Talous menee terveyden edelle ihan joka paikassa

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5515
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Talous menee terveyden edelle ihan joka paikassa

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 05 Syys 2019 9:57

HS: Päivän lehti 1.9.2019 Linda Nyholm HS

Raportti: Saastunut vesi hidastaa talouskasvua kolmanneksella, ja ongelman kanssa painivat myös Euroopan rikkaat maat

Yli puolet maailman typpilannoitteista valuu muun muassa maanviljelyksestä ja teollisuudesta vesistöihin ja ilmaan.
Levä kukkii Ranskassa kuumuuden, niitraattisaasteiden ja veden puutteen takia.

SAASTUNUT vesi hidastaa eri maiden talouskasvua jopa kolmanneksella, kertoo Maailmanpankki tuoreessa raportissaan Quality Unknown – The Invisible Water Crisis. Saastunut vesi on maailmanlaajuinen ongelma, eikä vauraus suojele rikkaita maita heikkenevältä vedenlaadulta. Päinvastoin vedet saastuvat talouskasvun seurauksena. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Euroopan mailla on vaikeuksia hoitaa vesistöjensä terveyttä.
Maailmanpankin johtajan David Malpassin mukaan puhdas vesi on kuitenkin avaintekijä talouskasvulle.

”Heikkenevä vedenlaatu pysähdyttää talouskasvua, huonontaa terveysolosuhteita, vähentää ruoantuotantoa ja kärjistää köyhyyttä monissa maissa”, Malpass kertoo tiedotteessa. Esimerkiksi kehittyvien maiden vakavasti saastuneilla alueilla saastunut vesi on raportin mukaan puolittanut talouskasvun.
”Valtioiden tulisi toimia pikaisesti saastuneen veden hoitamiseksi, jotta maiden talouskasvu olisi kohtuullisella ja kestävällä tavalla nopeaa.”

MAAILMANPANKIN raportti on maailman laajin veden laadusta tehty selvitys.
Merkittävä vesistöjen saastuttaja on typpi, jota käytetään esimerkiksi lannoitteena maanviljelyksessä. Maailmanpankin mukaan liiallisen ja tehottoman käytön takia arviolta puolet maailman typpilannoitteista valuu vesistöihin ja ilmaan. Typpilannoite muuttuu vedessä nitraatiksi ja aiheuttaa happikatoa.

MAAILMANPANKIN mukaan Euroopan maat rikkovat säännöllisesti veden saasteita koskevia säädöksiä. Vaikka Euroopassa on kehittynyt vesijärjestelmä, lähes jokainen EU-maa rikkoi pintavesiä koskevia säädöksiä vuosina 2000–2012. Lukuun ottamatta Islantia, Norjaa ja Maltaa jokainen Euroopan maa rikkoi saasteiden tasorajoituksia. Monet EU-maat ovat saaneet Euroopan unionin tuomioistuimelta (ECJ) tuomion vesistöjen nitraattitasojen rikkomuksista. Tästä huolimatta monikaan ei ole tehnyt tuomion edellyttämiä toimenpiteitä tasojen vähentämiseksi.

Esimerkiksi viime vuonna ECJ tuomitsi Saksan EU-lainsäädännön rikkomuksesta, koska se ylitti pohjavesien nitraattitasojen sallitun ylärajan. Heinäkuussa Euroopan komissio varoitti Saksaa tuomion määräyksien laiminlyömisestä.
Jos Saksa ei aloita toimenpiteitä tasojen vähentämiseksi, Euractiv-uutissivuston mukaan se voi joutua maksamaan jopa 850 000 euron sakkoa päivässä.

Maailmanpankin raportin mukaan Saksa on ylittänyt EU:n määräämät nitraattirajat joka kolmannella vesivalvonta-asemalla. Myös esimerkiksi Ranskassa pohjaveden nitraattitasot ovat nousseet korkeiksi karjatiloilta valuneen typpilannoitteen seurauksena.
Maailmanpankin raportin mukaan nitraatin saastuttama vesi vahingoittaa talouskasvun lisäksi terveyttä. Se hidastaa lasten kasvua ja aivojen kehitystä.

Kommentti: Milloinkahan viherpiiperöt heräävät prinsessan unestaan? Meneekö siihen sata vuotta kuten sadussa? Heidän kannattaa huomata artikkelissa mainitun sanan ILMASTOSAASTUMINEN, joka paljon suurempaa kuin lintujen ja lehmien sonta ja kaasupäästöt.
Miksi talous kulkee aina terveyden edellä? Suuri joukko maksettuja ns. "professoreita" kieltävät haitta-aineitten olemassaolon tai ainakin niiden yksittäisen haittavaikutuksen. Cocktailista kukaan ei mainitse mitään, kun ei ole tutkimustakaan tehty.

Olemme ylpeitä Suomessa puhtaista vesistämme ja kymmenistä tuhansista järvistämme. Kun joku järvi levittyy tai saastuu muuten pahoin, on kruununjalokien varastamiseen kaltainen , saastumisen syylliseen kohdistuva loukkaus vihjatakaan edes lannotteisiin. Heti puhutaan ruisleivän ja rypsin tärkeydestä kansantaloudelle ja niiden merkitys tulosteen kuitusisällölle. Pyhää tuotantoa ei siten saa arvostella, ihmisethän kuolevat kuitenkin...
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron