Urheilijan ravintolisät

[Matti Tolonen]

KOK: ravintolisät parantavat urheilusuoritusta
Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) julkaisi 27.10.2010 uuden konsensuskannanoton, jossa se hyväksyy urheilijan ravintolisien käytön ja sanoo tiettyjen ravintolisien parantavan ainakin joidenkin urheilijoiden suoritusta. Edellinen lausunto oli vuodelta 2003, ja siinä varoiteltiin ravintolisistä ja niitä pidettiin turhina. Käytännössä uusi ohje on vain siunaa vallitsevan tilanteen, sillä useimmat huippu-urheilijat käyttävät ravintolisiä. KOK:n mukaan "ravintolisiä tulee käyttää nykyisen tutkimusnäytön perusteella valistuneen ammattilaisen ohjauksessa". D-vitamiini nostettiin esille välttämättömänä ravintolisä silloin, kun auringonvaloa ei ole saatavilla riittävästi. Myös riittävää kalkin ja raudan saantia korostetaan ohjeissa. Hiilihydraattien käyttöä suositellaan yli tunnin kestävissö lajeissa. Myös proteiinilisää (15–26 g) suositellaan treenien jälkeen. Uusien ohjeiden yhtenä tavoitteena on neuvoa vuoden 1012 Lontoon olympialaisiin valmistautuvia urheilijoita. Lue lisää suomeksi

KOK:n kannanottoa vasten oli mielenkiintoista lukea professori Mikael Fogelholmin haastattelu samasta aiheesta terveyslehdessä. Siinä Fogelholm piti ravintolisiä täysin turhina urheilijalle/kuntoilijalle. Toivottavasti suomalaiset valmentajat ja urheilijat jättävät MF:n mielipiteet omaan arvoonsa, jos mielivät menestystyä kansainvälisissä kilpailuissa. Kilpakumppanit näet kuitenkin käyttävät ravintolisiä. Miksi antaa heille etua vain joidenkin suomalaisten ravintolisien vastustajien asennevamman vuoksi? Kommentoikaa ihmeessä, puolesta tai vastaan!
Karnosiini urheilussa

[Matti Tolonen]

Energiajuomat vaarallisia sydämelle
Suomessa nuoriso, mukaan luettuna urheilijat, juo valtavia määriä energiajuomia. Niiden nauttiminen voi kuitenkin nostaa terveiden nuorten henkilöiden sydämen sykettä ja verenpainetta, kertoo pieni amerikkalainen tutkimus. Energiajuomat eivät ole sopivia henkilöille, joiden verenpaine on kohonnut tai joilla on sydäntauti. Lue lisää tutkimuksesta suomeksi.

Hiihtäjien, pitkänmatkan juoksijoiden, pyöräilijöiden ja muiden kestävyyslajien harrastajien tulisi välttää energiajuomia ja käyttää mieluummin sydäntä suojaavia ravintolisiä, kuten berberiiniä, karnosiinia, magnesiumia, ubikinonia ja etyyliesteröityä kalaöljyä.

[Matti Tolonen]

Virtuaalinen urheiluravinnekonferenssi
Nutraingredients_USA järjestää ensimmäisen virtuaalisen, interaktiivisen urheiluravinnekonferenssin, johon jokainen voi osallistua netin välityksellä.
Katso esitteluvideo

[Matti Tolonen]

Lihaksen karnosiinin pitoisuus
Lihaksen karnosiinin pitoisuuden määrää ennen muuta (eläin)laji: Nopeasti jouksevilla eläimillä pitoisuus on suurempi kuin esimerkiksi ihmisellä. Ihminen voi lisätä lihaksen karnsiinin pitoisuutta nauttimalla ravintolisänä karnosiina tai sen esiastetta beeta-alaniinia. Kumpikin suurentaa pitoisuutta yhtä (equal molar quantity). Ravintilisän käytön lopettamisen jälkeen lihaksen karnosiinin pitoisuus alenee takaisin lähtötasoon. Pitoisuuden arvioitu puoliintumisaika on 5–15 viikkoa. Tavallista suurempi karnosiinipitoisuuksia on mitattu säännöllisesti harjoittelevilla hyväkuntoisilla ihmisillä, mutta sitä ei tiedetä, johtuuko se trenaamisesta, lihassäikeissä tapahtuneista sekundaarisista muutoksista, beeta-alaniinin, karnosiinin tai mahdollisesti anabolisten steroidien käytöstä.

Äkillinen kova harjoitus (tai kilpailu) ei alenna lihaksen karnosiinin pitoisuutta, mutta hevosilla harjoitukseen liittyvä lihasvaurio voi suurentaa plasman karnosiinin pitoisuutta. Ihmisillä ruokavaliomuutosten vaikutuksen vaikutuksesta lihasten karnosiinipitoisuuksiin ei ole vielä tutkittua tietoa. Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Harris RC, Wise JA, Price KA,, et al. Determinants of muscle carnosine content. Amino Acids. 2012 Feb 11.

Karnosiini kuntoilussa ja urheilussa

[Matti Tolonen]

Fosfoseriini parantaa urheilijan kognitiivisia taitoja
Fosfoseriini on erinomainen ravintolisä myös urheilijoille, sillä se ehkäisee stressiä ja parantaa henkistä suorituskykyä. Aikaisemmin fosfoseriinin on osoitettu parantavan juoksijoiden, kilpapyöräilijöiden ja golffareiden suorituskykyä. Urheilulääketieteellinen tutkimus West Texas A&M Universitysta vahvistaa näitä havaintoja.

Fosfoseriiniä on tutkittu kauan neurologiassa ja liikuntatieteissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa 200–800 mg fosfoseriiniä päivässä on parantanut mielialaa, kongitiivisia toimintoja (muistia, päättelykykyä, "hoksottimia" ym.) fyysistä suorituskykyä ja vähentänyt urheilusuoritukseen liittyvää liiallista stressihormonien eritystä ja lihasten kipeytymistä. Fosfoseriini paransi jopa amerikkalaisen Bill Scogganin Alzheimerin taudin. Hän otti 500 mg päivässä.
Lue lisää tutkimuksesta

[Matti Tolonen]

Saksan olympiajoukkue testasi Q10:tä
Ubikinoli lisää urheilijan voimaa ja kestävyyttä

Suomalaiset urheilijat eivät ymmärrä käyttää hyviä tutkittuja ravintolisiä.

[Matti Tolonen]

Urheilijan ravintolisät
Kuten edellä kerroin, kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) julkaisi 27.10.2010 konsensuskannanoton, jossa se hyväksyy ravintolisien käytön ja suorastaan suosittelee niitä urheilusuoritusten parantamiseen. Minulle on tullut kuitenkin sellainen käsitys, etteivät suomalaiset urheiluvalmentajat ja johtajat, urheilijoista puhumattakaan, taida oikein ymmärtää ravintolisien tärkeää merkitystä fyysiselle kunnolle, kestävyydelle, palautumisella ja urheiluvammojen ehkäisylle ja niistä toipumiselle. Kyllähän urheilijat käyttävät ravintolisiä, mutta sattumanvaraisen tietämyksen, usein kuulopuheen perusteella. SUL:n ravintoasiantuntijat (keitä he sitten lienevätkin) ovat sitä mieltä, ettei minkään yksittäisen ravintotekijän merkitystä pidä korostaa.

Äsken julkaistiin Saksan olympiajoukkueen (Lontoo 2012) testitulos ubikinolin käytöstä (ks edellinen viesti). Se osoitti, että ubikinoli (300 mg/vrk) paransi merkitsevästi maksimaalista suorituskykyä plaseboon verrattuna.

Nyt British Journal of Sports Medicine julkaisi katsauksen, jonka mukaan monet raviontolisät (nutraceuticals) tahostavat urheilijoiden palautumista. Tällaisia ravintolisiä opvat omega-3-rasvahapot, kurkumiini, D-vitamiini, MSM, glukosamiini- ja kondroitiinisulfaatit sekä proteolyttiset entsyymit. Itse lisäisin niihin vielä karnosiinin ja sinkin yhdistelmän sekä fosfoseriinin (joka ehkäisee stressireaktioita).

D-vitamiinin tarve on niin suuri, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee vähintään 30-40 ng:aan/ml eli 75–100 nanomoliin litraa kohti (nmol/l), kirjoittaa E. Larson-Meyer (University of Wyoming, Laramie, WY, USA) uudessa katsauksessaan. Suomalaisten keskimäräinen pitoisuus jää alle 50 nmolin/l ilman D-vitamiinilisiä. Yksi mikrogramma nostaa S-D-25:tä yleensä yhdellä nanomoolilla/l. Suomalaisen urheilijan tarve on siis vähintään 100 µg päivässä, jos mielii pysyä kunnossa harjoittelu- kja kilpailukaudella.

Johnson D, Johnson-Verma S. The use of neutraceuticals in sports and exercise medicine. British Journal of Sports Medicine. 2013 Jul;47(10):e3. doi: 10.1136/bjsports-2013-092558.27.

Larson-Meyer E. Vitamin d supplementation in athletes. Nestle Nutr Inst Workshop Ser. 2013;75:109-21. doi: 10.1159/000345827.

[Matti Tolonen]

Mikael Fogelholm ja urheilijan ravintolisät
Suomen Kuvalehti 25–26 (20.6.2013) on haastatellut Fogelholmia peräti 4 sivun verran (suurine kuvineen) otsikolla: Mikael Fogelholm. Ravitsemussotien veteraani herkuttelee vaniljajäätelöllä. Artikkeli tietää kertoa mm. seuraavaa:

"Moni muistaa Fogelholmin parhaiten urheilijoiden ravitsemuksen asiantuntijana. 1980-luvulla hän tutki lisäravinteita sekä urheilijoiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia. Julkinen ryöpytys tuli tutuksi jo silloin, sillä moni halusi tuomita [Fogelholmin] väitteet lisäravinteiden tarpeettomuudesta".

Itse kukin voi verrata Fogelholmin tietämystä edellä oleviin tutkimusuutisiin, esimerkiksi Saksan olympiajoukkueen kokemuksiin ubikinonin vaikutuksista. Enpä usko että yksikään menestyvä huippu-urheilija allekirjoittaa ja noudattaa Fogelholmin näkemyksiä.

Fogelholmin käsitykset D-vitamiinin tarpeesta tullevat osoittautumaan yhtä virheellisiksi. Hän sanoo SK:n haastattelussa: "D-vitamiinisuositus tulee olemaan 10 mikrogrammaa päivässä, mutta moni tahtoisi sen olevan paljon suurempi."

Fogelholm perustelee ravintsemussuositusten myöhästymistä vuodella sillä, että "suosituksiin kohdistuva kiinnostus on ennennäkemätöntä". Onpa fiksu perustelu!

[San Martino]

Pelaajapomo: Sadat jalkapalloilijat kärsivät masennuksesta
HESARI

YLE: Liikunta auttaa masennukseen

Miksei kuitenkaan jalkapalloilijoilla,vaikka juoksevat niin maan pirusti kentällä? Ehkä heidän kannattaisi hakea apua tri Toloselta?

[Anssi Manninen]

[b] Enpä usko että yksikään menestyvä huippu-urheilija allekirjoittaa ja noudattaa Fogelholmin näkemyksiä.

Olet täysin oikeassa. Ketään ei kiinnosta pätkääkään, mutta Mikun jutuissa on paljon asiaakin.

[Matti Tolonen]

Mo Farah käyttää ravintolisiä
Brittijuoksija Mo Farah voitti juuri Moskovassa sekä 5 000 m että 10 000 m maailmanmestaruudet. Hän voitti molemmat matkat myös viime kesänä Lontoon olympialaisissa. Viime kuussa hän juoksi uuden 1500 m euroopanennätyksen. Mo käyttää vitamiini- ja aminohappolisiä, kertoo hänen valmentajansa Alberto Salazar medialle. Ravintolisien käyttö ei ole dopingia.

Entä mitä sanoo suomalainen urheiluravitsemuksen paljon haastateltu ja siteerattu asiantuntija, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm? Hänen mielestään urheilija ei tarvitse ravintolisiä, monipuolinen ruokavalio riittää.

Nutraingredients.com 22.8.2013

[San Martino]

Hesarin joululahja kaikille urheileville lisäravinteiden käyttäjille


Testatkaa maksanne, urheilijat, kaiken varalta.....

[Matti Tolonen]

HS:n uutinen ei koska Suomessa järjestäytyneen luontaistuotealan myymiä ravintolisiä, joita Evira valvoo. Uutisessa todetaan nimenomaan: "Ravintolisäkauppa on Yhdysvalloissa suurimmaksi osaksi säätelemätöntä. Viime vuosina yrityksiltä onkin alettu vaatia, että niiden pitäisi pystyä todistamaan tuotteidensa turvallisuus.

"Vuonna 1994 säädetty ravintolisiä koskeva laki estää elintarvike- ja lääkevirasto FDA:ta [Yhdysvaltain lääkevirastoa] hyväksymästä ja arvioimasta suurinta osaa valmisteista ennen kuin ne päätyvät myyntiin. Viraston täytyy useimmiten odottaa siihen asti, että kuluttajille on aiheutunut harmia, ennen kuin tuote voidaan poistaa myynnistä.

"Tutkimuksissa on paljastunut, että [Yhdysvalloissa] myynnissä on paljon ravintolisävalmisteita, jotka ovat esimerkiksi väärennettyjä, väärissä pakkauksissa tai annosteltu tavalla, jonka turvallisuutta ei ole voitu osoittaa."

Synteettiset lääkkeet aiheuttavat maailmalla monin verroin enemmän maksavaurioita kuin ravintolisät. Maksaa suojaavia ravintolisiä ovat mm. berberiini, D-vitamiini, karnosiini ja seleeni.