyvyyttä.
Diabetesta sairastaa yksi kymmenestä jenkistä. Esidiabeetikkoja on kahdeksan joka kymmenestä. Kasvuprosentti oli yli 25 vuosi sitten. Kun Suomen valtion vuosibudjetti liikkuu n. 50 miljardin Euron seutuvilla, USA:n diabeteskustannukset olivat kuusinkestaiset, n. 330 miljardia dollaria. On USA:n veronmaksajien kukkaro tietenkin vastaavasti suurempi mutta tuskin pohjaton sekään.
Surullisinta, pelottavinta ja inhottavinta on se, että kaiken aikaa ”tieteellisesti” väheksytään jopa halveksitaan niitä hoitoperiaatteita, joilla yleiset MetS-syntyiset kansan- / elintapasairaudet ovat nopeasti ja helposti ja ennen kaikkea ilman merkittäviä kustannuksia hoidettavissa.
Tilannetta valvovat konsulimme ovat joko hiilihydraattihumalassa tai ostettuja.
Mercola:
https://articles.mercola.com/sites/arti ... =261951855
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Lisää dr MERCOLAA:
Eilinen uskontohistorian merkkipäivä tuli vietetyksi mietiskelyn merkeissä; lenkki pituudeltaan yli 17 km ja profiilivaihtelultaan 135m aiheutti ehkä rasvanpolton ja kohtuullisen ketoosin seurauksena eräänlaisen tuntien pohdiskelu-”moodin”.
Amerikka lähtöisesti myös meillä Suomessa yliopisto koulutetut asiantuntijat ovat jakaneet voimakkaasti hiilihydraattipainotteisia, rasva-varovaisia (ei juurikaan ”kovia” eläinrasvoja) ja kohtuu proteiinisia suosituksiaan vuosikymmeniä.
Näitä ajatuksia edistämään viriteltiin Kuopioon 1970-luvun alussa oma lääkärijohtoinen ”ravitsemustieteellinen” tiedekunta. Ajatus liittyi laajaempaan lääketieteen koulutuksen hajasijoittamiseen ympäri maata siinä toivossa, että valmistuneet lääkärit olisivat jääneet valmistumisensa jälkeen koulutus-kotikonnuilleen harjoittamaan ammattia.
Koko ”ravitsemustieteellinen” keskustelu, väittely, kiivailu jne on rajoittunut makroravinteisiin (hh, rasvat, valkuaiset) jopa siinä määrin, että ns mikroravinteet on käsitelty ”suositusravitsemuksesta” riittävästi saatavina ja piste. Muut väitteet on helposti käännetty ”tri tolosiksi” nihiloiden ja matalia saantisuosituksia riittävinä pitäen, myrkytystiloilla uhkaillen.
Ottipa dr MERCOLA kuitenkin tämänpäiväisessä puheenvuorossaan esille sen teeman, johon keskustelun pitäisi entistä enemmän keskittyä.
Makro- ja mikroravinteet palvelevat koko ravintoketjussa vain sitä energian alkutuotanto-prosessia, jonka lopputuotteella solut tuottavat mitä moninaisimpia yhdisteitä mitä moninaisinpiin tarpeisiin JA lisäksi huolehtivat oman kuntonsa aina hallittuun solukuolemaan saakka. Sattumalta viime Nobel-kierroksella ei palkittu ”solusiivoukseen” (autophagia) liittyvää tutkimusta, kun vaikkapa rajusti lisääntyvässä Alzheimer-epidemiassa valkuaissyntyinen soluroina lopulta tappaa ko hermosolun.
Kysymyksessä on ”soluenergian” ATP:n tuotantoketju, jossa aikuinen tuottaa 40 l/vrk tätä täysin elämälle välttämätöntä lopputuotetta. Kyseessä on tuotantoketju: AMP —> ADP —> ATP (adenosiini - mono-, di- ja tri-fosfaatti) jossa tri-fosfaatti luovuttaa solutuotanto energia di-fosfaatiksi pelkityen ja mono-fosfaatti toimii indikaattorina, säätelyhanana, jolla prosessia ohjataan. (Jo noin kymmenen vuoden takainen tutkimustieto kertoo, että Berberiini-niminen ”hivenaine” vaikutta voimakkasti energian tuotannon säätelijään (AMP)).
Solujen energia-turbiinit MITOKONDRIOT ovat aivan keskeisessä asemassa sekä energian tuotannossa että energian (ATP —>ADP) luovuttamisessa kemiallisten synteesien tarpeisiin.
Tiedetään, että rasvahapot ovat suoraan kelvollisia raaka-aineita (samoin ketonit) ATP-tuotannossa. Hiilihydraattien osuus on arveluttavampi (erilaiten aktiivisten radikaalien tuotannon vuoksi, joita neutralisoidaa mm antioksidanteilla) ja energia”saalis” on rasvahappoja vähäisempi.
Lopullinen mitokondrioiden hoppus-koppus-temppu tapahtuu sitten niiden rakennekalvojen välisenä elektronien siirtona, kun ADP:n energiataso nostetaan solu”bensaksi”, ATP:ksi.
Tähän solubiologian perustapahtumaan puuttui dr Merkola tämänpäiväisessä blogi-kirjoituksessaan yrittäen täydentää tekstiään filmin-pätkällä tapahtuman strategisessa kohdassa. Mercola korosti myös omega-3 rasvahappojen terveysmerkitystä erityisesti sydänongelmissa.
Oman aikakauteni 60-luvun lääkärikoulutukseen kuuluivat nämä solu-energia jutut vain puutteellisesti, koska mm viimeisin tieto/käsitys on vasta viime vuosina esitettyä. Sitä en tiedä, mikä asema uusimmalla tiedolla on ravitsemus- vs. lääkärikoulutuksessa. Joskus tuntuu, että viime vuosikymmeninä on harrastettu paikallaanmarssia. Itse myönnän avoimesti omat virhekäsitykset ja hiljaa toivon, että maamme maailmanmaineessa oleva tutkijaryhmä joskus puuttuisi verraten vähä lukuisen synnynnäisten mitokondriovaurioiden lisäksi maailmanlaajuisesti tosi suurien ja alati lisääntyvien elintapa- / kansansairauksien selvittelyyn. Aika on jo ajanut puskaselvitysten ohi - joka suhteessa.
Toive olisi, että nuori polvi heräisi (edes vastaväitteisiin), kun nykypolville nettikin on olemassa täysin kattavana tietolähteenä.
Eilinen uskontohistorian merkkipäivä tuli vietetyksi mietiskelyn merkeissä; lenkki pituudeltaan yli 17 km ja profiilivaihtelultaan 135m aiheutti ehkä rasvanpolton ja kohtuullisen ketoosin seurauksena eräänlaisen tuntien pohdiskelu-”moodin”.
Amerikka lähtöisesti myös meillä Suomessa yliopisto koulutetut asiantuntijat ovat jakaneet voimakkaasti hiilihydraattipainotteisia, rasva-varovaisia (ei juurikaan ”kovia” eläinrasvoja) ja kohtuu proteiinisia suosituksiaan vuosikymmeniä.
Näitä ajatuksia edistämään viriteltiin Kuopioon 1970-luvun alussa oma lääkärijohtoinen ”ravitsemustieteellinen” tiedekunta. Ajatus liittyi laajaempaan lääketieteen koulutuksen hajasijoittamiseen ympäri maata siinä toivossa, että valmistuneet lääkärit olisivat jääneet valmistumisensa jälkeen koulutus-kotikonnuilleen harjoittamaan ammattia.
Koko ”ravitsemustieteellinen” keskustelu, väittely, kiivailu jne on rajoittunut makroravinteisiin (hh, rasvat, valkuaiset) jopa siinä määrin, että ns mikroravinteet on käsitelty ”suositusravitsemuksesta” riittävästi saatavina ja piste. Muut väitteet on helposti käännetty ”tri tolosiksi” nihiloiden ja matalia saantisuosituksia riittävinä pitäen, myrkytystiloilla uhkaillen.
Ottipa dr MERCOLA kuitenkin tämänpäiväisessä puheenvuorossaan esille sen teeman, johon keskustelun pitäisi entistä enemmän keskittyä.
Makro- ja mikroravinteet palvelevat koko ravintoketjussa vain sitä energian alkutuotanto-prosessia, jonka lopputuotteella solut tuottavat mitä moninaisimpia yhdisteitä mitä moninaisinpiin tarpeisiin JA lisäksi huolehtivat oman kuntonsa aina hallittuun solukuolemaan saakka. Sattumalta viime Nobel-kierroksella ei palkittu ”solusiivoukseen” (autophagia) liittyvää tutkimusta, kun vaikkapa rajusti lisääntyvässä Alzheimer-epidemiassa valkuaissyntyinen soluroina lopulta tappaa ko hermosolun.
Kysymyksessä on ”soluenergian” ATP:n tuotantoketju, jossa aikuinen tuottaa 40 l/vrk tätä täysin elämälle välttämätöntä lopputuotetta. Kyseessä on tuotantoketju: AMP —> ADP —> ATP (adenosiini - mono-, di- ja tri-fosfaatti) jossa tri-fosfaatti luovuttaa solutuotanto energia di-fosfaatiksi pelkityen ja mono-fosfaatti toimii indikaattorina, säätelyhanana, jolla prosessia ohjataan. (Jo noin kymmenen vuoden takainen tutkimustieto kertoo, että Berberiini-niminen ”hivenaine” vaikutta voimakkasti energian tuotannon säätelijään (AMP)).
Solujen energia-turbiinit MITOKONDRIOT ovat aivan keskeisessä asemassa sekä energian tuotannossa että energian (ATP —>ADP) luovuttamisessa kemiallisten synteesien tarpeisiin.
Tiedetään, että rasvahapot ovat suoraan kelvollisia raaka-aineita (samoin ketonit) ATP-tuotannossa. Hiilihydraattien osuus on arveluttavampi (erilaiten aktiivisten radikaalien tuotannon vuoksi, joita neutralisoidaa mm antioksidanteilla) ja energia”saalis” on rasvahappoja vähäisempi.
Lopullinen mitokondrioiden hoppus-koppus-temppu tapahtuu sitten niiden rakennekalvojen välisenä elektronien siirtona, kun ADP:n energiataso nostetaan solu”bensaksi”, ATP:ksi.
Tähän solubiologian perustapahtumaan puuttui dr Merkola tämänpäiväisessä blogi-kirjoituksessaan yrittäen täydentää tekstiään filmin-pätkällä tapahtuman strategisessa kohdassa. Mercola korosti myös omega-3 rasvahappojen terveysmerkitystä erityisesti sydänongelmissa.
Oman aikakauteni 60-luvun lääkärikoulutukseen kuuluivat nämä solu-energia jutut vain puutteellisesti, koska mm viimeisin tieto/käsitys on vasta viime vuosina esitettyä. Sitä en tiedä, mikä asema uusimmalla tiedolla on ravitsemus- vs. lääkärikoulutuksessa. Joskus tuntuu, että viime vuosikymmeninä on harrastettu paikallaanmarssia. Itse myönnän avoimesti omat virhekäsitykset ja hiljaa toivon, että maamme maailmanmaineessa oleva tutkijaryhmä joskus puuttuisi verraten vähä lukuisen synnynnäisten mitokondriovaurioiden lisäksi maailmanlaajuisesti tosi suurien ja alati lisääntyvien elintapa- / kansansairauksien selvittelyyn. Aika on jo ajanut puskaselvitysten ohi - joka suhteessa.
Toive olisi, että nuori polvi heräisi (edes vastaväitteisiin), kun nykypolville nettikin on olemassa täysin kattavana tietolähteenä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Mielenkiintoinen uutinen Turusta:
LL Milja Holstilan väitöskirja Multimodality imaging of brown adipose tissue tarkastetaan Turun yliopistossa 20.4.2018.
Magneettikuvauksessa (MRI) on edelleen käyttämätöntä potentiaalia. Ruskean rasvan havainnointi voi olla uusi aluevaltaus.
”Pioneerikaudella” 1980-luvun puolivälissä laitepotentiaalin hyödyntäminen vaati runsaasti kokeilua ja pohtimista oli sitten tutkimisen kohteena aivot tai polvi. Nyt ”rutiinikaudella” nappuloiden asennoilla toteutuu rutiinisti laiteasetukset, jotka sulkevat pois tärkeimmät patologiat ns poissulkumenetelmällä; siis ei sitä, tätä tai tuota (mm aivostossa). Tutkimusaika tehostuu.
Siksi ilahduttaa, että edelleen löytyy harrastusta keskeisten mutta vaikeasti tutkittavien anatomis-fysiologisten ongelmien selvittelyyn. Tämmöisessä kohteessa ei riitä pelkkä uteliaisuus. Moninaiset biologiset ja fysikokemialliset vaihtoehdot vaativat ”moniulotteista” ajatteiua, verkostuitumiskykyä erilaisten osaajien kanssa (mm sairaala fyysikot), pelkkä ahkeruus ei riitä.
Tutkimukseen perehtyminen on osaltani vielä tekemättä. Silti haluan jo onnitella Milja Holstilaa MRI-osaamisen edistämisestä toivottaa jatkuvaa kiinnostusta valitsemaansa tutkimusalueeseen, joka ei ole helpoimmasta päästä, mutta sallii siitä huolimatta ”hyvänä lääkärinä olemisen”.
LL Milja Holstilan väitöskirja Multimodality imaging of brown adipose tissue tarkastetaan Turun yliopistossa 20.4.2018.
Magneettikuvauksessa (MRI) on edelleen käyttämätöntä potentiaalia. Ruskean rasvan havainnointi voi olla uusi aluevaltaus.
”Pioneerikaudella” 1980-luvun puolivälissä laitepotentiaalin hyödyntäminen vaati runsaasti kokeilua ja pohtimista oli sitten tutkimisen kohteena aivot tai polvi. Nyt ”rutiinikaudella” nappuloiden asennoilla toteutuu rutiinisti laiteasetukset, jotka sulkevat pois tärkeimmät patologiat ns poissulkumenetelmällä; siis ei sitä, tätä tai tuota (mm aivostossa). Tutkimusaika tehostuu.
Siksi ilahduttaa, että edelleen löytyy harrastusta keskeisten mutta vaikeasti tutkittavien anatomis-fysiologisten ongelmien selvittelyyn. Tämmöisessä kohteessa ei riitä pelkkä uteliaisuus. Moninaiset biologiset ja fysikokemialliset vaihtoehdot vaativat ”moniulotteista” ajatteiua, verkostuitumiskykyä erilaisten osaajien kanssa (mm sairaala fyysikot), pelkkä ahkeruus ei riitä.
Tutkimukseen perehtyminen on osaltani vielä tekemättä. Silti haluan jo onnitella Milja Holstilaa MRI-osaamisen edistämisestä toivottaa jatkuvaa kiinnostusta valitsemaansa tutkimusalueeseen, joka ei ole helpoimmasta päästä, mutta sallii siitä huolimatta ”hyvänä lääkärinä olemisen”.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Milja Hostila hoiteli väitöhommansa ja tulos on saatavissa / luettavissa osoitteessa:
http://www.utupub.fi/handle/10024/144705
Sisältö ei ehkä avaudu edes lukion fysiikan erinomaisesti suorittaneillekaan. Haastan kuitenkin yrittämään.
Oli pakko onnitella:
Sydämelliset onnittelut Miljalle!
On hienoa, että MRI:llä on potentiaalia, lisääkin vielä keksitään.
Mieleen palaavat 1980-luvun vuodet, kun Tilkassa pioneerit puuhastelivat matala-kenttä MRI:n kanssa. Silloin etsittiin sopivia (potilas)tutkimuskohteita ja sovelluksia. Oli myös mahtavaa seurata, kun valtakunnan (lue Instrumentariumin) MRI-huippu tajusi rakentavansa hienoa (potilas)tutkimuslaitetta hilavitkuttimien sijaan.
Olet lähellä metabolian peruskysymyksiä. Voit osaltasi auttaa perustotuuksien selvittelyssä. Edelleen harhaillaan monin tavoin, mikä parhaiten näkyy MetS:n erilaisten muotojen tilastokehityksessä.
Toivotan menestystä ja voimia jatkamiseen.
http://www.utupub.fi/handle/10024/144705
Sisältö ei ehkä avaudu edes lukion fysiikan erinomaisesti suorittaneillekaan. Haastan kuitenkin yrittämään.
Oli pakko onnitella:
Sydämelliset onnittelut Miljalle!
On hienoa, että MRI:llä on potentiaalia, lisääkin vielä keksitään.
Mieleen palaavat 1980-luvun vuodet, kun Tilkassa pioneerit puuhastelivat matala-kenttä MRI:n kanssa. Silloin etsittiin sopivia (potilas)tutkimuskohteita ja sovelluksia. Oli myös mahtavaa seurata, kun valtakunnan (lue Instrumentariumin) MRI-huippu tajusi rakentavansa hienoa (potilas)tutkimuslaitetta hilavitkuttimien sijaan.
Olet lähellä metabolian peruskysymyksiä. Voit osaltasi auttaa perustotuuksien selvittelyssä. Edelleen harhaillaan monin tavoin, mikä parhaiten näkyy MetS:n erilaisten muotojen tilastokehityksessä.
Toivotan menestystä ja voimia jatkamiseen.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Kyllä Turussa osataan, onhan Turun Akatemia pohjoismaiden kolmas yliopisto Uppsalan ja Tarton jälkeen.
Tosin siitä sitten tehtiinkin Helsingin yliopisto ja Turussa piti ottaa uusi alku. Tunnettuja lääketieteen
guruja nykyajassa voidaan mainita mm. prof. Juhani Knuuti.
Tosin siitä sitten tehtiinkin Helsingin yliopisto ja Turussa piti ottaa uusi alku. Tunnettuja lääketieteen
guruja nykyajassa voidaan mainita mm. prof. Juhani Knuuti.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
...ja jonka johtamassa laitoksessa osa töistä tehtiinkin (PET).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Lääkärilehti 27.04.2018, tiedepääkirjoitus
Kolmisen vuosikymmentä olen kysellyt lääketieteen opiskelijoilta (kandidaateilta) mitä tiedät insuliiniresistenssistä ja kuinka se teille opetetaan. Sanana insuliiniresistenssi on ollut ilman muuta tuttu. Samaa ei voi sanoa sanan sisällöstä ja sen tajuamisesta.
Jopa WHO tulkitsi insuliiniresistenssin joitakin vuosia sitten metabolisen oireyhtymän (MetS) aiheuttajaksi.
Hannu Järveläisen tiedepääkirjoitus valottaa uutta insuliinisesistenssin tulkintaa mielenkiintoisella tavalla.
Insuliiniresistenssin valtavan yleisyyden ja terveysmerkityksen vuoksi kopion koko artikkelin kiinnostuneiden luettavaksi.
Uusi täsmälääkeryhmä näköpiirissä tyypin 2 diabetekseen
Hannu Järveläinen
LKT, sisätautiopin professori
Turun yliopisto ja Satakunnan keskussairaala
Proteiinityrosiinifosfataasi 1B:n ja sen estäjämolekyylien vaikutus insuliinin ja
leptiinin signalointiin.
Tyypin 2 diabeteksen patogeneesissä lihavuuteen liittyvällä insuliiniresistenssillä on tunnetusti keskeinen rooli (1). Sekä lihavuuden että insuliiniresistenssin kehittymisessä tyrosiinifosfataasi 1B on yksi avainmolekyyleistä. Tämä perustuu sen kykyyn vaimentaa leptiinin ja insuliinin signalointia (Liitekuva 1 pääkirjoituksen sähköisessä versiossa, http://www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 17/2018). Näin ollen tyrosiinifosfataasi 1B:n esto on rationaalinen hoitomuoto lihaville tyypin 2 diabeetikoille (2).
Erilaisia tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjiä tunnetaan nykyään suuri joukko. Pelkästään luonnosta niitä on löydetty kolmen viime vuoden aikana kymmeniä (3), ja lisäksi akateemiset tutkijat ja lääketeollisuus ovat onnistuneet kehittämään useita synteettisiä tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjiä (4). Niiden biologinen hyötyosuus on kuitenkin ollut huono, eivätkä ne ole olleet riittävän selektiivisiä. Onkin ehditty epäillä, ettei tyrosiinifosfataasi 1B:n estoon perustuvia lääkkeitä kyetä kehittämään lainkaan.
Tyrosiinifosfataasi 1B:n esto näyttää rationaaliselta hoitomuodolta.
Kesällä 2017 tämä epäily voitiin unohtaa. Stephanie Stanford työtovereineen onnistui kehittämään pienen molekyylipainon proteiinityrosiinifosfataasin (low-molecular-weight protein tyrosine phosphatase, LMPTP) toimintaa selektiivisesti estävän molekyylin, jonka hyötyosuus suun kautta otettuna on hyvä. Se tehosti insuliinin signalointia hiirten maksasoluissa ja paransi rasvadieetillä aiheutetun diabeteksen (5). Tämän jälkeen julkaistussa toisessa tutkimuksessa tutkijat kehittivät pienimolekyylisen tyrosiinifosfataasi 1B:n spesifisen estäjän (DPM-1001), joka glukoosiaineenvaihdunnan parantamisen lisäksi vähensi myös hiirten ylipainoa (6).
Kolmas esimerkki ovat Yangin ja työryhmän tutkimukset, joissa on osoitettu lakkakäävästä (Ganoderma lucidum) eristetyn proteoglykaanin (Fudan-Yueyang Ganoderma lucidum, FYGL) tehostavan insuliinin signalointia sekä maksa- että luurankolihassoluissa ja näin vähentävän verensokeria insuliinille resistenteillä hiirillä (7,8). Se laskee myös lihavien hiirten painoa (8). Yangin ja työryhmän tutkimukset tuovat mieleen statiinien historian: nekin löydettiin alun perin luonnosta ja sittemmin niistä tuli hyperkolesterolemian hoidon peruslääke.
Mikäli kokeellisista hiirimalleista saadut tulokset spesifisillä tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjillä voidaan toistaa ihmisillä ilman merkittäviä haittavaikutuksia, näköpiirissä on vihdoinkin todellista uutta valoa lihavien potilaiden tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Kun kyse on maailmanlaajuiseksi pandemiaksi kasvaneesta sairaudesta, tätä todella tarvitaan
Kolmisen vuosikymmentä olen kysellyt lääketieteen opiskelijoilta (kandidaateilta) mitä tiedät insuliiniresistenssistä ja kuinka se teille opetetaan. Sanana insuliiniresistenssi on ollut ilman muuta tuttu. Samaa ei voi sanoa sanan sisällöstä ja sen tajuamisesta.
Jopa WHO tulkitsi insuliiniresistenssin joitakin vuosia sitten metabolisen oireyhtymän (MetS) aiheuttajaksi.
Hannu Järveläisen tiedepääkirjoitus valottaa uutta insuliinisesistenssin tulkintaa mielenkiintoisella tavalla.
Insuliiniresistenssin valtavan yleisyyden ja terveysmerkityksen vuoksi kopion koko artikkelin kiinnostuneiden luettavaksi.
Uusi täsmälääkeryhmä näköpiirissä tyypin 2 diabetekseen
Hannu Järveläinen
LKT, sisätautiopin professori
Turun yliopisto ja Satakunnan keskussairaala
Proteiinityrosiinifosfataasi 1B:n ja sen estäjämolekyylien vaikutus insuliinin ja
leptiinin signalointiin.
Tyypin 2 diabeteksen patogeneesissä lihavuuteen liittyvällä insuliiniresistenssillä on tunnetusti keskeinen rooli (1). Sekä lihavuuden että insuliiniresistenssin kehittymisessä tyrosiinifosfataasi 1B on yksi avainmolekyyleistä. Tämä perustuu sen kykyyn vaimentaa leptiinin ja insuliinin signalointia (Liitekuva 1 pääkirjoituksen sähköisessä versiossa, http://www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 17/2018). Näin ollen tyrosiinifosfataasi 1B:n esto on rationaalinen hoitomuoto lihaville tyypin 2 diabeetikoille (2).
Erilaisia tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjiä tunnetaan nykyään suuri joukko. Pelkästään luonnosta niitä on löydetty kolmen viime vuoden aikana kymmeniä (3), ja lisäksi akateemiset tutkijat ja lääketeollisuus ovat onnistuneet kehittämään useita synteettisiä tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjiä (4). Niiden biologinen hyötyosuus on kuitenkin ollut huono, eivätkä ne ole olleet riittävän selektiivisiä. Onkin ehditty epäillä, ettei tyrosiinifosfataasi 1B:n estoon perustuvia lääkkeitä kyetä kehittämään lainkaan.
Tyrosiinifosfataasi 1B:n esto näyttää rationaaliselta hoitomuodolta.
Kesällä 2017 tämä epäily voitiin unohtaa. Stephanie Stanford työtovereineen onnistui kehittämään pienen molekyylipainon proteiinityrosiinifosfataasin (low-molecular-weight protein tyrosine phosphatase, LMPTP) toimintaa selektiivisesti estävän molekyylin, jonka hyötyosuus suun kautta otettuna on hyvä. Se tehosti insuliinin signalointia hiirten maksasoluissa ja paransi rasvadieetillä aiheutetun diabeteksen (5). Tämän jälkeen julkaistussa toisessa tutkimuksessa tutkijat kehittivät pienimolekyylisen tyrosiinifosfataasi 1B:n spesifisen estäjän (DPM-1001), joka glukoosiaineenvaihdunnan parantamisen lisäksi vähensi myös hiirten ylipainoa (6).
Kolmas esimerkki ovat Yangin ja työryhmän tutkimukset, joissa on osoitettu lakkakäävästä (Ganoderma lucidum) eristetyn proteoglykaanin (Fudan-Yueyang Ganoderma lucidum, FYGL) tehostavan insuliinin signalointia sekä maksa- että luurankolihassoluissa ja näin vähentävän verensokeria insuliinille resistenteillä hiirillä (7,8). Se laskee myös lihavien hiirten painoa (8). Yangin ja työryhmän tutkimukset tuovat mieleen statiinien historian: nekin löydettiin alun perin luonnosta ja sittemmin niistä tuli hyperkolesterolemian hoidon peruslääke.
Mikäli kokeellisista hiirimalleista saadut tulokset spesifisillä tyrosiinifosfataasi 1B:n estäjillä voidaan toistaa ihmisillä ilman merkittäviä haittavaikutuksia, näköpiirissä on vihdoinkin todellista uutta valoa lihavien potilaiden tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Kun kyse on maailmanlaajuiseksi pandemiaksi kasvaneesta sairaudesta, tätä todella tarvitaan
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Lääkärilehti 04.05.2018
”Pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä”
”Pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä”
Ylihoito ja ylidiagnostiikka olivat esillä viime viikolla Helsingissä, kun kardiologi, JAMA Internal Medicine -lehden päätoimittaja, professori Rita Redberg luennoi aiheesta Helsingin yliopistossa.
Hänen mukaansa esimerkiksi erilaisten tutkimusten tai hoitojen määräämisestä tulee lääkärille toisinaan kuin refleksi.
Redberg uskoo, että monesti potilaalle riittää puhuminen ja potilaan rauhoittelu.
– Olemme omaksuneet ajattelumallin, että meidän lääkärien täytyy aina määrätä testi tai hoito. Joskus ne ovat tietenkin tarpeen, mutta meidän pitäisi muistaa, että voimme monesti auttaa potilaita puhumallakin. Meidän pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä. Minulle se tarkoittaa, että autamme potilaita voimaan paremmin. Siihen ei aina tarvita teknologiaa, hän sanoo.
Myös hoitosuosituksiin päätyy hänen mukaansa asioita, joita tutkimusnäyttö ei selkeästi tue.
Hän esitti luennossaan tuloksia tietokonetomografialla tehdystä keuhkosyöpäseulonnasta.
Yhdysvaltalaisessa, kaikkein suotuisimpia tuloksia saavuttaneessa tutkimuksessa yli puolella 2100 tutkitusta löytyi lisäselvittelyjä vaatineita kyhmyjä. Syöpä todettiin 31 potilaalla.
Seulonnat otettiin Yhdysvalloissa silti julkisrahoitteiseen Medicare-ohjelmaan, vastoin neuvoa antavan komission suositusta, Redberg kummasteli. Hän on komission jäsen.
Redberg otti puheessaan esille myös muun muassa statiinit. Niiden hyöty primaaripreventiossa on Redbergin mukaan vaatimaton ja haittoja aliarvioidaan.
Esillä oli myös ORBITA-tutkimus, jonka tuloksia julkaistiin hiljattain Lancetissa. Siinä 200 sepelvaltimopotilasta, joilla oli vakaa rintakipuoireisto ja merkittävä sepelvaltimoahtauma, satunnaistettiin joko pallolaajennukseen tai lumetoimenpiteeseen. Kuuden viikon seurannassa potilaiden rintakipuoireissa ei ollut eroa. Kukaan potilaista ei kuollut.
Luennon järjesti kansainvälinen CLUE Working Group, jossa on useita kokeneita urologian ja tutkimusmenetelmien osaajia. Kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta johtaa ryhmää.
Tikkisen mukaan ilmapiiri on muuttumassa suotuisammaksi ylihoidon ja ylidiagnostiikan tiedostamisen suhteen.
– Muutoksia vaaditaan monella tasolla, koska kannustimet liikaan lääketieteeseen ovat monisyisiä, hän sanoo.
Redbergin luento on katsottavissa Youtubessa.
Suomalaismeemit pääsevät JAMAan
Ennen luentoa Rita Redberg oli tuomariston jäsen tapahtumassa, jossa eri alojen opiskelijat esittelivät ideoitaan ylidiagnosoinnin ja ylihoidon vähentämiseksi. Nopeatempoisen esityskisan voitti ryhmä, joka haluaa vähentää turhien lääkkeiden käyttöä edistämällä lääkehoidon kokonaisarvioinnin käyttöä eri keinoin. Kisa oli elokuussa Helsingissä järjestettävän Too Much Medicine –symposiumin ennakkotapahtuma. Sen järjestivät symposiumin kanssa yhteistyössä Helsinki Think Company.
Ryhmä, joka alkoi julkaista ylihoidon vastaisia meemejä Instagram-tilillä ebm.memes, saa meemejään JAMA Internal Medicine –lehden potilasosioon.
Tunnettu lääketieteen vaikuttaja kävi Helsingissä kertomassa lääketieteen yleisiä totuuksia. Onko vaikutusta vai lääkitäänkö edelleen käypähoitosuositus Suomen tapaan lääkemarkkinoinnin keihäänkärkenä.
”Pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä”
”Pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä”
Ylihoito ja ylidiagnostiikka olivat esillä viime viikolla Helsingissä, kun kardiologi, JAMA Internal Medicine -lehden päätoimittaja, professori Rita Redberg luennoi aiheesta Helsingin yliopistossa.
Hänen mukaansa esimerkiksi erilaisten tutkimusten tai hoitojen määräämisestä tulee lääkärille toisinaan kuin refleksi.
Redberg uskoo, että monesti potilaalle riittää puhuminen ja potilaan rauhoittelu.
– Olemme omaksuneet ajattelumallin, että meidän lääkärien täytyy aina määrätä testi tai hoito. Joskus ne ovat tietenkin tarpeen, mutta meidän pitäisi muistaa, että voimme monesti auttaa potilaita puhumallakin. Meidän pitää arvostaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää lääketieteessä. Minulle se tarkoittaa, että autamme potilaita voimaan paremmin. Siihen ei aina tarvita teknologiaa, hän sanoo.
Myös hoitosuosituksiin päätyy hänen mukaansa asioita, joita tutkimusnäyttö ei selkeästi tue.
Hän esitti luennossaan tuloksia tietokonetomografialla tehdystä keuhkosyöpäseulonnasta.
Yhdysvaltalaisessa, kaikkein suotuisimpia tuloksia saavuttaneessa tutkimuksessa yli puolella 2100 tutkitusta löytyi lisäselvittelyjä vaatineita kyhmyjä. Syöpä todettiin 31 potilaalla.
Seulonnat otettiin Yhdysvalloissa silti julkisrahoitteiseen Medicare-ohjelmaan, vastoin neuvoa antavan komission suositusta, Redberg kummasteli. Hän on komission jäsen.
Redberg otti puheessaan esille myös muun muassa statiinit. Niiden hyöty primaaripreventiossa on Redbergin mukaan vaatimaton ja haittoja aliarvioidaan.
Esillä oli myös ORBITA-tutkimus, jonka tuloksia julkaistiin hiljattain Lancetissa. Siinä 200 sepelvaltimopotilasta, joilla oli vakaa rintakipuoireisto ja merkittävä sepelvaltimoahtauma, satunnaistettiin joko pallolaajennukseen tai lumetoimenpiteeseen. Kuuden viikon seurannassa potilaiden rintakipuoireissa ei ollut eroa. Kukaan potilaista ei kuollut.
Luennon järjesti kansainvälinen CLUE Working Group, jossa on useita kokeneita urologian ja tutkimusmenetelmien osaajia. Kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta johtaa ryhmää.
Tikkisen mukaan ilmapiiri on muuttumassa suotuisammaksi ylihoidon ja ylidiagnostiikan tiedostamisen suhteen.
– Muutoksia vaaditaan monella tasolla, koska kannustimet liikaan lääketieteeseen ovat monisyisiä, hän sanoo.
Redbergin luento on katsottavissa Youtubessa.
Suomalaismeemit pääsevät JAMAan
Ennen luentoa Rita Redberg oli tuomariston jäsen tapahtumassa, jossa eri alojen opiskelijat esittelivät ideoitaan ylidiagnosoinnin ja ylihoidon vähentämiseksi. Nopeatempoisen esityskisan voitti ryhmä, joka haluaa vähentää turhien lääkkeiden käyttöä edistämällä lääkehoidon kokonaisarvioinnin käyttöä eri keinoin. Kisa oli elokuussa Helsingissä järjestettävän Too Much Medicine –symposiumin ennakkotapahtuma. Sen järjestivät symposiumin kanssa yhteistyössä Helsinki Think Company.
Ryhmä, joka alkoi julkaista ylihoidon vastaisia meemejä Instagram-tilillä ebm.memes, saa meemejään JAMA Internal Medicine –lehden potilasosioon.
Tunnettu lääketieteen vaikuttaja kävi Helsingissä kertomassa lääketieteen yleisiä totuuksia. Onko vaikutusta vai lääkitäänkö edelleen käypähoitosuositus Suomen tapaan lääkemarkkinoinnin keihäänkärkenä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Tiedoksi (virallisen) opin haluisille:
Aihe: Studia Medicina -yleisöluento 16.5.2018
Studia Medicina -yleisöluento; Diabetes – lääkkeitä, laitteita, leikkauksia 16.5.2018 klo 17.00-19.00
Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8
klo 17.00 Professori, ylilääkäri Leo Niskanen, HUS: Tyypin 2 diabeteksen uudistuva lääkehoito
klo 17.30 Osastonlääkäri Anna-Kaisa Tuomaala, HUS: Teknologia diabeteksen hoidon tukena
klo 18.00 Osastonylilääkäri Marko Lempinen, HUS: Haimansiirrot diabeteksen hoidossa
klo 18.30 Yleisökysymykset ja keskustelu
Puheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen
Kahvitarjoilu klo 16.00
Tervetuloa!
Järjestäjät: Biomedicum Helsinki -säätiö, HUS, Lääketieteellinen tiedekunta
Aihe: Studia Medicina -yleisöluento 16.5.2018
Studia Medicina -yleisöluento; Diabetes – lääkkeitä, laitteita, leikkauksia 16.5.2018 klo 17.00-19.00
Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8
klo 17.00 Professori, ylilääkäri Leo Niskanen, HUS: Tyypin 2 diabeteksen uudistuva lääkehoito
klo 17.30 Osastonlääkäri Anna-Kaisa Tuomaala, HUS: Teknologia diabeteksen hoidon tukena
klo 18.00 Osastonylilääkäri Marko Lempinen, HUS: Haimansiirrot diabeteksen hoidossa
klo 18.30 Yleisökysymykset ja keskustelu
Puheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen
Kahvitarjoilu klo 16.00
Tervetuloa!
Järjestäjät: Biomedicum Helsinki -säätiö, HUS, Lääketieteellinen tiedekunta
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
NETFLIX : https://www.youtube.com/watch?v=zhgxe81e83w
Kopio: karppis / "leivän ylistys" / karppaus.info
korvaa yhdellä esityksellä yli kymmenvuotisen kirjoitteluni ja vastavirtaan uimisen keto-ravitsemuksen (vhh, karppaus jne) paremmuudesta "suositus ravitsemukseen" verrattuna. En ole katkera. Yli 18 vuotta kestänyt keto-ravitsemus on mahdollistanut kohdallani terveyden ja suorituskyvyn säilymisen korkeaan ikään saakka.
Toivottavasti linkkiä ei sensuroida. Esitys on erinomainen englanniksi puhuttuna ja espanjaksi tekstitettynä. Onneksi suomalaiset ovat jo kielitaitoisia.
"Ajattelen negatiivisesti, siksi olen" ja pelkään, että "virallisen viisauden" voima riittää ohjelman suomennetun version esittämisen sensuroimiseen.
Tuore esimerkki kieltämisestä oli taannoinen keskustelu julkisessa mediassa, joka koski diabeetikon jatkuvaa verensokerin mittausta. Itse menetelmää kehuttiin (eikä suotta), kunnallisia toisistaan poikkeavia ratkaisuja ihmeteltiin ja ulkomaan hankinnat tulkittiin salakuljetukseksi, kun muut hankintakanavat on saatu mahdollisuuksien mukaan tukituiksi. Pelätäänköhän "piireissä" (leipä/kuitu-)sokeritotuuden paljastumista?
Kuuleeko Jari?
Kopio: karppis / "leivän ylistys" / karppaus.info
korvaa yhdellä esityksellä yli kymmenvuotisen kirjoitteluni ja vastavirtaan uimisen keto-ravitsemuksen (vhh, karppaus jne) paremmuudesta "suositus ravitsemukseen" verrattuna. En ole katkera. Yli 18 vuotta kestänyt keto-ravitsemus on mahdollistanut kohdallani terveyden ja suorituskyvyn säilymisen korkeaan ikään saakka.
Toivottavasti linkkiä ei sensuroida. Esitys on erinomainen englanniksi puhuttuna ja espanjaksi tekstitettynä. Onneksi suomalaiset ovat jo kielitaitoisia.
"Ajattelen negatiivisesti, siksi olen" ja pelkään, että "virallisen viisauden" voima riittää ohjelman suomennetun version esittämisen sensuroimiseen.
Tuore esimerkki kieltämisestä oli taannoinen keskustelu julkisessa mediassa, joka koski diabeetikon jatkuvaa verensokerin mittausta. Itse menetelmää kehuttiin (eikä suotta), kunnallisia toisistaan poikkeavia ratkaisuja ihmeteltiin ja ulkomaan hankinnat tulkittiin salakuljetukseksi, kun muut hankintakanavat on saatu mahdollisuuksien mukaan tukituiksi. Pelätäänköhän "piireissä" (leipä/kuitu-)sokeritotuuden paljastumista?
Kuuleeko Jari?
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1901
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA VUONNA 2018
Mainitsin lähimenneisyydessä yli 18 vuoden "synnissä"elämisen keto-dieetin voimalla (vhh, karppaus, ketogeeninen ravitsemus ja LCHF). En luvannut palata suositusruokavalioon. Valinnan painavin syy oli yritys palautta menetetty terveys.
Ihmisten (potilaiden) hoito perustuu paljolti laboratoriotutkimusten "numeroihin" (numerolääketiede) ja potilaiden hoidot toteutetaan yleisesti "määräämällä" lääkkeet, myös ennaltaehkäisevästi (mm kolesterolilääkkeet, statiinit).
Halusin nähdä, miltä näytti "numerolääketiede" iäkkään kroonikon kohdalla, kun lähihistoriaan kuului hallittu (helppo) painon säätely BMI 25 -> 23+ tasoon (76 kg -> 71kg).
Kevätkuukausina kului kahdelta henkilöltä mansikoita 2kg per 2pv varsin säännöllisesti ja joskus tosi maukasta patonkia (juuren avulla leivottu Barra Gallega erikoispatonki). Siis huikentelua tiukimmasta keto-dieetistä mutta hyvin ravitseva (lue järeä) päivittäinen itseteko pääruoka ja jotakin ammulla (usein luomu-vuohenjugurttia rasva% 5,6) ja iltaiset juustot myös vuohen ja yli 40%. Punaviiniä kului, mistä vähän kihti varoitteli.
Laboratoriolähete oli kattava (HUSLAB). Luettelen keskiset havainnot lyhyin kommentein:
"kolesterolit":
Kokonaiskolesteroli 3.7 mmol/l. Vaihtuivatkohan näytteet jonkun "virallisemman" kanssa? Ei, tunnistin muista.
Trigly 0,69 "
HDL 1.06 " Aiemmin noin 1,5. Liittynee painonlasku-projektiin.
LDL 2.2 " aiemmin noin 3.2 - " -
Apo-suhde 0,67 Jep!
"kihtikoe":
Uraatti 297 umol/l Lääkittynä kelvollinen
Maksakokeet:
Alat 25 U/l
GT 33 U/l Ei rasvamaksaa tai kirroosia. Huom! rasvamaksan suurin aiheuttaja on sokerit / hiilihydr. (uskokaa jo!).
Munuaiset:
Krea 72 mmol/l Ei munuaisongelmia (kuten ei silmäongelmiakaan eli pienet valtimot ok. Silmänpohjakuvaus: normaali)
"Sokerit"
Paastosokeri 6.8 mmol/l Tähtiä näkyi. Omamittaus noin 6 mmol/l tai alle. Kolmen vrk.n "varrasleipäkokeilussa" pääsin tasolle 8.3.
HbA1c 35 mmol/mol Taitaa olla jotakin 5,5%. Remissiossa ollaan pysytty, kun on opittu ja uskallettu. Harvinaista herkkua nyky-
päivän Suomessa. Onneksi maailman osaaminen on kaatumassa Suomen lääketieteen niskaan.
"Herkkä tulehdusmittari"
hsCRP 1.85 mg/l Itselläni korkeahko. Toisaalta kihti ja tuore jalkaterän rasitusvamma voivat vaikuttaa.
"Eturauhaskokeet".
PSA 0.22 ug/l Eipä ole oireitakaan.
PSA-V <0.1 ug/l
Ainoa tähti liittyi paastosokeriin. Listan vielä jatkuva loppupätkä oli "normaalia", kuten ylläoleva, suorastaan tavoiteltuakin.
Lupasin olla palaamatta suositusruokavalioon runsaine hiilihydraatteineen ym uskomuksineen. Pikkuviat korjaillaan kuten autoissa - tarvittaessa. Niihin on valtavaa osaamista Suomessakin (autoista en ole varma).
Sellaista saarnamiestä (naista) ei olekaan, joka saisi aikaan kääntymyksen nykyisestä.
Ihmisten (potilaiden) hoito perustuu paljolti laboratoriotutkimusten "numeroihin" (numerolääketiede) ja potilaiden hoidot toteutetaan yleisesti "määräämällä" lääkkeet, myös ennaltaehkäisevästi (mm kolesterolilääkkeet, statiinit).
Halusin nähdä, miltä näytti "numerolääketiede" iäkkään kroonikon kohdalla, kun lähihistoriaan kuului hallittu (helppo) painon säätely BMI 25 -> 23+ tasoon (76 kg -> 71kg).
Kevätkuukausina kului kahdelta henkilöltä mansikoita 2kg per 2pv varsin säännöllisesti ja joskus tosi maukasta patonkia (juuren avulla leivottu Barra Gallega erikoispatonki). Siis huikentelua tiukimmasta keto-dieetistä mutta hyvin ravitseva (lue järeä) päivittäinen itseteko pääruoka ja jotakin ammulla (usein luomu-vuohenjugurttia rasva% 5,6) ja iltaiset juustot myös vuohen ja yli 40%. Punaviiniä kului, mistä vähän kihti varoitteli.
Laboratoriolähete oli kattava (HUSLAB). Luettelen keskiset havainnot lyhyin kommentein:
"kolesterolit":
Kokonaiskolesteroli 3.7 mmol/l. Vaihtuivatkohan näytteet jonkun "virallisemman" kanssa? Ei, tunnistin muista.
Trigly 0,69 "
HDL 1.06 " Aiemmin noin 1,5. Liittynee painonlasku-projektiin.
LDL 2.2 " aiemmin noin 3.2 - " -
Apo-suhde 0,67 Jep!
"kihtikoe":
Uraatti 297 umol/l Lääkittynä kelvollinen
Maksakokeet:
Alat 25 U/l
GT 33 U/l Ei rasvamaksaa tai kirroosia. Huom! rasvamaksan suurin aiheuttaja on sokerit / hiilihydr. (uskokaa jo!).
Munuaiset:
Krea 72 mmol/l Ei munuaisongelmia (kuten ei silmäongelmiakaan eli pienet valtimot ok. Silmänpohjakuvaus: normaali)
"Sokerit"
Paastosokeri 6.8 mmol/l Tähtiä näkyi. Omamittaus noin 6 mmol/l tai alle. Kolmen vrk.n "varrasleipäkokeilussa" pääsin tasolle 8.3.
HbA1c 35 mmol/mol Taitaa olla jotakin 5,5%. Remissiossa ollaan pysytty, kun on opittu ja uskallettu. Harvinaista herkkua nyky-
päivän Suomessa. Onneksi maailman osaaminen on kaatumassa Suomen lääketieteen niskaan.
"Herkkä tulehdusmittari"
hsCRP 1.85 mg/l Itselläni korkeahko. Toisaalta kihti ja tuore jalkaterän rasitusvamma voivat vaikuttaa.
"Eturauhaskokeet".
PSA 0.22 ug/l Eipä ole oireitakaan.
PSA-V <0.1 ug/l
Ainoa tähti liittyi paastosokeriin. Listan vielä jatkuva loppupätkä oli "normaalia", kuten ylläoleva, suorastaan tavoiteltuakin.
Lupasin olla palaamatta suositusruokavalioon runsaine hiilihydraatteineen ym uskomuksineen. Pikkuviat korjaillaan kuten autoissa - tarvittaessa. Niihin on valtavaa osaamista Suomessakin (autoista en ole varma).
Sellaista saarnamiestä (naista) ei olekaan, joka saisi aikaan kääntymyksen nykyisestä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa