Silmien laserleikkauksia ei voi korvata rukiilla tai rypsillä

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5400
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Silmien laserleikkauksia ei voi korvata rukiilla tai rypsillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 21 Huhti 2019 16:31

HS: Kotimaa 21.4.11:46 Janita Virtanen STT

Suomessa tehdään vuosittain 15 000 silmien laserleikkausta, kaikilla ei kuitenkaan ole realistisia odotuksia

Silmäleikkausten suosio on laskenut ja vakiintunut 2000-luvun huippuvuosista.
Silmäkirurgi Kari Krootila esittelee Smile-laserleikkaustapaa Silmäsairaalassa Helsingissä 29. maaliskuuta.

SILMIEN laserleikkausten suosio Suomessa on laskenut hieman viime vuosikymmenen huippuvuosista ja vakiintunut tasolle, jossa vuosittain tehdään noin 15 000 leikkausta. Laserleikkauksissa korjataan useimmiten likinäköisyyttä, mutta myös kaukonäköisyyttä sekä hajataittoa, kertoo Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Näe ry edustaa muun muassa yksityisiä optikkoliikkeitä ja silmäsairaaloita.
”15 000 laserleikkauksen vuositahtia voisi suhteuttaa silmälasimarkkinoihin: Suomessa myydään vuosittain noin 1,1 miljoonat silmälasit”, Tast toteaa.

Tastin mukaan laserleikkausten suosio ei ole muuttunut merkittävästi kymmeneen vuoteen. Merkittävänä syynä määrän laskuun huippuvuosista Tast pitää sitä, että ihmiset ovat oppineet ymmärtämään laserkirurgian olevan harvoin ratkaisu, joka pidemmällä aikavälillä johtaa täydelliseen silmälasittomuuteen. ”Vuonna 2016 Taloustutkimuksen tutkimus osoitti, että noin viisi vuotta laserleikkauksen jälkeen 39 prosenttia operoiduista käyttää uudestaan silmälaseja jollekin etäisyydelle. Laserleikkaus on silti hyvä vaihtoehto silmälasien käyttöä vierastavalle, sillä leikkauksen jälkeen lasien käyttö yleensä rajoittuu vain tiettyihin tilanteisiin.”
Tastin mainitsemaan tutkimukseen haastateltiin henkilökohtaisesti runsasta tuhatta suomalaista.

LÄÄKETIETEEN tohtori ja silmäkirurgi Samy Mrena Silmäsairaala Valosta kertoo, että laserleikkaukset ovat tarkkoja noin +5:n ja -10:n diopterin väliin asettuvan näön suhteen. Kaikki leikkaukseen haluavat seulotaan tarkasti, ja esimerkiksi liian ohut sarveiskalvo tai silmäsairaus voivat estää laserleikkauksen. Näe ry:n Tastin mukaan on tärkeää, että leikattava henkilö on sen ikäinen, että hänen likinäkönsä kehittyminen on pysähtynyt. Likinäön kehittyminen vakiintuu yleensä noin 25 ikävuoteen mennessä, mistä syystä nuoria likinäköisiä henkilöitä ei useinkaan operoida.

HELSINGIN yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan osastonylilääkäri ja silmäkirurgi Kari Krootila sanoo, että laserleikkaukseensa tyytymättömien potilaiden osuus on noin prosentin luokkaa. Niiden potilaiden osuus, joilla näöntarkkuus on leikkauksen seurauksena huonontunut huomattavasti, on alle prosentin. Täydellisen näöntarkkuuden saavuttaa Krootilan mukaan heti operaation jälkeen noin 91 prosenttia potilaista. Osalta heistä näkö tosin heikkenee taas myöhemmin.

Krootilan mukaan yleisin leikkauksen jälkeen ilmenevä ongelma on kuivasilmäisyys, jota esiintyy ohimenevästi lähes puolella potilaista.
Silmäkirurgi, lääketieteen tohtori ja silmätautiopin dosentti Juhani Pietilä Tampereen silmäsairaalasta yhdistää leikkauksiin liittyvät riskit lähinnä vanhaan tekniikkaan. Hänen mukaansa erityisesti Viroon, Latviaan ja Liettuaan on pakkautunut vanhempia laitteita. ”Näissä leikkauksissa tapahtuneita virheitä sitten korjaillaan Suomessa. Onneksi leikkaukset eivät ole sielläkään enää yhtä halpoja kuin joskus, ja niiden suosio suomalaisten keskuudessa onkin jo vähentynyt.”

Pietilän mukaan laserleikkausten hinnat ovat laskeneet Suomessa merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi Suomessa suosittu Smile-leikkaus maksoi markkinoille tultuaan kahden silmän osalta noin 4000 euroa, mutta nyt sen saa alle 3 000 euron.
Lopputulos voi olla pettymys, vaikka silmälaseja ei enää tarvita

KAIKILLA silmien laserleikkauspotilailla ei ole täysin realistisia odotuksia sen suhteen, miten leikkauksen jälkeen näkee. Menetelmästä riippumatta pettymyksiä saattaa tulla siinä, että silmälasien voimakkuus ja näön tarkkuus ovat jossain määrin kaksi eri asiaa. ”Leikkauksessa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa leikkauksen jälkeinen kuvanlaatu on ainakin joissakin tilanteissa heikompi kuin se oli ennen leikkausta silmälaseilla tai piilolinsseillä korjattuna”, Näe ry:n Tast kertoo.”Silmissä ei ole kuitenkaan enää voimakkuusvirhettä, jota voisi silmälaseilla tai piilolinsseillä korjata.”
Tastin mukaan moderneissa laserleikkaustekniikoissa tällainen on nykyisin onneksi harvinaista, mutta esimerkiksi ikänäköä korjaavissa silmän sisäisissä moniteholeikkauksissa sitä tapahtuu jonkin verran.

JONKINLAISIA ja joissakin valaistusolosuhteissa esiin tulevia muutoksia tulee Tastin mukaan lähes jokaiselle silmäkirurgiapotilaalle. Tyypillisintä on, että näkö ei ole leikkauksen jälkeen yhtä tarkka hämärässä tai kontrastit muuttuvat, eli lähellä toisiaan olevien valoisuus- ja värierojen erottaminen heikkenee. ”Suurin osa kuitenkin kokee leikkauksesta saadut hyödyt tällaisia muutoksia suuremmiksi”, Tast huomauttaa.

Lääketieteen tohtorin ja silmäkirurgin Samy Mrenan mukaan yleisimmät laserleikkausmenetelmät eivät korjaa lähinäköä enää noin 40 ikävuoden jälkeen, ellei turvauduta monovisioon, jossa silmät leikataan niin, että toisella silmällä henkilö näkee kauas ja toisella lähelle, tai käytetä erityisesti ikänäön korjaamiseen tarkoitettua menetelmää. Ikänäköä korjaavien leikkausten määrä on Mrenan mukaan voimakkaassa kasvussa.
”Tämä johtunee siitä, että on paljon ihmisiä, joille monitehosilmälasit tai monitehopiilolasit eivät sovellu, tai halutaan helpotusta harrastuksiin, joissa silmälaseista on haittaa.”

Kommentti: On melko ihmeellinen lääketieteellinen juttu, jossa ei haastatella tavanomaisia Mikaeli, Ursulaa tai Laatikaista, joiden vakio-ohjeena kaikkiin sairauksiin ja kremppoihin on ruis-rypsi-rääkki. Onhan hyvä, että johonkin uskoo, vaikka tulostamiseen ja kuituihin.

Myöskään PK-projektin tuloksiin ei ole silmäkirurgiaa otettu aasinsillaksi kuten sydänkirurgian stenttauksia ja ohitusleikkauksia. Projektipäällikkö varsin hävyttömästi nappasi sydänkirurgien ansiot omakseen ja kehua retosteli kuin hävytön ainakin. Luulisi jo lisensiaattitason koulutuksen saaneen ymmärtävän erot ruokinnassa ja pallolaajennuksissa. Sydäntapahtumien elämän pelastus on kyllä ihan kirurgien ansiota, ei rukiin ansiotonta arvonnousua. Tosin saattaahan joku kohtauksen saadessaan murjaista kunnon satsin, mutta se ei totuutta muuta. Ensiavussa ei tulostuksen pituutta mitata kun on muitakin hommia.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa