Vanha uskomus ja todellisuuden nurja puoli

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 4351
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Vanha uskomus ja todellisuuden nurja puoli

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 13 Marras 2017 18:00

HS: Tiede Mikko Puttonen HS Julkaistu: 13.11. 14:48 https://www.hs.fi/tiede/art-2000005447463.html

Vanha uskomus osoittautui tutkimuksessa todeksi – vieraan kielen puhuminen sujuu paremmin pienessä maistissa

Kokeessa jo pieni alkoholimäärä kohensi etenkin vieraan kielen lausumista. Lasillinen auttaa puhumaan vierasta kieltä, useampi saattaa jo vaikeuttaa.

MONI kokee, että vieraan kielen puhuminen sujuu paremmin, kun on hieman ottanut. Mutta onko kyse pelkästään siitä, että alkoholin vaikutuksesta ihminen vain luulee osaavansa – mutta todellisuudessa kielitaito huononee?
Vieraan kielen puhumisessa tarvitaan erityisesti aivojen toimintoja, joita kutustaan toiminnanohjaukseksi. Niihin kuuluvat muun muassa muisti, tarkkaavaisuus, itsehillintä ja suunnittelukyky. Koska alkoholi heikentää tätä kontrollikeskusta, teorian mukaan kielitaidon kuuluisi kärsiä.
Toisaalta alkoholi lisää itseluottamusta ja vähentää sosiaalisia pelkoja. Siksi se voisi parantaa ilmaisua vieraalla kielellä. Tähän tapaavat uskova maallikot, jotka huomaavat kielenkantojensa rentoutuvan alkoholista. He näyttävät olevan oikeassa.

ASIAAN toivat vastauksia alankomaalaiset tutkijat, jotka värväsivät kokeisiinsa Maastrichtin yliopistossa opiskelevia saksalaisia opiskelijoita.
Opiskelijoita oli viisikymmentä, ja he olivat vasta äskettäin oppineet puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan hollantia. Yliopistoon pääsee vasta, kun on läpäissyt hollannin kielen testit. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahtia. Toiset joivat reilun lasillisen jäävettä, toiset sitruunadrinkin, jota oli terästetty vodkalla. Alkoholiannos vastasi noin tuopillista viiden prosentin olutta.

VARTIN päästä, kun alkoholi oli ehtinyt vaikuttaa, opiskelijat keskustelivat hollantilaisen tutkimusavustajan kanssa eläinkokeiden oikeutuksesta muutaman minuutin. Keskustelut nauhoitettiin. Seuraavaksi kaksi hollantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä arvioivat puhujia erikseen nauhoitteilta. Arvioitsijat kiinnittivät huomiota ulosannin ymmärrettävyyteen, sanastoon, ääntämykseen ja sujuvuuteen. He eivät tienneet, kuka oli juonut alkoholia ja kuka ei.

DRINKIN juoneet saivat paremmat arvioinnit kielitaidostaan. Etenkin heidän ääntämyksensä oli onnistuneempaa. Ryhmät eivät kuitenkaan eronneet itsearviossaan. Toisin sanoen alkoholi ei näyttänyt suurentavan saksalaisopiskelijoiden uskoa omaan hollannin kielen taitoonsa.

OLETTAMUS alkoholin rentouttavasta ja sitä kautta kielenkannat irrottavasta vaikutuksesta vei tutkimuksen perusteella voiton. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että opiskelijat nauttivat alkoholia vain vähän. ”Suuremmat annokset eivät ehkä edistä vieraan kielen ääntämystä”, kommentoi tutkija Fritz Renner Maastrichtin yliopiston verkkosivulla.
Tutkimuksen julkaisi The Journal of Psychopharmacology.

Kommentti: "alkoholin vaikutuksesta ihminen vain luulee osaavansa – mutta todellisuudessa kielitaito huononee? "

"luulee osaavansa " Mitä helvettiä? Koko ruokintatiede perustuu nimenomaan luuloihin, otaksumiin, arvauksiin ja oletuksiin. Jos siltä tuntuu, että maistissa velat muuttuvat saataviksi ja kavereita on kaikkialla, niin eikö se riitä muka osoittamaan empiirisen tieteen todeksi? Minäkin olen jutellut tuntitolkulla venäjää ja tullut ymmärretyksi ja ymmärtänyt vastapuolen jutut, siis osaamatta sanaakaan venäjää. Kekrisahti eli kaupalliselta nimeltään olut on oiva apu ja tulkki kansojen väliseen ystävyyteen, ei niinkään kalashnikov, jota Helsingin Hakaniemessä ylistetään kaikkien kansojen lopullisen rauhan ja ikuisen ystävyyden takeena.

Kävin äskettäin 5 pvn saksankielen pikakurssin ja palautumisen monen vuoden takaa. Opettajamme Fraulein N. oli koulussa takonut päähän ratapulteilla ikuisia totuuksia saksan kieliopista, että joskus tuli tenkkapoo verbin sijoittelussa. Muutoin luullakseni meni hyvin, vaikka en saanutkaan himoisemaani Fassbieriä tai Löwenbrau-olutta. Kyllä se kieli vetreytyy kummasti ja alitajunta alkaa tuottamaan sanoja sieltä todella kaukaa, kunhan kielen kantimet saa kirpoamaan ja kosteutta on riittävästi.

Olisikin suotavaa, että kouluissa kiinnitettäisiin huomiota ääntämykseen lukemalla kirjoja ääneen opettajan ohjauksessa. Käsilläpuhumisen taitoa ei myöskään sovi väheksyä. Kansainväliset käsimerkit ovat suosittuja ja nopeissakin autoissa ehtii tervehtiä hitaampaa lajitoveria huonossa autossa.
Samaten mimiikka eli ilmehtiminen on Marcel Marceaun ominta hommaa. Pikkulapset osaavat tuon taidon mitä parhaiten. Katsokaapa vaikka, kun STRIP-ryhmän suosituksia toteutetaan antamalla puhekyvyttömälle lapselle tujaus rypsiöljyä ja lusikallinen margariinia. Toinen on ilme , kun saa tissiä, vaikka olisi vanhempikin herra.

Uskon vahvasti yliopistojen menestyksen nojaavan ainakin vanhoina aikoina hienoihin ylioppilas-/juomalauluihin, joissa sanat istuivat ja musiikin perusteet iskostuivat neitseellisiin aivoihin, milloin ruotsiksi, latinaksi tai saksaksi: Ah du lieber Augustin, alles ist hin...Geld ist weg, alles weg...
Oli helppoa tutustua vieraskielisiin tietolähteisiin. Muinoin korkeampi opetus tapahtuikin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Nykyään tuntuu olevan vain suomenkieliset tekstit ja Maamiehen Tietolaari ainoina lähteinä joissakin tiedekunnissa. On se mukavaa luoda ystävyyssuhteita vierailla kielillä läpi koko tieteellisen elämän. Small talk on päivän sana, vaikka emme edes tiedä, mitä "pikku puhe" tarkoittaa. No kännissä asia korjaantuu....On se säitä pidellyt!
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa