Asuinpaikka eräs diabeteksen syy?

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 6112
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Asuinpaikka eräs diabeteksen syy?

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 14 Kesä 2016 8:56

YLE / UUTISET Terveys 14.6.2016 klo 7:35 | päivitetty 14.6.2016 klo 7:45

Asuinympäristö voi vaikuttaa diabetesriskiin

Asuinalueen ja kaupunkirakenteen terveysvaikutuksista saatiin hiljattain viitteitä myös kanadalaistutkimuksessa, jossa tarkasteltiin asuinalueen kävelymahdollisuuksien vaikutuksia terveyteen. Köyhälle ja huonona pidetylle asuinalueelle muuttavien riski sairastua diabetekseen suurentuu vuosien varrella enemmän kuin paremmille alueille muuttavien, ruotsalaistutkimus osoittaa.

Ruotsalaiset saivat tuloksensa tarkastelemalla vuosina 1987–1991 Ruotsiin tulleita pakolaisia, jotka silloisen linjauksen mukaisesti asutettiin hyvin erilaisille asuinalueille satunnaisin perustein. Yleensä eri seuduille ja kaupunkiosiin valikoituu tietynlaisia ihmisiä, mikä vaikeuttaa asuinalueiden mahdollisten vaikutusten selvittämistä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa asukkaat valikoituivat kuitenkin satunnaisesti.

Tutkijat ryhmittelivät seurattavat heidän asuinalueidensa köyhyyslukujen, työttömyyden, sosiaalitukien käytön ja koulujen tason perusteella. Kun he yhdistivät nämä tiedot tietoihin osallistujilla vuosina 2002–2010 diagnosoiduista diabeteksista, he havaitsivat sairastumiset yleisemmiksi huonommilla alueilla asuvilla.

Huonommalla seudulla asuvien diabetesriski suureni mitä pitempään he olivat alueella asuneet. Verrattuna paremmalla seudulla asuviin pakolaisiin heidän sairastumisriskinsä oli viiden vuoden kuluttua yhdeksän prosenttia suurempi.

Yhdeksän prosenttia suurempi sairastumisriski ei kuulosta kovin suurelta, mutta väestötasolla sillä voi olla huomattava vaikutus. Tulokset on kuitenkin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Asuinalueen ja kaupunkirakenteen terveysvaikutuksista saatiin hiljattain viitteitä myös kanadalaistutkimuksessa, jossa tarkasteltiin asuinalueen kävelymahdollisuuksien vaikutuksia terveyteen. Siinä diabetesriski havaittiin pienemmäksi tiheästi asutuissa kaupunginosissa, joissa kaupat ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä.

Tutkimus julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä.
Lähteet: Uutispalvelu Duodecim

Kommentti: On varmaan ansiokas tutkimus, koska siinä on mainittu kansansairauskonttorin frekvenssisanstossa yleinen sana VÄESTÖTASO. Sillä sanalla pystytään torppaamaan kaikki VHH-ihmeparannukset, koska ne ovat yksilöllisiä. Vain lääkkeellä voidaan parantua tai pitää ainakin sairaus aisoissa jossain määrin. Haittavaikutuksetkin ovat terveyden merkki, sillä silloin tiedetään , että lääke toimii, ainakin haitoiksi asti.

Jos ns. huonoilla alueilla sairastutaan tehokkaammin, niin se varmaan lähtökohtaisesti johtuu ns. hiljaisesta vitutuksesta (vrt hiljainen tulehdus). Siinä tilassa on aivan pakko syödä lohturuokaa ja ottaa päivittäiset lauantaipussit tai suklaa-laatat. Ja pieni ryyppy tai alkoholikielteisillä pieni huumeannos tuo hyvän lohdun. Toisaalta syrjäytyminen ja sen vaivat antavat tulevaisuuden lohtua siinä mielessä, että ympäristö on täynnänsä vapaa-aikaan suuntautuneita ja työstä vapautuneita henkilöitä. Ollaan samassa veneessä niin sanotusti. Ja airoja ei siinä veneessä tarvita, sillä määrätietoinen soutaminen kohti maalia tuo hikipisaroita otsalle, joka aivan hirveää.

Yhteiskunta on tehokkaasti puuttunut syrjäytymisongelmaan. On rakennettu hyppyrimäkiä, autourheiluratoja, kiekkokilpailuhalleja ja organisoitu leipäjonoja, jotka kuitenkaan eivät ole veronmaksajien pusseilla, vaan vapaaehtoistyövoimalla ja lahjoituksilla toimivia. Nyt ongelmana on tietysti tuo Suomen kesä. Ei ole lunta ja jos on lunta, niin kukaan ei uskalla hypätä ja sossun suksilla ei mainetta kerry, koska niistä puuttuu sponsoritarrat. Voiko syrjäytynyt pukeutua kiiltävään kortonkipukuun? Onko se baarissa pilkan aihe, joka puolestaan traumatisoi?

Nyt olisi Ranskassa miljoonan taalan tilaisuus tutkia huligaanien terveysprofiili. Onko kurjilla alueilla asuvilla huligaanigeeni vaiko mielenterveysongelmia yleisesti? Onko Venäjän onnelan porukka samalla viivalla kuin Englannin kurjalasta tulevat potkupalloriehujat? Vandalismi on oire jostakin. Onko se sitten alkavan diabeteksen esiaste verensokerin heitellessä rajusti? Tutkittavaa riittää vaikka kaikki jo tiedetäänkin. Olisiko VHH:sta ratkaisu huliganismiin, koska hyvä ruoka > hyvä mieli?
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa

cron