Älä jätä lääkkeen hankkimista viime tippaan!

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5409
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Älä jätä lääkkeen hankkimista viime tippaan!

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 24 Heinä 2019 6:55

YLE: Politiikka 24.7. 5:33

Kotihoidon hoitajan puhelinrumba käy kuumana, kun lääke on loppu –
Hallitus miettii lääkkeiden valmiusvarastojen kasvattamista
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet rajusti. Lääkepula pitkittää asiointia apteekissa ja hankaloittaa vanhusten hoitoa.


Vantaan kotihoidon hoitaja Nicole Fagerberg selvittelee työvuoron ensimmäisen asiakkaan lääkkeitä ja antaa hänelle insuliinipistoksen.
Apteekin hylly ammottaa tyhjyttään tutusta itsehoitolääkkeestä tai lomamatkalle ei yllättäen löydykään omaa reseptilääkettä?
Tilanne on yhä tutumpi suomalaisille, koska lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvaneet hälyttävästi kymmenen viime vuoden aikana.

Kun vielä vuonna 2010 lääkealan valvoja Fimea sai lääkeyhtiöiltä 67 saatavuushäiriöilmoitusta (siirryt toiseen palveluun), viime vuonna ilmoituksia kirjattiin jo yli 1 200. Tämä tarkoittaa, että lääkkeiden toimitusongelmat ovat 18-kertaistuneet vuosikymmenen alusta.
Kiivas kasvutahti tulee jatkumaan tänäkin vuonna, arvioi johtaja Johanna Nystedt Fimeasta. Heinäkuun puoleen väliin mennessä Fimealle on tehty jo noin 900 häiriöilmoitusta toimitusongelmista. – Jos se näin jatkuu, määrä ylittyy viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi vuoteen 2012 verrattuna ilmoitusten määrä on jopa 13-kertainen, Nystedt kertoo.

Lääkkeiden saatavuusongelmat. Pylväsdiagrammi.
Lääkkeen myyntiluvan haltijalla on velvollisuus huolehtia lääkkeen saatavuudesta myynnin aloittamisen jälkeen. Yritysten tulee ilmoittaa saatavuushäiriöstä Fimeaan, jos lääkkeen jakelussa on odotettavissa lyhytkin katkos
Tänä vuonna toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpaine- ja mielialalääkkeissä sekä e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet tutut allergia-, kipu- ja kuumelääkkeet sekä hiivatulehduslääkkeet ovat loppuneet apteekeista.
Vaikka saatavuushäiriöiden kasvuluvut näyttävät maallikon silmään suurilta, Nystedt ei pidä tilannetta dramaattisena. Hän muistuttaa, että Suomen Apteekkariliiton mukaan 98 prosenttia lääkemääräyksistä pystytään toimittamaan asiakkaalle heti, ja lopuillekin löytyy yleensä korvaava tuote.

Useille lääkkeille on olemassa rinnakkaisvalmisteita, joilla lääke pystytään korvaamaan. Aina korvaavaa lääkettä ei ole tai rinnakkaislääke ei ole yhtä tehokas tai sovi muuten potilaalle. Nystedtin mukaan potilasturvallisuus ei kuitenkaan ole vaarantunut lääkkeiden saatavuusongelmien takia.
Johtaja Johanna Nystedt Fimeasta huomauttaa, että lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvällä tolalla häiriöiden kasvusta huolimatta.
Hän ohjeistaa suomalaisia vilkaisemaan reseptejään erityisesti ennen loma-aikoja.
– Jos huomaa, että lääkemääräys on vanhentumassa, pitää mennä ajoissa lääkärille ja apteekkiin hakemaan lääkettä. Jos menee riittävän ajoissa, poikkeustilanteetkin saadaan helpommin selvitettyä, Nystedt sanoo.

Lääkepula aiheuttaa tuntuvasti lisätyötä Tietyn lääkkeen loppuminen aiheuttaa apteekin työntekijöille ja asiakkaille aina ylimääräistä selvittelyä ja puhelinrumbaa. Reseptien muutos työllistää lisäksi kiireisiä lääkäreitä. Lääkkeiden saatavuusongelmista koituu lisätyötä myös jo valmiiksi kuormittuneessa kuntien kotihoidossa. Vantaan kaupungin kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Nicole Fagerberg joutui viime viikolla selvittämään asiakkaansa lääkitystä. Kävi ilmi, että vanhuksen käyttämä diabeteslääke oli loppunut kokonaan apteekista ja varastosta.

Yleensä sopimusapteekki toimittaa kotihoidon asiakkaiden lääkkeet valmiissa annosjakelupusseissa ja varoittaa kotihoitoa lääkkeen toimitusongelmista hyvissä ajoin. Nyt oli kyse uudesta asiakkaasta, jolla oli irtolääkkeitä. – Hän jäi valitettavasti ilman lääkettä, ja joutui odottamaan muutaman päivän, että sitä saatiin apteekkiin ja apteekki toimitti sen meille, Fagerberg kertoo.
Lähihoitaja Nicole Fagerberg lähdössä asiakaskäynnille kesällä 2019. Kännykästä selvitellään hoidon yksityiskohtia. Lähihoitaja Nicole Fagerberg päivittää puhelimella asiakkaan tiedot Vantaan kotihoidon järjestelmään. Lääkkeen loppuminen aiheutti aika lailla ylimääräistä työtä.

Ensin Fagerbergin piti selvittää, voiko vanhus olla ilman lääkettä vai pitääkö konsultoida lääkäriä korvaavasta lääkkeestä. Lääkkeen loppumisesta pitää tehdä myös terveydenhuollon HaiPro-järjestestelmään potilasturvallisuusilmoitus. Kaikki muutokset tulee vielä kirjata asiakkaan tietoihin kotihoidon järjestelmään. – Sitten tuli vielä lisäkäynti. Kun lääke oli saatavilla, menimme uudestaan asiakkaan luokse ja jaoimme puuttuvan lääkkeen dosettiin. Tämä kaikki teetti aika paljon lisätyötä, Fagerberg sanoo.

Kyseinen asiakas pystyi Fagerbergin mukaan odottamaan lääkettä muutaman päivän turvallisesti, koska hänellä oli diabetekseen myös muita lääkkeitä ja kotihoitaja mittasi hänen verensokerinsa useita kertoja päivässä.
– Kyllähän se on aina sellaista eettistä kamppailua, onko se oikein. Mitä lääkkeen loppumisesta tulee asiakkaalle? Tällä kertaa ei tullut suurempia haittavaikutuksia. Olisihan se kuitenkin hyvä, että lääke on joka päivä saatavilla, kun hän sen tarvitsee, Fagerberg toteaa.
Pahimmillaan lääkkeen loppuminen tai korvaavan lääkkeen sopimattomuus voi johtaa siihen, että vanhus päätyy terveydenhuollon päivystykseen.

Tuotanto-ongelmat suurin syy lääkepulaan. Lääkkeiden saatavuusongelmiin on useita syitä.
Lääketeollisuus on kansainvälistä bisnestä, jossa on pitkät tuotantoketjut ja paljon alihankkijoita. Tiettyä lääkettä voi valmistaa vain muutama tehdas, joten tuotanto-ongelmat heijastuvat nopeasti koko maailmaan.
– Lääkkeisiin tarvitaan hyvin monenlaisia raaka-aineita ja usein jotain raaka-ainetta ei saa tai sitä valmistetaan keskitetysti isoissa lääketehtaissa. Jos siellä tapahtuu esimerkiksi räjähdys tai tulipalo, sitten se on kaikilta loppu, Johanna Nystedt kertoo.

Suomi on pieni markkina-alue, joten suuremmat maat ajavat ohi jakelussa, jos lääkkeestä on pulaa. Kotimaisilla lääkeyhtiöillä ja apteekeilla on myös kustannussyistä pienet varastot. Lisäksi lääkkeen kysyntäpiikit esimerkiksi keväisin vaikkapa allergialääkkeillä aiheuttavat lääkepulaa.
Erilaisia lääkevalmisteita tulee markkinoille koko ajan lisää, mikä voi Nystedtin mukaan näkyä myös häiriöilmoitusten määrässä. Lisäksi myyntiluvan haltijat ilmoittavat saatavuushäiriöistä nykyään aktiivisesti.

Suurimmat syyt lääkkeiden toimitushäiriöihin ovat raaka-ainepula ja muut tuotanto-ongelmat. Auttavatko yhteisostot ja valmiusvarastojen kasvattaminen? Lääkkeiden saatavuusongelmien ratkaisuksi on ehdotettu lääkkeiden yhteispohjoismaisia hankintoja ja nykyisten lääkevarmuusvarastojen kasvattamista. Hallitus on uudistamassa lääkehuoltoa. Ensimmäisten hoidettavien asioiden listalla ovat juuri lääkkeiden saatavuusongelmat, kertoo lääkeasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).
– Tämä on iso ongelma ja tietysti yksittäiselle ihmiselle tosi ikävä tilanne. Haluamme puuttua tähän ongelmaan myös kansallisesti, Pekonen sanoo.

Pekonen on valmis miettimään yhteistyötä hankinnoissa muiden Pohjoismaiden kanssa. Virkamiehet pohtivat myös parhaillaan, pitäisikö lääkkeiden valmiusvarastointia kasvattaa, nyt kun yhä useampi aivan tavallinen lääke on ilmestynyt häiriölistalle. Paljon käytettyjen reseptilääkkeiden lisäksi myös monet itsehoitolääkkeet ovat loppuneet apteekeista.
Fimean Johanna Nystedt huomauttaa, etteivät Pohjoismaiden yhteiset ostot auta ongelman juurisyihin eli tuotanto-ongelmiin.
– Ostojen keskittämisestä ja tiiviimmästä yhteistyöstä on hyötyä silloin, kun joku lääke on hetkellisesti loppu ja sitä aletaan valmistaa ja kaikki EU-maat odottavat lääkettä. Pohjoismainen yhteistyö voisi auttaa myös siihen, ettei jokaiseen maahan tarvita omalla kielellä olevaa pakkausta, Nystedt sanoo.

Pekosen mukaan Suomi aikoo nostaa asian esille EU-puheenjohtajuuskaudellaan, koska lääkkeiden toimitushäiriöt ovat ongelma sekä Euroopan että koko maailman tasolla.

Kommentti: Ehkä apteekkien ja tukkurien todellakin kannattaisi konsultoida esim. kemiallista puunjalostusteollisuutta, joissa harvoin rikkoutuvaa telaa ei kannata varastoida joka tehtaassa. Uuden telan tilaus ja valmistaminen voi viedä kuukausia. Pohjoismainen yhteistyö tuo kustannustehokkuutta ja varastokustannusten pienenemistä.
Kuriirijärjestelmä auttaa. Minäkin jouduin aikoinaan käyttämään kuriiria laboratoriolähetteen tiimoilta: Kotkassa luovutettu lähetys klo 17:00 oli Lontoossa laboratoriossa seuraavana aamuna klo 08:00. Analyysi valmis puolilta päivin.
Suomessa näytteen radioaktiivisuusmittaus saattaa kestää useita päiviä, ellei lähetystä itse vie perille.
Postin toimintaan ei ole enää luottaminen sen alesajon seurauksena. Em. laboratoriolähetyksen toimitus postin kautta silloin olisi kestänyt 3-4 pv-. Menisikö nykyään edes kuukauden tasolla?

Apteekki antaa KELA-korvattavaa lääkettä vain viikon ennakkoon ennen lääkkeen loppumista. On siis syytä huolehtia omista varastoistaan paremmin kuin tukkurit ja apteekit tekevät.

On todella huolestuttavaa ainakin meikäläisen diabeetikon kannalta, että elintärkeä lääke on toimitusvaikeuksien kautta katkolla.
On olemassa vain yksi resepti, johon ei lääkärin allakirjoitusta tarvita , eikä lääke ole ainoa vaihtoehto: VHH ja ketogeeninen dieetti.
Tämä hoito-ohjelma vaatii tietenkin suunnitelmallisuutta ja virallisen tuputuksen laiminlyöntiä. Muutokset verensokerin hallintaan tulevat jo viikossa. Maksa kun osaa valmistaa glukoosia aivojen tarpeisiin kaikista makroravinteista, siis myös rasvasta ja valkuaisaineista.
VHH ja ketogeeninen dieetti on terveysteko myös terveille. Parempi ennakoida kuin joutua pulaan. Virallisen puolen pelottelu on perustuslaillisen kannan mukaan joukkomurhaa eli genosidia: yllytys ennenaikaiseen kuolemaan ja sairauksiin vailla tieteellistä perustaa.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa

cron