Vanhushuollon krooninen kriisi

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 28 Heinä 2016 11:27

HS Torstai-liite http://www.hs.fi/paivanlehti/28072016/a1469588342746

Entinen steineropettaja ryhtyi soveltamaan oppeja vanhustyöhön
Ihmisten pitää saada elää omannäköistään elämää loppuun asti, Tiina Kuisma sanoo.
Hän johtaa projektia, jossa
ikäihmiset päättävät itse vanhuudenpäivistään.

Mielenkiintoinen artikkeli. Lukekaapa lisää linkistä.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 01 Elo 2016 10:32

Kerrankin jotain uutta ja positiivista!

YLE UUTISET Kotimaa 1.8.2016 klo 9:45

"Saadaan myös pullantuoksua keittiöön" – kotiin tilattava kokki auttaa vanhuksia laittamaan ruokaa

Ikaalisten kotipalvelu ottaa käyttöön kotikokkipalvelun. Asiakas voi saada ruuanlaittoapua omassa keittössään.
Ensimmäisillä vierailuilla keskitytään ruuanlaittoon, mutta tutummassa keittiössä onnistuu jo esimerkiksi pullan leipominen.

Mistä on kyse? Vanhukset voivat tilata kotiinsa kokin Ikaalisissa. Kokin vierailu kestää kaksi tuntia, jonka aikana voi vaikka leipoa. Vierailu maksaa 15 euroa per kerta. Ikaalisissa kotihoidon asiakkaat voivat tilata kotiinsa kokin auttamaan ruuanlaitossa.

Tänään elokuun ensimmäisenä päivänä käyttöön otettu uusi palvelu on tarkoitettu vanhusten lisäksi muun muassa kehitysvammaisille tai arjen rutiinien tueksi perheille, joita on kohdannut kriisi.

Ajatus kotikokista syntyi, kun Ikaalisissa mietittiin, miten perinteistä kotiateriapalvelua voitaisiin kehittää. Parhaimmillaan apu tukee kotona pärjäämistä, uskoo Ikaalisten kaupungin palvelupäällikkö Kaija Rönni. – Tavoite on, että ihminen pystyy ja jaksaa olla siellä kotona entistä aktiivisemmin ja entistä pidempään. Siinä säästävät kaikki: sekä kunta että asiakkaat.

Vuoden loppuun käytössä oleva kokeilu on herättänyt kiinnostusta jo ennen alkamistaan. Elokuun alkuun mennessä puolentusinaa kotipalvelun asiakasta on ilmoittautunut mukaan. Kun päästään kotiympäristön kanssa tutuksi, siellä voidaan jopa vähän leipoa. – Kaija Rönni: Tulee syötyä paremmin

Kokin voi saada kotiinsa, jos Ikaalisten kotihoito katsoo, että palvelulle on tarvetta. Asiakas hankkii ruuanlaittoon tarvittavat ainekset itse juteltuaan kokin kanssa. Kotikokin vierailu maksaa 15 euroa per kerta. Rönnin mukaan asiakas saa vaikuttaa siihen, mitä ruokaa tehdään. Essuntaskusta löytyy myös valmis ruokalista, jos uusille ideoilla on tarvetta.
Ruokalajeja tärkeämpää on se, että pöydässä on kunnon ruokaa, sanoo Rönni. – Ruuanlaittoapu auttaa asiakasta myös syömään paremmin. Ja kun päästään kotiympäristön kanssa tutuksi, siellä voidaan jopa vähän leipoa. Parin tunnin aikana saadaan myös pullantuoksua keittiöön.

Rohkaisua omatoimiseen ruuanlaittoon Kotikokin on tarkoitus käydä asiakkaidensa luona kerran kahdessa viikossa.

Kaija Rönni: Toiveissa on rohkaista myös omatoimiseen kokkaamiseen. Valmiin ruuan lisäksi kokki voi auttaa tulevien päivien ruuan valmistuksessa.
– Jos tykkää lihasopasta, mutta perunoiden kuoriminen on vaikeata, kokki voi tehdä myös tällaisia avustavia töitä. Näin selviää yksin paremmin tulevista ruuanlaitoista, uskoo Rönni.
Toistaiseksi toiminta on pienimuotoista, sillä asiakkaita voidaan ottaa korkeintaan kahdeksan. Kun kokeilu päättyy vuodenvaihteessa, Ikaalisissa punnitaan saatuja kokemuksia ja päätetään, jatketaanko toimintaa.

Eveliina Niskanen Twitter: @EveNiskanen Yle

Kommentti: Kuten teksti osoittaa, kaikkia kiviä ei ole vielä käännetty.
Odotan innolla kansansairauskonttorin ja ruokintatalibaanien "viisaita" ohjeita ja säädöksiä siitä, mitä roskaa vanhuksille voidaan syöttää. Nuo sielunvihollisen keksinnöt kuten voikukat ja nokkoset olisi syytä jättää luontoa koristamaan, ellei vanhus ole jo vinksahtanut.

Voin sieluni silmillä nähdä kunnollisen lihakeiton höyryävän hellalla ja kuohukermaan upotetun sipulitäytteisen kalan paistuvan uunissa. Piikikkäät räkäkiisket ja ahvenet voi hyvin jättää lokeille, jotka myös tarvitsevat kuitua. Oikea ravinto on meille taviksille sitä maukasta kotiruokaa; karambolat ja litsit ovat puolestaan eksoottisia erikoisuuksia.
Hesarin mielipidesivulla kirjoittaja kertoi (01.08.-16) vähäosaisten niukasta ruokavalikoimasta juuri talousvaikeuksien takia.(http://www.hs.fi/paivanlehti/01082016/a1469931350783) Olen samaa mieltä. Raha ratkaisee ja ruokintatalibaanien suosimat tuontivihannekset jäävät ostamatta, vaikka goji-marjasalaatti voisikin olla hyväksi.

Kotikokki-idea on loistava ratkaisu. Eihän tuo 15€ ole kustannuskysymys, kun asiallisesta ravinnosta puhutaan. Samalla kertaa tulee usean päivän sapuskat ja hyvästä ravinnosta saa bonuksena hyvän mielen. Toista on vegaanimaailmassa, jossa ilo saadaan omakierretyistä sätkistä...
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 10 Elo 2016 23:27

YLE / UUTISET Kotimaa 10.8.2016 klo 21:16

Tiedätkö, mitä lääkkeitä vanhus popsii? Lääkelista pitäisi käydä läpi kaksi kertaa vuodessa

Potilaalle määrättyjen lääkeiden läpikäyminen kuuluu hoitajan työnkuvaan. Lääkelista pitäisi käydä läpi kokonaisuudessaan aina, kun siihen tulee muutoksia ja muulloinkin puolivuosittain. Omaisen on silti hyvä olla tietoinen siitä, mitä vanhuksen hoidossa tapahtuu. Vanhustenhoidossa valveutunut omainen voi olla tärkeä apu hoitohenkilökunnan rinnalla. Vanhukselle määrättyjen lääkeiden lista saattaa kasvaa kasvamistaan. Omaisista tuntuu, että hoitohenkilökunta ei ehdi riittävän usein tarkistaa, ovatko kaikki lääkkeet relevantteja hoidon kannalta.

Tällaisessa tilanteessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hoivajohtaja Taina Jaakon mielestä omaisten aktiivisuus on toivottavaa.
– Lääkelista pitäisi käydä läpi kokonaisuudessaan aina, kun siihen tulee muutoksia ja stabiilinakin aikana puolivuosittain, Jaako huomauttaa.
Jaakon mukaan hoitohenkilökunta pyrkii tekemään parhaansa, mutta esimerkiksi yksityisten lääkärien määräämät lääkkeet eivät näy kunnallisen terveydenhoidon tiedoissa. Tiedossa olevan lääkelistan läpikäyminen kuuluu hoitajan työnkuvaan.

Kaatuilua ja sammaltavaa puhetta

Vanhustenhoidon asiantuntija, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä kannustaa omaisia valveutuneisuuteen. Hänen mukaansa terveydenhoitojärjestelmässä heikoimpaan asemaan jäävät juuri ne, joilla ei ole omaista valvomassa vanhuksen oikeuksia.
– Olen sitä mieltä, että omaisten tulisi kaikella tavalla kiinnittää huomiota oman vanhuksensa hoitoon lääkkeiden lisäksi myös esimerkiksi ulkoilun ja liikunnan suhteen.

Turhat tai epäasianmukaiset lääkkeet aiheuttavat Kivelän mukaan muun muassa toistuvaa kaatuilua, muistin heikkenemistä ja puheen sekavuutta tai sammaltamista. Mikäli näitä merkkejä on havaittavissa, on vanhuksen lääkehoitoon hyvä kiinnittää tarkempaa huomiota.

Syyttely on turhaa

Sekä Kivelä että Jaako korostavat, että valveutuneen omaisen on otettava huomioon myös potilaan tietoja koskeva salassapitovelvollisuus. Tästä syystä olisi hyvä pyytää kirjallinen lupa asioiden hoitoon varmuuden vuoksi jo siinä vaiheessa, kun vanhus on itsekin kykenevä hoitamaan asioitaan.

Ryhmässä pitäisi olla lääkärin ja hoitajan lisäksi farmasian asiantuntija. – Sirkka-Liisa Kivelä – Toivon, että omaiset keskustelevat hoidosta hoitohenkilökunnan kanssa asiallisesti ilman kenenkään syyttelyä, Kivelä toteaa. Kivelä korostaa myös moniammatillisten ryhmien käyttöä lääkehoidon suunnittelussa. – Ryhmässä pitäisi olla lääkärin ja hoitajan lisäksi farmasian asiantuntija, jolla on kokemusta lääkkeiden kokonaisarvioinnista, Kivelä summaa.

toimittaja Klaudia Käkelä Yle
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 04 Syys 2016 7:57

HELSINGIN SANOMAT: PÄIVÄN LEHTI 4.9.2016 Kaupunki Maija Aalto

Äiti kuihtui, tytär pelkäsi – vanhainkotia ei voi vaihtaa edes, kun epäillään hoitovirheitä

Lähes liikuntakyvytön 90-vuotias dementikko ei ole tarpeeksi sairas kaupungin omaan vanhainkotiin. HS selvitti, valvooko kukaan, jos palvelu ostetaan yksityiseltä.




Fakta: Laitoksista pyritään eroon. Koko Suomessa vanhuspalvelujen iso linja on ollut jo pitkään, että kotona asumista suositaan. Laitoshoidon – siis perinteisten vanhainkotien – paikkoja on vähennetty rajusti.
Tehostettua palveluasumista on lisätty isoissa kaupungeissa. Yhteensä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa on silti pienempi osuus ikääntyneistä kuin aiemmin. Yksi selitys on, että nykyiset iäkkäät säilyvät terveinä ja toimintakykyisinä kauemmin kuin ikätoverinsa ennen.
Toisaalta paikka on entistä tiukemmassa myös niitä todella tarvitseville, mikä näkyy esimerkiksi kotona asuvien vanhuksien ambulanssikyytien määrässä.

ÄITI oli kuihtumassa pois. Neljässä kuussa paino putosi yhdeksän kiloa. Henkilökunta arveli, että hän vielä osaisi syödä itse yhdellä kädellä.
Tytär alkoi taas vierailla useammin, syöttää ja juottaa. Äiti toipui.

Tämä oli vain yksi merkeistä, joista tytär sen huomasi. Pitkälle dementoitunut ja halvaantunut äiti ei selviäisi siinä yksityisessä ryhmäkodissa, jolta Helsinki ostaa hänelle asuinpaikan. Tytär anoi siirtoa kaupungin omaan Kustaankartanoon. Helsinki vastasi, että ei käy.
Tämä ei ole poikkeuksellista, sillä seula vanhusten laitoshoitoon on tiukka koko Suomessa. Helsinki on myös esimerkiksi saanut huomautuksen tämän vuoden tarkastuskertomuksessa nimenomaan muistisairaiden hoidosta.

Erikoista sen sijaan on, että tytär kertoi hakemuksia tehdessään useista epäilemistään laiminlyönneistä. Tämä ei vaikuttanut mitenkään.
”Ei meitä omaisia kuunnella”, hän huokaa. ÄITI on liki yhdeksänkymmentä. Hän ei enää osaa puhua, kävellä tai liikuttaa toista kättään.

Vanhusten kuntoa virallisissa yhteyksissä mittaavalla rava-arvolla sama sanotaan näin: täysin autettava. Tämän huonommaksi elävän ihmisen toimintakykyä ei enää voi arvioida.

Tytär kertoo ihmetelleensä viime vuosina monia asioita. Äidin kasvoihin ilmestyi mustelmia, kaiketi häntä nostaessa syntyneitä, mutta kukaan ryhmäkodissa ei maininnut niistä tai myöntänyt vahinkoja sattuneen omalla vuorolla.

Äidin silmien lääkitystä muutettiin neljä vuotta sitten tyttärelle kertomatta, vaikka glaukooma voi johtaa hoitamattomana sokeuteen ja kovaan kipuun. Kun tämä tyttärelle tänä vuonna selvisi, syyksi sanottiin, että silmätippojen laittaminen vanhukselle on vaikeaa.

Sitten oli se kauhea aika, kun äiti huusi kuin eläin. Lääkäri määräsi laajoja tutkimuksia ja vahvoja kipulääkkeitä, mutta kolme viikkoa usein toistuneen huudon syy jäi mysteeriksi. Paljon myöhemmin kävi ilmi, että hoitohenkilökunta oli liki päivittäin huomannut, mitä ruumiinosaa pestessä äiti selvästi tunsi kipua. Sitä ei vain kukaan sanonut tyttärelle eikä hänen mukaansa äitiä hoitavalle lääkärillekään.

TYYTYMÄTTÖMIÄ omaisia on samassa yksikössä ollut useampia.
Toimitusjohtajakin vahvistaa, että omaiset ovat olleet aktiivisia, mitä hän pitää hyvänä asiana. Hän arvelee, että väärinkäsityksiäkin on päässyt syntymään. Hän kokee silti, että tilanne on jo paljon parempi kuin aiemmin ja ratkaisu on ollut lisätä avointa keskustelua. Muutosta muualle päättää kaupunki, mutta toimitusjohtajan mukaan heillä on valmiudet huolehtia asukkaistaan saattohoitoon asti.

Ryhmäkodin nimeä ei mainita tyttären pyynnöstä, koska epäiltyjen hoitovirheiden jälkeen osa henkilökunnasta ja paikan johtokin on vaihtunut. Tytär on toiveikas, että asiat muuttuvat parempaan. Mustelmista hän on tehnyt valituksen aluehallintovirastoon, joka muistutti hoitopaikkaa asiallisista tavoista toimia.

Suurin syy tyttären toiveelle laitospaikasta on kuitenkin se, että nykyisessä ryhmäkodissa on ollut hänestä mahdotonta tai vaikeaa saada äidille sellaista kuntoutusta tai apuvälineitä, joita hän jo tarvitsisi. Kustaankartanossa näitä olisi. Tytär haluaisi siksi kysyä kaupungin päättäjiltä muutamaa asiaa. Jos hänen liikuntakyvytön äitinsä ei ole tarpeeksi huonokuntoinen laitokseen, kuka enää on? Ja toisekseen, miksi kaupunki ei valvo riittävästi mahdollisia laiminlyöntejä ryhmäkodissa, josta se yhä ostaa palveluja?

Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Juha Jolkkonen sanoo, että kyllä valvotaan. Kaupunki tekee säännöllisesti tarkastuskäyntejä ja lupaa vastata muistutuksiin ja palautteisiin. Jos epäillään jotain erityistä, tehdään ennalta ilmoittamatta ylimääräinen tarkastus. Vakavat ongelmat voivat johtaa siihen, että palvelua ei enää osteta. Ääritapauksessa kaupunki voisi ilmoittaa palveluntuottajasta itse aluehallintovirastoon ja palveluntuottajalta voisi mennä lupa toimia.

Ihmisen siirto toiseen yksikköön sen sijaan on mutkikas kysymys.
”Lähtökohta on, että toiveita paikan vaihdosta kuullaan”, Jolkkonen sanoo. Kaupungilla voi olla omaisten kanssa erilainen näkemys sopivasta paikasta. Tarkoituksena on, että tehostetussa palveluasumisessa kuten tässä mainitussa ryhmäkodissa voisi asua elämänsä loppuun asti. Kaikkia omaisten ilmoittamia epäilyjä ei pystytä todentamaan. ”Ja jos epäilyjä on useamman ihmisen kohdalla, tilanne ei parane sillä, että ihmiset vain siirretään jonnekin muualle. Silloin pitää pyrkiä korjaamaan asiat”, Jolkkonen sanoo.

TEHOSTETTUA palveluasumista Helsinki ostaa nykyisin ulkopuolisilta palveluntuottajilta kuten tässä mainitulta ryhmäkodilta puitesopimuksella. Hyväksytyt yksityiset toimijat on pisteytetty hinnan ja laadun perusteella. Jutussa mainittu yksikkö jäi edellisellä kierroksella listan hännille. Kaupunki ei ohjaa sinne tänä vuonna uusia asukkaita. Uusi kilpailutus on tulossa ensi vuonna.

Sote-uudistuksessa ihmisten valinnanvapauden olisi tarkoitus kasvaa myös vanhustenhoidossa. Silloin yksityisten paikkojen laadun merkitys kasvaa entistäkin suuremmaksi. Jos puhutaan nimenomaan muistisairaista, Helsinki mainitsee heidän palvelujensa kehittämisen erikseen esimerkiksi valtuustoa sitovassa ikäohjelmassaan. Käytännön esimerkkejä uusistakin palveluista on, kuten Koskelaan suunniteltu muistisairaiden kylä.
Ihan rypyittä kehitystyö ei suju. Kaupunki sai tästä huomautuksen tänä vuonna omalta tarkastuslautakunnaltaan: muistisairauden eri vaiheisiin sopivia asumispalveluita ei ole tarpeeksi tarjolla, ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyä joutuu odottamaan.

DEMENTOITUNEEN äidin kohdalla päätöstä jättää hänet nykyiseen paikkaan perusteltiin sillä, että se olisi hänen oma etunsa. Tytär ei enää usko.
”Minusta tässä on toimittu mielivaltaisesti ja ajateltu kaikkea muuta kuin äitini etua. Itse hän ei enää kykene mitenkään puolustautumaan.”

Tausta: Näin vanhustenhoito Helsingissä toimii
KOKO Suomessa vanhuspalvelujen iso linja on ollut jo pitkään se, että kotona asumista suositaan. Laitoshoidon – siis perinteisten vanhainkotien – paikkoja on vähennetty rajusti. Toisaalta samalla monet laitokset ovat muuttuneet inhimillisemmiksi paikoiksi kuin takavuosina.

Tehostettua palveluasumista on lisätty isoissa kaupungeissa. Yhteensä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa on silti pienempi osuus ikääntyneistä kuin aiemmin. Yksi selitys on, että nykyiset iäkkäät säilyvät terveinä ja toimintakykyisinä kauemmin kuin ikätoverinsa ennen.
Toisaalta paikka on entistä tiukemmassa myös niitä todella tarvitseville, mikä näkyy esimerkiksi kotona asuvien vanhuksien ambulanssikyytien määrässä.

TEHOSTETTUA palveluasumista Helsinki ostaa nykyisin ulkopuolisilta palveluntuottajilta, kuten tässä mainitulta ryhmäkodilta, puitesopimuksella. Hyväksytyt yksityiset toimijat on pisteytetty hinnan ja laadun perusteella. Jutussa mainittu yksikkö jäi edellisellä kierroksella listan hännille. Kaupunki ei ohjaa sinne tänä vuonna uusia asukkaita. Uusi kilpailutus on tulossa ensi vuonna.
Sote-uudistuksessa ihmisten valinnanvapauden olisi tarkoitus lisääntyä myös vanhustenhoidossa. Silloin yksityisten paikkojen laadun merkitys kasvaa entistäkin suuremmaksi.

JOS puhutaan nimenomaan muistisairaista, Helsinki mainitsee heidän palvelujensa kehittämisen erikseen esimerkiksi ikäohjelmassaan. Se sitoo valtuustoa. Käytännön esimerkkejä uusistakin palveluista on, kuten Koskelaan suunniteltu muistisairaiden kylä.
Ihan rypyittä kehitystyö ei suju. Kaupunki sai tästä huomautuksen tänä vuonna omalta tarkastuslautakunnaltaan: muistisairauden eri vaiheisiin sopivia asumispalveluita ei ole tarpeeksi tarjolla, ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyä joutuu odottamaan.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 11 Syys 2016 23:02

YLE: UUTISET Kotimaa 11.9.2016 klo 19:09

Valvira: Hoitajamitoituksen alentaminen runnoo kovin kourin vanhusta

Hallitus hakee säästöjä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa pienentämällä vaadittavien hoitajien vähimmäismäärää vanhusta kohden. Valvira läksyttää säästöjen seurauksista. Hallitus alentaa vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön määrää niin, että vähimmäismitoitus laskee 0,5:stä 0:4:ään hoitajaan vanhusta kohden. Toimella etsitään hallitusohjelmaan paalutettuja 70 miljoonan euron säästöjä.

Iäkkäitä hoitavien käsiparien määrän vähentyminen on laskettu merkitsevän ensi vuodeksi 25 miljoonan euron säästöjä. Kun tähän ynnätään ns. vanhuspalvelulaista poistettavat osatehtävät, kertyy pottiin 54 miljoonaa euroa.

Valvira: Voi johtaa jopa kovakouraiseen kohteluun
Vanhuspalveluiden ylin valvoja, Valvira, on heristänyt hallitukselle sormea jo kesän korvilla. Valvira laati peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) pyynnöstä lausunnon hoitajamäärän minimivaatimusten alentamisen seurauksista. Pyöreän pöydän ääressä varoitteluja päättäjille ovat esittäneet myös lähes kaikki vanhusjärjestöt.

Valviran lausuntossa sanotaan, että kun vähimmäismitoitusta alennetaan, oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Valviran ylitarkastaja ja Valviran lausunnon laatinut Elina Uusitalo kertoo hoitajamitoituksen alentamisen pahimmillaan johtavan jopa vaaratilanteisiin.
– Liian vähällä väellä ei esimerkiksi voida järjestää tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa niihin palvelutarpeisiin nähden, joita iäkkäilllä henkilöillä tehostetun palveluasumisen yksiköissä on. Vanhus ei saa ulkoilla säännöllisesti tai ei juuri ollenkaan.

Uusitalo sanoo, että viriketoiminta ei voi pyöriä vapaaehtoisvoimin. Toisaalta muutakin ohjelmaa täytyy olla kuin asiakkaiden kärrääminen päivähuoneeseen tv:n ääreen. – Jos taas itse hoitotoimenpiteet on tehtävä mahdollisimman nopeasti tai stressaantuneena, voi hoidettava ihminen joutua jopa kovakouraisen käsittelyn kohteeksi.

Jo ruuat, vessakäynnit ja suihkutukset vaativat väkeä
Eikä tässä vielä kaikki: nykyisin yhä pidempään kotona asuneet ovat aiempaa huonokuntoisempia hoiva- tai vanhainkodin asukkaiksi tullessaan.
– Henkilöstömitoituksen alentamiselle ei ole perusteita, jyrähtää Valvira lausunnossaan.

Kaikkein pienimmät palveluntuottajat eivät Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalon mukaan edes pysty vähimmäisväen turvin tarjomaan palveluita.
– Jotta laadukas hoiva pyörii, pitää olla tietty määrä hoitajia. Jotta pystytään päivittäiset hoitotoimenpiteet suorittamaan: ruuat, vessakäynnit, suihkutukset. Kovin pienellä mitoituksella ei kolmivuorotyö onnistu. En ihan usko, että vähimmäismitoituksesta tulee maksimi, mutta kyllä sillä vaikutus on. Ihan varmasti mitoitukset lähtevät nyt alenemaan.

Peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi Yle Uutisille avustajansa välityksellä, että ministeri vastaa kysymyksiin vanhusten palvelujen säästöistä ja hoitajamitoituksesta heti, kun valtion talousarvio on julkinen.

LUE MYÖS
Analyysi: Poliitikot ovat hukanneet vuosia hoitajamitoituksesta kiistelyyn, vaikka nyt pitäisi puhua vanhojen ihmisten pärjäämisestä kotona klo 19:09

Merja Niilola Yle
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 14 Syys 2016 7:02

HS: PÄIVÄN LEHTI 14.9.2016 Mielipide

Tunsin turvattomuutta ja arvottomuutta helsinkiläisessä sairaalassa

Lääkärinä on pakko ihmetellä kokemaani ja näkemääni potilaiden kohtelua hoitajien taholta.

HAKEUDUIN sunnuntai-iltana 11.9. helsinkiläisen sairaalan päivystykseen kovan, kaksi päivää jatkuneen päänsäryn vuoksi. Olin joutunut syömään suuria määriä särkylääkkeitä vähällä teholla. Pääsin melko nopeasti sairaanhoitajan arvioon. Sanoin vaivakseni kovan päänsäryn, jollaista en ollut ennen kokenut. Kerroin myös syömistäni suurista lääkemääristä, jotka auttoivat vain hetkellisesti.

”Terveyskeskuspäivystykseen on neljän tunnin jono. Jäätkö odottamaan?” Pakko oli, sillä en pärjännyt kivun kanssa. Koska ennenkokemattoman kova päänsärky ei riittänyt sisätautipäivystykseen pääsyyn, kerroin olevani röntgenlääkäri, ja että olin puhunut neurologin kanssa päänsärystäni. Hänen mielestään aivoverenvuoto tulisi poissulkea. Hoitaja päätti näillä uusilla tiedoilla kirjata minut sisätautien päivystykseen tulosyyllä ”kuume ja päänsärky”.

Siirryin sisätautien päivystykseen. Kukaan hoitajista ei tullut tervehtimään, esittäytymään eikä tarkistamaan tulosyytäni. Kun kysyin lisäpeittoa, nuori hoitaja ojensi sen minulle silmiin katsomatta.
Sermin takana viereisellä sängyllä makasi vanha huonokuntoinen nainen, joka hiljaisella äänellä valitti kylmyyttä, janoa ja pissahätää. Kun tätä oli jatkunut yli 20 minuuttia, ajattelin hänen kohta kastelevan sänkynsä. Menin etsimään hoitajaa. Viereisessä huoneessa istui neljä hoitajaa ringissä. Sanoin, että vanhalla rouvalla on pissahätä, jano ja kylmäkin.

Vanhempi hoitaja ryntäsi pystyyn ja lähes huusi: ”Älä tule meitä tänne ohjeistamaan! Me hoidetaan se rouva! Sen takia siinä on se sermikin. Ja sinun pitäisi olla terveyskeskuspäivystyksen puolella!”
Olin järkyttynyt ja ihmeissäni. Sanoin, että käsittääkseni olen täällä, että aivoverenvuoto poissuljettaisiin. Siitä hoitajat eivät olleet kuulleet mitään. Päädyin Meilahden sairaalaan viruksen aiheuttaman aivokalvontulehduksen hoitoon.

Lääkärinä on pakko ihmetellä kokemaani ja näkemääni potilaiden kohtelua hoitajien taholta. Jos minä perusterveenä keski-ikäisenä lääkärinä tunsin turvattomuutta ja arvottomuutta, mitä tuntee monisairas puolustuskyvytön vanhus?

Missä olivat sinä iltana empatia, inhimillisyys ja ihmisenä ihmiselle oleminen? Toivottavasti vain hetkellisesti kadoksissa.

Riitta Korpisaari radiologian erikoislääkäri, Helsinki

Kommentit (lukijat) (10)

Joku tuntematon 1:57

"Minä olen aina ihmetellyt, miksi sairaanhoitajia tai heidän työtään ihannoidaan niin kamalasti, hehän tekevät vain työtään. Minä jouduin kerran 2000-luvun alussa sairaalaan tapaturman vuoksi ja päivystyksessä ollut sairaanhoitaja ei osannut laittaa tippaa minun käteen, vaan lääkäri joutui tulemaan laittamaan sen. Kun oli leikkauksen jälkeen hyvin pahoinvoiva ja olin oksentanut viisi kertaa ovaalinmuotoisen maljan täyteen, niin yksi sairaanhoitaja sanoi minulle: Älä nyt enää oksenna ! Mutta minä kiinnitin eniten huomiota siihen, kuinka sairaanhoitajat juoruilivat ja puhuivat potilaista ääneen ja joskus myös potilaiden luona käyvistä omaisista. Siinä tuli hyvin arvioitua potilaan ulkonäköä ja älykkyyttä ja sen puutetta ja muita mahdollisia ominaisuuksia. Jotkut sairaanhoitajat huutavat tai tiuskivat potilaille sairaalassa, mielestäni tällainen on huonoa ja epäsopivaa käytöstä sairaana olevia ihmisiä kohtaan. Jollekkin aikuiselle ihmiselle voi sairaala olla ihan outo ympäristö, jopa hieman pelottavakin. Jotkut ihmiset jännittävät erilaisia hoitotoimenpiteitä ja sairaalassa pitäisi tuntea olonsa rauhalliseksi ja turvalliseksi."

Samaa mieltä: Kyllä (3) Ei (0) Hyvin argumentoitu Kyllä (3) Ei (0)

PetrK 2:54

"Tämä erityisesti on kummastuttavaa, tämä jatkuva ringissä istuminen ja turiseminen! Kylmä kohtelu, tylyys ja muu on tietenkin myös tuomittavaa, mutta tämä jatkuva taukojen pitäminen on joillain osastoilla pöyristyttävää! Psykiatrisella osastolla valtaosa hoitajien ajasta menee siellä "ringissä, kahvilla, toimiston ovi kiinni", ainakin sairaaloissa. Varmasti on myös kiireisiä osastoja, joissa hoitajienkin on pakko juosta potilaan luota toisen luokse, mutta tämän havainnon heidän jatkuvista tauoistaan, voi kyllä todeta niin vierailevana omaisena kuin potilaanakin... Ja hiljainen, näkymätön pitäisi potilaan myös olla. Kipuja ei saisi olla eikä sitä varsinaista hoidon tarvettakaan... Kun tutkimus totesi suomalaiset sosiaalityöntekijät läntisen maailman tiukimmilla ja asiakasta tuomitsevimmalla asenteella varustetuiksi, ei mitenkään ihmetyttäisi, josko hoitajissa sama vika."

Kalakukon kommentti: Mitä mahtavat olla jutut silloin, kun kohteena on (puoliksi) tajuton potilas tai vanhus hoitolaitoksessa? Miten kommentoidaan hygieniatoimenpiteitä? Voiko potilas tehdä valituksen hoidon epäkohdista? Entä omaiset? Kenelle valitukset osoitetaan? Onko tulos sama kuin kansansairauskonttorin "asiantuntijalausunto", jossa vahingon tekijä sysää vastuun kansan laiskuudelle eikä edes ymmärrä omia mokiaan?

Jos potilaat huomaavat jatkuvan "ringissäistumisen", niin eikö olisi asiallista kertoa ja valistaa potilaita siitä, miksi istutaan joukolla. Onhan raportointi tärkeää seuraavalle vuorolle, mutta "salkkarien " juoniselostus on niitä vähäisempiä juttuja. Toisaalta RIDGEN ponnahdukset ovat tärkeitä. Vedä siinä sitten rajaa lääketieteelisten huomioiden ja juorujen välillä!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 06 Loka 2016 9:04

HS: PÄIVÄN LEHTI 5.10.2016 MIELIPIDE

Ruokkiminen ei ole vanhustenhoitoa

TÄLLÄ VIIKOLLA Suomessa vietetään vanhusten viikkoa, jonka teemana on ”Tekee mieli oppia”. Ajatus elinikäisestä oppimisesta kantaa mukanaan merkitystä ikääntyneestä ihmisestä aktiivisena ja osallistuvana toimijana.

Valitettavan usein käytämme vanhustenhoidossa kuitenkin ilmaisuja, jotka itsessään tekevät ikääntyneestä passiivisen kohteen. Esimerkiksi verbi ulkoiluttaa ei kuvaa kahden tasavertaisen ihmisen toimintaa, vaan siinä toinen on toimija ja toinen on kohde. Osallisuus ei katoa, vaikka ulkoilu tapahtuisi toisen avustamana. Tuolloin onkin kyse yhdessä ulkoilemisesta.

Toinen esimerkki huonosta ilmauksesta on sana ruokinta. Se herättää mielikuvan, että kyseessä on tapahtuma, jonka ainoa tavoite on turvata avuttoman ihmisen tai eläimen hengissä pysyminen ravinnon avulla.

Ruokaan kuitenkin liittyy monenlaisia muistoja, tunteita ja elämyksiä, eivätkä nämä merkitykset pyyhkiydy pois, vaikka ruokailussa tarvitsisikin apua. Avuntarve ei saisi estää ihmistä nauttimasta ruuasta ja ruokailutilanteesta.

Sanoilla on paljon valtaa ja ne vaikuttavat asenteisiimme. Jos haluamme aidosti tukea ikääntyneiden ihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta, emme voi käyttää esimerkiksi edellä mainittuja passivoivia ilmauksia.

Hanna Kuitunen terveystieteen maisteri, Kangasniemi
Päivi Meskanen geronomi, Mikkeli

Kommentti: Lukuisissa teksteissä laitosruoka ja teollinen eines rinnastetaan juuri RUOKINTAAN. Ihmiselle ape tarjotaan soosattuna mössönä, josta ei erota alkuperäisiä ainesosia. On toki hampaattomille vaikeaa syödä elämää ylläpitävää kuitunäkkäriä. Muruset tuppaavat takertua kurkkuun ja hengitys vaikeutuu. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää se KUIDUN MERKITYS. Leipäkuidun merkitys himmenee hampaiden harvenemisen myötä. Myllyteollisuudella nyt valistuksen paikka maailman tietävimmän VRN:n kautta.

Mediassa (tv ja lehdet) ovat täynnänsä toinen toistaan hienoimpia ruokaresepteja ja annoskokonaisuuksia. PÖYTÄ ON KATETTU ja nokkamukit loistavat poissaolollaan. Ruokalappuja ei näy, damastiservetit ovat kauniisti muotoiltu lautasille. Aterimet ovat kauniita. Sotilaiden pakkiruokinta on kaukana kritallikruunujen loisteesta. Lusikka-haarukka-yhdistelmällä voi kaivaa vaikka hätätilassa poteron, pientä tarvetta varten.

Onko siis mahdollista kehittää aula-aterian mahdollisuutta? Nyt kaikki ruokaan erikoistuneet kuvaajat ja materiaalisuunnittelijat lyömään päänsä yhteen, jotta syntyisi kiinnostava ja värikäs sekä ennenkaikkea maistuva ateriakokonaisuus. Tosin viralliset ruokintasuositukset tehokkaasti rajaavat pois tappavat maut. Lähtölaskennassa oleva vanhus saa tuta jo eläessään helvetin kauhut ruokinnan muodossa, kipulääkkeiden tiukkojen annostelujen haitat ja hygienian karut katkut ruokahalun tyrmäävinä osatekijöinä. "Eikö se nyt maistunukkaan mummolle/vaarille?", kyselee ruokajakaja, kun sieppaa pakit pois syötettävältä vanhukselta. Käsien tulee toimia vaikka toisella henkilöllä, jos vanhukselle aiotaan saada edes laitosmuonitusta elintoimintojen ylläpitämiseksi.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 08 Loka 2016 8:26

Helsingin Sanomat: PÄIVÄN LEHTI 8.10.2016 Pääkirjoitus MUUT LEHDET

Vanhustenhoidosta ei ole enää varaa säästää

SATAKUNNAN KANSA kirjoittaa vanhuspalvelulakiin tulossa olevasta määräyksestä, jonka mukaan hoitajamitoitusta lasketaan 0,5:stä 0,4:ään.

”Hoitajien minimi ei merkitse, että hoidon taso olisi riittävä. Jos hoitokodissa on esimerkiksi vain yksi hoitaja ilta- tai yövuorossa, on selvää, ettei hän pysty huolehtimaan useiden vaikeasti hoidettavien vanhusten tarpeista. Hän ei ehkä jaksa nostella vanhuksia, jolloin vessakäynti on mahdotonta ja syöttämiseenkään ei aika oikein riitä.”

”Vanhuksilta säästäminen on väärin, mutta elämän loppusuoralla olevilla ei juuri ole puolustajia. He eivät ole enää poliittisesti kiinnostavia. Silti tämän maan hyvinvoinnin rakentajilla pitää olla oikeus hyvään huolenpitoon. Sitä ei rakenneta puhuvilla roboteilla tai pihassa ympyrää kiertävillä tuoliradoilla.”

”Vanhukset ovat yhteiskunnalle kallis ja kasvava joukko. Kysymys on kuitenkin kustannusten priorisoinnista. Olisiko energiatuista, maahanmuuton kustannuksista tai ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta varaa leikata vanhusten eduksi?”

ILTALEHTI toteaa, että suunniteltu muutos laskee hoitajien määrän alle OECD-maiden keskiarvon.

”Jatkossa Suomessa voisi olla kymmentä vanhusta kohden vain neljä hoitajaa. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa hoitajamitoitus on 7–8 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden.”

”Hallituksen mukaan 0,4 on vain vähimmäisraja, jota ei saa alittaa. Lisäksi vanhuspalvelulain mukaisesti henkilöstöä on jatkossakin oltava riittävä määrä vanhusten tarpeisiin nähden.”

”On selvää, että sivistysvaltio Suomelle, saati vanhusten ihmisarvolle, ei ole sopivaa, että vanhukset makaavat hoitoyksiköihin säilöttyinä, pahimmillaan vahvasti lääkittyinä ja märissä vaipoissa viruen. Tämänkaltaisia kauhukertomuksia on paljastunut vanhustenhoidosta jo nykyisillä hoitajakiintiöillä.”

”Hallituksen kannattaisi pohtia vielä uudestaan vanhustenhoidon säästöjen toteutustavat ja etsiä vaihtoehtoja mekaanisten hoitajamäärien leikkausten sijaan.”

KALEVA pitää hoitajamitoitukseen suunniteltua pudotusta kovana.

”Siihen, miten säästöt toteutetaan, vaikuttavat aina arvot: se, mitä asioita pidetään tärkeinä, mitä vähemmän tärkeinä.”

”Puhe esimerkiksi tekniikan suomista mahdollisuuksista ei saa johtaa sen perusasian unohtamiseen, että ihmisiä on oltava tarpeeksi, jotta inhimillinen hoito on ylipäätään mahdollista.” ”Jos hoitajat väsyvät tai eivät ehdi, kärsijöitä ovat hoidettavat.”

”Vaihtoehtoisia säästökohteita ei ole helppoa löytää. Niiden etsimiseen on nyt paneuduttava tarmokkaasti. Raja hoidon tason pudottamisessa on tullut vastaan.”
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Loka 2016 11:43

Aamulehti ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHDEN ARKISTO KOTIMAA12.10. 10.23 Anu Leena Koskinen

Tutkijan riipaiseva löytö palvelukodissa: ”Suoranaista heitteillejättöä”

Tutkijoiden havaintojen mukaan hoitajilla ei ole aikaa syöttää vanhusta tarpeeksi pitkään, joten he perustelevat tätä sillä, ettei vanhus halua syödä. Tosiasiassa syy on siinä, ettei vanhus kykene syömään nopeammin.

Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijat Jari Pirhonen ja Jutta Pulkki varoittavat valinnanvapauden ylilyönneistä. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan uudistamassa ja tähän liittyy keskeisesti valinnanvapaus. Tutkijoiden mukaan tähän liittyy oletus, että ihmiset kykenevät ja haluavat tehdä itseään koskevia päätöksiä. Vanhuksilla näin ei aina ole.

Tutkija Pirhonen antaa esimerkin palvelutalon ruokatilanteesta, johon hän osallistui tehdessään osallistuvaa havainnointitutkimusta.

– Erään huonokuntoisen asukkaan syöttämiseen minulta meni usein 45 minuuttia, vaikka olen koulutettu hoitaja. Henkilökunnalla ei ollut aikaa käyttää kolmea varttia yhden ihmisen syöttämiseen. Hoitaja saattoikin syöttää hetken ja todeta, että tämä ihminen ei enää jaksa tai halua syödä ja vei ruoan pois. Vastuu ravitsemuksesta siirrettiin epäkompetentteihin käsiin itsemääräämiseen vetoamalla. Itsemääräämistä käytettiin suoranaisen heitteillejätön perusteluna.

Pirhosen mukaan valinnanvapauteen liittyvä vastuu ja palvelujen käyttäjien haavoittuva tilanne ovat toisinaan kestämätön yhtälö. Tärkeämpää kuin valinnanvapaus on tutkijan mukaan ihmisistä huolehtiminen. Tutkijat ottavat esimerkin Ruotsissa, jossa on huomattu, että palveluja käyttävät entistä enemmän ne, joilla siihen on varaa. Myös palvelujen keskittymisestä varakkaammille alueille on näyttöä.
– Alueelliset ja sosioekonomiset erot eri palveluissa ovat meillä selviä, ja näitä eroja sote-uudistuksella lähdettiin alun perin kaventamaan. Nyt on kuitenkin vaarana, että erot vain lisääntyvät, Pulkki toteaa.

Tutkijat herättelevät kysymään, että jos ihminen ei syystä tai toisesta pysty enää kantamaan vastuuta, missä määrin hänelle kannattaa tarjota valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Me olemme toisistamme täydellisen riippuvaisia syntymästä kuolemaan. Aikuisuuden itseriittoisina vuosina tämä fakta meiltä helposti unohtuu, mutta viimeistään vanhuus pudottaa suomut silmiltä. Eivätkä vanhat ihmiset ole suinkaan ainoa väestöryhmä, joka tarvitsee toisten apua, tutkijat muistuttavat lähettämässään tiedotteessa.

Tampereen yliopiston tutkijat esittävät tuoreessa tutkimuksessaan sosiaali- ja terveydenhuollolle arvopohjaksi inhimillisen avuntarpeen ja riippuvuuden tunnustamista.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Loka 2016 13:36

Ei ihme, että vanhukset ovat välinpitämättömiä ja elämänhaluttomia:

Ilta-Sanomat: Julkaistu: 18.10. 12:12

Marjatta, 58, järkyttyi isän ruoka-annoksesta – ”Etiketin takaa ei näkynyt, mitä rasiassa oli”

Pääateriaan kuuluu 250 gramman ruoka-annos. Suolaton ja mauton ruoka jää usein syömättä ja ne päätyvät tyttären koiran ruoiksi.
Valkoista liisterin näköistä mössöä. Seassa pieniä nakkipaloja.

Maskulainen Marjatta Eivola, 58, järkyttyi nähdessään, minkälaisia ruoka-annoksia hänen Turussa asuva isänsä saa kaupungin kotipalvelusta. Ruoka-annokset ovat niin pieniä, ettei niillä aikuinen ihminen tule kylläiseksi. – Tämä nakkiperunasoselaatikko oli kaiken huippu. Etiketin takaa ei edes näkynyt, mitä rasiassa on. Kun repäisin kannen auki, katsoin, ettei voi olla todellista.

Eivolaa huolettaa annosten koko. Lisäksi hän arvelee, että ruoan ravintoarvot ovat melko alhaiset. Eivola sanoo, että perunamuusi on hajutonta, mautonta ja väritöntä. – Mutta ei mitään, ruoka kun on suolatonta ja mautonta ruokaa, jaoin sen koirankuppeihin. Minulla on kolme koiraa ja sain jokaiselle reilun ruokalusikallisen lyötyä muun koiran ruoan joukkoon.

84-vuotias isä on tilannut ruoka-annokset arkipäiviksi Turun kotipalvelusta sen jälkeen, kun hän jäi leskeksi puolitoista vuotta sitten. Sopimuksen mukaan kotipalvelu tuo kaksi kertaa viikossa ateriat, joita isä voi lämmittää mikrossa. Ateriaan kuuluvat pääruoka, salaatti ja jälkiruoka.
Viikonloppuisin Marjatta Eivola tulee tekemään isälleen ruoat. Hän on huomannut, että monta kertaa isältä on jäänyt valmiit ruoat syömättä. Yleensä tytär syöttää ruoat sitten koirilleen. – Jälkiruoka on sellainen esanssinen, vetinen kiisseli, jota kukaan meistä ei syö. Sitä ei syö koiratkaan.

Juustoisessa kala-ateriassa oli Eivolan mukaan kolme pienen kananmunan kokoista, valkoisen harmaata perunaa. Lisäksi oli kuusi 2x2 sentin kokoista kalapalaa juustokastikkeessa. – Lämmitettävät kasvikset olivat annoksen mukana. Niitä oli ruokalusikallisen verran. Siinä oli kolme siivua porkkanaa ja peukalon pään kokoinen parsakaalin kukinto.

Ateria maksaa 5,50 euroa

Eivolasta tuntuu, että aterioiden taso laski, kun kaupunki vaihtoi kilpailutuksen jälkeen toimittajaa. Aterioista vastaa nykyisin Turun kaupungin osittain omistama Arkea Oy. – Ruoka tuli ennen jostain vanhainkodin keittiöstä. Ruuan laatu oli aivan toista luokkaa silloin. Ruoka oli maukkaampaa ja oli kunnon annokset.

Eivolan isä maksaa yhdestä ateriasta 5,50 euroa. – Se on tuettua ruokailua eli kaupunki tukee sitä. En tiedä, mitä annos oikeasti maksaa. Yksi kertoi, miten koulussa on hyvää ruokaa ja siellä on laskettu ruoan hinnaksi 1,73 euroa annosta kohden. Eivolan sanoo, että näyttää siltä, että lapsille tarjotaan hyvää ruokaa, mutta vanhuksille voidaan syöttää mitä tahansa. Eivola kirjoitti kokemuksistaan Facebook-sivuillaan. Kirjoitusta on jaettu lähes 500 kertaa, peukuttajia on yli 700.

”Ravitsemuksellisuus täyttyy”

Ruokapalveluista tarjoavan Arkean palvelujohtaja Sanna Malaska selvittää, että ateriat valmistetaan palvelusopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan yksi annos painaa 250 grammaa.

Malaska ihmettelee, miksi Facebook-sivuilla julkaistu kuva nakkiperunasoselaatikosta näyttää vaatimattomalta. Punnittaessa rasia on painanut vajaa 300 grammaa. – Siihen, että annos näyttää noin hurjan vaatimattomalta, on varmaan muutama syy. Ensinnäkin rasia on aika iso. Toisekseen ruokana nakkiperunasoselaatikko on painavaa ruokaa. Se näyttää silloin tosi pieneltä.

Malaska torppaa väitteet ruoan heikosta ravintoarvosta. Hän sanoo, että ravitsemuksellisuus on katsottu ruokalistasta. Ruokalistakierrossa on otettu huomioon vitamiinit ja hivenaineet. – Ruokalista on Turun kaupungin kanssa käyty läpi, ravitsemuksellisuus täyttyy. Ruokalista on ravitsemussuositusten mukainen. Malaska lisää, että ateria on yksi päivän viidestä ateriasta. Ateriaan kuuluu pääruoka, jälkiruoka ja salaatti. Tilauksen mukaisesti annoksesta puuttuvat ruokajuoma, leipä ja ravintorasva.

Eivolan Facebook-kirjoitus on aiheuttanut sen, että Arkea aikoo käydä asiakkaan kanssa ruokalistan läpi ja keskustella, onko muutostarvetta.
– Meillä aina käsitellään palautteet, mutta kyseinen henkilö ei ole antanut suoraa palautetta.

Eivolan Facebook-kirjoituksesta kertoi ensin Iltalehti.
Heidi Vaalisto

Kommentti: Kaikki on valtakunnassa hyvin. Pian on potkupallon jotkut kilpailut ja jääkiekkokilpailuja voi aina katsoa nauhalta. Onhan tuo kummallista, että aina ollaan tyytymättömiä, vaikka taivaskanavat ovat pullollaan vormuloita ynnä muuta sontaa. Eihän ihminen nyt voi elää vain ruoasta, sanoo kirkkokin. Pitäisikö usuttaa jehovalaistet vanhusten kimppuun? Vielä oli silloin, kun minua haasteltiin joukkoihin, oli kuulemma muutama paikka vapaana heille suunnitellussa hypersuperjumbojetissä, johon mahtui 6000 matkustajaa matkalle taivaaseen. Maaiman suurimpiin matkustajalaivoihin mahtuu n. 8000 henkilöä , mutta en ole kuullut vielä niiden lentävän.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 20 Loka 2016 7:26

HELSINGIN SANOMAT: PÄIVÄN LEHTI 20.10.2016 Kotimaa Satu Vasantola http://www.hs.fi/paivanlehti/20102016/a1476854021669

Vanhuksia suljetaan haalareihin kuin vankeja – ”Ei voi pitää inhimillisenä hoitona”

Hygieniahaalari rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Vanhusten hygieniahaalarista laki ei sano mitään, vaikka se on samankaltainen kuin vankien haalari. HS testasi hygieniahaalaria ja vankien tarkkailuhaalariaHS testasi hygieniahaalaria ja vankien tarkkailuhaalaria
Vanhusten hygieniahaalari on samankaltainen kuin vangeilla käytettävä tarkkailuhaalari. Molemmat ovat lähes yhtä vaikeita ottaa pois päältä.

Fakta: Haalarit vertailussa:

Vangin tarkkailuhaalari ja vanhuksen hygieniahaalari toimivat sikäli samoin, että niitä ei saa itse riisuttua.
Tarkkailuhaalarilla pyritään estämään huumeiden ja kiellettyjen esineiden salakuljetusta vankilaan.

Vanhuksen hygieniahaalari estää vanhusta pääsemästä käsiksi vaippaansa, riisuutumasta ja sotkemasta ulosteella.

Tarkkailuhaalarin käytöstä säädetään tarkasti lailla.
Tarkkailuhaalaria käyttävän vangin on päästävä wc:hen heti, kun hän sitä pyytää.

Vanhuksen hygieniahaalarista ei ole lakia.

VANHUSTEN laitoshoidossa käytetään edelleen hygieniahaalareita, jotka estävät vanhusta riisumasta ja käymästä itse vessassa.
Haalari on yleensä pehmeästä kankaasta tehty, mukavantuntuinen vaate, mutta sen vetoketju on selkäpuolella niin, ettei sitä saa puettua tai riisuttua itse. Ainakaan muistisairas vanhus ei tähän pysty.

Hygieniahaalarin käyttöä perustellaan sillä, että osa muistisairaista riisuu vaatteensa ja vaippansa, virtsaa huoneeseensa tai sotkee paikkoja ulosteella. Haalarin käyttö estää tämän, mutta samalla se rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta.

Haalari on samankaltainen kuin vangeilla käytettävä tarkkailuhaalari, jonka käytöstä säädetään tarkkaan lailla. Vanhusten hygieniahaalarista laki ei sano mitään, joten jokaisessa hoitopaikassa muodostuvat omanlaisensa käytännöt. Joissain paikoissa sen käytöstä päättävät hoitajat, toisissa tarvitaan lääkärin tai hoitotiimin yhteinen päätös.

Helsingin Sanomat kertoi vankiloissa käytettävistä haalareista 15. helmikuuta 2013.
Koska haalarin käytöstä vanhustenhoidossa ei ole lakia, sen käyttöä ei myöskään seurata tai valvota. Siksi kukaan ei tarkalleen tiedä, miten yleistä sen käyttö on. HELSINGIN Kustaankartanon palvelukeskuksessa hygieniahaalarin käyttö on kielletty poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

”Meillä ajatellaan, että haalarin käyttö on sitomista. Siksi sitä voidaan käyttää vain, jos ihminen muuten vaurioittaisi tai satuttaisi itseään”, Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola sanoo.
”Poikkeus voidaan tehdä, jos ihminen esimerkiksi jatkuvasti repii virtsakatetrin irti tai vaikka raapii alapäänsä ihon pahoin rikki.”

Pohjola kokeili haalaria muutama vuosi sitten itsekin. ”En todellakaan tuntenut olevani Kustaankartanon johtaja, kun haalari puettiin päälleni. Siinä viedään ihmiseltä arvokkuus.”

GERIATRIAN professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta kieltäisi hygieniahaalarin käytön kokonaan. Hänen mukaansa haalari on yksi tapa sitoa ja rajoittaa vanhuksen elämää ja liikkumista. ”Hygieniahaalarin käyttö on käsittämätön tapa, sitä ei voi mitenkään pitää inhimillisenä hoitona. Se on ammatillista laiskuutta.”

Sekä Pohjola että Valvanne korostavat, että haalaria ei tarvita, jos ongelmien syyt selvitetään ja hoidetaan.

”Haalari on hoitajan näkökulmasta helppo ratkaisu haasteelliseen oireeseen, mutta on muitakin ratkaisuja. On monia muistisairaiden hoitoyksikköjä, joissa ei tulisi kuuloonkaan käyttää hygieniahaalaria. Suuri osa ongelmista saataisiin hoidettua jo sillä, että hoidettaisiin vanhuksen ummetus ja vietäisiin häntä säännöllisesti vessaan”, Valvanne sanoo. ”Meillä on erittäin hyviä kokemuksia siitä, että hankalasti käyttäytyvästä vanhuksesta tulee kuin toinen ihminen, kun hänet kohdataan oikein, häntä kuunnellaan ja arvostetaan. Levottomaan käytökseen on aina joku syy. Se syy pitää löytää, mutta se vaatii ammattitaitoa”, sanoo Pohjola.

OSASTONHOITAJA Minna Repo Koukkuniemen vanhainkodista Tampereelta kertoo, että hygieniahaalarin käyttö on vuosien kuluessa vähentynyt, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole lopetettu. Haalarin käyttö pitää kirjata asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan.”Haalariin turvaudutaan, jos ei mitään muuta ratkaisua keksitä”, Repo sanoo. ”Haalarin käyttö liittyy yleensä tilanteisiin, joissa muistisairaalla on arveluttavaa käytöstä. Jotkut esimerkiksi riisuutuvat julkisesti eikä heillä ole kykyä kontrolloida käyttäytymistään. Tämä on kuitenkin yhteisöasumista, jossa on otettava huomioon myös toiset asukkaat.”

Revon mukaan haalarin käyttö jakaa myös hoitajien mielipiteitä. Viime vuosina valmistuneet hoitajat ovat saaneet koulutuksen, jossa korostetaan vanhusten itsemääräämisoikeutta. Aiemmin rajoituksiin turvauduttiin helpommin. ”Vanhoista käytännöistä eroon pääseminen on pitkä tie. Toiset hoitajat kokevat, että haalarin käyttö on helppo tapa hoitaa ongelmatilanteita. Silloin ei tarvita ihmistä valvomaan tilannetta koko aikaa.”

MUISTILIITON toiminnanjohtajan Eila Okkosen mukaan hygieniahaalaria käytetään vanhusten pitkäaikaishoidossa edelleen yleisesti. Hoitopaikkojen välillä on kuitenkin suuria eroja haalariin suhtautumisessa. ”Suhtaudumme hygieniahaalarin käyttöön hyvin kriittisesti. Käyttö pitäisi miettiä hyvin tarkkaan, ja jos sitä joskus tarvitaan, sitä pitäisi käyttää mahdollisimman lyhyen aikaa.”

Okkonen kaipaa lakia, joka säätelisi rajoittavien toimenpiteiden, kuten hygieniahaalarin käyttöä. Sellainen on todennäköisesti tulossakin, mutta ehkä vasta vuosien päästä. Itsemääräämisoikeuslakia valmisteltiin jo edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana, mutta sitä ei ehditty käsitellä ennen eduskuntavaaleja. Parhaillaan suunnitellaan uuden työryhmän perustamista lakia valmistelemaan.

Kommentti: Ehdotan hygieniahaalaria eduskunnan koekäyttöön vaikka vain viikoksi näin aluksi! Vahtimestareiden työpaikat lisääntyvät ja työttömyys vähenee. WC-tiloja suurennettava ja VPK vakituiseen päivystämään suihkukaluston kanssa.
Ehkä seksikohutkin vähenevät, kun liikkuu tarkailuhaalareissa pitkin Helsingin yötä?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Marras 2016 9:34

MTV: RIKOS JULKAISTU 18.11.2016 08:16 ikääntyminen, vanhuus, vanhus

KSML: Oikeus tuomitsi hoitajat vanhusten karusta kohtelusta – lakiuudistus puuttumassa sitomiseen

Keski-Suomessa hoitajina työskennelleet saivat tuomiot kohdeltuaan vanhuksia kaltoin. Keski-Suomessa käräjäoikeus on tuominnut mieshoitajan sakkoihin vanhuksen sitomisen johdosta, kertoo Keskisuomalainen. 47-vuotias mieshoitaja oli tehnyt tuomitun teon yövuorossa syksyllä 2015.

Mies sai lehden mukaan tuomion vanhukseen kohdistuneesta vapaudenriistosta ja laittomasta uhkauksesta.
Mies oli yövuorossa Jyväskylän kaupungin ylläpitämässä Väinönkadun palvelukeskuksessa sitonut vuoteessa maanneen vanhuksen käden sängynlaitaan. Miehen käsi oli vapautettu, kun toinen hoitaja tuli aamuvuoroon. Lisäksi tuomion saanut mies oli painanut tyyny hetkeksi toisen miespotilaan kasvoille.
Mieshoitaja sai 50 päiväsakkoa, mikä tekee hänen tuloillaan 1 200 euroa. Lisäksi mieshoitaja joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja 1 430 euroa sekä laittoman uhkauksen kohteelle kärsimyskorvauksena 500 euroa korkoineen. Oikeus hylkäsi lehden mukaan miehen toisen vapaudenriistosyytteen.

Lisäksi oikeus tuomitsi 42-vuotiaan naishoitajan pahoinpitelystä 30 päiväsakkoon eli maksettavaa kertyy lehden mukaan yhteensä 180 euroa. Naishoitaja oli riuhtaissut miespotilaan alta lakanan niin, että vanhus oli kääntynyt nopeasti selältä kyljelleen. Eri tilanteessa hän oli vääntänyt vanhuksen kättä voimakkaasti. Nainen kertoi oikeudessa, että hän oli puolustanut itseään vanhuksen aggressiivisuuden takia. Kyseessä oli sama potilas kuin mieshoitajan sitomistapauksessa.

Mieshoitaja on irtisanoutunut, nainen on edelleen kaupungilla töissä, mutta palkattomalla vapaalla. Kaupunki päättää naisen kohtalosta tuomion lainvoimaisuuden jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on Keskisuomalaisen mukaan vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää esimerkiksi sitomista.

Lakiesitys annettiin eduskunnalle jo viime hallituskaudella, mutta sitä ei ehditty käsitellä loppuun.

Kommentti: On hyvä, että asioita käsitellään jo oikeussaleissa. Valitettavaa on kuitenkin lakia säätävien elinten keskittyminen "tärkeisiin" juttuihin kuten puhujalistojen laatimisiin ja hallituksen räksyttämiseen ilman parempaa vaihtoehtoa. Vanhuus tulee heillekin. Siinä sitä sitten miettimään kun samassa vaipassa on virunut pidemmän aikaa, että olisiko päättävässä toimessa voinut puuttua näihin pska-asioihin.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 01 Joulu 2016 7:40

YLE: Kotimaa1.12.2016 klo 06:20päivitetty 1.12.2016 klo 06:21 Satu Krautsuk @Satu911

Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse

Puolet Suomen kaikkien hoivakotien asukeista syö vähintään yhdeksää lääkettä päivässä. Haminassa lääkkeiden lukumäärä on onnistuttu pudottamaan jopa kuuteen.

Mistä on kyse?

Vanhusten lääkityksiä ryhdyttiin keväällä karsimaan hoivakodeissa ja kotihoidossa Haminassa. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautilääkkeiden, nesteenpoistolääkkeiden, rauhoittavien ja muistilääkkeiden käyttö on vähentynyt. Sen jälkeen monet vanhukset ovat piristyneet.
He ovat mm. liikkuneet enemmän ja jotkut ovat alkaneet syödä itsenäisesti
Iäkäs nainen istuu huoneessaan pyörätuolissa Saviniemen hoivakodissa Haminassa. Hän tervehtii pirteästi huoneen ohi kulkevaa naista, joka on tullut katsomaan omaa isoäitiään. Eikä hän suinkaan ole hoivakodin ainoa virkeälta vaikuttava vanhus. Monet heistä ovat piristyneet sen jälkeen, kun vanhusten lääkityksiä alettiin vähentää.

– Jokaisen kohdalla on terveydentilan ja toimintakyvyn perusteella arvioitu, mikä lääkitys on välttämätöntä ja tarpeellista. Kaikki tarpeeton on poistettu, kertoo Saviniemen hoivakodin esimies Kristiina Lehtonen.

Haminan kaupunki ryhtyi keväällä karsimaan määrätietoisesti vanhusten lääkityksiä hoivakodeissa ja kotihoidossa. Hoivakodin henkilökunta keskustelee lääkärin kanssa vanhuksen voinnista, ja päätökset lääkeannosten pienentämisestä tekee lääkäri. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautilääkkeiden, nesteenpoistolääkkeiden, rauhoittavien ja muistilääkkeiden käyttö on vähentynyt.
Liikkuminen saattaa olla reippaampaa ja varmempaa. Vanhus tuntee olonsa paremmaksi, vaikka olisikin muistisairas.

Ennen lääkeuudistusta kaikki sairaanhoitajat kävivät oppisopimuksella lääkehoidon koulutuksen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa.
– Aloitimme tämän projektin, koska edullisista vaikutuksista oli myös tutkimusnäyttöä. Lääkkeet ovat kalliita, joten asukaskin saa taloudellista hyötyä, kertoo ikäihmisten palveluiden va. päällikkö Sanna Niskanen Haminan kaupungilta.

Omaisilta hyvää palautetta

Tulokset ovat nyt nähtävissä. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan puolet Suomen kaikkien hoivakotien asukeista syö vähintään yhdeksää lääkettä päivässä, Haminassa lääkemääriä on onnistuttu pudottamaan parhaimmillaan jopa kuuteen. Samalla vanhukset ovat piristyneet ja toimintakyky on parantunut. Sekin on nähty, että vuodepotilas, joka aiemmin oli täysin autettava, on alkanut puhua – vieläpä järkeviä.

– Liikkuminen saattaa olla reippaampaa ja varmempaa. Vanhus tuntee olonsa paremmaksi, vaikka olisikin muistisairas. Toiset ovat toki virkeämpiä ja sosiaalisempia kuin toiset, Kristiina Lehtonen kertoo.
– He, jotka eivät ole enää syöneet itsenäisesti, syövät nyt omin voimin. Omaisiltakin on tullut hyvää palautetta, lisää Muuraskodin esimies Minna Rantala.

Vanheneva elimistö käy pienemmällä teholla

THL:n mukaan Hamina on hyvä esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia vanhuksen lääkityksen kriittisellä tarkastelulla on. Vastaavista hankkeista koko maan mittakaavassa ei ole koottua tietoa.
– Kokeilut ovat aika paikallisia hankkeita. Suurisuuntaista muutosintoa tai kansanliikettä vanhusten monilääkityksen vähentämisessä ei ole, joskin se on tunnettu ja varteenotettava vaihtoehto, sanoo ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn asiantuntija, ylilääkäri Matti Mäkelä THL:stä.

MATTI MÄKELÄ: Suurta kansanliikettä vanhusten monilääkityksen vähentämisessä ei ole.

Ihmisen elimistö käy vanhetessaan pienemmällä teholla, jolloin lääkkeen tarve muuttuu. Vanhus on saattanut käyttää pitkään jotakin lääkettä, jonka annostukseen ei ole vuosien varrella puututtu.
– Elimistön haurastuessa lääkkeiden teho saavutetaan pienemmillä annoksilla kuin esimerkiksi työiässä. Lääkkeiden vähetessä myös sivuvaikutukset vähenevät samassa suhteessa. Elimistö alkaa usein voida paremmin, koska osa lääkkeistä on lamaavia, Mäkelä muistuttaa.

Esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet voivat tehdä vanhuksesta vuodepotilaan. Muistilääkkeet taas vaikuttavat Mäkelän mukaan suolistoon aiheuttaen huonovointisuutta ja ulostusongelmia. Niiden käyttö ei ehkä ole järkevää enää siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt pitkälle.
– Kun elämän loppu alkaa oikeasti lähestyä ja elimistö pettää, monien pitkäaikaiskäytössä olevien lääkkeiden merkitys vähenee. Silloin on järkevää vähentää tarpeetonta lääkekuormaa viimeisinä elinkuukausina.

Hankalia vähennettäviä ovat ainakin psykoosilääkkeet, joita käytetään silloin kun muistisairauteen liittyy voimakkaita ahdistus- ja pelkotiloja sekä harhaluuloja. Haminassa on kokeiltu myös niiden vähentämistä, mutta annostuksia on myös jouduttu palauttamaan ennalleen.
Joissakin paikoissa 30 prosenttia asukkaista on käyttänyt jotakin lääkeainetta, ja sen käyttö on pystytty pienentämään viiden prosentin tasolle.

Rauhoittavissa paljon vähentämisen varaa

Haminan ja muiden vanhusten lääkitystä vähentäneiden hoivakotien tai kuntien esimerkkiä olisi Mäkelän arvion mukaan mahdollista noudattaa muuallakin.
– Jos lääkkeiden vähennys tehtäisiin laaja-alaisesti, viisaasti ja tehokkaasti, esimerkiksi jonkin rauhoittavan lääkkeen käyttöä voitaisiin pienentää yksikössä merkittävästi. Joissakin paikoissa 30 prosenttia asukkaista on käyttänyt jotakin lääkeainetta, sen käyttö on pystyttykin onnistuneesti pienentämään viiden prosentin tasolle.

Haminan Saviniemessä lääkkeiden määrää tarkastellaan jatkossakin. Kun asukasta hoidetaan pitkään, hoitajat oppivat tuntemaan hänet ja "lukemaan" hänen vointiaan ja käytöstään.
– Työ on jatkuvaa arviointia. Ja aina, kun hoivakotiin tulee uusi asukas, hänen lääkityksensä menee tarkkaan syyniin. Mietimme heti yhdessä lääkärin kanssa, onko mukana jotain turhaa, kertoo hoivakodin esimies Kristiina Lehtonen.

Kommentti: Vihdoin nähtävissä jotain valoa horisontissa. Hyvä Hamina! Nyt koko Suomi seuraamaan esimerkkiä ja antamaan vanhuksille heille oikeasti kuuluva parempi vähälääkkeinen loppuelämä.
Kalakukko

catharsis
Viestit: 67
Liittynyt: 27 Heinä 2011 12:38
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja catharsis » 01 Joulu 2016 17:32

Mitä, onko lääketeollisuus unohtanut tyystiin hoitokodin johdon kannustamisen?

Kalakukko
Viestit: 5403
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 01 Joulu 2016 19:21

YLE: Hamina1.12.2016 klo 17:25 Petri Niemi @niepetr

"Olen aika reipas menemään" – 90-vuotiaan Jutan lääkitystä muokattiin hoivakodissa

Jutta Stenmanin päivittäiseen pilleriannokseen sisältyy myös vitamiineja.
Mistä on kyse?
Haminan kaupungin hoivakodit ja kotihoito ovat määrätietoisesti karsineet tarpeetonta lääkitystä vanhuksille. 90-vuotias Jutta Stenman asuu Saviniemen hoivakodissa ja kutsuu lääkemääräänsä melko pieneksi. Stenman sanoo viihtyvänsä hoivakodissa hyvin, vaikka toivoisi lisää henkilökuntaa
Jutta Stenman on asunut Saviniemen hoivakodissa puolitoista vuotta.

– Vointi on loistava, mutta tämä näön heikentyminen häiritsee oikein paljon. Sen lisäksi jalkani eivät oikein kannattele minua, enkä pysty kävelemään ilman apuvälinettä tai seisomaan ilman tukea.

Vointi on loistava, mutta tämä näön heikentyminen häiritsee oikein paljon.

90-vuotias Stenman istuu pyörätuolissaan, mutta vaikuttaa pirteältä. Hän asuu hoivakodissa, jossa turhien lääkkeiden jakaminen vanhuksille on lopetettu. Stenmaninkin lääkitystä on pohdittu ja lääkäri on sitä muokannutkin.
– Oma lääkeannokseni on melko pieni. Yöksi menee yksi särkylääke. Reumaatikkona tarvitsen päivittäin myös kortisonia. Reuma ei hellitä, kun se kerran tulee.

Stenmanin päivittäinen pillerimäärä sisältää lääkkeiden lisäksi esimerkiksi vitamiineja.

Juttutuokioita mahtuisi lisääkin hoivakotiin

Jutta Stenmanille hoitotyö on tuttua, sillä hän teki työuransa sairaanhoitajana muun muassa Kotkansaaren sairaalassa.
– Tähän hoivakodin elämään oli helppo tottua, sillä autoin vanhuksia myös työssäni. Olen tottunut vanhuksiin.

Arki sujuu hoivakodissa rutiinien parissa.
– Täällä syödään usein ja siihen kuluu aikaa. Kuuntelen paljon radiota ja äänikirjoja. Kuuntelen myös televisiota, kun en kunnolla näe.

Mitä muuttaisit täällä hoivakodissa?
– Olen saanut apua ja kaikkea, mitä tarvitsen. Toivoisin kuitenkin henkilökuntaa lisää tänne. Heillä menee esimerkiksi ruuan laittoon ja asukkaiden suihkussa auttamiseen aikaa. Siihen kelpaisi mielestäni tavallinen ihminen, jolloin hoitajille jäisi aikaa vaikka seurustella meidän kanssa.
Eikö hoivakodista löydy juttuseuraa? – Kyllä sitä aina sen verran löytyy. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan mene toisensa kanssa tuosta vain juttelemaan, mutta minä olen aika reipas menemään.
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Kalakukko ja 10 vierailijaa