Diabeteksen lääkkeetöntä hoitoa

[Matti Tolonen]

Fisetiini
Mansikoiden sis?lt?m? fisetiini ehk?isee kohonneen verensokerin aiheuttamaa valkuaisaineiden sokeroitumista ja metyyliglyoksaalin (MG) synty? kudoksissa, ainakin diabeettisilla rotilla. MG sokeroittaa LDL-kolesterolia, jolloin siit? syntyy "ultrapahaa" kolesterolia MGmin-LDL. Fisetiini ehk?isee my?s CRP:n nousua. Fisetiini voi siis olla hy?dyksi eritoten diabeteksessa. Diabeetikot, sy?k?? siis mansikoita!
PlosOne July 2011

Metyyliglyoksaali on myrkyllinen α-oksoaldehydi, glykoiva yhdiste, jota syntyy elimist?ss? trioosifosfaateista. MG on ilmeisesti p??asiallinen syytekij? diabeteksen lis?taudeissa. Aikaisemmin on osoitettu, ett? karnosiini est?? MG:n muodostusta. T?m?kin havainto puoltaa karnosiinin k?ytt?? diabeteksen hoidossa. Sopiva p?iv?annos on 800?1200 mg, mielell??n pitk?vaikutteisessa muodossaan.

[Matti Tolonen]

Omega-3:t ehk?isev?t diabetesta
Kolme uutta v?est?tutkimusta, kaksi Kiinasta ja yksi Yhdysvalloista, tukee k?sityst?, jonka mukaan omega-3-rasvapot ehk?isev?t typin 2 diabetesta, kirjoittaa johtava ravitsemusl??ketieteen lehti American Journal of Clinical Nutrition. Kasviper?ist? omega-3:a, ALAa on tutkittu v?hemm?n kuin kala?ljyn EPAa ja DHA:ta, mutta my?s ALA saattaa olla hy?dyksi, kirjoittaa Edith Feskens (Wageningen University, Hollanti) p??kirjoituksessa. H?n kaipaa kuitenkin lis?? ALA-tutkimuksia, enne kuin sit? voidaan suositella diabeteksen ehk?isyyn.

Maailman terveysj?rjest?n WHO:n mukaan maailmassa on jo yli 220 miljoonaa diabeetikkoa ja m??r?n ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 menness?. Taudin kustannukset ovat valtavat; USA:ssa $174 miljardia, joista $116 miljardia oli suoria hoitokuluja (2005?2007).
Nutraingredients.com. 21.7.2011

[Matti Tolonen]

Karnosiini ehk?isee diabeettista nefropatiaa (munuaisvauriota)
Saksassa Heidelbergin yliopistossa tutkitaan karnosiinin merkityst? diabeteksen lis?hoitona. Aikaisempi johtavien eurooppalaisten munuaisklinikoiden tutkimus osoitti, ett? karnosiini suojaa diabeetikon munuaisia. Muutkin ty?ryhm?t ovat osoittaneet saman. Erityisen alttiina munuaisvauroille ovat sellaiset diabeetikot, joilla on tietty karnosiinia hajoittavan karnosinaasientsyymin (geenin, CN1) muunnos. T?m?n on osoittanut my?s tri Leif Groopin ty?ryhm? Lundin yliopistossa.

Diabeettisilla hiirill? (db/db-hiiret) tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, ett? karnosiini korjaa tehokkaasti h?iriintynytt? glukoosiaineenvaihduntaa. T?ss? ty?ss? tutkittiin karnosiinin aineenvaihduntaa db/db-hiirill?. Munuaisten CN1-aktiivisuus suureni i?n my?t? ja erityisesti diabeettisilla hiirill?. Nelj?n viikon karnosiinihoito v?hensi merkitsev?sti db/db-hiirten CN1-aktiivisuutta. Lis?ksi karnosiinin anto v?hensi puoleen virtsaan erittyv?n valkuaisien (albumiinin) m??r?n ja v?hensi verisuonten permeabiliteetin (l?p?isykyvyn) yhteen viidesosaan entisest?. Karnosiinihoito ehk?isee laajasti karnosiinin aineenvaihdunnan muutoksia munuaisissa, p??ttelev?t tutkijat. Suomeksi sanottuna diabeetikoiden kannattaa nauttia karnosiinia ruoan lis?n?.
Peters V, Schmitt CP, Zschocke J, Gross ML, Brismar K, Forsberg E. Carnosine treatment largely prevents alterations of renal carnosine metabolism in diabetic mice. Amino Acids. 2011 Aug 11. PubMed
Karnosiini, biologisesti aktiivinen peptide

[Matti Tolonen]

Diabetes ja antioksidantit
Uusi kirjallisuuskatsaus p??tyy toteamukseen, ett? "pitk? sokeri" HbA1C alenee merkitsev?sti antioksidanttihoidolla, mik? viittaa siihen, ett? antioksidanteista on jonkinlaista hy?ty? tyypin 2 diabeteksen lis?tautien ehk?isyss?. T?ss? meta-analyysiss? tarkasteltiin vain C- ja E-vitamiinilisien merkityst?. Itse neuvon diabeetikkoja nauttimaan my?s berberiini?, D-vitamiinia, karnosiinia, ubikinonia (Q10), magnesiumia ja etyyliester?ity? kala?ljy?, joilla on suotuisa yhteis- ja vuorovaikutus diabeteksessa ja muissa kroonisissa sairauksissa.

Akbar S, Bellary S, Griffiths HR. Dietary Antioxidant Interventions in Type 2 Diabetes Patients. A Meta-analysis. British Journal of Diabetes and Vascular Disease. 2011;11(2):62-68
MedScape 5.8.2011

[Matti Tolonen]

Diabeteshoitajan vuodatus
Diabeteshoitaja kirjoitti ?p?p?proffa? Patrik Borgin blogiin:
"Olen diabeteshoitaja erikoissairaanhoidossa ja olen todella tyrmistynyt lihavien ihmisten hoidosta. Kymmenen ENED viikon j?lkeen potilas jatkaa samaa hiilihydraattivoittoista ruokavaliotaan K?yp? hoito- ja VNR:n suositusten mukaisesti, jonka tuloksena paino nousee ennalleen. Osa laihduttajista menee laihdutusleikkaukseen. Kukaan ei puhu heille hiilihydraattien rajoittamisesta tai v?h?hiilihydraattisesta ruokavaliosta. L??k?rit, ravitsemusterapeutit ja sairaanhoitajat eiv?t tied? mit??n VHH-ruokavaliosta, vaan luulevat ett? se on pelkk?? Atkinsia. Kuitujen paljonta on tyrmistytt?v??, proteiinin osuutta v?h?tell??n ja potilaat k?rsiv?t n?lk??. Kardiologeille VHH ruokavalio on punainen vaate, joten on turhaa odottaa, ett? ainakaan 20 vuoteen kliinikoiden asenteissa tulee muutosta. N?m? "raikkaat tuulet" n?kyv?t vain t??ll? netiss?, mutta eiv?t k?yt?nn?ss?. Kun potilas tulee verensokerien tasapainotukseen osastolle, on karmeaa n?hd? millaista ruokaa he joutuvat sairaalassa sy?m??n: sokeroitua jugurttia, vaaleaa leip??, kaloreiden mukaan peruna-annokset 1-4 kpl, lusikallinen "salaattia" sek? hyvin pieni m??r? lihaa. P?iv?kahdilla on tarjolla aina pullaa tai j??tel??. Toloselle vastaan, ett? diabeteshoidon erikoistumiskoulutus suoritetaan amk:ssa ja p?ivitt?minen tapahtuu l??kefirmojen koulutustilaisuuksissa, jotka ovat tarkoitettu l??k?reille. Jotain on Suomessa pieless?, koska l?ski ja dm2 lis??ntyv?t, vaikka on DEHKO ja hyv? ty?terveyshuolto. Ja mit? se DEHKO on saanut aikaan, kun dm2 lis??ntyy?"

On siin? samassa ketjussa jokunen minunkin kommenttini.

[MahaTar]

Olihan ketju! Ihan heng?stytti lukeminen.
Mutta sairaalassa on mahdollista kyll? saada v?hempikin hiilareita. Liikkuminen kun on suht nollaluokkaa, niin puolikas ruoka-annos + salaattiannos on hyv?. Kahvilla ei sit? j?de? tai pullaa liene tarpeellista sy?d?? Blogissani olikin pari kuvaa sairaalan aneemisista ruoka-annoksista... ja mit? kardiologeihin tulee, en edes hisahtanut hiilihydraattien v?hent?misest?!!! Muutamalle hoiturille sanoin asiasta kyll?.

[Matti Tolonen]

Karnosiini ehk?isee diabeettisia munuaisvaurioita
Heidelbergin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan karnosiini ehk?isee munuaisker?ssolujen ohjelmoitua kuolemaa (apoptoosia) ja podosyyttisolujen katoa. Podosyytti on runsashaarainen solutyyppi munuaisen glomeruluksen hiussuonten pinnalla ja munuaisker?sen kotelon sis?pinnalla. Podosyytit toimivat suodatusesteen? hiussuonen sein?m?ss?. Koko tutkimus on luettavissa maksutta alla olevasta viitteest?. Tutkimukset puoltavat karnosiinin k?ytt?? diabeetikon ravintolis?n?. Suosittelen pitk?vaikuitteista mikrokapseloitua valmistetta, jossa on mukana E-vitamiinia ja sinkki?. Ne tehostavat karnosiinin suojaavia vaikutuksia.

Riedl E, Pfister F, Braunagel M, et al. Carnosine Prevents Apoptosis of Glomerular Cells and Podocyte Loss in STZ Diabetic Rats. Cellular Physiology and Biochemistry. 2011;28(2):279-88. Epub 2011 Aug 16.

Lis?? Heidelbergin yliopiston uusista karnosiinitutkimuksista diabeteksessa

[Matti Tolonen]

Diabetes ja Alzheimerin tauti
Dementian riski kasvaa kun verensokeri riist?ytyy hallinnasta, etenkin aterioiden j?lkeen, ilmenee japanilaisesta seuruututkimuksesta (Neurology). Diabeetikoilla oli 74 % muita suurempi todenn?k?isyys dementoitua 15 vuodessa, sanoo tohtori Yutaka Kiyohara (Kyushu University in Fukuoka, Japan). Diabeetikot sairastuivat Alzheimerin tautiin 2 kertaa verrokkeja useammin.
Ohara T, et al. Glucose tolerance status and risk of dementia in the community: The Hisayama Study. Neurology 2011; 77: 1126?1134.

Japanilaistutkimus vahvistaa vanhastaan tunnettua seikkaa: Diabeetikoilla esiintyy tavallista enemm?n muistih?iri?it? ja jopa dementiaa. Diabeetikon kannattaa siis k?ytt?? sek? sokerinhallintaa ett? aivoja suojaavia ravintolisi?: berberiini?, D-vitamiinia, karnosiinia, magnesiumia, sinkki? ja kala?ljy?, josta tehokkainta on 90-prosenttinen E-EPA.

[Matti Tolonen]

Diabetesl??kkeist? haimatulehdusta ja haimasy?p??
Januvia (sitaglipitiini) ja eksenatidi (Byetta) edist?v?t glukagoninkaltaisen peptidi 1:n (GLP-1) erityst? suolesta. Gastroenterology-lehdess? julkaistu uusi raportti liitt??? nyt n?m? l??kkeet haimatulehdukseen ja haimasy?p??n, kirjoittaa Medical Press 16.9.2011.
My?s kolesterolia alentavat statiinit aiheuttavat Suomessa pari sataa haimatulehdusta vuosittain.

Olisi sittenkin parempi pit?yty? mahdollisuuksien mukaan diabeteksen l??kkeett?m?ss? hoidossa.
Hyv?n diabeteshoidon opas

[Timo Kuusela]

Jos tieto osoittautuu paikkansa pit?v?ksi, diabeetikoille tulee taas lunta tupaan.
Aina t?rke?mm?ksi tulee ravitsemuksen asema. Onhan sit? korostettu jo vuosia - siis hiilihydraattien rajoittamista.

[Matti Tolonen]

Kirje Boliviasta
Minulle tulee avunpyynt?j? eri puolilta maailmaa. T?n??n sain s?hk?postia Boliviassa asuvalta suomalaiselta diabeetikolta. H?n pyyt?? minua tarkistamaan, ovatko h?nen ravintolis?ns? oikeat. H?n kirjoittaa mm.:

"Minulle tehtiin pari kuukautta sitten kaihileikkaus oikeaan silmaani. Kun silmalla ei ruvennut nakemaan, paremminkin nakeminen vaikeutui, minulle tehtiin tomografia, jossa todettiin silmanpohjan rappeuma. Myos vasemmassa silmassa on alkava rappeuma, ja taisipa sanoa siella olevan alkavaa kaihiakin.

"Minulla on ollut kakkostyypin diabetes noin 25 vuotta. Ensimmaiset kymmenisen vuotta meni ilman laakitysta, sen jalkeen tarvitsin daonilia, ja vuonna 2006, ilmeisesti stressin seurauksena, paastoarvot alkoivat pyoria 20 mmol/l. Siina sitten kokeiltiin kaikenlaiset laakkeet, viimeisin laakereseptini liitteena. Olisi siihen laakarini kirjoittanut verenpaine- ja kolesteroli tabletitkin, mutta kieltaydyin niista.

"Olemme nyt etsineet vaimoni kanssa tietoa tasta sairaudesta, ja terveys-Hymyssa oli muutamia artikkeleita (mm. englantilainen sairaanhoitaja [Tony Wooster]), joissa kerrottiin jo alkaneen rappeuman parantuneen maarattyja tuotteita kaytettaessa?

"Noin vuosi sitten loydettiin Tohtori Antti Heikkilan blogi, ja hanen kirjoituksensa VHH -dieetista. Parin viikon sisalla dieetin aloittamisesta sain heittaa kaikki laakkeeni, ja verenpaine-, kolesteroli-, pitkaaikainen sokeriarvoni ovat terveen ihmisen luokkaa. Talla hetkella kaytan Tri Tolosen berberiinia, joita ystavamme raahasivat "matkalaukullisen" kaydessaan taalla vierailulla. Silmalaakari maarasi visocap -kapseleita, jotka sisaltavat; vitamiini A 3300 I.U, vitamiini C 200 mg, vitamiini E 50 I.U, vitamiini B2 5 mg, sinkki 24 mg, kupari 2 mg, seleeni 20 mcg, luteiini 2 mg, zeaksantiini 2 mg. Naita otan kaksi kertaa paivassa. Luin taannoin artikkelisi rappeumasairaudesta ja olen suurentanut omega 3 ja ubiquinonin Q 10 annostusta".

Meiliss? oli mukana hienot silm?n verkkokalvon tomografiakuvat. Kuten huomaamme, osaa bolivialainen silm?l??k?ri tehd? viimeisen p??llee hienot tutkimukset ja m??r?t? potilaalleen ravintolisi?, joita Suomen viranomaiset, erityisesti THL:n ravitsemusyksik?n johtaja, professori Suvi M. Virtanen vastustaa ankarasti julkisuudessa.

[O'Riley]

Kysynkin Matti t?t? asiaa n?in foorumin v?lityksell?, jos muutkin saisi asiaan liittyvi? neuvoja.

Eli olen reilu 30-vuotias ykk?styypin diabeetikko. Painoa hieman alle 80 kg. Lis?ravinteita on tullut vedetty? nyt muutaman vuoden ja muutaman kuukauden olen nyt my?s karpannut. Vointi on hyv?.

P?ivitt?inen lis?ravinnesatsini on ollut viime aikoina seuraava:

E-EPA 1200 mg
E-DHA 600 mg
Berberiini 1000 mg
Kromi 50mg
Sinkki 30mg
Pycnogenol 40 mg
D-vitamiini 125 mg
B-vitamiinia
Magnesiumia

Sek? uusimpina
Ubikinon 100 mg
Carnosin 800 mg

Mit? mielt? olet oheisesta combosta? Benfotiamiinia ei en??n saa Suomesta, kuten tied?t, mutta sit? voi tilata netist?. Suositteletko ottamaan tuohon jonon jatkoksi? Mist? muusta lis?ravinteesta voisin hy?ty? j?rkeviss? m??rin? Sy?nk? jotain liikaa?

D-vitamiinin olen pyrkinyt sy?m??n ruoan p??lle, mutta muut lis?ravinteet olen vet?nyt kerralla. Pit?isik? muiden nappien vet?mist? rytmitt?? jotenkin pitkin p?iv???

Kun aloin markkinointipuheittesi ansiosta reilu vuosi sitten vet?m??n Berberiini?, niin havaitsin my?s mielialan parantuneen, ja niin sanotut aamuvitutukset v?heni. Viittaako se siihen, ett? hy?dyn inflammaatiota hillitsevist? tuotteista muutenkin?

Otatin itselt?ni kolesterooliarvot ja ne n?yttiv?t seuraavaa:

fS-Kol 6,5
fS-Kol-HDL 1,74
fS-Kol-LDL 4,3
fS-Trigly 0,84

Verenpaineet 145/79

Kuinka kommentoisit? Verenpainetta olisi ainakin hyv? saada alas, mutta turha j?nnitt?minen ja korkea verenpaine on ehk? aina vaivannut.

Kiitos vastauksistasi jo etuk?teen.

[Matti Tolonen]

Hyv? O?Riley,
minusta veren rasva-arvosi ja verenpaineesi ovat ihan OK. Samoin ravintolis?cocktailisi. Sen voi ottaa kerralla tai jakaa osiin p?iv?n mittaan. (Itse otan ravintolis?ni kaikki kerralla aamiaisella.) Benfotiamiinin k?ytt? lis?n? ei ole pahitteeksi diabeetikolle. D-vitamiini suositellaan otettavaksi ruoan kera. D-vitamiini on rasvaliukoinen, joten tehokkainta se on ?ljypohjaisessa kapselissa (tehokkaapi kuin kuivana puristeena). 125 mikrogrammaa p?iv?ss? on ihan hyv? annos diabeetikolle. Yleens? 1 mikrogramma/vrk nostaa S-D-25:tt? yhdell? nanomoolilla litraa kohti, eli sinulla pit?isi nyt olla noin 125 nmol/l. Seerumin D-vitamiinin mittaus varmistaisi asian. S-D-25:n tulee olla diabeetikolla 125?160 nmol/l.

[katti]

Voinen t?h?n per??n kysy? omankin kysymykseni.

Mit? eroa hoidollisesti on molekyylitislatulla ja etyyliester?idyll? ?ljyll?.Vai onko ne samanlaisia?

Veress?ni todettiin vasta-aineita kalalle ja ajattelin pit?? taukoa kalansy?nnist?. Olisko viisainta sy?d? ?ljy?,joka sis?lt?? kumpaakin rasvahappoa,vai riitt?k? pelkk? epa?

ARVOT ennen hiilarirajoitusta 8 kk sitten.

aic 40 12 t p. 6,7 tricly 1.03 kol. 5.6 hdl 1.19 ldl 3.7

Ei k?yt?ss? s??nn?llisi? lis?ravinteita (kala?ljykapseleita ei ollenkaan)


ARVOT nyt hiilarirajoituksen ja rasvamuutoksen j?lkeen

aic 40 12 t p. 6,2 tricly 0.89 kol. 6.5 hdl 1.45 ldl 4,7

satunnaisesti EPA/DHA kapseleita (molekyylitislattuja)

Laihtunut olen 7 kiloa.

[Timo Kuusela]

Hienosti etenee. Miss? ajassa?