NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvoja: Timo Kuusela

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 13 Maalis 2020 13:14

Lääkärilehti 13.03. keskustelua:



Mieliharmin medikalisaatio
Kari Raivio

Suomen Lääkärilehden (8/2020) pääkirjoitus oli otsikoitu "Medikalisaatiosta on puhuttava" (1). Yksi tämän ilmiön kukoistavimpia alueita on mielenterveys.

Mielisairaus on leimaavana pidetty sana, jonka sijaan on korrektia puhua mielenterveyden ongelmista tai häiriöistä. Nekin katsotaan kuitenkin sairauksiksi, joille ICD-10 ja DSM-5 antavat diagnoosikriteerit. Terveyskirjaston mukaan joka viides mutta Mielenterveysseuran mukaan joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöistä. Kansallinen mielenterveysstrategia antaa esiintyvyydeksi lähes 20 % ja elinikäiseksi riskiksi lähes 50 %. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) tiedote väittää (1.7.2019), että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveyden ongelmista.

Tämänkin ongelman suurentelu pikemminkin pahentaa kuin parantaa asiaa. Sen takana on monesti löysä kielenkäyttö (oire–ongelma–häiriö–sairaus) ja valikoiva tai virheellinen tutkimustulosten tulkinta. Esimerkiksi SYL perusti väitteensä opiskelijoiden terveystutkimukseen (KOTT2016), johon vastanneista osalla oli diagnosoitu masennus (9 %) tai ahdistuneisuus (7 %). Itse raportoiduista "häiriöistä" yleisin oli "runsas stressi", josta valitti kärsivänsä 33 %. Tavallisimpia syitä olivat esiintymisen vaikeus ja otteen saaminen opiskelusta. Psykiatrille oli hakeutunut alle 10 % vastanneista. Tuoreemmassa 28 maan Eurostudent -tutkimuksessa vain 9 % suomalaisista opiskelijoista ilmoitti opintoja haittaavista mielenterveysongelmista.

Niin opiskelijoiden kuin meidän muidenkin elämässä on myötä- ja vastoinkäymisiä, joihin voi liittyä vahvoja tunteita, iloja ja pettymyksiä. Useimmat meistä selviävät niistä ja jatkavat eteenpäin. Toisilla pahoinvointi pitkittyy ja vaikeuttaa normaalia elämänmenoa. Asiantuntija-apu voi olla tarpeen, kun määritellään terveyden ja sairauden rajaa, joka monesti on liukuva.

Jos ennen esitelmää ilmenevää ramppikuumetta tai ongelmia opintojen läpiviennissä nimitetään häiriöksi tai jopa sairaudeksi, vähätellään sellaisten ihmisten vaikeuksia, joiden mielenterveys on oikeasti järkkynyt.

Kirjoittajat
KARI RAIVIO
kansleri (emeritus)

PS
Taidatkos sen selkeämmin kertoa?
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5256
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 13 Maalis 2020 14:19

Kauneus ja terveys -lehti 2/2020 kirjoittaa laajasti masennuksesta. Jutussa haastatellaan Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlssonia, THL:n psykiatria Jukka Kärkkäistä ja pyskoterapeutti (psykologi) Nina Pyykköstä. Nämä asiantuntijat ovat pitkälle samaa mieltä kuin Raivio edellä.
Karlsson korostaa, että masentuneen kehossa tapahtuu paljon muutakin kuin aivokemioiden (serotoniinin) heilahtelua: stressijärjestelmä käy ylikierroksilla ja immuunijärjestelmässä on muutoksia. Nyt siis psykiatritkin alkavat oivaltaa, että kyse on koko elimistön, ei vain aivojen häiriötilasta (hapetusstressi, krooninen matala-asteinen tulehdus, D-vitamiinin, omega-3:n ym. vajeet, matala omega-3-indeksi jne.).
Kärkkäinen toteaa: "Lääkkeet hoitavat oireita, mutta eivät niiden syitä. Kaikkia lääkkeet eivät auta ollenkaan".
Kalsson sanoo: "Viime vuosina on selvinyt, että masennusläääkeet eivät ole niin tehokkaita kuin niiden markkinoille tullessa ajateltiin... Myös kalaöljyjen ja probioottien mielelle hyvää tekevästä vaikutuksesta on hieman tutkimusnäyttöä".
Alla olevasta linkistä voit katsoa kuinka "hieman" tutkimusnäyttöä on kalaöljyistä ja muista ravintolisistä:
Masennus-depressio

Haastatteluni FinnRadioFM:ssä masennuksen täydentävästä ravitsemushoidosta (18 minuuttia)
Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 22 Maalis 2020 16:25

Tässä yleisesti uhkaavaksi koetussa koronavirus tilanteessa etsitään kiihkeästi jotakin hoidoksi sopivaa lääkitystä tms.
Eräs lupaava lääkitys tulee Turusta.
Alla oleva linkki liittyy kokeiltavaan lääkkeeseen ja sitä käynee riittävästi ilmi, mitä reittiä myyntiin tulevan lääkkeen pitää kulkea:

http://www.io.nihr.ac.uk/wp-content/upl ... ay2014.pdf

Onnea turkulaisille!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 22 Maalis 2020 22:33

Nyt olisi saatavissa:

https://verkkokauppa.duodecim.fi/6554.html

On varmaan hyvin virallinen. Hinta, ainakin alentamaton, tuntuu nykytilanteesta korkealta.

Menestystä!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 17 Huhti 2020 11:17

Lääkärilehti 17.04.-20:

Ikääntyneille ruokasuositus tutkimusnäytön pohjalta
Ursula Schwab

Ursula Schwab
Ikääntyneiden ruokasuositus on uudistettu täysin (1). Tärkeimpänä tavoitteena on turvata ja edistää ikääntyvien ja ikääntyneiden ravitsemustilaa, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä hyvinvointia.

Suosituksen keskiössä on terveyttä edistävä ruokavalio, joka vaikuttaa olennaisesti sekä ikääntyneen ravitsemustilaan ja toimintakykyyn että kroonisten sairauksien sekundaariseen ehkäisyyn. Kliiniset näkökulmat perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön – ravitsemussuositusten tapaan.

Ruokavalion tehostamista tulee harkita hyvin herkästi.

Laadukkaiden ruokapalvelujen järjestämisestä annetaan ohjeet sekä kotona asuvia että ympärivuorokautisessa hoidossa olevia varten. Tältä osin suositus perustuu lainsäädäntöön ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Se on tarkoitettu ikääntyneiden ravitsemushoidosta ja ruokailusta vastaaville ja päättäville sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Suosituksessa korostetaan aterioiden täysipainoisuutta riippumatta siitä, miten ikääntyneen ruokailu on järjestetty. Jokaiseen ateriaan, välipalat mukaan lukien, tulisi sisältyä proteiinin lähde. Pääateriat koostetaan ns. 1/3-lautasmallin mukaan: proteiinin lähteelle (kala, liha, siipikarja, kasviproteiinin lähde), kasviksille ja lisäkkeelle (peruna, viljalisäke, pasta) varataan kolmasosa kullekin. Aterioita ei tule tarjota liian tiheästi, eikä yöpaaston pidä kestää yli 11:tä tuntia.

Proteiinin tarve on ikääntyneellä hieman suurempi kuin työikäisillä: 1,2–1,4 g/painokilo (2,3). Rasvan laatuun tulee kiinnittää huomiota, kuten nuoremmillakin, samoin kuin ruokavalion monipuolisuuteen yleisemmin. On kiistattomasti osoitettu, että suositusten mukainen ruokavalio – rasvojen ja hiilihydraattien lähteiden laatu huomioiden – on yhteydessä toimintakykyyn sekä pienempään sarkopenian ja gerastenian riskiin (4–6). Suositusten mukainen ruokavalio on toimintakyvyn kannalta erittäin tärkeä tässä haavoittuvassa ikäryhmässä.


Että näin...
Lisänneekö ikäihmisten & MetS-oireisten korona-vastustuskykyä? Eppäilen, kuten kirjoittajan aikaisempiakin ohjeistuksia - ihan oireiden (lihavuus, sv-taudit, verenpainetauti, rasvamaksa, Alzheimer ym. ym.) tilastokehityksen perusteella kuluneiden 4-5 vuosikymmenen aikana.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3391
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 17 Huhti 2020 18:28

Pääsin viikoksi testaamaan oman kunnan hoito-osaston ruokia. Ravinto pyöri linjalla peruna-leipä-puuro. Onneksi se oli sentään hyvän makuista. Monesti puuroa oli sekä aamulla että illalla, ja näiden aterioiden väli oli 12 tuntia.
Illalla oli enimmäkseen kylmää puuroa, koska keittiön väki lähti pois klo 18. He tekivät puurot valmiiksi ja jäähdyttivät ne, eikä niitä sitten enää lämmitetty. Tämä johti siihen, että iltapala jäi vajaaksi, ja yöpaasto oli käytännössä noin 15-16 tuntia. Osaston potilaiden keski-ikä oli noin 80 vuotta.
Olen antanut palautetta aiheesta, ja kertonut että tarjottu ruoka edistää raihnaisuuden yleistymistä potilaissa. Suositeltu proteiinimäärä jää takuuvarmasti saamatta, elleivät omaiset tuo potilaille proteiinipitoista ruokaa.

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5256
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 18 Huhti 2020 12:39

Hei Saaristolainen, annettiinko osastolla vanhuksille D-vitamiinia tai muita ravintolisiä? Jos annettiin, niin mikä oli D:n päiväannos? Ellei annettu, niin miksei annettu?
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3391
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 18 Huhti 2020 18:48

Ei tietenkään annettu.
Minua tukistettiin 125 ug:n annoksesta, että olisi myrkytysvaara. Saisin ottaa enintään 50 ug. Yllättäen pitoisuus mitattiin kun vähän provosoin, muutaman viikon vitamiinitauon jälkeen se oli 138 nmol/l.

Tomppa
Viestit: 376
Liittynyt: 29 Tammi 2013 14:59
Paikkakunta: Helsinki

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Tomppa » 18 Huhti 2020 19:45

Hyvin provosoitu! Ja hyvä arvo. Arvaanko oikein, että tuosta D-vitamiinin "myrkyllisyydestä" ei sitten enää puhuttu?

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3391
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 18 Huhti 2020 21:24

Ei puhuttu.

Kasari
Viestit: 79
Liittynyt: 17 Huhti 2009 20:05
Paikkakunta: Vakka-Suomi

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Kasari » 18 Huhti 2020 21:52

Pari vuotta sitten pääsin verenpaineongelmien vuoksi TYKSin naispuolisen kardiologin vastaanotolle. Etukäteen piti täyttää lomake käytetyistä lääkkeistä ja ravintolisistä. Olin listannut käyttäväni 50 mikrogrammaa D-vitamiinia. Sain yllätyksekseni kiitoksen siitä, että söin lisää, 50 µg oli kuitenkin liikaa. Keskusteltuamme asiasta pääsimme kompromissiin, että talvella voisin ottaa 50 µg mutta kesällä 20 µg. Ymmärsin asian niin, että hänen piti (turvatakseen selustansa) kertoa "virallista totuutta", vaikka ehkä oli itse muuta mieltä. Kaikkiaan tuosta vastaanotosta jäi positiivinen tunne. Statiineja ei tyrkytetty, toisin kuin TK:ssa.
Kasari

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 29 Huhti 2020 13:59

Kappas vain ja itse pääkallon paikalta:

Seurailen säännöllisesti sivustoa PACE-CME (Physicians' Academy for Cardiovascular Education). Se on todellinen statiiniuskovaisten oikean opin mekka. Uskon myös alan teollisuuden olevan tärkeä (tausta)vaikuttaja.

Niinpä hämmästys (etten sanoisi yllätys) oli melkonen lukiessani Euroopan keskeisestä kardiologian julkaisusta (European Heart Journal).

Comparison of interleukin-6, C-reactive protein, and low-density lipoprotein cholesterol as biomarkers of residual risk in contemporary practice: secondary analyses from the Cardiovascular Inflammation Reduction Trial

CONCLUSION:
Despite aggressive contemporary secondary prevention efforts, the relationships between inflammation, cholesterol, and cardiovascular risk are largely unchanged from those described two decades ago. These data are consistent with the hypothesis that future treatments for atherosclerosis may require a combination of inflammation inhibition and additional cholesterol reduction.


Kiinnostuneille koko artikkeli:

https://academic.oup.com/eurheartj/adva ... 60/5813080

Onhan näitä statiineitä käytetty massoittain ja lisääntyvästi jo 1990 alusta lähtien. Lisätehoja on haettu lääkeuutuuksista, joilla estetään mm sokerin (glukoosin) takaisin imeytyminen munuaisissa ja siis kehosta poistuu 50 - 70 grammaa sokeria vuorokaudessa. Tätä yritetään myös jo tarjota tehokkaana laihdutuslääkkeenä! Vielä en ole havainnut Suomessa virallista suositusta/ohjetta sokeri(hiilihydraattien) vähentämisestä kuten tapahtuu vhh-, karppaus- tai keto-ravitsemuksen keinoin, ”isossa maailmassa” kyllä jo.
Lääkehoidolla on komplikaationsa, joita ei juurikaan kommentoida (mitä nyt Leino Utriainen aikoinaan). Lisätään sairaalloisia elinvuosia ja sitten pudotaan korona-viruksen sudenkuoppaan. Yleensä ollaan pudottu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erääseen toiseen sudenkuoppaan (Fogelholmin...).

Loppuun voi kai lisätä, mitä kannattaa omakohtaisesti seurata ja mitä tapahtuu, kun ymmärretään

Trigly-lukema alle 1,
hsCRP-lukema alle 1,
Aposuhde, joka mittauksen jälkeen on tarkistettavissa riskikäyrästä.
muitakin on.

On jo riittävästi hyvin tutkittua näyttöä, että tähän päästään vhh-, karppaus-, keto-ravitsemuksella.
On vain niin, että mukaan pitää liittää vissi määrä (aika vähäinen) osaamista. Harhauttajia riittää tungokseksi saakka.
Juuri nyt on hyödyllistä paneutua amerikkalaisen Virta Health sivuston vinkkeihin. Onhan siinäkin perustaja suomalainen, Sami Inkinen Ruokolahdelta.
Suomessa tullaan jokseenkin varmasti jatkamaan poliittis-hallinnollisen lääketieteen viitoittamalla tiellä. Ote vain kiristyy korona-kriisin vuoksi ja ravitsemus”tiede” ohjeistuksineen siinä ohessa vahvistaa asemiaan.
Oma vastuu on siirtynyt kollektiiville.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Tomppa
Viestit: 376
Liittynyt: 29 Tammi 2013 14:59
Paikkakunta: Helsinki

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Tomppa » 29 Huhti 2020 18:39

Olisi kyllä huikeaa, jos voisimme saada (esim. USAsta) coronaan kuolleista rehellistä raporttia esim. iän, BMI:n ja D-vitamiinistatuksen osalta. Monta muutakin kiintoisaa parametria, mutta edes nuo.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 07 Touko 2020 14:58

Laatulehti Circulation:

Obesity a Risk Factor for Severe COVID-19 Infection: Multiple Potential Mechanisms

Jota tulkitsee aikaisemmin referoimani korkeimman asteen statiinipropagandan virallinen tulkki (PACE-CME / Physicians' Academy for Cardiovascular Education):

https://pace-cme.org/2020/04/30/potential-mechanisms-linking-obesity-to-severe-covid-19-outcomes/

- Cardiovascular, respiratory, metabolic and thrombotic consequences of obesity.

- Role of obesity in dysregulated immune response and greater viral exposure.

Jos uteliaisuus ja aika riittää linkki johdattaa PACE-CME tulkintaan: lihavuus on kaiken pahan alku ja juuri.

Toisaalta; melkein kolmen vuosikymmenen menestyksellinen kamppailu metabolisen oireyhtymään (MetS ja Suomessa MBO) liittyvien erillisten tautinimikkeiden kanssa ilman lihavuuttakin on opettanut vallan eri oireiden marssijärjestyksen. Kyllä siihen lihavuuskin kuuluu - ilman muuta.
Kun henkilö kehittää itselleen metabolisen oireyhtymän vähä kerrassaan (nyt jo varhaisesta keski-iästä ja jopa lapsuusvuosista lähtien), taustalla on paitsi peritty taipumus (n. 60% suomalaisista) myös vuosia / vuosikymmeniä jatkunut aineenvaihdunnan sairastuttava ylikuormitus.
Ylikuormituksen syinä on painotettu vähäistä liikuntaa, liiallista ”kovien” rasvojen käyttöä ja mm. tähän saakka tyypillisen MetS-oireen, rasvamaksan ja hyvin yksipuolista alkoholin yhteyttä (onneksi hiljalleen muuttumassa).

Vanhoista selitysmalleista on tosi vaikea luopua; ekonomia kärsii, joutuu tunnustamaan virheitä ja mainekin ml uskottavuus kärsivät, kutsut harvenevat ja mielikin voi kärsiä kuten karsserituomiota kärsivällä yli 7-kymppisellä ”suojeluikäisellä” huoneisiin suljetulla ikään.

Kuinka pitkään Suomessa pitää vielä odotella kaupallis-, poliittis-, hallinnolliselta lääketieteeltä ihmiseläimen tunnettuun fysiologiaan perustuvaa selitystä ilmiöille kuten ylipaino/lihavuus, tyypin 2 sokeritauti, verenpainetauti, sydän- ja verisuonitaudit, dyslipidemiat, aivovaurio (dementiat, Alzheimer), kasvaintauditkin ym, ym.

Auttaisi valtavasti, jos yksi varma perussyy, insuliiniresistenssi mainittaisiin ja kerrottaisi, miten siihen ja sen aiheuttamiin seurauksiin (aineenvaihdunta-, metabolia-) sairauksiin voidaan vaikuttaa.
Lääkityksellä voidaan toistaiseksi helpottaa oireita (hoitaa verenpainetta tai verensokeria ym). Parantavaa lääkehoitoa näille ei ole olemassa.

Kyllä, kyllä; viikatemiehellä riittää kaadettavaa: lihavia (laihojakin), monilääkittyjä, laitosravittuja, immunologisesti vastustuskyvyttömiä elää vielä paljon.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1880
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: NÄHTYÄ JA KUULTUA v. 2020

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 20 Touko 2020 14:29

Lääkärilehden verkkosivulta tänään (20.05.-2020):

Vuosittain tyypin 2 diabetekseen sairastuu yli 20 000 suomalaista.

Hertta Vierula

Yhä useampi alle 20-vuotias sairastuu tyypin 2 diabetekseenKuva 1 / 1KUVA: PIOTR PAKULA/ADOBE/AOP
Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 2000-luvulla. THL:n tuoreen selvityksen mukaan vuosina 2000–2017 tyypin 2 diabetestapauksia on todettu vuosittain keskimäärin runsaat 20 000. Tautiin sairastuneiden määrä on 2,5-kertaistunut.

Enemmistö tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on keski-ikäisiä. Alle 20-vuotiaiden määrä sairastuneista on pieni, mutta kasvava. Vuonna 2000 tyypin 2 diabetekseen sairastui 43 alle 20-vuotiasta. Vuonna 2017 vastaava luku oli 98.

Myös tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut tasaisesti vuosina 2000–2017. Tapauksia on todettu vuosittain 1 500–2 100.

Alueellinen vaihtelu ovat suurta
Diabetesta sairastavilla on yhä enemmän munuaiskomplikaatioita. Sen sijaan sydän- ja aivovaltimokomplikaatioiden määrä on vähentynyt.

Lue myös
Tupakointi ja diabetes vaikuttavat hampaiden menetykseen
Sairauskohtaisia elämänlaatumittareita kannattaa lisätä laaturekisteriin harkitusti
Lupaava rokote enteroviruksia vastaan
Diabetekseen ja sen lisäsairauksiin liittyy merkittävää ajallista ja alueellista vaihtelua. Tähän vaikuttavat elintavat ja ikärakenteen muutokset eri alueilla sekä resurssit, jotka terveydenhuollolla on laittaa taudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä koko maassa ja sairaanhoitopiireissä vuosina 2000–2017 selvitettiin FinDM-hankkeen aineiston avulla. Hankkeessa tutkitaan diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuutta, esiintyvyyttä, hoitoa ja kustannuksia.

Kirjoittajat
Hertta Vierula


Miksi?

Pekka Puska, Matti Uusitupa, Ursula Schwab, Fogelholmit & laatikaiset ja muut koulutetut mutta oppimattomat, DIABETESLIITTOA unohtamatta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa