Kerrankin joku "ulkopuolinen" sanoo mielipiteensä lihavuudesta

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5461
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Kerrankin joku "ulkopuolinen" sanoo mielipiteensä lihavuudesta

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 10 Elo 2019 7:03

HS: Päivän lehti 10.8.2019 | Vieraskynä

Elintapasairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi
Elintapasairauksien ehkäisyssä parhaisiin tuloksiin päästään väestötason ratkaisuilla, kuten liikuntaharrastusten ja painonhallinnan tukemisella.

SUOMEN perusterveydenhoidon tila on huono väestön ikääntymisen ja elintapasairauksien lisääntymisen takia. Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa sokeritautia ja noin 1,5 miljoonaa suomalaista on saanut sydän- ja verisuonitauteihin lääkekorvauksia. Merkittävä osa väestöstämme on myös ylipainoisia tai lihavia. Lisäksi vanhusten hoidossa on tapahtunut laiminlyöntejä, ja lääkärihoidon odotusajat ovat pitkät. Uusi hallitus pyrkii lyhentämään hoitoonpääsyaikoja sekä lisäämään hoitajien ja lääkäreiden määrää.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätti vuonna 2011 suunnata valtimosairauksien, syöpien, diabeteksen ja keuhkosairauksien kuolleisuuden vähentämisen painopisteen terveisiin elämäntapoihin. Suomen valtio allekirjoitti päätöksen. Vuonna 2017 Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia laativat kuitenkin lausunnon, jonka mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme mahdollisuuksista hoitaa elintapasairauksia on annettu liian ruusuinen kuva.

SUOMALAISTEN ja amerikkalaisten tutkijoiden tekemät pioneeritutkimukset osoittavat, että liikunta ja painonhallinta voivat estää sokeritaudin kehittymisen 60 prosentilla potilaista. Liikunta estää myös muun muassa verenpainetaudin, valtimokovettuman, lihavuuden, muistihäiriöiden ja muun noin 40 sairauden puhkeamista.

Maassamme todetaan vuosittain noin 30 000 uutta sokeritautitapausta, joiden vuosittaiset kustannukset ovat 1 300 euroa potilasta kohden. Komplisoituneen sokeritaudin hoitokustannukset potilasta kohden ovat jo 5 700 euroa vuodessa. Jos terveydenhoitojärjestelmä pystyisi estämään vuoden aikana sokeritaudin puhkeamisen, kustannusten säästö olisi yli 30 miljoonaa euroa. Muista elintapasairauksista ei ole tehty vastaavia tutkimuksia, mutta niidenkin ehkäiseminen tuottaa merkittäviä säästöjä.

KANSAINVÄLISET lääkäriyhdistykset ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat laatineet useita vuosikymmeniä sitten haastattelujen ja kyselyjen perusteella suosituksen terveyttä edistävästä liikunnasta. Sen mukaan aikuisten tulisi harrastaa kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa vähintään 150 minuuttia viikossa. Tämä on hyväksytty myös suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa.

Sittemmin liikkumista on tutkittu tarkoilla mittareilla. Niiden mukaan alle 5–10 prosenttia aikuisväestöstä täyttää edellä mainitun suosituksen. Suuri osa väestöstä ei näin ollen täytä Käypä hoito -suosituksen mukaista kohtuullisesti rasittavan liikunnan määrää.
Tutkimusryhmämme Oulun yliopistossa on vuodesta 2001 lähtien tutkinut kiihtyvyysanturiin perustuvan liikuntamittarin avulla muun muassa sitä, miten liikunta vaikuttaa ihmisiin, joiden verensokeriarvo on kohonnut. Tulostemme mukaan jo vähän rasittava fyysinen toiminta vaikutti terveyteen myönteisesti pienentäen muun muassa veren­sokeri- ja kolesteroliarvoja, useiden rasvamolekyylien pitoisuuksia sekä sisäelinten rasvamäärää.

NYKYISESSÄ terveydenhoitojärjestelmässämme potilaita hoidetaan valitettavasti usein vasta silloin, kun he valittavat oireista tai kun lääkäri toteaa sairauden. Suomen Akatemia onkin todennut lausunnossaan, että elintapasairauksien ehkäisemisessä väestötason ratkaisut edistävät terveyttä tehokkaammin kuin parhaimmat modernin lääketieteen keinot.
Mitä olisivat nämä ratkaisut? Lääkäreille ja terveysalan ammattilaisille sekä näiden alojen opiskelijoille tulisi korostaa elintapasairauksia ehkäisevien keinojen merkitystä ja terveysvalistuksessa painottaa terveellisen liikunnan ja ravinnon merkitystä. Sote-uudistuksessa tulisi ottaa huomioon myös ehkäisevä terveydenhoito. Terveydenhuollon järjestäjätahot voisivat toimia yhdessä työnantajien, järjestöjen ja liikunnan ammattilaisten kanssa sopivien menetelmien toteuttamiseksi.

KUNNISSA on edistettävä liikunnan ympärivuotisia harrastusmahdollisuuksia. On myös osoitettu, että liikuntamittarin käyttö liikunnan tukena edistää terveyttä. Elintapasairauksien jatkuvaan lisääntymiseen on puututtava panostamalla niiden ehkäisyyn. Tämä vähentäisi lääkärihoidon ja hoitopaikkojen tarvetta ja kustannuksia sekä parantaisi väestön elämänlaatua.

Juhani Leppäluoto; Kirjoittaja on Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksen fysiologian professori emeritus.

Kommentti: Iloinen asia on, että valtakunnan päälehti on sallinut vakiomölisijöiden sijaan asiantuntijan pääsyn palstalleen, vieläpä pääkirjoitussivulle.
Ilon kumosi kuitenkin kirjoittajan yksipuolinen näkemys liikunnan kaikkivoivasta merkityksestä. Ruokintapuolen jatkuvaan yksipuoliseen , sokeripainotteiseen tuputukseen hän ei liikuntaideologian puolesta nähnyt vaikutuksia. VHH:N tai ketogeenisen ravinnon merkitys lihavuuden torjujana ja terveyden ylläpitäjänä oli jäänyt huomiotta.

Eään mullistavan ideologian mukaan "suuri älyn inkarnaatio" Anne Berner esitti valtion varoin osin korvattavaa SÄHKÖPYÖRÄÄ ratkaisuksi liikunnan lisäämiseksi. Liikkumista sähkö lisää, ei liikuntaa. Samankaltaiset sanat eivät ole synonyymejä.
Kuten ennen autojen teippaukset olivat urheilullisuuden ja reippauden merkki, niin nykyään vauhti ja hiljainen tappaminen on tavoite. Vastuun ja liikennesääntöjen tuntemus ovat jossain peräsuolen tienoilla. Aivoista ei voi puhua sähköpotkulautojen ja satavaihteisen sähköpyörän käyttäjien liikennekäyttäytymisestä.

Käsiten SOHVAPERUNA on liitetty jos johonkin tapaukseen. Kukaan ei ole mitannut liikunnan, nimenomaan sen kovan liikunnan, osuutta vastaanottojen ja käsikauppalääkkeiden (tehopillereiden) osuutta kansantaloudessa. Kaikki hyväksyvät linkkaavan Laurin ja ontuvan Outin työvelvoitteen laiminlyönnin juuri liikuntavamman takia. Linnaa minä antaisin opettamaan oikeita ruokintatapoja, ainakin palkatonta saikkua.

Eilen eräs limonaatisaarnaaja esiintyi TV:ssä ja halusi laitosruoasta kitkettävän pois viimeisenkin lihanokareen. Tulisipa kotiini samoja asioita kertomaan, niin lähtö olisi äkäinen, vaikka vanha ukko olenkin.
Kilahtaneen vegaanin päässä päässä pyörii vain yksi ajatus kuin teinimopopojan päässä taas toinen juttu. Sokerin ylistys tämän sokerilimonaatiprofessorin nupissa aiheuttaa euforiaa muistuttavan orgasmin ja sehän ei voi olla pahaksi kansallekaan, siis nuo orkut.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5461
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Kerrankin joku "ulkopuolinen" sanoo mielipiteensä lihavuudesta

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 10 Elo 2019 9:01

Edellisen jutun liikunnan kaikkivoipaisuudesta hieman jatkoa:

HS: Päivän lehti, Lauantai-liite 10.8.2019 Petteri Ala-Kivimäki HS Tee se näin

Urheilupsykologi antaa huojentavat vinkit: Näin löydät oman liikuntalajin ja vieläpä innostut siitä
Tee se näin -juttusarjassa HS etsii vastauksia lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa selvitimme, miten löytää oma liikuntalaji ja tehdä harrastuksesta rutiinia niin, ettei into heti lopahda. Jutun lopussa voit äänestää uutta kysymystä tai ehdottaa omaa.

SYKSY on uusien harrastusten aikaa. Mutta miten löytää oma liikuntalaji niin, ettei innostus heti lopahda?
Kysymykseen vastaa urheilupsykologi ja psykologian tohtori Leena Matikka:

”Liikuntaa suositellaan monesti terveydellisistä syistä, mutta se ei välttämättä ole hyvä lähtökohta, jos haluaa vakiinnuttaa itselleen jonkin liikuntaharrastuksen. Kannattaa lähestyä asiaa liikunnan ehdoilla. Älä mieti, mikä liikuntamuoto tai laji on järkevin tai tehokkain tapa nostaa kuntoa tai pudottaa painoa. Mieti ennemmin omia liikunnallisia mieltymyksiäsi. Tärkeintä on, että löytää itseään kiinnostavan lajin, jonka harrastaminen tuntuu mielekkäältä ja joka sopii elämäntilanteeseen. Oman jutun, jota haluaa tehdä.
Tee sitä, mikä on kivaa, vaikka tekisit sitä sitten vähemmän. Jos on esimerkiksi töistä väsynyt, liikunnan pitäisi olla virkistävää.
Jos aloittaa liikunnan nollista, kestää oman aikansa ennen kuin kunto kohenee niin, että liikkumisesta pystyy nauttimaan fyysisenä suorituksena.
Kiinnostus liikkumiseen saattaa lopahtaa nopeasti, jos se on pelkkää väkisin puuskuttamista. On aika vaikea tehdä rutiini asiasta, josta ei ole kiinnostunut. Kun tekeminen on kiinnostavaa, ei joka kerta mieti, että lähtisikö vai ei.

OMA juttu löytyy kokeilemalla eri lajeja. Liikunnallisia harrastuksia on tarjolla yllin kyllin. Ennen kuin lähtee kokeilemaan, kannattaa toki miettiä, mistä tykkää. Pitääkö esimerkiksi joukkuelajeista, haluaako liikkua itsekseen vai ryhmässä. Toiset ovat kilpailullisia, jolloin kannattaa valita laji, jossa pääsee heti mittauttamaan tekemistään. Uuden rutiinin luominen kestää yleensä noin kuusi viikkoa.

Helpointa on aloittaa sellainen laji tai liikuntamuoto, joka tapahtuu tiettynä aikana, kuten ohjattu ryhmäliikunta tai tenniksen vakiovuoro. Se tuo säännöllisyyttä. Aikataulut ovat hyväksi. Eivät toki liian tiukat aikataulut.
Sosiaalisuus auttaa myös. On hyvä aloittaa jonkun toisen kanssa tai ryhmässä, mikä tuo pientä painetta ja helpottaa jatkamista.

On aika työlästä lähteä esimerkiksi yksin juoksemaan, varsinkin jos on aloittelija. Jos aloittaa harrastuksen yksin, on erityisen tärkeää, että olisi mittareita, joiden avulla voi seurata edistymistä. Pitää vaikka kirjaa siitä, kuinka monta minuuttia on viikossa juossut. Onnistuminen ja kehittyminen ruokkivat jatkamista. On hyvä aloittaa jonkun toisen kanssa tai ryhmässä. Kaikki eivät ole kiinnostuneet esimerkiksi juoksemisesta, koska se voi tuntua tylsältä. Silloin suunnistus voi olla hyvä vaihtoehto, rastien etsiminen tekee juoksemisesta kiinnostavampaa.
Myös pelkkä kävely voi tuntua tylsältä. Golf sen sijaan on peli, jossa tulee huomaamatta käveltyä paljon.

JOUKKUELAJIT ovat yleensä parhaita vaihtoehtoja, sillä niistä löytyy aikatauluja ja sosiaalisuutta. Harrastukseen mennään silloin kun harjoitus tai peli on merkitty kalenteriin, jolloin siitä muodostuu helposti rutiini. Kun on joukkueessa mukana ja taidoiltaan muiden tasolla, se vie mennessään ja muodostuu rutiiniksi. Aika menee ihan huomaamatta. Oma jengi sitoo mukaan. Toki joukkuelajien harrastaminen on yleensä iästä ja taitotasosta kiinni. Vasta-alkaja ei voi yhtäkkiä mennä mukaan kokeneempaan koripallo- tai jalkapallojoukkueeseen. Monesti taidot on pitänyt hankkia jo nuorena.

UUDEN rutiinin luominen kestää yleensä noin kuusi viikkoa. Toteuta suunnitelmaa hellittämättä kuusi viikkoa ja arvioi vasta sitten, oliko se vaivan arvoista. Ilman ennakkoon päätettyä aikaa liikunta on helpompi jättää. Kyse on muutoksesta, jolle ei kannata asettaa liian korkeita tavoitteita. Ei pidä lannistua, jos ei heti onnistu löytämään sellaista lajia tai porukkaa, jossa viihtyy. Sitten kannattaa vain kokeilla jotain muuta.”

Kommentti: Hyviä vinkkejä! Mutta miten on tuon golfin laita? Varusteet maksavat melko paljon ja tietysti golf-auto tulee olla ja miten sitten tuo caddyn hommaaminen? Saako vai pitääkö caddy olla afrosuomalainen vai voiko se olla syntyperäinen ? Kielenkäyttö ja etiketin opettelu vie aikansa. Kiroilla ei edes saa silloin kun golfkaveri mainitsee idolikseen jonkun Mikaelin tai Ursulan, Pskasta nyt puhumattakaan.
Ehkäpä suomalaisuuteen kuuluu aloittaa tikanheitolla, jolloin pieni dopingikaan ei ole tuomittavaa, ja voi ihan yksinkin aloittaa, jolloin tuloksen laskeminen helpottuu. Luonnollisesti kunnon tikat on hankittava Englannista, vaihettavine irtopyrstöineen. Heittokäden herkkyydestä ja taulun näkemisestä on huolehdittava.
Uiminen on kelpo yksinlaji, mutta uimataito on ehdoton edellytys. Lastenaltaaseen ei saa aikuinen mennä, vaikka olisi pienikokoinen "Barbara" mukana.
Käsipohjaa uimalla ne lapsetkin usein aloittavat, joten ei tarvitse tuntea häpeää. Vesijuoksu renkaan avulla peittää uimataidottomuuden.

Kaveri olisi hyvä olla mukana vaikkapa vain puhelimen soittajana , jos ja kun saa sen terveyssydärin. Repussa deffauslaitekin kulkee kivasti mukana. Entäpä idioottien tankkauspisteet? No, onhan noita baareja, joissa voi siemaista muutaman pipo päässä ja samassa tilassa on usein toilettikin. Tauotkin kannattaa sijoittaa puolen tunnin välein tulevaan urheiluruutuun, jotta pysyy ajan tasalla toisella puolen maailmaa tehdyistä maaleista ja autotuloksista. On kiva olla tietäjä kahvitauoilla... ja arvella toiseksi tulleen olevan nopeammin juostuna kuitenkin eka tositilanteessa. Automerkkien haukkimen tekee asiantuntijan.
Synkkään pöpelikköön ei ole syytä aloittelijakaan mennä. Villipedot, tuntemattomien lintujen rääkäisyt (Hichcokin "linnut"), ambulanssin pääsemättömyys, valottomuus, ja taukotilojen ja sijaintipaikan puute, siinäpä tarpeeksi esteitä urbaanille Homo Sapiensille.
Tutkituta nuppisi ainakin tikkaurheilun jälkeen ennen sydärihomman aloittamista!
Kalakukko

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1778
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: Kerrankin joku "ulkopuolinen" sanoo mielipiteensä lihavuudesta

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 10 Elo 2019 10:30

Juhani Leppäluoto antaa ruusuisen kuvan liikunnan ja suureen ääneen suositetun hiilihydraateista runsaan ravitsemuksen kaikkivoipaisuudesta tyypin 2 diabeteksen (ylipäänsä moni-ilmeisen metabolisen oireyhtymän) ehkäisyssä.
Perusteluna on mm suomalais-usalainen ”tutkimusnäyttö”.
Taustalla on tietenkin Jaakko Tuomilehdon mestaroimat suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (fDPS) ja sen vaikuttavuusarviointi DEHKO. Totuus vain on karvaisempi. Mainittuja tutkimuksia on hehkutettu maailmalla aina viime aikoihin saakka sekä päätutkijansa voimin ja KTL/THL:n tuella reippaasti yli sen, mitä on luettavissa tutkimustuloksista.

Sama vastuuton tai osaamisen puutteesta johtuva painostus jatkuu nyt erään poliittisen suuntauksen terrorina. Sen yksi ”titteliarkkitehti” Mikael Fogelholm julisti televisioidussa keskustelussa suurimmaksi terveys- ja ympäristouhkaksi lihansyönnin. Se tulee torjua valtioterrorismin keinoin julkisessa ravitsemuksessa lihan käyttörajoituksin. Siis, jos aikoo osallistua ruokatuotantoon on noudatettava Fogelholmin teesejä. Sanomattakin on selvää, että valtion ravitsemustoimikunta tukee Fogelholmin tavoitetta koko mahdillaan.
Harva edes mainitsee kansakunnan arkipäiväherkuttelun sairauden lähteenä. Nuolaisuna vähäväkisen kansan suuntaan Fogelholm ei näe verotuksen kohdistamisessa vaarallisimpiin elintapavirheisiin mieltä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa