Diabeteksen lääkkeetöntä hoitoa

[Matti Tolonen]

Vielä 1950-luvulla Suomessa oli noin 5000 tyypin 2 diabeetikkoa. Nyt heitä on jo puoli miljoonaa, tosin puolet vielä tietämättään. Tauti lisääntyy kovaaq vauhtia. Nykymenolla joka kolmas suomalainen on diabeetikko 40 vuoden kuluttua.

Diabetes voi aiheuttaa ajan oloon monia lisätauteja: valtimomuutoksia, sydänkohtauksia, aivohalvauksia, hermo-, munuais- ja silm?vaurioita, muistin heikkenemistä, masennusta, Alzheimerin tautia ja säärihaavoja. Hyvä verensokerin hallinta vähentää niiden riskiä, mutta ei kykene ehkäisemään niitä kokonaan.

Käypää hoitoa saavista diabeetikoista valtaosa (80 %) sairastuu ja kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeteslääkäri Auni Juutilaisen väitöskirjan mukaan naispuolisen diabeetikon riski sairastua sydäntautiin on jopa 24 kertaa tavallista suurempi. Syd?ninfarktin riskin suhteen diabetes-diagnoosi vastaa ennestään sairastettua sydänkohtausta. Kohonnut verensokeri alkaa vaurioittaa valtimoita jo muutamassa päivässä. Joka neljännellä diabeetikolla on mikroverenkierron muutoksia jo siinä vaiheessa, kun diagnoosi asetetaan.

Tarvitaan siis muitakin keinoja kuin Käypää hoitoa, nimittäin säännöllistä liikuntaa, hiilihydraattitietoista (HHT)ruokavaliota ja hyviä ravintolisiä. Pidän hyvin valitettavana, että Suomen Diabetesliitto vastustaa niitä julkisesti – ilmeisesti sponsorinsa lääketeollisuuden toiveita myötäillen – luonnonmukaisia itsehoidon vahingoksi.

L??keteollisuuden intresseiss? on myyd? diabeetikoille mahdollisimman paljon ja kauan l??kkeit?. L??keteollisuus kouluttaa l??k?reit? ja diabeteshoitajia suosittelemaan l??kkeit?. Ne aiheuttavat paljon sivuvaikutuksia, joita paljastuu kaiken aikaa lis??. Insuliini lihottaa, metformiini voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutoksen ja rosiglitatsoni syd?nkohtauksen. Suomessa rosiglitatsonia sis?lt?vien l??kkeiden Avandian ja Avandametin myynti loppuu apteekeissa 8.11.2010. Vuonna 2009 KELAn sairausvakuutuskorvausta Avandiasta sai 5 267 potilasta ja Avandametist? 9 685 potilasta (l?hde: Kelan reseptitilasto).

Toisin kuin l??kkeet, ravintolis?t eiv?t aiheuta sivuvaikutuksia, vaan suojaavat diabeetikkoa lis?taudeilta ja niiden etenemiselt?. Ravintolis?t auttavat hallitsemaan viitt? elint?rke?? seikkaa:
- verensokeria
- rasvah?iri?it?
- hapetusstressi?
- karbonyylistressi?
- sokeristumista (glykaatiota)
- tulehdusta (inflammaatiota).

Karbonyylistressi saattaa olla maallikoille tuntematon, mutta sit? pidet??n yhten? p??syist? diabeteksen lis?tauteihin. T?st? syyst? karbonyylistressin hillint? karnosiinilla on minusta eritt?in t?rke??. Karnosiini on tiett?v?sti ainoa karbonylaatiota ehk?isev? ja vaimentava yhdiste. Se ehk?isee my?s hapetusstressi? ja inflamaatiota.

Diabeetikolle t?rkeit? ravintolisi? on paljon: alfalipoiinihappo, berberiini, B-, C-, D- ja E-vitamiinit, kala?ljy, magnesium, kromi ja sinkki, maitohappobakteerit ja ubikinoni (koentsyymi Q10). Kaikki diabeetikot eiv?t tietenk??n voi tai halua k?ytt?? niit? kaikkia, vaan kukin valitkoon halutessaan itselleen ja kukkarolleen sopivat. N?ill? ravintoaineilla on toisiaan vahvistava synerginen vaikutus, joka ehk?isee ja jarruttaa diabeteksen lis?tauteja. Mainitsemani ravintolis?t sopivat hyvin yhteen mahdollisten l??kkeiden kanssa.

Uusin ravintolis? Suomessa on berberiini, jota on k?ytetty Kiinassa ja Intiassa jo 3000 vuotta kansanl??kkeen? ja ainakin 1400 vuotta hyv?ll? menestyksell? diabeteksen hoitoon, ja nyt my?s l?nsimaissa tehdyt tutkimukset ovat osoittanet sen tehon. Toin berberiinin Suomeen kes?ll? 2009, sen j?lkeen kun yst?v?ni tohtori Timo Kuusela oli vihjannut minulle t?st? mainiosta ravintolis?st? ja h?n oli testannut sit? itsell??n menesyksellisesti. Olen saanut h?nelt? ja muilta k?ytt?jilt? erinomaista palautetta: Monien diabeetikkojen veren sokeri- ja kolesteroliarvot ovat normalisoituneet ja synteettisten l??kkeiden tarve on v?hentynyt.

D-vitamiinia diabeetikko tarvitsee niin paljon, ett? pitoisuus seerumissa (S-D-25) nousee 120-160 nanomooliin litrassa (nmol/l). Ilman D-vitamiinilis?? suomalaisten lukema ovat keskim??rin vain noin 35, mik? on selv?sti alle viitearvojen (75?250 nmol/l). D-vitamiini tasapainottaa sokerin aineenvaihduntaa ja parantaa monin tavoin immuunij?rjestelm?n toimintaa. D-vitamiinin piilev? puute voi lis?t? muun muassa diabeetikon silm?muutoksia, vihjaa uusi amerikkalainen tutkimus.

Kala?ljyist? tehokkaimpia ovat uuden polven etyyliester?idyt valmisteet, E-EPA sellaisenaan tai E-EPAn ja E-DHA:n yhdistelm?. Niit? on Suomessakin jo useita valmisteita. Vahvimmissa n?it? omega-3-rasvahappoja on 90 %, kun peruskala?ljyt sis?lt?v?t vain 30 % omega-3:a. Kala?ljyjen hyvist? terveysvaikutuksista voi lukea lis?? maksuttomasta Kala?ljyoppaasta.

Olen laatinut yst?v?ni tohtori Pentti Raasteen kanssa Hyv?n diabeteshoidon oppaan, jossa annamme lis?? ajankohtaista tietoa diabeetikon ruokavaliosta ja l??kkeett?m?st? hoidosta. Meid?n ohjeemme poikkeavat melkoisesti Diabetesliiton ohjeista.

[MahaTar]

Olen nyt pakotettu pist?m??n v?h?t roposeni ravintolisiin(kin). Siis annoksen kokoa kasvattaen. Saamani vinkin mukaan, pistelen sittenkin rinnan alle raksuja ihan liian v?h?n. T?m? uusi villitys siksi, ettei tarvitsisi paahtaa nahkaan insuliinia litrakaupalla eik? pistell? metformiinia. Josta olen hissukseen alkanut ajatella, ett?: jos minulla on insuliinia, niin mihin ihmeeseen min? sy?n metformiinia?? Onko molempia pakko k?ytt?? yht?aikaa. (T?m? vain siis ihan n?in ??neenpohdittuna, en kaipaa l??ketieteellist? kommentaaria juuri t?h?n)

Suomalainen ei usko ennen kuin n?kee. Ja jahka p??sen kinaamaan ra-vin-to-te-ra-peu-tin kanssa, niin katsomma, mit? H?nen Virallinen Korkeutensa minulle loihe lausumaan ravintolisist?! Ovatko ne tappavan vaarallisia. Tai mahdollisesti niist? ei saa ravinteita, kuten ei saa kasviksista kuitua riitt?v?sti, kun ne ovat vett?.

Hauska tutustua! Ja uusia tuloksia odotellessa.

[MahaTar]

Niin, siis tervetuloa. T?ytyy lukaista tuo Diabetesoppaan p?ivitetty versiokin. Yksi vanhempi painos tuli joskus jonkun paketin mukana ihan kotiin asti.

[Matti Tolonen]

Marokossa asuva pitk?aikainen golfkaverini Matti Naamanka l?hetti juuri v?liaikatietoja diabeteksensa hoidosta ravintolisill?. Kaimani kertoo TerveysHymyss? omin sanoin kuinka h?n alkoi soveltaa Raasteen ja minun oppeja ja mitk? olivat tulokset.

Huvittavana yksityiskohtana Naamanka kertoi, kuinka kuusamolainen diabeteshoitaja ihmetteli h?nen erinomaisia tuloksiaan ja totesi, ettei h?n voi tuollaisia neuvoja antaa, kun h?nen pit?? noudattaa Diabetesliiton ohjeita.

Nyt tulleessa Matin viestiss? lukee mm. "K?yt?n insuliini? edelleenkin, puolet v?hemm?n kuin ennen 15 yksikk??. Otan lis?ksi Glucophage 850 mg ja Diformia. Aamuisin sokeriarvoni on yleisesti ollut 5-6 v?lill?. Jos on yli 6, johtuu yleens? edellisest?
iltasy?nnist?. Painoni on pysynyt samana, hissiliikett? ei ole syntynyt."

Matin paino on ollut n?iss? lukemissa viimeksi 1960-luvulla.

[Pentti Raaste]

Diabetes on sit? yksinkertaisesti, ett? ihmisen hiilihydraattien sieto on alentunut!
Ainoa looginen johtop??t?s on v?hent?? ensin ravinnon hiilihydraatit minimiin. (Noin 50-70 grammaa hiilihydraatteja p?iv?ss? on tavallisesti riitt?v? m??r?.) Vasta sitten tarvittaessa avuksi l??kitys.
Matti Tolosen ja allekirjoittaneen diabetesoppaassa on runsaasti lis?? tietoa.
www.penttiraaste.com

[MahaTar]

Kiit?n.

[Matti Tolonen]

Virvoitusjuomat lis??v?t diabetesta

Suomessakin lapset ja nuoret juovat valtavia m??ri? sokereita sis?lt?vi? juomia. Jo yksi t?lkillinen p?iv?ss? voi lihottaa ja lis?t? tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtym?n riski?, kertoo uusi Harvardin yliopiston raportti. Siin? tarkastellaan 11 tuoretta tutkimusta makeutettujen virvoitusjuomien, hedelm?juomien, j??teen ja veden yhteytt? diabetekseen.

Tutkimukset k?sittiv?t yli 300 000 aikuista. K?vi ilmi, ett? jo yksi 350 ml annos sokeroitua juomaa p?iv?ss? nosti tyypin 2 diabeteksen riski? 15 %. Kaksi 350 ml:n annosta nosti riski? 26 %. Lue lis?? CVT Toronton sivulta.

Suomessa on jo puoli miljoonaa diabeetikkoa ja lis?? tulee 5?7 prosenttia vuodessa. Muutaman vuosikymmenen kuluttua joka kolmas suomalainen on diabeetikko. Virallisterveellinen valistus ei n?yt? pys?ytt?v?n t?t? trendi?. Kustannukset ovat jo nyt noin 5 miljardia euroa vuodessa, ja kohta ne karkaavat k?sist

[Matti Tolonen]

Diabetesl??ke tappanut 500 Ranskassa
Ranskan viranomaiset ilmoittavat, ett? benfluorex-niminen l??ke on tappanut 500 ihmist?, heist? noin 80 % naisia. L??ke on aiheuttanut vaurion syd?men l?ppiin. L??kett? ehti k?ytt?? 5 miljoonaa ihmist?, ennen kuin EU:n l??kevalvontaviranomainen m??r?si sen vedett?v?ksi pois myynnist? 2009. T?m?kin Physorg.comin uutinen puoltaa kriittist? suhtautumista uusiin l??kkeisiin ja diabeteksen l??kkeett?m?n hoidon tehostamista.

[Matti Tolonen]

Diabetes ja masennus ? onko D-vitamiinin puute yhteinen linkki?
Lue lis?? uutta tietoa Harvardin yliopiston suuresta tutkimuksesta D-vitamiiniketjusta.

[sodaliitti]

Sairastuin 12 vuotta sitten 2-tyypin diabetekseen. Ensihoitona oli ruokavalion muutos mutta se ei oikein tahtonut onnistua, joten pian tulivat kuvioon mukaan my?s tabletit.
Koska olen aina ollut laiska tekem??n muutoksia itseni suhteen niin eiv?th?n n?m? tabletitkaan pitk?lle vieneet ja sitten jo pistelin insuliinia mahanahkaan.

Jotenkin olin aika tahdoton ja j?tt?ydyin insuliini huomaan, jota sitten jouduin pikku hiljaa nostamaan ja nostamaan. Ruokaa vedin l?hes kaksin k?sin ja kaupasta l?htiess? piti jo ottaa pala patongin p??st?, ett? jaksoin kotiin. Tein jopa diagnoosia itselleni, joka oli; "miksi t?ss? mit??n yritt??, mik??n ei voi en?? auttaa masennus".

Mutta ihmeit? voi tapahtua ja minun kohdallani se oli syksyll? TV:st? tullut Akuutti-ohjelma. Siin? kerrottiin uusista diabetesl??kkeist?, joilla voisi p??st? eroon jopa insuliinista.

Omal??k?rin vastaanotolla sitten vaadin saada uutta l??kett? ja sainkin reseptin. Olin eritt?in toiveikas, koska sen kanssa ei ole pelkoa hypo-kohtauksista vaikka s?isin miten kevyesti.

Ensimm?isen viikon j?lkeen menin vaakaan ja jouduin kyll? hieraisemaan silmi?ni kun 4 kg oli h?ipynyt taivaan tuuliin.

Nyt 10 viikon j?lkeen painoni on pudonnut 12 kg, pitk?sokeri on pudonnut kahdeksasta seits?m??n ja tunnen itseni energiseksi.
Olen pyrkinyt sy?m??n vain v?h?hiilihydraattista ruokaa ja poistamaan kaikki nopeat hiilihydraatit.

T?ytyy todeta ettei mielihaluja ole ollut vaikka ty?paikan kahvihuoneen p?yd?ll? on l?hes joka p?iv? nameja ja pikkuleipi? tarjolla.

Jo useamman vuoden olen k?ytt?nyt lis?ravinteina Omega kolmea ja magnesiumia. Talvisin my?s D-vitamiinia. Syksyll? aloin k?ytt?? n?iden lis?ksi my?s Carnosiinia sek? Berberiini?. My?skin D-vitamiini annosta olen lis?nnyt.

Uskon, ett? kala?ljy on s??st?nyt minut diabeteksen liit?nn?issairauksilta, jotka voivat olla jopa koko terveyden romahtamista. Silloin ei taida en?? olla mit??n teht?viss?.

Voinko sitten parantua diabeteksest?? En tied? mutta toveita on siihen suuntaan jos etenen kuten nyt olen tehnyt 10 viikon ajan.
Ruoka voi olla l??kett?kin.

[Matti Tolonen]

Kala?ljyn omega-3-rasvahapot
Kala?ljyn omega-3-rasvahapot EPA ja DHA ehk?isev?t lihomista, insuliiniresistenssi?, tyypin 2 diabetesta ja kroonista tulehdusta, osoittaa Kalifornian yliopiston hiiritutkimus. Professori Jerrold M. Olefskyn ty?ryhm? l?ysi kala?ljylle aivan uuden vaikutustavan solujen viestimolekyyliss?. Arvostetussa Cell-lehdess? julkaistu raportti avaa uusia mahdollisuuksia ehk?ist? ja hoitaa lihomista ja diabetesta l??kkeett?m?sti. T?m? raportti tukee sodaliitin k?yt?nn?n kokemusta.
Lue lis?? suomeksi
Prof. Olefskeyn video noin 5 min

[Matti Tolonen]

L??kkeest? syd?ntauti?
Katsoitko eilen (3.1.2011) TV 1:st? BBC:n dokumentin L??kkeest? syd?ntauti? Raportti kertoo diabetesl??ke Avandiasta ja sen valmistajan l??kej?tti GlaxoSmithKlinen (GSK) moraalittomuudesta, l??k?reihin kohdistuvasta lahjonnasta ja l??ketutkimusten vilpillisyydest? ja l??kevalvonnan heikkouksista.

Kymmenen vuotta sitten markkinoille tuli lupaava diabetesl??ke, Avandia. Sit? m??r?ttiin miljoonille k?ytt?jille. T?m?n ohjelman esityksen j?lkeen se vedettiin markkinoilta, sill? l??ke lis?? syd?ntautiriski?. Myynti lopettiin Suomessa lokakuussa 2010 pitk?n vetkuttelun j?lkeen. Voit katsoa ohjelman YLE Areenasta.

Kannattaa panostaa diabeteksen l??kkeett?m??n hoitoon, mik? v?hent?? l??kityksen tarvetta ja sivuvaikutusten riski

[Timo Kuusela]

Tuohon Avandiaan ja BBC:n filmiin:

Etsiskelin 2000-luvun alussa modernia ja tutkittua diabetesl??kett? itselleni. Ns. glitatsonien (rosiglitatsoni ja pioglitatsoni) tutkittu tausta ja lopulta Turussa tehty v?it?skirja vakuuttivat l??kkeen eduista.
Valitsin pioglitatsonin joskus 2004-5 paikkeilla. K?ytin sit? suositusten mukaan 2-3 vuotta.
Seurailin jatkossa tuotteen tiimoilta suoritettua tutkimusta. H?lytt?vi? uutisia alkoi n?ky? 2006-7 vuoden vaihteessa.
Olin yhteydess? silloisen KTL:n keskeiseen asiantuntijaan. Keskustelumme j?lkeen p??dyin lopettamaan pioglitatsonin k?yt?n 3/2007. Syd?meni kesti ongelmitta - mutta...

Tapaturmainen etuhampaa juuren halkeama pakotti sen poistamiseen. Juurikuoppa ei suostunut luutumaan puolessa vuodessa. Alveolikuoppa operoitiin (Malagan Yo) ja sinne tungettiin biolasia luutumisen parantamiseksi. Eip? onnistunut.
Poikkeuksellisen pitk?n ajan j?lkeen luutuminen hoitui spontaanisti ja asia voitiin hoitta loppuun. Tulkitsin viiv?styneen luutumisen l??kkeen haitaksi. My?hemmin osteoporoosi ja mainitaankin sivuvaikutuksena.

Mit? opimme? Tarkkana pit?? olla. Viranomaisten puuttuminen ongelmiin on eritt?in hidasta. Eip? n?ist? my?sk??n huudella.

[Matti Tolonen]

Lue Eija Lehtim?en kokemus diabeteksen l??ke- ja ravintolis?hoidosta tammikuun TerveysHymyst? otsikolla "Diabetes on nyt hallinnassa."

[Matti Tolonen]

Sokeri valtimotaudin riskitekij?n?
Diabeetikot ovat erityisen alttiina sairastumaan ja kuolemaan syd?n- ja valtimotauteihin. Niinp? Suomen Diabetes- ja Syd?nliitot ovat suositelleet vuosikymmeni? v?h?rasvaista ruokavaliota ja runsaasti hiilihydraatteja. Niit? ei ole yhdistetty perinteisesti syd?n- ja valtimotauteihin, mutta nyt k?sitykset ovat muuttuneet. Erityisesti naisten syd?n ei kest? paljoa hiilihydraatteja. Nyt mediassa kirjoitetaan, ett? nuorison liika sokerien sy?nti vaarantaa syd?nterveyden. Totta se onkin.

Liika sokeri muuntuu maksassa rasvaksi, p??asiassa triglyserideiksi, jotka ovat kolesterolia vaarallisempi valtimotautien riskitekij?. Triglyseridit ovat soluille myrkky?, joka aiheuttaa sy?j?valkosolujen eli makrofagien ohjelmoitua ennenaikaista kuolemaa (apoptoosia). Se puolestaan johtaa valtimoiden kovettumiseen eli ateroskleroosiin. T?m? on verrattain uusi k?sitys valtimokovettumataudin synnyst?. Kolesterolilla ei ole t?ss? asiassa mit??n osuutta. Lue lis?? The Journal of Biological Chemistry 2011, tammikuun numerosta.

Diabeetikon veren rasvah?iri?n (dyselipidemian) korjaaminen on kaikkein t?rkein keino v?hent?? syd?n- ja verisuonitautien riski?. Dyslipidemiaa luonnehtivat kohonneet triglyseridit, sd-LDL ja matala HDL. Tilannetta voidaan korjata monin eri tavoin, kirjoittavat amerikkalaiset tutkijat Diabetes, obesity and Metabolism ?lehdess?. My?s omega-3-rasvahapot kuuluvat suositeltuihin keinoihin.

Kaikki t?m?nkin puoltaa sokerien sy?nnin rajoitusta ja triglyseridien mittaamista seerumista ja kohonneiden lukemien alentamista VHH-ruokavaliolla ja etyyliester?idyll? kala?ljyll?. Statiinit eiv?t alenna triglyseridej? juuri ollenkaan