Valtimotaudit

Matti Tolonen on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen luontaislääketieteen uranuurtajista.

Valvoja: Matti Tolonen

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

Valtimotaudit

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 10 Maalis 2011 22:36

Valtimotaudit - johdanto molekyylitason tapahtumiin
Aloitan t?ss? uuden viestiketjun valtimotaudeista. K?sitykset niiden synnyst? ja kulusta ovat muuttuneet dramaattisesti parina viime vuosikymmenen?, eik? esim. Suomen Syd?nliiton ja Diabetesliiton edustama n?kemys rasvaisen ruoan ja kolesterolin merkityksest? ole ajan tasalla. Valtimotaudeista kertyy kaiken aikaa uutta kiinnostavaa tietoa, jonka uskon kiinnostavan my?s t?m?n blogin lukijoita.

Luulisin etteiv?t l?hesk??n kaikki ole edes kuulleet esimerkiksi shear stressist?, jota voitaneen kuvata verenvirtauksen aiheuttamaksi hankaukseksi valtimon sis?sein?m?n endoteelikerrosta vastaan. Shear stress on tunnettu jo 20 vuotta. Suuri shear stress suojaa valtimomuutoksilta, kun taas v?h?inen shear stress lis?? niit?. Suuri hankausstressi on anti-inflammatorista, antiproliferatiivista, antiapoptoottista, antitromboottista, ja se ehk?isee my?s solusis?ist? endoplasmisen retikulumin stressi?. Yrit?n selvitt??, mist? t?ss? oikein on kyse, ja kuinka my?s ravintolis?t liittyv?t asiaan. Esimerkkin? tuore tutkimustulos, jonka mukaan berberiini ehk?isee endoplasmisen retikulumin stressi?.

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on krooninen tulehdustila (inflammaatio), jota luonnehtii kalkin, rasvan (hapettuneen ja sokeristuneen LDL-kolesterolin) ja tulehdussolujen kertyminen valtimoiden sis?sein?miin. Valtimoita ahtauttavat paakut eli plakit kertyv?t p??asiassa valtimoiden haarautumiskohtiin (bifurkaatioihin) ja mutkiin, joissa veren kiertonopeus on hitaampaa ja turbulentimpaa kuin muualla suonissa (pieni shear stress) . N?m? mekaaniset seikat ? shear stress ? muuttavat endoteelisolujen fysiologiaa ja inflammaation aktiivisuutta. Mutkapaikkoihin kertyy stagnaatiossa verenkierrosta bioaktiivisia yhdisteit?, jotka alkavat muodostaa plakkia. Valtimoiden suorat osat, joissa veri virtaa vaivatta yhteen suuntaan ovat paremmin suojassa tulehdukselta ja plakkien kehittymiselt?. Endoteeli tuntee shear stressin mekaanisten reseptorien v?lityksell? ja se muuntuu biokemiallisiksi signaaleiksi, jotka my?t?vaikuttavat proinflammatoristen signaalireittien syntyyn.

Tulehduksen hillinn?ss? on erityisen t?rke?? vaimentaa tuman transkriptiotekij?? nimelt??n NF-κB, joka yliaktiivisena murtaa potilaan immuunij?rjestelm?n ja kyvyn vastustaa tulehdusta. NF-κB liittyy l?heisesti syd?n- ja verisuonisairauksiin, koska se kontrolloi immuuniteetti?, tulehdusta, solujen elossaoloa, erilaistumista, proliferaatiota ja se s??t?? solujen vastetta stressille ja hapenpuutteelle (hypoksialle, iskemialle). NF-κB-signaalit endoteelisoluissa johtavat sellaisten geenien ilmentymiseen, jotka lis??v?t tulehdusvalkosolujen kiinnittymist? valtimoiden sein?miin. Sit? edist?v?t adheesiomolekyylit ICAM-1 (intercellular adhesion molecule-1), VCAM-1 ja E-selektiini sek? tulehdussytokiinit, kuten TNF-α ja IL-1. Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, ett? berberiini, karnosiini ja omega-3-rasvapot, kuten E-EPA, ehk?isev?t NFkB:n kertymist? tumaan ja tulehdussytokiinej?.

N?m? biokemialliset seikat tukevat kaikkea sit?, mit? olen kollega Pentti Raasteen kanssa esitt?nyt kansanomaisesti maksuttomassa oppaassa nimelt??n Syd?ntautien ehk?isy ja itsehoito.

Kahdessa alle linkitetyss? artikkeleissa selvitet??n valtimomuutosten takana olevia biokemiallisia molekyylitason mekanismeja, joiden ymm?rt?minen voi auttaa my?s oivaltamaan, kuinka kuntoliikunta, VHH-ruokavalio ja ravintolis?t voivat ehk?ist? ja jarruttaa valtimomuutosten kehittymist?.

Harrison DG. The shear stress of keeping arteries clear. Nature Medicine 2005;11, 375?376
Warboys CM, Amini N, de Luca A, et al. The role of blood flow in determining the sites of atherosclerotic plaques. F1000 Med Reports 2011, 3:5 (doi: 10.3410/M3-5)


Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 11 Maalis 2011 13:48

Tutkimus: VHH-dieetti laihduttaa ja alentaa triglyseridej?
Seerumin kohonnut triglyseridipitoisuus on valtimotautien riskitekij?, ja sellaisena todenn?k?isesti merkitt?v?mpi kuin kokonais- ja LDL-kolesterolit.

Henkil?t, joilla on alkoholista riippumaton rasvamaksa (engl. nonalcoholic fatty liver disease, NAFLD), tuottavat maksassaan ylim??rin triglyseridej?, jotka kulkeutuvat my?s vereen. Syyn? liialliseen triglyseridien tuotantoon ovat runsaat hiilihydraatit, joita kaikkia ei kyet? polttamaan energiaksi, vaan ne muuntuvat rasvaksi prosessissa nimelt??n lipogeneesi (rasvan synty). Vaikka nykyisin rasvamaksan hoitoon suositellaan laihtumista, hiilihydraaattien v?hent?miseen on kiinnitetty (liian) v?h?n huomiota, kirjoittavat Teksasin yliopiston tutkijat maailman johtavassa ravitsemusl??ketieteen lehdess?.

He kutsuivat 18 lihavaa rasvamaksapotilasta, 5 miest? ja 13 naista, kahden viikon kokeeseen. Koehenkil?iden keski-ik? oli 45 ? 12 vuotta ja painoindeksi 35 ? 7. Heid?t jaettiin kahteen ryhm?n, joista toinen rajoitti hiilihydraatteja (<20 g/vrk) ja toinen kaloreita (1200?1500 kcal/vrk). Maksan triglyseridit mitattiin ennen kokeen alkua ja sen j?lkeen magneettiresonanssi spektroscopialla.

Paino aleni kummassakin ryhm?ss? suunnilleen yht? paljon (−4.0 ? 1.5 kg kalorarajoituksella ja −4.6 ? 1.5 kg hiilarirajoituksella). Maksan triglyseridit v?henivat painon laskun mukaan, mutta kuitenkin merkitsev?sti enemm?n VHH:lla (−55 ? 14%) kuin kalorirajoituksella (−28 ? 23%). P = 0.363).

Johtop??t?s: Kahden viikon ruokavalion muutos alensi painoa noin 4,3 % ja triglyseridej? noin 42 % lihavilla rasvamaksapotilailla. Kuitenkin v?hennys oli suurempaa VHH:lla kuin kalorien rajoituksella.

American Journal of Clinical Nutrition
Clinical Trials NCT01262326

Toinen hyv? keino triglyseridien alentamiseen on etyyliester?idyn kala?ljyn (E-EPA yksin tai E-EPA + E-DHA -yhdistelm?) k?ytt? ruoan lis?n?. Se voi tehostaa VHH:n vaikutusta syd?men ja valtimoiden suojaamisessa.
Lue uusi irlantilainen E-EPA-tutkimus.

Syd?nliiton syd?nkuntoutusohjaaja Pirkko Nevarannan luento, jonka mukaan ihmisten pit?isi sy?p? paljon perunaa, riisi?, leip?? ja pullaa (joita ilman ihminen ei kuulemma el?), her?tti h?mm?styst? Aurinkorannikolla t?ll? viikolla. Syd?nliitto n?ytt?? sitoutuneen virheelliseen rasva- ja kolesteroliteoriaan ja pit?? siit? kiiinni yht? j?rk?ht?m?tt?m?sti kuin kuin katolinen kirkko keskiajalla k?sityksest?, ett? maapallo on universumin keskus.
Sitoutumisen eskalaatio
Viimeksi muokannut Matti Tolonen 11 Maalis 2011 15:10, yhteensä muokattu 3 kertaa.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 11 Maalis 2011 14:41

Infektiol??k?ri, professori Ville Valtonen
Krooniset taudit, valtimotaudit mukaan luettuina, ovat infektiotauteja, sanoo HYKSin infektiol??k?ri Ville Valtonen Suomen L??k?rilehdess?.

Ville Valtonen omaksui jo uransa alkuvaiheessa er??nlaiseksi sloganikseen lauseen, ett? kaikki taudit ovat infektiotauteja. Pitk??n h?n oli mielipiteineen varsin yksin. Tutkimustuloksia v?itteen tueksi on kuitenkin alkanut kerty? koko ajan enemm?n.

− Infektio on hyvin monessa tapauksessa yksi t?rke? laukaiseva tekij? vaikean sairauden puhkeamisessa. Esimerkiksi reumat, syd?n- ja aivoinfarktit sek? tietyt sy?v?t kuuluvat t?h?n ryhm??n. Puhumme siis kansanterveydellisesti suurista asioista. Valtosen mukaan 15 % sy?vist? ja joka viides syd?ninfarkti voitaisiin est?? yksinkertaisilla keinoilla: kattavilla influenssa-, pneumokokki-, hepatiitti- ja HPV-rokotuksilla sek? hoitamalla mikrobil??kkeill? ajoissa krooniset helikobakteeri- ja hepatiitti C -infektiot.

− Esimerkiksi tyypin 1 diabetes olisi t?m?n hetken lupaavimman tutkimussuunnan valossa enteroviruksen laukaisema sairaus. Henkil?kohtaisesti uskon, ett? virus on mukana ainakin kolmanneksessa tapauksista. Parissa vuosikymmeness? diabetesrokote voikin olla t?ytt? totta. Valtonen lis??, ett? viime aikoina on v?l?ytelty infektioiden yhteytt? jopa tiettyihin psyykkisiin sairauksiin.

Valtonen n?ytt?? olevan kanssani samalla kannalla suhtautumisessa valtimotautien alkuper??n. D-vitamiini on tehokas infektioiden est?j? ja niit? seuraavien inflammaatioiden sammuttaja, mik? selitt?? sit?, ett? se torjuu my?s valtimotauteja, mutta tarve on paljon suurempi kuin nykyinen viranomaisuositus.
Johtuvatko valtimotaudit infektioista?
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 15 Maalis 2011 14:49

Ubikinoni, sepelvaltimotauti ja syd?men vajaatoiminta
Ubikinoni suojaa syd?nt? sepelvaltimotaudilta, ilmenee uudesta kliinisest? kaksoissokkokokeesta. Se vahvistaa entisest??n k?sityst?, jonka mukaan ubikinoni on hy?dyllinen ravintolis? sepelvaltimotautia poteville ja syd?ninfarktin sairastaneille henkil?ille. Erityisen t?rke? ubikinoni on diabeetikoille, jotka ovat suurin valtimotautien riskiryhm?.

Valtimotautien syyn? on h?iri? valtimoiden sis?pinnan solukerroksessa, endoteelissa. Siihen liittyy solujen pienoisvoimalaitosten, mitokondrioiden toimintah?iri?, jota voidaan ehk?ist? ja korjata nauttimalla ravintolis?n? ubikinonia 300 mg/vrk. Asia osoitettiin kliinisess? ihmistutkimuksessa, joka tukee aikaisempia havaintoja samasta asiasta. Saadakseen 300 mg ubikinonia pit?isi sy?d? noin 3 kg muikkuja. Lue lis?? alla olevasta linkist?
Sepelvaltimotauti ja ubikinoni
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 15 Maalis 2011 17:17

HDL-kolesterolin rakenne selvitetty
Cincinnatin yliopiston uusi tutkimus voi auttaa ymm?rt?m??n, kuinka "hyv?" kolesteroli, HDL suojaa syd?nt?. Tutkimuksessa ilmeni, ett? HDL-partikkelit ovat kaikki samankaltaisia rakenteeltaan. Molekyylin pinnalla hallitsee syd?nt? suojaava apolipoproteiini A-I (apoA-I), joka "paketoi" molekyylin rasvan sis??n. Tutkimus tehtiin Timo Kuuselan usein mainitsemilla uusilla tekniikoilla spektroskopia ja massaspektrometria.

High-density lipoproteiiinit (HDL:t) ovat pieni? proteiinin ja rasvan muodostamia molekyylej?, jotka kuljettavat rasvaa elimist?ss? tiettyihin osiin ja auttavat kolesterolin kuljetusta maksaan. Niiden uskotaan ehk?isev?n syd?ntauteja, mutta n?ist? suojaavista mekanismeista ei ole tiedetty juuri mit??n. Aikaisemmat synteettisen HDL:n tutkimukset ovat vihjanneet, ett? HDL:n apoA-1 on anti-inflammatorinen ja antioksidatiivinen yhdiste. T?ss? uudessa ty?ss? selvitettiin ihmisen veress? kiert?v?n HDL:n rakennetta. HDL sis?lt?? apoA-1-:n lis?ksi 35?50 pikkuproteiinia. Nyt selvisi, ett? apoA-1 peitt?? noin 85 % molekyylin pinnasta. Niinp? apoA-1 ilmeisesti s??t?? HDL:n toimintaa ja interaktioita muiden apolipoproteiinien kanssa. Muilla apoliporoteiineilla on hyvin pienet mahdollisuudet sitoutua HDL:??n, joten niiden on vuorovaikutettava apoA-1:n kanssa.
Nature Structural & Molecular Biology Published online ahead of print, doi: 10.1038/nsmb.2028

Alipoproteiineihin kuuluu useita veress? kiert?vi? rasvojen ja valkuaisaineiden muodostamia yhdisteit?, jotka norjalainen professori K?re Berg ensimm?isena kuvasi vuonna 1963. Lue lis?? apoliporoteiineista alla olevasta linkist?
Apolipoproteiinit
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 17 Maalis 2011 16:27

Statiineista enemm?n haittaa kuin hy?ty?, jos syd?ntaudin riski on pieni, sanoo Syd?nliiton entinen ylil??k?ri Hannu Vanhanen Suomen L??k?rilehdess?.
Itse olen ollut jo kauan sit? mielt?, ett? statiinihoito on "keisarin uudet vaatteet".
Syd?ntautien ehk?isy ja itsehoito -opas
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 20 Maalis 2011 13:11

Geenit ja sepelvaltimotauti
Noin 40 prosenttia sepelvaltimotaudista on perinn?llist?, arvelevat geenitutkijat. Nyt tunnetaan jo 30 geenivirhett?, jotka osallistuvat sepelvaltimotaudin syntyyn ja pahenemiseen. N?ist? geeneist? 18 on l?ydetty ihan ?sken ja julkaistu 6.3.2011 Nature Genetics -lehdess?. Kullakin geenivirheell? on sin?ns? v?h?inen vaikutus taudin synnyss?, mutta yhdess? ne voivat olla merkitt?v?mpi? kuin ns. perinteiset riskitekij?t (liikunnan puute, kohonnut verenpaine, tupakointi, ylipaino, stressi jne). Geenivirheiden l?ytyminen saattaa edesauttaa uusien ehk?isy- ja hoitokeinojen l?ytymist?.

"Olemme kaksinkertaistaneet tietomme sepelvaltimotaudin geneettisist? riskeist?. Nyt tunnetut 30 geeni? selitt?v?t noin 10 prosenttia taudin perinn?llisest? riskist?. Useimmat n?ist? uusista l?yd?ist? eiv?t liity perinteisiin riskitekij?ihin. T?m? on j?nnitt?v? asia, sill? t?h?n menness? ei ole ollut edes ep?ilty ett? t?llaisia syd?ntautiin vaikuttavia geenivirheit? olisi olemassakaan. Tietomme sepelvaltimotaudin biologiasta ei ole siis l?himainkaan t?ydellist?.", sanoo tohtori Nilesh Samani (University of Leicester, UK). Lue lis?? alla olevasta linkist?.
Sepelvaltimotauti ja geenit
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 29 Maalis 2011 11:39

Suolitulehdus ja sepelvaltimotauti
Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus lis??v?t merkitsev?sti sepelvaltimotaudin riski?, kertoo uusi amerikkalainen tutkimus. Suolitulehduksiin liittyy lis??ntynyt veritulppataipumus ja valtimoiden endoteelikerroksen krooninen matala-asteinen tulehdus. N?m? uudet havainnot julkaistiin 8.3.2011 American Journal of Gastroenterologyssa ja ne puoltavat aspiriinin ja valtimoita suojaavien ravintolisien k?ytt?? tulehtuneen paksusuolen hoidossa.

"Suolitulehdus voi heikent?? syd?n- ja valtimoterveytt? useilla eri mekanismeilla", sanoo tutkimusta johtanut tohtori Daniel A. Sussman (University of Miami Miller School of Medicine in Florida). [Valtimotautien syntymekanismeista kerrotaan t?m?n viestiketjun avausviestiss?.]

Sussmanin ty?ryhm? analysoi 356 suolitulehduspotilaan ja 712 kaltaistetun terveen verrokin terveystiedot yli nelj?n takautuvan seurantavuoden ajalta. Kummankin ryhm?n keski-ik? oli 45 vuotta, ja 48 % tutkituista oli miehi?. Crohnin tauti ja colitis ulcerosa olivat yht? yleisesti edustettuina. Kumpikin lis?t? yht? lailla sepelvaltimotaudin riski? huolimatta sit?, ett? n?ill? potilailla oli tavallista v?hemm?n sepelvaltimotaudin perinteisi? riskitekij?it?. Sit? ei viel? osata ottaa riitt?v?sti huomioon suolipotilaiden hoidossa. Lue lis?? alla olevasta linkist?.
Suolitulehdus ja syd?ntauti
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 30 Maalis 2011 11:04

Mikrovaskulaarinen sepelvaltimotauti
Tiesitk?, ett? etenkin naisilla esiintyy mikrovaskulaarista sepelvaltimotautia ja mikrovaskulaarista angina pectorista, joissa ei ole tuttua obstruktiivista tautia sepelvaltimoissa.
Katso professori C. Noel Bairey Merzin video
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Lettukin
Viestit: 8
Liittynyt: 07 Maalis 2011 14:08
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Lettukin » 30 Maalis 2011 11:30

Saisimmeko asian suomeksi p?hkin?nkuoressa? Kiitos.
Lettukin

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 30 Maalis 2011 12:11

Mikroangiopatia
Professori C. Noel Bairey Merzin video kest?? 8 minuttia ja sit? seuraa keskustelu. Kaiken k??nt?minen suomeksi t?lle foorumille on liian ty?l?st?. Yrit?n selvitt?? asiaa lyhyesti.

Meiss? ihmisiss? on valtavasti verisuonia. Jos ne vedett?isiin suoriksi, ne ulottuisivat kaksi kertaa maapallon ymp?ri. Pelk?st??n aivoissa on 600 km kapillaareja. Valitettavasti niihin ilmaantuu ajan oloon muutoksia ja niiss? esiintyy kouristuksia (supistuksia), jotka vaikeuttavat verenkiertoa. Mikrovaltimoiden suojaaminen on siis ensiarvoisen t?rke?? terveydelle.

Mikrovaskulaarisilla h?iri?ill? eli mikroangiopatialla tarkoitetaan kapillaarisuonten peruskalvon paksuuntumista ja valtimon sis?pinnan endoteelisolujen hyperplasiaa (liikakasvua). Edetess??n syd?messa muutokset johtavat rasitusrintakipuun (angina pectoris) tai Prizmetalin angiinaan, joita voi toki esiinty? levossakin, etenkin pakkasilla. Prinzmetalin angiina on harvinainen angina pectoriksen muoto, jossa rintakipu ilmaantuu levossa ja aiheuttajana on epikardiaalisen sepelvaltimohaaran kouristus. Mikrovaltimoiden muutokset voivat johtaa my?s syd?hermojen hapenpuutteesta (iskemiasta) johtuvaan vaurioon.

Kuten yleisesti tiedet??n, ovat diabeetikot suurin valtimotautien riskiryhm?. Vaskulaariset (eli verisuoniin liittyv?t) mekanismit ovat keskeisi? my?s diabeettisessa neuropatiassa (hermovaurioissa). N?it? mikroverenkirerron muutoksia voidaan ehk?ist? useilla ravintolisill?, kuten berberiinill?, D-vitamiinilla, karnosiinilla, C- ja E-vitamiineilla, sinkill? ja ubikinonilla. Mikroverenkierron h?iri?idenen ymm?rt?minen avaa siis uuden n?k?kulman my?s ravintolisien k?ytt??n. Alla on linkkej? suomenkielisiin teksteihin.
Berberiini suojaa diabeetikon mikrovaltimoita
Syd?ntautien ehk?isy ja itsehoito
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 01 Huhti 2011 13:37

Lipitor lis?? diabeteksen riski?
Kolesterolil??ke Lipitor lis?? diabeteksen riski?, kertoo uusi tutkimus jonka julkaisi Journal of the American College of Cardiology. Lue lis??.
Hakusanat: kolesteroli, statiinit, Lipitor, diabetes
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 02 Touko 2011 10:38

"Totuus kolesterolista"
Suomessa, mutta my?s Ruotsissa velloo kriittinen keskustelu kolestrolista ja statiinil??kityksest?.
Kolesterol ?r ofarligt f?r kvinnor och friska m?n
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 03 Touko 2011 19:16

Triglyseridien hoito-ohje uusittu
Veren kohonneet rasvat, triglyseridit, ovat valtimo- ja syd?ntautien riskitekij?it?. Ruokavalio, kala?ljy ja liikunta ovat kohonneiden triglyseridien hoidon kulmakivi?, todetaan Yhdysvaltain Syd?nliiton (American Heart Association, AHA) uusissa suosituksissa. Ne perustuvat yli 500 tieteelliseen tutkimukseen viimeisten 30 vuoden ajalta. Uusi suositus julkaistiin 18.4.2011 Circulation-lehdess?. Ohjeet alkavat jo v?h?sen my?t?ill? hiilihydraattitietoisten n?kemyksi?, joskin korjattavaa j?? viel? paljon.
Lue lis?? suomeksi
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1758
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 03 Touko 2011 20:01

Nyt haukutaan jo oikean puun alla.
Triglyn alentamista on paukutettu vuositolkulla - vaan meill? kirjoitellaan yh? totuuksia kolesterolista.
Aika ponneton on ohjeisto, mill? Trigly? lasketaan. Seh?n on edelleen melkein sanasta sanaa t?m? vuosikymmenien "myllyteollisuusloitsu".
Riskiporukalle mik??n ei ole helpompaa, kuin v?hent?? viljatuotteita ja miksei perunaakin kuukaudeksi - kolmeksi. Saahan sen sitten mitata ja h?mm?sty?.
Paras oman neuvonnan tulos toistaiseksi on Trigly haimatulehdusriskin 6,0:sta kolmessa kuukaudessa 0,6:een.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa