Hirvittävä uhka pillerikauppiaille, toivo selkävaivaisille

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5461
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Hirvittävä uhka pillerikauppiaille, toivo selkävaivaisille

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 07 Elo 2019 9:21

HS: Päivän lehti 7.8.2019 klo 6:22 Timo Paukku HS

Keho, joka jaksaa ja jaksaa – Duunari sai voimahaarniskan, ja se auttaa nostoissa jopa kymmenien kilojen verran

Ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton tekee tuloaan raskaisiin ja toisteisiin töihin.
Fordin autotehtaan työntekijällä on päällään ulkoinen tukiranka keventämässä nostojen aiheuttamissa rasituksissa.

RASKASTA työtä tekevät voivat pian näyttää ritareilta. Heillä on haarniska käsissä, olkavarsissa tai selkämyksessä. Tällä kertaa se ei suojaa vihollisen aseilta vaan auttaa rasittavassa työssä. Eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka antaa raskaan työn tekijälle lisää voimaa. Idea on tunnettu kauan sarja- ja elokuvissa sekä armeijoiden varusteissa. Laitteet ovat nyt kehittyneet ja keventyneet siihen pisteeseen, että niitä on alettu kokeilla tehdassaleissa. Ulkoinen tukiranka auttaa autotehtaalla töissä, joissa esimerkiksi käsiä pitää nostaa koko ajan. Työ kevenee ja työn tuottavuus kohoaa.

AUTOVALMISTAJA Ford kokeilee tänä ja ensi vuonna ulkoisia tukirankoja 15 tehtaassa ympäri maailmaa. Haarniskan pukee aluksi ylleen muutama kymmenen työntekijää. Tukiranka saa vipuvoimaa hydrauliikan avulla. Sen tarkoitus on auttaa töissä, joissa kädet väsyvät. Sellainen työ on tyypillisesti auton alustan kokoaminen. Eksoskeleton toimii kuin jousipyssy. Tukiranka varastoi energiaa, kun käyttäjä esimerkiksi kumartuu.
Tukiranka vapauttaa energiaa, kun ekso­skeletonilla varustettu työntekijä kohoaa ylös ja samalla siirtää painavaa esinettä. Työntekijä voi joutua nostamaan satoja kertoja päivässä käsiään pään yläpuolelle. Kädet väsyvät nopeasti, niin kuin jokainen verhoja kotiinsa ripustanut tietää.
Ford kokeili jo 2018 ulkoisia tukirankoja kahdessa tehtaassa Dearbornin alueella Yhdysvalloissa Michiganissa. Ne lisäsivät työn tuottavuutta.
Samalla työntekijöiden niska- ja olkakivut vähenivät. Itse ranka on hyvin kevyt ja helppo pukea. Työläinen voi tukirangasta huolimatta käyttää käsiään vapaasti.

JOILLAKIN teollisuuden aloilla, kuten rakennuksilla ja laivan­rakennuksessa, työn tuottavuus ei juuri ole kohonnut vuosikymmeniin. Ulkoinen tukiranka voi auttaa. Työntekijät käyttävät Fordilla aluksi tukirankaa 85 prosenttia työajasta. Raskas työ kevenee, ja se on aina hyvästä.
Fordissa sanotaan, että tämä on ehkä vasta alkua.

KAIKKEA ei näet voida tehdä roboteilla. Robotit eivät helposti korvaa tarkkaa ihmiskättä. Ihmisen käsi on niin monipuolinen. Käsien tueksi tarvitaan laitteita, sillä työntekijä joutuu Fordilla pahimmillaan siirtämään kättä pään päälle 4 600 kertaa päivässä ja jopa miljoona kertaa vuodessa.
Tukiranka tarjoaa ei niinkään silkkaa voimaa vaan kestävyyttä, sanoo Fordin asiantuntija. Eksolaitteet ovat yhä kevyempiä­, ja niissä on yhä parempaa niveltekniikkaa. Tukiranka voi auttaa hyvinkin raskaiden laatikoiden tai esineiden siirtelyssä.

Usea yhtiö tarjoaa maailmalla eri eksotekniikoita. Ekso Bionicsin bioliivi antaa kummallekin kädelle 2,3–6,8 kilogramman verran voimaa. Lowes-yhtiön eksoskeleton auttaa betoni­säkkien siirtelyssä. Panasonic kehitti laitteen, joka keventää alaselkään kohdistuvaa painoa jopa 15 kiloa. Kokeissa työntekijät ovat nostaneet vajaan 30 kilon esineitä kevyehkösti. Daewoo-yhtiö suunnittelee, että sen laite auttaisi nostamaan jopa sata kiloa. Sen eksolaitteita testattiin viime vuonna yhtiön­ telakalla Japanissa.
Raskaiden esineiden nosto ja siirtely on tehtaassa ja työpaikoilla aina uhka terveydelle ja turvallisuudelle. Videopalvelu YouTubessa on useita videoita, joissa työntekijöitä loukkaantuu raskaita esineitä siirrettäessä. Myös työtapaturmat vähenevät.

TUKIRANKA ei ole ongelmaton. Se voi siirtää rasitusta uusiin paikkoihin kehossa, muistuttavat työ­turvallisuuden tutkijat. Yhdessä tutkimuksessa todettiin, että käsien rasitus helpotti, mutta selkä alkoi kärsiä. Ihanteellista olisi, jos eksoskeletonilla voisi jakaa rasituksen tasaisesti koko kehoon.
”Pahimmillaan tukirankaa voi kuvailla tanssiksi partnerin kanssa, joka sopii sinulle todella huonosti”, sanoo William Marras, joka on Ohion osavaltion yliopiston selkärangan rasitusten tutkija. ”Hän haluaa vetää sinua toiseen suuntaan. Kehosi täytyy jotenkin myötäillä sitä, mutta liikkeistä tulee vääriä.”

Työpäivän lopussa väärä rasitus tuntuu sitten selässä. Uudesta ongelmasta voi tulla pahempi vaiva kuin ennen ekso­skeletoneja, sanoo instituutin vanhempi tutkija Gregory Knapik. ”Ongelmana on, että työ­kalun, mekaanisen varren ja käytetyn liivin paino rasittavat selkää. Lopulta kannatkin selässä vain yhtä, mutta ehkä pahempaa ongelmaa.” Omat voimamme saattavat heiketä, jos tukiranka auttaa liikaa liikkeissä. Ihmisestä ei saa puettavalla tukirangalla koskaan yhtä vahvaa kuin robotista. Eksoskeletonin avussa on enimmäkseen kyse muutamista kymmenistä kiloista.

SUOMESSA eksoskeletonia on tiettävästi kokeiltu hyvin vähän. Yksi kokeilu oli keväällä porilaisen Agrifuturan kasvi­huoneessa. Siellä kasvaa 66 000 tomaatin taimea kahden hehtaarin alueella. Ulkoisalla tukirangalla helpotettiin kasvihuonetyöskentelyä, jossa joudutaan ojentautumaan paljon ylöspäin. Toimitusjohtaja Sebastian Anttila kertoo, että tomaattien taimet kiinnitetään rimoihin katonrajaan naruilla ja koukuilla. Kasvukauden aikana kypsyvät tomaatit siistitään kerran viikossa. Abdulrahman Ali kerää taimista ylimääräisiä lehtiä pois.
Kasvihuoneen työ kuormittaa monella tapaa. Harva pystyy työskentelemään siellä koko työuransa, ja syynä on juuri olkapään kulumat. Ali kokeili työssään yhtä eksoskeletonin versiota. Tukiranka tukee käsiä, kun kurkottaa ylöspäin. Aivan kuin kädet pysyisivät itsestään ylhäällä, Ali on kuvaillut.

EKSOSKELETONIA kokeiltiin myös Componenta Finland Oy:n Porin yksikössä. Yritys valmistaa rautavaluja kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistajille. Prosessikehittäjä Jukka-Pekka Saukkokoski testasi ekso­skeletonia rautavalujen nostoissa. Laite kevensi hänen mukaansa selvästi nostoja, eikä kevyt laite haitannut liikkumista. Eksoskeletonia on kokeiltu myös Componenta Finland Oy:n Porin yksikössä, jossa käsitellään painavia rautavaluja.

ULVILASSA pidettiin keväällä seminaari, joka pohti alan välineistön tuontia Suomeen. Siihen oli syynsä. Porin Terveystalon vastaava työfysioterapeutti Timo Murto sanoi, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien syinä ovat usein toistuvat, yksipuoliset liikkeet, myös sellaiset, joissa käsiä kannatellaan yläasennossa. Myös kumarat tai kiertyneet asennot kuormittavat työssä. ”Suomessa yli viidennes kaikista lääkärillä käynneistä liittyy tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Kelan maksamista sairauspäivärahoista niiden osuus on suurin”, hän sanoi.

”SUOMEN-VIERAILU tarjosi ideoita­. Voisimme suunnitella käsitukia niin, että ne tukevat käsiä enemmän eri kiertoliikkeissä”, sanoi eksoskeletoneja valmistavan hollantilaisen Skelexin Euroopan myyntipäällikkö Ivar de Wit. Yhteys Suomesta Skelexiin syntyi, kun terveydenhuollon robotiikkayritys Meditas Oy vieraili Madridin robotiikkamessuilla. Sitten satakuntalainen elinkeinoyhtiö Prizztech toteutti monien hankkeiden yhteistyönä seminaarin Ulvilaan. Se oli yksi eksoskeletonien pelinavaus suomalaiseen teollisuuteen.

Tokion kesäolympialaisissa 2020 häärii jo lentokentällä apulaisia, jotka ovat saaneet vartaloonsa lisää voimia. EKSOSKELETONIEN läpimurto nähtäneen Tokion olympialaisissa kesällä 2020. Japanilainen Panasonic tarjoaa olympialaisten työntekijöille ”voimapukuja”. Se haluaa, että työntekijöistä tulisi olympialaisten aikana ”yli-ihmisiä”. Panasonicin eksoskeletonit auttavat vapaaehtoisia esimerkiksi laukkujen siirtelyssä lentokentillä.

Puku antaa noin 20 prosenttia lisää voimaa. ”Haluamme yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat tehdä töitä sukupuolierojen tai iän haittaamatta”, sanoo Panasonicin Oshifumi Uchida, yhtiön paralympialaisosaston johtajia.

Kokonaan oma juttunsa on se, että eksoskeletonit tulevat tai tulivat jo avuksi myös halvaantuneille.

Kommentti: Ensimmäiseksi heräsi huoli GYM-porukoiden pillerikauppa. Nuo "Michelin-ukkojen" näköiset muskelikummajaiset saanevat apua myös työntekoon, jossa ns, "herkkyys" tuntuu kärsivän suuresti.
Toisekseen ajatusta antoi myös ILO:n sääntö sadan vuoden takaa, että yli 20 kilon esinettä ei saisi jatkuvasti nostella ilman koneen apua. Odotan innolla EK:n ulostuloa, jossa se haluaa kumota tuon nostorajan. Toivottavasti myös sauraalahenkilöstö lukee uutisen, sillä virallisen ruokintasuosituksen mukaiset potilaat (BMI >40-50) saisivat parempaa apua. Luonnollisesti kaupalliset hoitolaitokset vaativat hoitajamitoituksen kumoamista apuvälineen takia. Apuvälineen tulo Suomeen voi viivästyä, koska apuvälineestä ei ole vuosikymmenien tutkimusta, kuten ei VHH:stakaan.
Apuväline saattaisi auttaa virallisen ruokintasuosituksen noudattamisessa, koska hmisen luinen ranka ei oikein kestä järjettömiä lihavuuksia.
Pieni suihkuturbiini liitettynä selkään helpottaisi lihavan liikkumista.

" Suomessa yli viidennes kaikista lääkärissäkäynneistä liittyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin." Tilastosta olisi kuitenkin poistettava tai eroteltava liikuntaan kohdistuvat vaivat. Itse hankitut vaivat eivät saikkua tarvitse. Työperäiset vaivat ovat asia erikseen ja työterveyden alaa tarkemman työergonomian tutkimuksen puitteissa.

Luotan vahvasti tästä laitteesta tulevan sekä kuntoutuksen että työteon aiheuttamien rasitusten helpottava tekijä. Tervetuloa vain uusi tekniikka!
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron