Kunniaa tutkijalle Amerikasta: Marja-Riitta Taskinen

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 4351
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Kunniaa tutkijalle Amerikasta: Marja-Riitta Taskinen

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Marras 2017 8:00

HS: Tänään, Päivän lehti 18.11.2017 Susanna Lehmuskoski https://www.hs.fi/paivanlehti/18112017/ ... 53074.html

Voiko rasvamaksa särkeä sydämen?
Professori Marja-Riitta Taskinen tietää vastauksen – ”Haluan olla tutkimuksen ytimessä” 77-vuotias Taskinen luennoi Anaheimissa rasvamaksan ja sydänsairauksien yhteydestä.

American Heart Association palkitsi lääketieteen professori emerita Marja-Riitta Taskisen elämäntyöstään.

”SUOMI 100 -vuosi on ollut minullekin hulppea vuosi, tunnustusta on tullut!” Tällä viikolla Yhdysvalloissa myönnetty palkinto on arvokas, mutta Marja-Riitta Taskiselle jo kolmas tänä vuonna.
Keväällä tunnustusta tuli ICCR:ltä, kansainväliseltä tutkijayhdistykseltä, joka tuo esille keskivartalolihavuuden vaaroja, ja syksyllä Euroopan diabetestutkijoiden yhdistykseltä. Tällä viikolla lääketieteen professori Taskinen palkittiin elämäntyöstään American Heart Associationin kongressissa Anaheimissa. Palkinto on jaettu vuodesta 2001 asti vuosittain. Taskinen on toinen eurooppalainen ja kolmas nainen, joka palkinnon sai.

Totta kai Taskinen tuntee ne kaksi muuta palkittua naista. Hän tuntee paljon tieteenalansa ihmisiä ympäri maailman. Hän on verkostoitunut aktiivisesti viimeiset 50 vuotta.
”Laajat verkostoni johtuvat siitä, että olen sosiaalinen – nuorena olin partiossa, se opetti – ja siitä, että minulla ei ole vain yksi tieteenala vaan kaksi, joiden vaikuttajiin olen tutustunut. Rasva-aineenvaihdunta on ensimmäinen alani ja diabetes ja sokeriaineenvaihdunta tulevat toisena.”
Taskinen piti Anaheimissa keskiviikkona juhlaluennon otsikolla Can fatty liver cause a broken heart? Voiko rasvamaksa särkeä sydämen? No voiko? Kyllä.

”Vaikuttaa siltä, että maksa ja sydän ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa. Molemmat keräävät rasvaa soluihinsa. Lisäksi rasvamaksasta vapautuu riskitekijöitä, jotka aiheuttavat sydänlihaksen toiminnan häiriöitä”, Taskinen sanoo.
Hän vetää yhä, 77-vuotiaana, omaa tutkimusryhmäänsä Meilahden Biomedicumissa. Tutkimusryhmä kuuluu Helsingin yliopiston Diabetes ja lihavuus -ohjelmaan. ”Olen eläkkeellä, mutta myös joka arkipäivä töissä ja usein myös sunnuntai-iltana.”

TASKINEN kertoo viihtyvänsä erinomaisesti Biomedicumissa ja ylistää sen väljiä ja valoisia tiloja ja tieteenteon ilmapiiriä. Samalla Meilahden alueella Taskinen on pyörinyt koko uransa. Siellä oli hänen ensimmäinen työpaikkansa 1967. Meilahden sairaalassa yksin yöpäivystyksessä hän oppi taidon, josta on ollut hyötyä: kyky ottaa rauhallisesti, tuli mitä tuli. ”Haluan olla tutkimuksen ytimessä niin paljon kuin se Suomessa on mahdollista. Minulla on ollut hyvät oppi-isät, arkkiatri Risto Pelkonen ja professori Esko Nikkilä, jotka aina pakottivat vastaamaan kysymykseen miksi.”

TASKISTA on kuvailtu elämänsä lääketieteelle omistaneeksi intohimoiseksi tiedenaiseksi, ja tuosta kuvauksesta hän kyllä tunnistaa itsensä.
Hän on huolissaan tilanteesta, jossa maailman väestöstä yhä suurempi osa on ylipainoista ja yhä nuoremmat ovat ylipainoisia. Tästä seuraa se, että yhä useammalla on rasvamaksa jo nuorena.
”Yhdysvalloissa lasten lihavuus on yleistä ja aikuistyypin diabetes on jo lastentauti. Erityisen huolestuttava ilmiö on, että lapsillakin on ylipainosta johtuvaa rasvamaksaa.”
Viime aikoina on mediassa puhuttu kehopositiivisuudesta ja terveestä lihavuudesta, mutta Taskisen mielestä ylipaino tuo aina mukanaan terveydellisiä ongelmia.

MUTTA Taskinen on tutkija, ei saarnaaja. Hän on itse aina pyrkinyt noudattamaan mahdollisimman terveellisiä elämäntapoja, mutta ei vaivu epätoivoon, vaikka suuri osa kansasta ei niitä noudata.
”Kaikki kyllä tietävät kolme terveellisen elämän pilaria: hyvä ruokavalio, liikunta ja liian istumisen välttäminen.”
Taskinen ei sysäisi terveyden laiminlyöntiä vain yksilön vastuulle: yhteiskunnan tulee ohjata.

Pyörätiet helpottavat arkiliikuntaa. Sokerijuomille pitäisi lätkäistä niin isot verot, että niitä ostettaisiin vähemmän.
Ja kyllä hän itsekin joskus sortuu sokeriin. Hiljattain hän söi puoli pussillista lakritsia. Toinen puoli pussista tuli herkuteltua seuraavana päivänä papereita selatessa. ”Sitten pitikin jo mitata verenpaine, joka ei ollut onneksi heilahtanut.”
Yleensä Taskisen elämä on kuitenkin huipputerveellistä. Kuntosalilla hän käy kolme kertaa viikossa.
”Golf on lempiharrastukseni. Se syö aikaa tutkijan työltä. Laskettelusta olen nyt ajatellut luopua. Se on liian vaarallista tämän ikäiselle. En vain ole ihan varma, pystynkö pysyttelemään poissa Itävallan Lechistä, joka on laskettelupaikoista paras.”

Kuka?: Marja-Riitta Taskinen, Syntynyt 4. kesäkuuta 1940 Jämsässä. Valmistui lääketieteen tohtoriksi 1969 Helsingin yliopistosta.
Tutkinut diabeteksen ja sydän- ja verisuoni- sairauksien taustatekijöitä 1970-luvulta lähtien.
Professori Helsingin yliopistossa vuodesta 1991.
Saanut uransa aikana useita kansainvälisiä tieteellisiä palkintoja. Tuorein tunnustus AHAlta (American Heart Association).
Eläkkeellä, mutta jatkaa aktiivisesti työskentelyä tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumissa tutkijana. Tutkimusryhmä keskittyy rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden selvittämiseen.
Kokkaa ystävilleen meksikolaista ruokaa. Meksikolaiset reseptit ovat ajalta, jolloin hän oli vierailevana professorina Phoenixissä.

Kommentti: Artikkelin avainsanoja on : "verkostoitunut aktiivisesti viimeiset 50 vuotta." Mitä voi odottaa sisäänlämpiäviltä työväenopistoilta muuta kuin samankaltaisia horinoita, joita on kuultu Kuopion suunnalta eri "tiedemiesten" suulla?
Taskisen mainitsema HYVÄ RUOKAVALIO jättää kentän auki kaikenmaailman agronomeille, jotka suu vaahdossa kiirehtivät tulkitsemaan, että vain rypsiöljy, margariini ja ruisleipä vievät taivaaseen,(sinne kananmunanhajuisille kaasujen osastolle).

Toivonkin kovasti, että kasvavat nuoret huomaisivat artikkelin ja uskoisivat lukemisen tuovan uusia ajatuksia, niin romaanikirjallisuuden kuin myöhemmin tiedekirjallisuuden piirissä. Romaanikirjallisuuden mainitsin sen vuoksi, että sanavaraston tulee olla laaja ja kielen struktuurien ymmärrys selkeä, jotta voi myös omaksua monimutkaisia tieteellisiä pelkistettyjä termejä.

Tulee tässä samalla mieleen jo edesmennyt huippumme Leena Palotie, jonka ura katkesi varsin äkillisesti. Lääketieteen huiput ovat ja pysyvät huippuina, kunhan osaavat kyseenalaistaa tieteen niin numerolääketieteen kuin käypähoidon kummallisuuksien osalta. Kuten olemme huomanneet YKSILÖINÄ, ovat jotkut suositukset ja ohjeet kuin kiveen hakattuja 10 käskyn veroisia velvoittavia juttuja. Viittaan Sotkamoon, joka sai ruokintatalibaanien johdon kaupallisen siiven vallan hirmuisesti peljästymään ja kertomaan, mitä suositus itse asiassa tarkoittaa: PAKKOA.

Onnittelut Marja-Riitta Taskiselle saamastaan palkinnosta ja muistakin saamistaan huomionosoituksista. Kun rasvamaksaan on kovasti perehtynyt, niin kaipa hän huomaa sen perussyyn, mikä sen aiheuttaa ja millä sen voi välttää. Julkinen kannanotto voisi tehdä hyvää suomalaiselle keskustelulle. Maailmassa on muitakin asioita kuin keppanan parissa pyöriminen ja jonkun idioottisoten parissa meuhkaaminen, joka kääntynyt vain maakuntahegemonian varmistamiseksi. Kaikkia asioita ei voi lannalla ja talikoilla ratkaista.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Kalakukko ja 2 vierailijaa