Berberiini ehkäisee luukatoaKiinalaistutkijat osoittavat kokeellisessa työssään, kuinka berberiini ehkäisee luustoa hajottavien osteoklastien toimintaa. Näin ollen berberiini ehkäisee ja hidastaa luukatoa eli osteoporoosia. Tutkimus tukee aikaisempia raportteja, joiden mukaan berberiini ehkäisee luukatoa.
Ye F, Zhou Q, Tian L, Lei F, Feng D. The protective effect of berberine hydrochloride on LPS‑induced osteoclastogenesis through inhibiting TRAF6‑Ca2+‑calcineurin‑NFATcl signaling pathway. Molecular Medicine Report. 2017 Aug 23. doi: 10.3892/mmr.2017.7338.Koska osteoklastit eivät liene kaikille lukijoille tuttuja, kopsaan tähän pätkän
Elisa Lehtilahden
pro gradu –työstä:
”Osteoklastit ovat kudosspesifisiä, jättiläismäisiä, monitumaisia soluja, jotka ovat muodostuneet monosyytti-magrofaagilinjan kantasolujen muuttuessa esiosteoklasteiksi ja niiden yhdistyessä monitumaisiksi osteoklasteiksi. Osteoklastit sijaitsevat hajotettavan luun pinnassa. Osteoklasteista pystytään erottamaan sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti erilaisia alueita. Kuvassa 1 näkyvät tiivis liitos (engl. sealing zone), poimukalvo (engl.ruffled border) ja toiminnallinen eritysalue sekä ns. basolateraalinen alue ja suljettu lokero.
"Tiiviin liitoksen avulla osteklasti kiinnittyy luun pintaan. Poimukalvon kautta eritettävät entsyymit pääsevät luuta hajottavalle pinnalle suljettuu lokeroon. Toiminnallisen eritysalueen kautta solun läpi kulkenut hajotettu luumateriaali vapautuu (transsytoosi) solun ulkoiseen tilaan.
”Osteoklastien muodostuminen eli osteoklastogeneesi on monimutkainen järjestelmä. Osteoklastogeneesiä säätelevät yhdessä mm. tuumorinekroositekijän (engl. tumor necrosis factor) reseptorit, tuumorinekroositekijän kaltaiset proteiinit: osteoprotegeriini (engl.osteoprotegerin), tumatekijä-κB:n (engl.nuclear factor; NF) reseptorin aktivoija (engl. receptor activator of nuclear factor-κB; RANK) ja RANK ligandi (RANKL) (ks. katsausartikkeli Boyle ym., 2003).
”Osteoklastit erittävät erilaisia luuta hajottavia entsyymejä. Osteoklastit valmistavat aktiivisesti lysosomaalisia entsyymejä kuten tartraatti-kestävää fosfataasihappoa (engl. tartrate-resistant acid phosphatase) ja katepsiini K:ta, jotka eritetään aktivoituneen osteoklastin poimukalvon kautta suljettuun lokeroon, jossa luuta hajotetaan (Vaananen ym., 2000). Katepsiini on eläinkudoksen endopeptidaasi, joka mm. osallistuu kudosten autolyysiin solun kuoleman jälkeen.
”Osteoklastien toimintaa säädellään sekä paikallisesti toimivilla sytokiineillä että systemaattisesti toimivilla (koko elimistöä koskevasti) hormoneilla. Osteoklasteista on löydetty kalsitoniinin (Warshawsky ym., 1980), interleukiini-1:n (Xu ym., 1996), kilpirauhashormonin (Abu ym., 1997), lisäkilpirauhashormonin (Teti ym., 1991), verihiutalekasvutekijän (Zhang ym., 1998), insuliinin (Thomas ym., 1998), IGF-1:n (Hou ym., 1997), androgeenien (Mizuno ym., 1994) ja makrofaagipesäkkeitä stimuloiva tekijän (engl. magrophage colony-stimulating factor-1; M-CSF-1) (Hofstetter ym., 1992).”