Addiktioista (riippuvuuksista) juttua

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5461
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Addiktioista (riippuvuuksista) juttua

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 20 Heinä 2019 12:30

HS: Päivän lehti 20.7.2019 | Lukijan mielipide

Addiktio on monimutkainen ilmiö. Hoitoon päätyvillä on yleensä muita elämänhallinnan vaikeuksia, jotka vaikeuttavat toipumista.
NIMIMERKKI Päihderiippuvaisen läheinen kirjoitti (HS Mielipide 2.7.), ettei turvallinen lapsuus suojaa aina päihderiippuvuudelta. Hänen mielestään päihderiippuvuudesta tulisi puhua aivosairautena, johon voi sairastua kuka tahansa taustasta riippumatta. Tämä on yksi tapa tulkita asiaa, mutta eduistaan huolimatta se ohittaa mahdolliset muut tekijät, jotka vaikuttavat ilmiöön.

Keskustelu päihteiden ja addiktion ympärillä rönsyilee helposti ja voi käydä henkilökohtaiseksi. Normien vastainen toiminta synnyttää usein ristiriitoja ja häpeää. Silloin mieluusti valitsee selityksen, jolla taakan ja paheksunnan saa parhaiten vieritettyä pois omilta harteilta.
Muun muassa neurotieteilijä Marc Lewisin mukaan addiktio ei kuitenkaan voi olla ainakaan aivosairaus, koska aivot toimivat kuten niiden kuuluisikin eli ne oppivat ja muodostavat automaattisia tapoja. Muutenhan joutuisimme samankaltaisuuksista johtuen lopulta pitämään rakkauttakin sairautena.

Suurin kritiikki kohdistuu tyypillisesti siihen, että toipuminen on yleensä motivaatiokysymys. Psykologi Gene Heymanin mukaan väestötasolla jopa kolme neljästä päihdeongelman kriteerit täyttävästä toipuu ilman hoitoa elämän vakiintuessa perheen ja mielekkään työn myötä.
Hoitoon päätyvillä puolestaan on yleensä muita elämänhallinnan vaikeuksia, jotka vaikeuttavat toipumista. Siksi asiassa kaiketi kiistelläänkin omia valintoja ja sairautta korostavien näkökulmien välillä. Ihminen ei kuitenkaan valitse stressiä, jota voi ilmetä kaikissa olosuhteissa, vaikka se todennäköisesti kasautuu heikommassa asemassa oleville.

Vanhempien syyllistäminen on epäreilua ottaen huomioon, miten stressaavaa, yksilökeskeistä ja pirstaleista nykyelämä on. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, kuten sanonta kuuluu. Voiko vanhempi paljoa tehdä, jos vaikkapa ulkopuolisuus, kiusaaminen, epävarma tulevaisuus, päämäärättömyys tai suorituspaineet ahdistavat lasta ja näistä puhuminen on vaikeaa?
Tunne-, elämänhallinta- ja keskustelutaidot ovat tärkeitä, mutta tuetaanko näiden osaamista yhteiskunnassamme riittävästi? Tutkimusnäyttöä kuitenkin on sen puolesta, että juuri tämänlaisten taitojen hallinta voi ehkäistä myöhempiä ongelmia – myös päihteidenkäytön osalta. Katsokaa esimerkiksi, millaisia toimia Islannissa on tehty.

Ilkka Vuorinen, Tampere

Kommentti: Nyt rajoituttiin pelkästään alkoholiin. On myös asiallista nostaa esiin huumeet ja niiden surrogaatit. Pään saa toki sekaisin liimoilla ja vaikkapa kenkälankilla, kunhan liuotinaineen osuus on riittävä. Metrihalko surrogaateista ehkä luotettavin, mutta iskijää pelottaa vastuu toisen kuolemasta.
Suomen tunnetuin limonaatifirman edustaja ja sokerilobbari Mikael Fogelholm kantaa titteliä "professori" oppituolinsa perusteella. Oikeastaan "puoskarituoli" olisi sopivampi nimitys, sillä hän edustaa näkemyksillään mitä suurinta puoskarioppia julistamalla sokerin vaarattomaksi ja ei-riippuvuutta aiheuttavaksi. Sama koskee viljojen aiheuttamaa riippuvuutta, joka tuo mielihyvää makunsa ja ennenkaikkea ihannoidun kuituvaikutuksen ansiosta. Ilo tulostaa on harvoin intohimoa. Ehkä olen väärässä "viisaiden" suhteen?

Sokerin tuomasta riippuvuudesta ei saa keskustella. Silloin hyökkää ääneenlausujan kimppuun koko fundamentalistiklaani, joka luulee , arvioi, uskoo tietävänsä kaiken "tarpeellisen" ihmisen ravitsemuksesta. Kannattaisi perehtyä kaikkien hieman AIVOPESUN saloihin lähihistoriassa ja vieläpä nykypäivässä. Eikä tarvitse mennä valtameren taakse edes.

Alkoholi on varmaan tunnetuin addiktion aiheuttaja ja yhteiskunnan pahoinvoinnin osa-alue. Ns. perjantai-pullo oli käsite siinä missä taitelija IRWINin laulama "Työmiehen lauantai". "Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan" kuvasi voimakasta päihtymyshakuisuutta köyhälistön keskuudessa. Tuska pois ja seuraava katumusaamu vastasi kirkossakäyntiä. Maanantaina töihin...

Yhteiskunnallisesti on oikein puhua alkoholin haitoista tapaturmina, sairauksiana ja työstä poissaolojen syinä. Sokerista ei voi samaa sanoa, sillä "esihyssyttelijät" pitävät kansaa ruodussa. Takana peesaavat mahtavat elinkeinoyhtiöt, jotka osaavat toki naamioida haitallisuuden hyveeksi. "Sokeri on energiaa auringosta" luki aikoinaan hienosokeripussin kyljestä. Tänään vois lause olla , "pelkäätkö NAFLD:ia? eli oletko huolestunut maksasi rasvaoittumisesta ja maksakirroosista. Ikävistä asioista ei saa onnen pesämaa Suomessa puhua, hammaspeikkojen olemassaolo kiistetään, tekohampaita ei juuri enää mainosteta oivallisena rippilahjana ja armeijan hyvyyttä kehutaan "pehmeän leivän kortilla". Tokihan sateisilla metsäreissuilla leipälaukun sisältö sulaa puuroksi.

Muistakaa toki , että noita riippuvuuksia on moninaisia. Eräs tavallisimmista on "professorin" ankarasti kumoama sokerin haitallisuus.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron