Nyt se on tutkittu: liika treeni uuvuttaa aivot

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5510
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Nyt se on tutkittu: liika treeni uuvuttaa aivot

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 04 Marras 2019 10:00

HS: Tiede 4.11. klo 6:19 Annikka Mutanen HS

Liika kestävyystreeni uuvuttaa aivot ja vaikuttaa päätöksentekoon – ”Ihmettelen ajokoirajohtajia”, sanoo suomalainen asiantuntija
Harjoituskuorman lisääminen hyydytti urheilijoiden etuotsalohkon ja sai tekemään lyhytjänteisiä valintoja. Stressiä ei kannata kerätä monesta lähteestä yhtä aikaa.

NYKYÄÄN on muotia, että vaativissa tehtävissä työskentelevät johtajat harrastavat rasittavaa tavoitteellista urheilua, kuten maratonjuoksua ja triathlonia. Uuden ranskalaisen tutkimuksen valossa se ei välttämättä ole paras yhdistelmä.

Hyvä kunto auttaa työssä jaksamista ja liikunta nollaa työstressiä, mutta liiallinen fyysinen rasitus väsyttää myös aivot, osoittaa Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus. Fyysinen ylikuormitus vähensi aktiivisuutta etuotsalohkossa aivojen toiminnanohjauksen ydinalueella ja muutti koehenkilöiden päätöksiä lyhytjänteisemmiksi. Henkinen ylikuormitus aiheuttaa samankaltaisia seurauksia.

TUTKIJARYHMÄ lähti testaamaan oletusta, että myös urheilijoiden ylirasittumiseen liittyy aivojen toiminnanohjauksen väsyminen. Toiminnanohjausta tarvitaan, kun ihminen joutuu suuntaamaan ja sopeuttamaan toimintaansa minkä tahansa kauempana olevan tavoitteen saavuttamiseen. Vaativassa kestävyyssuorituksessa aivojen esimerkiksi täytyy käskeä kehoa jatkamaan suoritusta, vaikka maali on kaukana ja ruumis viestii väsymystä ja kipua. Tavallisesti nämä tuntemukset panevat ihmisen hiljentämään tahtia.

”Suorittaja joutuu kontrolloimaan automatiikkaa, joka pysäyttäisi liikkumisen, kun lihaksiin tai niveliin alkaa sattua”, selittää tutkimuksen tekijöihin kuuluva Mathias Pessiglione Pitié-Salpetrièren sairaalasta Pariisista tutkimustiedotteessa.

TUTKIMUSIDEA syntyi Pariisissa toimivassa Ranskan huippu-urheilun harjoituskeskuksessa Insepissä. Tutkimusryhmä toteutti harjoituskeskuksessa kokeen, johon osallistui 37 miespuolista kestävyysurheilijaa. Puolet heistä jatkoi harjoittelua normaalisti, mutta muilla jokaista tavanomaiseen ohjelmaan kuuluvaa harjoitusta pidennettiin 40 prosentilla kolmen viikon ajaksi.

Näin pyrittiin tuottamaan fyysistä ylikuormitusta, joka pitkittyessään voi johtaa täysimittaiseen ylirasitustilaan. Sellaista tilaa urheilijoille ei kuitenkaan haluttu aiheuttaa.
Se olisi epäeettistä, sillä vakavasta ylirasitustilasta toipuminen kestää yleensä kuukausia. Siihen liittyy suorituskyvyn romahtamisen lisäksi usein pohjattoman uupumuksen tunne. Lisäksi voi esiintyä masennuksen oireita: apaattisuutta, ärtyisyyttä, levottomuutta, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

TUTKIJAT mittasivat ylirasitettujen urheilijoiden ja verrokkiryhmän fyysisen suorituskyvyn muutosta pyöräilytesteillä ja tarkkailivat heidän subjektiivista kokemustaan toistuvalla kysymyspatterilla.
Kolmen viikon rasitusjakson jälkeen testattiin koehenkilöiden käyttäytymistä päätöksenteossa ja kuvattiin heidän aivotoimintaansa tehtävien aikana.

Tulos oli, että roima lisäys harjoitusmäärässä huononsi urheilijoiden suoritusta pyöräilytestissä sai heidät tuntemaan itsensä väsyneemmiksi. Taloudellisiin valintoihin liittyvissä testeissä he alkoivat käyttäytyä impulsiivisemmin. He suosivat välittömiä pieniä palkintoja lykätyn mutta suuremman palkinnon sijaan. ”Emme tee samanlaisia päätöksiä, kun aivomme ovat väsyksissä.”

VALINTATEHTÄVIEN aikana tehty aivokuvaus näytti, että aktiivisuus heidän etuotsalohkossaan oli vähäisempää kuin vertailuryhmällä. Liiallinen fyysinen rasitus vaikutti Pessiglionen mukaan sen toimintaan täsmälleen samoin kuin liika henkinen työkuorma ryhmän aiemmissa tutkimuksissa.
Etuotsalohko on keskeinen alue ihmisen tietoisessa päätöksenteossa.
”Neurologisella tilalla on merkitystä. Emme tee samanlaisia päätöksiä, kun aivomme ovat väsyksissä.”

HELSINGIN urheilulääkärisaseman ylilääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Arja Uusitalo pitää tulosta merkittävänä. Uusitalo on erityisesti perehtynyt ylirasitustiloihin ja niiden hoitamiseen. ”Kiinnostavaa, että näinkin lyhytaikainen ylikuormittaminen – melko rankasti tosin – johtaa tällaiseen vaikutukseen.”

Löydös on samansuuntainen kuin vuonna 2008 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa, jossa Uusitalo oli itse mukana. Siinä havaittiin, että ylirasitustilasta kärsivät urheilijat suoriutuivat muita huonommin yksinkertaisessa mutta aikapaineisessa kognitiivisessa tehtävässä. Stressiä ei kannata ehdoin tahdoin kasata eri lähteistä. Tällä välin fyysisen ylikuormituksen vaikutusta älylliseen suoriutumiseen ei ole Uusitalon mukaan vastaavalla tavalla tutkittu. Henkisen kuormituksen vaikutuksesta sen sijaan on kertynyt runsaasti tutkimusta.

PITKITTYVÄ stressi rasittavaa Uusitalon mukaan samoja elinjärjestelmiä riippumatta siitä mikä stressiä aiheuttaa: työ vai urheilu, fyysinen vai henkinen kuormitus. Stressiä ei kannata ehdoin tahdoin kasata eri lähteistä. ”Olen välillä ihmetellyt näitä ajokoirajohtajia. Kun työ on älyllisesti kovin kuormittavaa, niin fyysinen rasitus olisi fiksua pitää kohtuullisella tasolla.” Liikunta kyllä soveltuu hänen mielestään stressin purkamiseen, mutta se pitää sovittaa tilanteeseen. Kun ihmisellä on paljon muita paineita, liikunnan pitäisi olla kevyempää. Muutoin se lisää kokonaiskuormitusta.

LYHYTAIKAISESTA kuormituksesta ihminen palautuu, mutta pitkäaikainen stressi muuttaa aivojen toiminnallisuutta ja jopa rakenteita. Ne eivät enää välttämättä palaudu lainkaan, Uusitalo muistuttaa. Myös ranskalainen tutkimusryhmä sanoo tulostensa osoittavan, että liika treeni on liikaa myös aivoille, vaikka kestävyysliikunta yleisesti ottaen onkin hyväksi. Tuloksilla voi olla heidän mielestään merkitystä myös päätöksentekoa koskeville teorioille, jotka yleensä jättävät huomiotta sen päätöksentekijöiden neurologisen tilan.

Tutkijat arvelevat, että huonoja ratkaisuja voisi politiikassa ja taloudessa syntyä vähemmän, jos päätöksiä vältettäisiin tekemästä uuvuksissa. Uusitalo arvelee samoin. Päätöksentekijöiden ei ole viisasta panna voimiaan kovin raskaaseen urheilemiseen silloin, kun tehtävänä on tärkeitä ratkaisuja.

Kommentti: Vai että ranskalainen tutkimus! Kyllä suomalainen tutkimus, joka perustuu arveluihin, oletuksiin , luuloihin ja jonninjoutaviin kyselyihin aina ranskalaisen tutkimuksen voittaa ainakin 10-1.

Sitäpaitsi suomalainen tutkimus=oletus perustuu vankkumattomilta osiltaan runsaan ruisleivän, rypsiöljyn ja päättömän juoksentelun yhteisvaikutuksiin, joiden on luultu olevan kiistattomia, ihmisen parhaaksi. Kaikkihan nyt muistavat Paavo Nurmen, Matti Nykäsen ja Volmari Iso-Hollon. Ja tietysti talonmiesten merkittävän tietotason tieteellisen urheilun saavutuksissa (Martti Vainio).

Tuleekin mieleen, että eduskunnassa on varsin kunnollisella budjetilla varustettu "urheilukerho". Mitenkä sen vaikutus vaikuttaa otsalohkoihin ja päätöksentekoon? Ranskalaisesta tutkimuksesta puuttui saunan merkitys. Jotkut kansanedustajat terveysintoiluineen ovat jopa asuneet saunassa ja parlamentaarinen tulos on ollut loistava sekä taannut uudelleen valinnan reippaalla äänimäärällä. Suomalainen äänestäjä kunnioittaa vankkumattomasti terveyden vaalijoita, koplaajia ja pahoinpitelijöitä. Rikoksiin vaikuttaa aina otsalohkon vajaatoiminta...
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa