STATIINIMAALLIKON LOKIRJA

Matti Tolonen on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen luontaislääketieteen uranuurtajista.

Valvoja: Matti Tolonen

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

STATIINIMAALLIKON LOKIRJA

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 21 Touko 2011 14:54

31.5.2007

Alkuvuodesta 2007 Helsingin Sanomissa ja televisiossa oli vilkasta keskustelua siit?, k?ytet??nk? kolesterolil??kkeit? liian herk?sti, kun kolesteroliarvot ovat vain kohtuullisesti viitearvojen ulkopuolella. Henkil?kohtaisten kokemusteni mukaan yht? t?rke? keskusteltava asia on statiinil??kkeiden haittavaikutukset, jotka voivat olla hyvin vakavia. Kuitenkaan l??kkeiden k?ytt?j?t ja heid?n l??k?rins? eiv?t useinkaan tied?, ett? vaivat ja sairaudet ovat l??kkeen haittavaikutuksia, vaan luulevat, ett? vaivat ovat vanhenemisen kremppoja. N?it? vaivoja sitten hoidetaan seuraavilla l??kkeill?, eli ensin sy?d??n statiinil??kett?, ja sitten sy?d??n toista l??kett? statiinil??kkeen haittavaikutusten takia. T?ss? kierteess? olin min?kin reiluvuosi sitten,kunnes tuli raju pys?hdys ja opetus.

Tiet?m?tt?myydell? en tarkoita sit?, ett? l??k?ri ei tied? yleisimpien l??kkeiden haittavaikutuksista, vaan tarkoitan sit?, ett? potilas ei osaa ep?ill? erilaisten ongelmiensa olevan l??kkeen haittavaikutuksia, eik? osaa ottaa niit? esille l??k?rins? kanssa. Toisaalta terveyskeskusl??k?rin tilanne t?ss? mieless? on mahdoton. H?nen pit?isi muistaa kymmenien ehk? satojenkin l??kkeiden haittavaikutukset ulkoa, ja osata sovittaa ne muutamassa minuutissa vastaanotolla olevaan potilaaseen, joka ei omasta aloitteestaan osaa kertoa ep?ilyj??n, koska ei yksinkertaisesti osaa ep?ill? vaivojaan l??kkeiden haittavaikutuksiksi. L??k?rill? ei ole aikaa alkaa omasta aloitteestaan hakuammunnalla kyselem??n mahdollisia ep?m??r?isi?kin haittavaikutuksia.

Itse olen yritt?nyt auttaa oman l??k?rini ty?t? siten, ett? ennen l??k?rille menoa teen omasta tilanteestani paperille yhteenvedon, miss? kerron terveystilanteestani,ongelmistani ja ep?ilyksist?ni. T?m?n paperin annan l??k?rilleni heti vastaanoton alussa. N?in l??k?ri saa hyvin nopeasti minun omista mielipiteist?ni k?sityksen, ja osaa sen j?lkeen vet?? t?ydent?v?? keskustelua omalla ammattitaidollaan. Oma kokemukseni on, ett? t?ll? menettelytavalla normaali vastaanottoaika riitt?? asian k?sittelyyn. Ainakin minulla itsell?ni j?? omalla l??k?rill? k?ynnist? se tunnelma, ett? mit??n t?rke?? ei j??nyt k?sittelem?tt?.

Mielest?ni median pit?isi tulla mukaan terveystalkoisiin ja alkaa entist? enemm?n tekem??n juttuja l??kkeiden haittavaikutuksista. N?in ehk? me potilaat viisastuisimme, ja osaisimme ottaa esille ep?ilyj?mme l??kkeen haittavaikutuksista l??k?rimme luona.

Kerron t?ss? omat taustani ja kokemukseni. Olen 64-vuotias diplomi-insin??ri. Nuorena harrastin kilpaurheilua, ja kilpailujen j??ty? olen jatkanut s??nn?llist? lenkkeily? kes?t talvet. Verenpaineeni alkoi kuitenkin nousta, vaikka yritin hallita sit? kohtuullisella ruokavaliolla. Se ei riitt?nyt, ja aloitin l??k?rin suosituksesta verenpainel??kkeen k?yt?n tammikuussa 1995. Samalla lopetin viinan k?yt?n, koska minusta tuntui, ett? verenpainel??ke ja viina vaikuttivat p?invastaiseen suuntaan. Verenpainel??ke laskee tietysti verenpainetta ja rauhoittaa syd?men toimintaa. K?sitt??kseni viina nostaa verenpainetta ja kiihdytt?? syd?men pulssia. Viinin v?h?ist? k?ytt?? kuitenkin jatkoin, koska mediassa l??k?ritkin antavat positiivisia lausuntoja viinin vaikutuksesta verenkierron toimintaan nostamalla HDL-kolesterolia.
Itselleni otin maksimiksi 2 lasia viini? kerralla ja kaksi kertaa viikossa. V?hitellen minulle jopa yhdest? lasillisesta tuli v?sytt?v?, veltto olo. T?st? syyst? viininkin k?ytt? v?heni ja v?heni, ja loppui kokonaan vastoin "l??k?rin m??r?yst?". My?s kolesteroliarvoni (kokonaiskolesteroli ja LDL eli huono kolesteroli) olivat jonkin verran viitealueiden yl?puolella. L??k?rin suosituksesta aloin sy?m??n pravastatiinia l?hes kymmenen vuotta sitten. Sen vaikutus ei ollut riitt?v?, ja siksi l??k?ri vaihtoi l??kkeekseni atorvastatiinin sen j?lkeen, kun se tuli markkinoille viime vuosikymmenen lopulla. Se isohkona annostuksena (40 mg/vrk) pudotti kokonaiskolesterolini alueelle 3.9-4.4 mmol/l.

Viime vuosina nukuin melko huonosti ja olin p?ivisin v?synyt. Jos ei ollut tilaisuutta ottaa p?iv?unia, olin iltap?ivisin ajoittain melkein tokkurassa v?symyksest?. Luulin,ett? se kuuluu luonnolliseen ik??ntymiseen, mutta my?hemmin t?st? jutusta selvi?? v?symykselle toinen totuus.

Kahdeksan vuotta sitten j?in osa-aikael?kkeelle, jotta ehdin kuntoilla riitt?v?sti ja huolehtia muutenkin terveydest?ni verenpainel??kkeen ja kolesterolil??kkeen (atorvastatiinin) ennakkoehk?isev?n? tukena. Harrastan liikuntaa keskim??rin 6 kertaa viikossa 1,5 tuntia (sauvak?vely+jumppa keveill? painoilla+venyttelyt).

7.9.2006 iski "salama kirkkaalta taivaalta". ( Jatkuu l?hip?ivin?.)
Leino Utriainen
maallikko lääketieteessä

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 21 Touko 2011 15:20

Mahan yl?osa navan yl?puolelta tuli yht?kki? hirvitt?v?n kipe?ksi. Menin v?litt?m?sti terveysaseman ensiapuun, ja sielt? minut passitettiin suoraan sairaalaan erikoissairaanhoidon ensiapuun.

Siell? otettiin normaalit kokeet ja kuvaukset sek? lis?ksi mahan ultra??nitutkimus ja tietokonetomografiakuvaus. Diagnoosina oli haimatulehdus. Tutkimusten ja keskustelujen perusteella hoitava erikoisl??k?ri ep?ili vahvasti haimatulehduksen syyksi kolesterolil??kett? (atorvastatiinia) ja kielsi sen k?yt?n.

Haimatulehdukseni oli hyvin tuskallinen ja hellitti jonkin verran normaalia hitaammin. Alkuvaiheessa en arvannut, ett? viel? pahempaa on tulossa. Munuaisteni toiminta lakkasi v?lill? l?hes kokonaan ja toi omat ongelmansa. Kuitenkin aloin v?hitellen toipumaan ja p??sin kotiin. Muutaman p?iv?n kuluttua oloni alkoi j?lleen huononemaan jatkuvasti. Menin taas sairaalan ensiapuun, ja siell? todettiin veren natriumarvon laskeutuneen huomattavasti, ja t?m? aiheutti huonon olon. Tiputushoito helpotti oloani jonkin verran, ja p??sin kotiin sy?m??n suolaa. Haimatulehduksen takia k?ytt?m?ni verenpainel??ke, miss? oli mukana nesteenpoistovaikutus,oli alkanut poistamaan natriumia. Nyt vaihdettiin verenpainel??kkeeksi vastaava l??ke, mutta ilman nesteenpoistokomponenttia.

Seuraava haimatulehduksen j?lkitauti oli paheneva huimaus ja sen mukana todella huono olo. Taas menin sairaalaan. Siell? ep?iltiin nyt verenkiertoh?iri?t? aivoissa. Sit? ei l?ytynyt, ja minut passitettiin taas kotiin. Huimaus ja olo pahenivat edelleen.Taas menin sairaalan ensiapuun. Nyt minut otettiin osastolle tarkempiin tutkimuksiin, mutta magneettikuvauksessakaan ei l?ytynyt verenkiertoh?iri?t? aivoissa. Ja taas minua alettiin passittamaan kotiin. Koska en olisi en?? tullut toimeen kotona, ehdotin kolmen neurologin ryhm?lle omaa diagnoosiani eli hermojen rasittumista yll?tt?v?n traumaattisen sairastumiseni ja tuskien takia. Diagnoosini hyv?ksyttiin heti, ja sain viel? samana p?iv?n? tilaisuuden keskustella psykiatrin kanssa, joka vahvisti diagnoosin.

Nyt minulle m??r?ttiin viikon kuuri rauhoittavaa l??kett? toivoen sen parantavan.N?in ei kuitenkaan k?ynyt ja terveyskeskusl??k?ri antoi reseptin masennusl??kkeelle. Sit? aloin sy?m??n heti 13.11.2006. Se pahensi edelleen oloani noin kolmen viikon ajan, mutta annostuksen lis??minen alkoi v?hitellen helpottamaan oloani niin paljon, ett? kykenin palaamaan 22.1.2007 osap?iv?t?ihin terapiamieless? (2-3 tuntia p?iv?ss?).

Kohtuullisen toipumisen j?lkeen olen todennut ihmeellisi? asioita atorvastatiinin k?yt?n lopettamisen j?lkeen:

Ulkomuistini erityisesti nimimuisti on parantunut todella paljon.

Kaukon?k?ni on parantunut selv?sti. Muutamia vuosia sitten jouduin hankkimaan toiset silm?lasit, koska kaukon?k?ni meni niin huonoksi, ett? en en?? n?hnyt tekstitelevision teksti?. Nyt n?en taas tekstit ilman silm?laseja.

Viime vuosina erityisesti talvella nen?n limakalvot ovat olleet jatkuvasti turvoksissa, vaikka ei ole ollut nuhaakaan. Olen my?s sairastanut useita kertoja poskiontelotulehduksen, mit? on hoidettu antibiooteilla ja poskiontelohuuhteluilla. Oloni talvisaikaan oli niin kuin olisi jatkuva liev? flunssa p??ll?. Syyt? limakalvojen turvotukseen etsittiin verikokeilla ja limakalvoista otetuista n?ytteist?. Syyt? ei l?ydetty. Viime talvena limakalvot eiv?t turvonneet, eik? minulla ollut edes nuhaa.

Olen viime vuodet nukkunut huonosti ja ollut p?iv?t v?synyt. T?n? vuonna olen nukkunut hyvin, enk? ole p?iv?ll? v?synyt. P?iv?unia en ole tarvinnut t?n? vuonna lainkaan edes viikonvaihteissa.

Olin k?rsinyt v?lill? pahoistakin selk?kivuista yli 5 vuotta. Kivut olivat ajoittain niin pahoja, ett? olin toimintakyvyt?n. Olen kokeillut l?hes kaikki l??ketieteelliset ja kansanparannuskeinot sel?n hoitamiseksi melko huonolla menestyksell?. Sel?ss?ni on nyt tapahtunut ihmeparannus atorvastatiinin k?yt?n lopettamisen j?lkeen. T?n? vuonna ei ole ollut n?it? vaivoja ainakaan t?h?n menness?, vaikka selk??ni ei ole hoidettu mitenk??n muuten kuin samalla vuosia jatkuneella omalla jumppa- ja venytysohjelmalla.Sel?n kunto ei rajoita nyt el?m??ni mill??n tavalla. K?sitt??kseni mahan ja sel?n lihakset ovat parantuneet ja tukevat nyt sel?n luustoa niin kuin tarkoitus on.

Haimatulehduksen yhteydess? haimassani todettiin tutkimuksissa nesterakkuloita.Nyt oltuani kahdeksan kuukautta ilman atorvastatiinia, sairaalan ultra??nitutkimuksessa neterakkulat pieneniv?t v?hitellen ja kahdeksan kuukauden kuluttua todettiin nesterakkuloiden parantuneen kokonaan.

Yll? mainitut asiat olen kertonut kahdellekin eri l??k?rille, ja he ovat olleet sit? mielt?, ett? olen lukenut itse?ni oikein. Vaivat hyvin todenn?k?isesti olivat atorvastatiinin aiheuttamia, koska ne poistuivat l??kkeen lopetuksella. ( Jatkuu my?hemmin)
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 22 Touko 2011 10:18

16.6.2007

PFIZERIN TUNNUSTUS

L?hetin toukokuun lopussa s?hk?postilla sairauskertomukseni liitteineen Lipitorin maahantuojalle Pfizer Oy:lle. Pfizer:n l??keturvallisuusyksik?n p??llikk? soitti pari p?iv?? my?hemmin. Kerroin, ett? kaikki terveysongelmani (haimatulehdus, lihaskivut, muistin huononeminen, n??n huononeminen, huono nukkuminen +v?symys, nen?n limakalvojen turvotus) ovat parantuneet l??kkeen lopetuksen j?lkeen. Pfizerin k.o. p?llikk? totesi, ett? kaikki kertomani ongelmat ovat tyypillisi? statiinin haittavaikutuksia. H?n kertoi edelleen, ett? Lipitorin k?ytt?jien riski sairastua ennemmin tai my?hemmin haimatulehdukseen on v?lill? 1 prosentti - 1 promille (ei siis vuodessa vaan pidemm?ll? tarkastelujaksolla)

Laskin Pfizerin antamien tietojen pohjalta tilastollisesti Suomessa vuosittain statiinien aiheuttamat haimatulehdukset. Otin riskiluvun Pfizerin antaman alueen puoliv?list? eli 0,5 %. Otin tarkistelujaksoksi 10 vuotta. Statiinien k?ytt?ji? oli t?ll?in Suomessa noin 500 000. Tulos: 0,5 % x 500 000 / 10 v = 250 haimatulehdusta vuosittain.

Kirjoitin oman tarinani varoitukseksi muille statiinin k?ytt?jille. Yritin juttuani Helsingin Sanomiin. Ei kelvannut.

T?RKEIT? MAINOKSIA

L??kefirma Pfizer aloitti sattumalta rajun mainoskampanjan Helsingin Sanomissa kolme p?iv?? sen j?lkeen, kun olin keskustellut atorvastatiinin vaarallisista sivuvaikutuksista Pfizer Oy:n l??keturvallisuusyksik?n p??llik?n kanssa. Mainoksia Helsingin Sanomissa oli kolmen viikon sis?ll? yhteens? 8 koko sivun l??kemainosta. Ne olivat 31.5.2007, 2.6.2007, 5.6.2007, 8.6.2007. 9.6.2007, 12.6.2007,14.6.2007, 16.6.2007.

Pahiten minua ?rsytti kaksi k?ytt?m?ni Lipitorin (=atorvastatiinin) mainosta. Toisessa k?ytiin t?ll? l??kkeell? ?P?in Suomen suurinta tappajaa eli kolesterolia?,ja toisessa oli inhimillisiin tunteisiin vetoava pelottelumainos miehen sairastumisesta ja kuolemasta, kun ei sy?nyt ohjeiden mukaan kolesterolil??kett?.

Mainos Helsingin Sanomissa 31.5.2007 Lipitor-kolesterolil??kkeest?: P?in Suomen suurinta tappajaa (1996 atorvastatiini )

?Joka toinen suomalainen kuolee syd?n- ja verisuonitauteihin. Ensimm?inen oire sairaudesta saattaa olla syd?ninfarkti tai ?kkikuolema. Kolesterolil??kkeiden huiman kehityksen sek? tutkimuksen tuoman merkitt?v?n tiedon ansiosta sairauksiin kuolevien potilaiden m??r? on saatu pienenem??n.?

Koko sivun mainos Helsingin Sanomissa 8.6.2007 Lipitor- kolesterolil??kkeest?:

?Hein?kuun 24.p?iv?n iltana vuonna 2004 64-vuotias Samuli M?kinen tunsi ?kki? voimattomuutta. Py?rrytti ja vasen k?si tuntui puutuneelta. Samuli k?vi nukkumaan ja ajatteli, ett? oireet h?vi?isiv?t y?n aikana. Aamulla olo oli kuitenkin heikentynyt ja selkeiden sanojen muodostaminen tuotti jo vaikeuksia. Samulin vaimo vei miehens? sairaalaan. Samulilla diagnosoitiin liev?hk? aivoinfarkti, jonka syyn? oli kolesterolin aiheuttama tukkeutuma verisuonessa. L??k?ri kertoi Samulille, ett? salakavalinta kolesterolissa on juuri se ?n?kym?tt?myys?. Suuri osa suomalaisista ei kiinnit? huomioita kolesteroliarvoihinsa, sill? kohonnutta kolesterolia ei v?ltt?m?tt? noteeraa ennen ensimm?isi? oireita. N?in oli k?ynyt Samulinkin kohdalla.

Samuli kuului nyt kolesterolihoidossa suuren syd?n- ja verisuonitautikuoleman riskipotilaisiin. Heit? ovat mm. henkil?t, joilla on sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes tai joiden l?hisukulaisella on nuorella i?ll? diagnosoitu valtimotauti. Samulin riski? nosti se, ett? molemmat h?nen vanhempansa olivat k?rsineet korkeasta kolesterolista. L??k?ri m??r?sikin Samulille ravintotottumusten muutoksen, painonhallinnan ja liikunnan lis?ksi my?s kolesterolil??kehoidon.

Samuli kuntoutui aivoinfarktista melko hyvin, mik? osaltaan vaikutti siihen, ettei sairauden vakavuus ollut jatkuvasti mieless?. Vanhat ravintotottumukset pysyiv?t tiukassa, eik? Samuli nauttinut l??kityst??n niin kellontarkasti kuin l??k?ri oli m??r?nnyt.

Elokuun 15. p?iv? vuonna 2005 Samuli koki taas samaa voimattomuuden tunnetta kuin vuotta aikaisemmin. Tuula-vaimo aavisti pahinta ja olisi halunnut soittaa ambulanssin. Samuli uskoi kuitenkin heikotuksen menev?n ohi k?velylenkill? raittiissa ilmassa. Laittaessaan kenki? jalkaan Samuli lyyhistyi eteisen lattialle. Sairaalassa Samulilla todettiin j?llen aivoinfarkti, mutta t?ll? kertaa huomattavasti vakavampi kuin ensimm?inen. Liuotushoidosta huolimatta seurauksena oli neliraajahalvaus ja puhekyvyn menett?mien. Ennuste oli lohduton: pient? paranemista voisi tapahtua, mutta Samuli ei en?? koskaan nousisi sairaalas?ngyst?. P?? toimi edelleen, mutta Samuli kykeni kommunikoimaan vain silmill??n. Yksi silm?nr?p?ytys tarkoitti 'kyll?', ja kaksi r?p?ytyst? 'ei'.

Kun Samulin tyt?r n?ytti videon jossa Samulin 10-kuukautinen lapsenlapsi ottaa ensimm?iset askeleensa, Samuli r?p?ytti silmi??n monta kertaa per?kk?in kyynelten valuessa pitkin poskia.

Kolme kuukautta j?lkimm?isen kohtauksen j?lkeen, 15.11.2005, Samuli M?kinen kuoli aivoinfarktin komplikaatioihin. N.s suuren riskin kolesterolipotilaille on elint?rke?? saada hoitoa jo sairauden alkuvaiheessa.

L??keyritys Pfizer on maailman johtava uusien l??kkeiden kehitt?j? ja esitaistelija korkean kolesterolin vastaisessa ty?ss?.?
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 23 Touko 2011 18:52

STATIININ HAITTAVAIKUTUSTEN HOITO TULI KALLIIKSI


KUSTANNUKSET YHTEISKUNNALLE , TY?NANTAJALLE JA MINULLE, MUTTA KATTEET L??KEYRITYKSILLE

SELK?KIPUJENI HOITO
Fysioterapia-, lihashieronta-, naprapatia-, hermoratahieronta-, ja kiropraktikkok?yntej? noin 40 kertaa
Fysiatrian ja ortopedian erikoisl??k?rik?yntej? 6 kpl
Useita r?ntgenkuvauksia ja magneettikuvaus sek? kortisonipiikit Tampereella
Tens-s?hk?hoitolaite
KELA:n maksamaa selk?kuntoutusta 19 vrk x 300 ?/ vrk Ikaalisissa

HAIMATULEHDUKSENI HOITO
Sairaalap?ivi? 23 vrk sis?lt?en ultra??nitutkimuksia, tietokonetomografiakuvauksia ja kaksi magneettikuvausta
Terveyskeskusk?yntej? 6 kertaa
Ty?nantajan maksama sairausloma-ajan palkka viidelt? kuukaudelta
L??kkeet, taksikyydit ym

NEN?N LIMAKALVOJEN HOITO
Nelj? l??k?rik?ynti?
R?ntgenkuvaukset, solun?ytteet, poskionteloiden huuhtelut
Antibiootit

MUUT
Atorvastatiinil??kkeet 8 vuotta = noin 2.830 tablettia x 1.4 ?/kpl +KELA:n korvaamat kustannukset

Yll? mainitut kustannukset ovat yhtens? noin 83.000 ?

Lis?ksi on huomioitava kaikissa hoidoissa kulunut oma aika. Kustannuksiksi en ole osannut muuntaa vuosia jatkunutta huonovointisuutta enk? kipua ja tuskaa, mit? haimatulehdus ja sen j?lkitaudit aiheuttivat. Kustannuksiksi en ole my?sk??n muuntanut niit? rajoitteita, mit? pitk??n jatkuneet sitke?t selk?vaivat pahimmillaan aiheuttivat useita vuosia normaaliin toimintakykyyni.

HUOM ! Kukaan l??k?reist? tai muista hoitajista ei osannut edes ep?ill? kipujani ja vaivojani statiinin aiheuttamiksi haittavaikutuksiksi ennenkuin haimatulehdus iski ja pakotti lopettamaan statiinin sy?nnin. Lopetuksen j?lkeen KAIKKI toistan KAIKKI haitavaikutukset katosivat.

Valitettavasti min?kin olin statiinimy?nteinen, enk? itsek??n osannut ep?ill? ?Lipitor-ihmel??kett?? syylliseksi.

Koska 1994 valmistunut 4S-tutkimus ?lopullisesti? todisti, ett? statiineilla ei ole haittavaikutuksia lukuun ottamatta yht? rabdomyolyysitapausta (yksi kymmenest? tuhannesta potilaasta), uskoo viel? t?n? p?iv?n?kin kansallinen K?YP? HOITO-suositus, ett? haittavaikutukset ovat tilastoharvinaisuuksia. Ei ole ihme, ett? l??k?rit ja muutkaan hoitajat eiv?t haittavaikutuksia tunne.

TOTUUS KOLESTEROLISTA-kirjassa kuitenkin professorit Timo Strandberg ja Petri Kovanen sanovat ohimennen sivulla 129 ?...lievi?, mutta mahdollisesti hyvinkin harvinaisia lihasoireita ( kivut, lihasheikkous) esiintyy enemm?n, arvioit vaihtelevat 10-20 prosentin v?lill?.? T?m? tarkoittaa, ett? noin 100 000 (sata tuhatta) ihmist? Suomessa k?rsii lihaskivuista osaamatta arvata, ett? kivut johtuvat statiineista. Vahoilla ihmisill? lihasvoimat ovat heikentyneet luonnollisella tavalla. T?m? vaikuttaa siten, ett? moni vanha ihminen on menett?nyt liikuntakykyns? statiinien aiheuttamien jalkakipujen takia ja joutunut kalliseen laitoshoitoon. Kannattaako heid?n sy?d? statiineja pelk?st??n parantaakseen asemaansa sairastumisarpajaisissa ?
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 24 Touko 2011 12:07

Statiinien haittavaikutusten mekanismeista
Minusta on erinomainen asia, ett? DI Leino Utriainen on nostanut statiinien sivuvaikutukset julkiseen keskusteluun. Haittavaikutusten mekanismit saattavat kiinnostaa statiinien k?ytt?ji? ja ehk? muitakin.

Statiinit est?v?t maksassa kolesterolia valmistavaa entsyymi? HMG-CoA-reduktaasia salpaamalla mevalonaattireitin. Se on juuri se biokemiallinen tapahtumasarja, jolla maksa valmistaa my?s ubikinonia eli koentsyymi Q10:t?. Sen synnyn esto voi johtaa lihaskipuihin, lihasten v?symiseen, syd?nlihaksen rappeumaan, krooniseen hermoston ja lihasten rappeutumiseen, muistin heikkenemiseen, unih?iri?ihin ja ehk? my?s haimatulehdukseen. Esim. Lipitor alentaa veren ubikinonin pitoisuutta yli 40 %. Sen voi korjata ottamalla 100 mg ubikinonia. Itse olenkin suositellut statiinien k?ytt?jille ubikinonia ravintolis?n?. Valitettavasti sek??n ei auta kaikkia joille on tullut haittaoireita, sill? vahinko on voinut jo tapahtua eik? ubikinonilis? kykene sit? korjaamaan. Ubikinonin puutteessa kudoksissa myllert?? vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi, joka voi vaurioittaa solujen pienoisvoimalaitoksia, mitokondrioita. Se voi puolestaan johtaa energian puutteeseen, ennenaikaisiin vanhenemismuutoksiin ja jopa luonteenpiirteiden muutoksiin.

Statiinit eiv?t ole suinkaan ainoa keino alentaa kohonnutta kolesterolia (ja siin? sivussa my?s triglyj? ja apoB:t?). Jos kolesterolia nyt v?ltt?m?tt? pit?? ylip??t??n alentaa, miksi et tekisi sit? vaarattomammalla tavalla, ruokavalion ja berberiinin avulla? BBC:n TV-ohjelma "Totuus ruoasta" osoitti, kuinka kohonnut kolesteroli alenee normaaliksi 12 p?iv?ss? ns. apinaruokavaliolla.

Berberiini tarjoaa erinomaisen, turvallisen luonnonmukaisen vaihtoehdon statiineille. Berberiinist? on k?ytt?kokemusta jo 3000 vuotta. Ei tule ik?vi? yll?tyksi?, kuten statiineista. Berberiinin vaikutuksia veren rasvoihin alettiin tutkia ensin koe-el?imill? (sen j?lkeen, kun oli k?ynyt ilmi, ett? berberiini tasapainottaa kohonnutta verensokeria).

Berberiini aktivoi aineenvaihdunnan "p??katkaisijaa" AMPK:ta, mik? s??t?? verensokeria ja est?? maksaa tuottamasta liikaa rasvaa. T?m? mekanismi elitt?? osittain sit?, ett? berberiini auttaa hallitsemaan sek? veren sokeria ett? rasvoja, jotka ovat koholla etenkin diabeetikoilla. Lis?ksi berberiini ehk?isee ja vaimentaa vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapetusstressi? ja vaimentaa kroonista hiljaista tulehdusta (inflammaatiota) est?m?ll? tulehdussytokiineja (TNF-alfa, interleukiini-6, tromboksaani A2 ym.). Berberiini ehk?isee ja korjaa my?s valtimoiden sis?sein?m?n eli endoteelin toimintah?iri?it?. N?m? kaikki patologiset muutokset ovat syytekij?in? valtimoiden j?ykistymisess? ja ahtautumisessa.

Sveitsiss? Z?richin yliopiston fysiologian professori Felix C. Tannerin ty?ryhm? vertasi koe-el?imill? berberiinin tehoa statiineihin. Berberiini (100 mg/kg/vrk) oli yht? tehokasta kuin statiinit, mutta se alensi kolesterolia eri tavalla. Berberiini lis?? maksan LDL-reseptorien vakautta solun ulkopuolista reitti?, ERK-tiet?, kun taas statiinit ja punariisi blokeeraavat HMG-CoA-reduktaasia. Berberiini vaikuttaa kolesterolia s??t?viin geeneihin tehostamalla LDLR-mRNA:n vakautta samalla kun se vaimentaa toista geeni?, PCSK9, joka on luonnollinen LDL-reseptorin est?j?. Berberiini? on testattu yhdess? simvastatiinin ja lovastatiinin kanssa, jolloin berberiini on tehostanut n?iden l??kkeiden kolesterolia alentavaa vaikutusta. T?ll?in statiinin annosta voidaan pienent??, mik? v?hent?? sivuvaikutusten riski?, sanovat tutkijat. Berberiini on eritt?in lupaava luonnonaine kohonneen kolesterolin hoitoon. Kaiken lis?ksi berberiini ehk?isee eritoten aterogeenista hapettunutta ox-LDL-kolesterolia.

Ihmistutkimukset vahvistavat el?inkokeiden l?yd?ksi?: berberiini korjaa tehokkaasti rasva-aineenvaihdunnan h?iri?it?. Laatulehti Nature Medicine julkaisi 32 potilaan tutkimuksen, jossa berberiini alensi kolmessa kuukaudessa potilaiden kohonnutta kokonaiskolesterolia keskim??rin 29 %, LDL-kolesterolia 25 % ja triglyseridej? 35 %. HDL-kolesteroliin berberiinill? ei ollut juuri lainkaan vaikutusta. Italialaisessa 20 ihmisen aineistossa berberiini alensi kokonaiskolesterolia 16 %, LDL-kolesterolia 20 %, Apo B:t? 15 % ja triglyseridej? 22 %. HDL nousi 6,6 %. Kuten huomaamme, toisistaan riippumattomien tutkijaryhmien havainnot tukevat toisiaan.

Er??ss? 116 tyypin 2 diabeetikon aineistossa koehenkil?t kaltaistettiin kahteen yht? suureen ryhm??n, joista toinen sai berberiini? 1,0 grammaa p?iv?ss? ja toinen lumetta. Tutkimus julkaistiin aineenvaihduntasairauksiin erikoistuneessa tiedelehdess? Journal of Clinical Endokrinology and Metabolism. Tulokset olivat eritt?in vakuuttavia:

Berberiini paransi veriarvoja keskim??rin n?in:
? Paastoveren sokeripitoisuus 7,0 -> 5,6 mmol/l
? Sokerirasituksen j?lkeinen verensokeri 12,0 ->8,9 mmol/l
? Sokerihemoglobiini (HbA1c) 7,5 -> 6,6 %
? Triglyseridit 2,51 -> 1,61 mmol/l
? Kokonaiskolesteroli 5,31 -> 4,35 mmol/l
? LDL-kolesteroli 3,23 -> 2,55 mmol/l.

?Berberiini on tehokas ja turvallinen aine hoidettaessa tyypin 2 diabetesta, johon liittyy veren rasvah?iri??, kirjoittavat tutkijat tiedelehdess?. Havaittujen muutosten uskotaan v?hent?v?n syd?n- ja verisuonitautien riski? ja jarruttavan jo alkaneita muutoksia verisuonissa. Berberiini ehk?isee ja hoitaa my?s alkoholista riippumatonta rasvamaksaa, joka on yleinen diabeetikoilla ja ylipainoisilla ihmisill?. Tuntenevatkohan K?yp? hoito -ty?ryhm?n j?senet berberiini??

Lue lis?? berberiinist? ja valtimotaudeista
Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 24 Touko 2011 19:12

28.10.2010

Syyskuussa luin Tabu lehdest? 2.2007, ett? haittavuonna 2006 L??kelaitoksen haittavaikutusrekisteriin tuli vain 4 ilmoitusta statiinien aiheuttamista haimatulehduksista. Mihin muut noin 250 tapausta katoavat ? J??v?tk? ne selvitt?m?tt? ? Aloin aavistelemaan, ett? t?ss? taitaa olla yll?tt?v?n iso asiantuntijoiden tiet?m?tt?myys kysymyksess?. Tarjosin viel? kaksi kertaa juttuani Helsingin Sanomiin. Ei kelvannut.

L??kevahinkovakuutuspooli tutki tapaukseni ja teki p??t?ksen, ett? haimatulehdukseni oli Lipitorin aiheuttama, ja aloitti korvausten maksamisen.

Katson 13.9.2010 TV 1:n MOT- toimituksen Rasvainen kupla-ohjelman. Huomasin, ett? tulossa on 25.10.2010 MOT-ohjelma kolesterolista ja statiinil??kityksest?.

L?hetin 31.5.2007 kirjoittamani jutun MOT-toimitukselle tausta-aineistoksi 14.9.2010. Toimittaja Martti Backman soitti ja ehdotti haastattelua. Lupasin, ett? minun tapaustani saa k?sitell? uskottavuuden takia minun nimenikin mainiten, mutta en halua esiinty? itse ohjelmassa. Lupauduin kuitenkin lopulta haastatteluun.

Kuvaus ja haastattelut tehtiin Kullon Golfkent?ll? 24.9. 2010. Martti Backman soitti 7.10.2010. H?n oli tehnyt laajan tutkimuskierroksen eri instansseissa ja lukenut suuren m??r?n tutkimuksia. H?nelle oli selvinnyt, ett? Pfizerin antama riskihaarukka (1 prosentti -1 promille) pit?? paikkansa. H?n oli p??tynyt siihen, ett? luotettavasti tilastollisesti selvitettyn? Suomessa statiineista haimatulehduksen saa keskim??rin noin 218 ihmist? vuosittain.

MOT-ohjelma Kolesterolipommi esitettiin TV 1:ss?. 25.10.2010. Katsojia ?ensi-illassa? oli noin 740 000. Ohjelma l?hetettiin uusintana kaksi kertaa ja oli n?ht?v?n? YLE:n Areenassa viikon. Katsojakertoja oli siis l?hes 1 milj. Er?skin katselija (l??k?ri) soitti ja kertoi katsoneensa ohjelman kolmeen kertaan.

Duodecim julkaisi lehdist?tiedotteen 28.10.2010, miss? kerrottiin mm.
?Maanantaina 25.10. esitetyss? YLE1 MOT-ohjelmassa ?Kolesterolipommi? esiintyi virhetulkintoja.....TV-ohjelmassa statiinihoitoon liitetty haimatulehdus on eritt?in harvinainen ja voi johtua my?s monesta muusta syyst?, kuten runsaasta alkoholin k?yt?st?, sappikivist? tai ylipainosta.Mik?li haittavaikutuksia ilmenee, l??kitys voidaan keskeytt??, annos korjata tai l??ke vaihtaa toiseen. ? ?Pelkk?? kolesteroliarvoa ei pid? hoitaa. L??kehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eik? el?m?ntapamuutoksilla p??st? hoitotavoitteisiin.?

Professori Antero Kes?niemi antoi 28.10.201 STT:lle haastattelun:
MOT-ohjelman johtop??t?s haimatulehduksen yhteydest? statiinil??kitykseen on Kes?niemen mukaan lapsellinen. L??kkeen sivuvaikutuksena haimatulehdus on eritt?in harvinainen, ylivoimaisesti suurin syy haimatulehduksen lis??ntymiseen on huimasti lis??ntynyt alkoholin k?ytt?.


Soitin K?YP? HOITO (24 Dyslipidemiat)-ryhm?n puheenjohtajalle professori Matti J Tikkaselle. Kerroin, ett? olin ollut noin 8 vuotta raitis ennen haimatulehdusta,eik? minulla ollut sappikivi? eik? ylipainoa. Haimatulehduksen yleisyydest? Tikkanen totesi, ett? voin olla oikeassa. H?n my?s totesi, ett? asiasta ehk? pit?isi tehd? tutkimus.

J?tin professori Kes?niemen vastaajaan soittopyynn?n 28.10.2010. H?n ei soittanut.
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 24 Touko 2011 20:31

26.11.2010

P??tin 1.11.2010 k?ynnist?? ?l??ketieteellisen oppiriidan? statiinien haitavaikutuksista. Voimasuhteet eiv?t ole vaakakupissa puolellani.

1. Haastajana: Min? el?kkeell? oleva diplomi-insin??ri yksin

2. Vastaajana Suomalaisen L??k?riseuran Duodecimin ja Suomen Sis?tautil??k?rien yhdistys ry:n asettama ty?ryhm?:

Puheenjohtaja:
Matti J. Tikkanen, professori, sis?tautien ja endokrinologian erikoisl??k?ri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HYKS:n sis?tautien klinikka
Sihteeri:
Timo Strandberg, professori, sis?tautien ja geriatrian erikoisl??k?ri; Oulun yliopiston terveystieteiden laitos / geriatria ja OYS:n yleisl??ketieteen yksikk?
Ty?ryhm?n j?senet
Antero Kes?niemi, professori, ylil??k?ri, tulosyksik?n johtaja, sis?tautien erikoisl??k?ri; Oulun yliopiston kliinisen l??ketieteen laitos / sis?taudit ja OYS:n sis?tautien tulosyksikk?
Eeva Ketola, LT, yleisl??ketieteen erikoisl??k?ri; Suomalainen L??k?riseura Duodecim (K?yp? hoito -p??toimittaja)
Petri Kovanen, professori, sis?tautien erikoisl??k?ri; Wihurin tutkimuslaitos, Helsinki
Katriina Kukkonen-Harjula, dosentti, vanhempi tutkija, liikuntal??ketieteen erikoisl??k?ri; UKK-instituutti, Tampere (K?yp? hoito -toimittaja)
Matti K. Salo, dosentti, ylil??k?ri, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoisl??k?ri; TAYS:n lasten ja naisten toimialue
Mikko Syv?nne, dosentti, ylil??k?ri, kardiologian ja sis?tautien erikoisl??k?ri; Suomen Syd?nliitto ry
Hannu Vanhanen, dosentti, asiantuntijal??k?ri, sis?tautien erikoisl??k?ri; Kansanel?kelaitos
Jorma Viikari, professori, ylil??k?ri, sis?tautien ja endokrinologian erikoisl??k?ri; Turun yliopiston kliininen laitos ja TYKS:n sis?tautien klinikka


Asiantuntijat
Antti Aro, professori, sis?tautien erikoisl??k?ri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Helena Gylling, professori, sis?tautien erikoisl??k?ri; Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos ja KYS:n kliinisen ravitsemuksen yksikk?
Olli H?pp?l?, dosentti, neurologian erikoisl??k?ri; HYKS:n neurologian klinikka
Kimmo Kontula, professori, ylil??k?ri, sis?tautien erikoisl??k?ri; Helsingin yliopisto ja HYKS:n sis?tautien klinikka
Markku Laakso, professori, sis?tautien erikoisl??k?ri; KYS:n sis?tautien klinikka
Terho Lehtim?ki, professori, kliinisen kemian erikoisl??k?ri; Tampereen yliopisto ja TAYS, kliinisen kemian toimiala
Mauri Lep?ntalo, professori, ylil??k?ri, kirurgian ja verisuonikirurgian erikoisl??k?ri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HYKS:n verisuonikirurgian klinikka
Pertti Neuvonen, professori, ylil??k?ri, kliinisen farmakologian erikoisl??k?ri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HUSLAB, kliininen farmakologia
Matti Romo, professori, sis?tautien ja ty?terveyshuollon erikoisl??k?ri; Suomen Syd?nliitto, Helsinki
Jorma Salmi, dosentti, osastonylil??k?ri, sis?tautien ja endokrinologian erikoisl??k?ri; TAYS:n sis?tautien klinikka
Aslak Savolainen, LT, johtava l??k?ri, sis?tautien ja ty?terveyshuollon erikoisl??k?ri; Yleisradio Oy, Helsinki
Matti Uusitupa, professori, sis?tautien erikoisl??k?ri; Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos
Alpo Vuorio, LT, ty?terveysl??k?ri; L??k?riasema Airport Mehil?inen, Vantaa (K?yp? hoito -toimittaja)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
VOIMASUHTEET: 1 maallikko vastaan 23 Suomen parasta sis?tautialan professoria ja tutkijaa. Ei hyv?lt? n?yt?.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

L?hetin K?YP? HOITO-p??toimittaja Eeva Ketolalle 1.11.2010 kirjelm?ni asiastani. H?n ilmoitti samana p?iv?n? jakaneensa sen K?YP? HOITO-ryhm?lle. LT Eeva Ketola on my?s j?senen? Dyslipidemiat-ryhm?ss?.

Eeva Ketola vastasi 3.11.2010 ryhm?n puolesta, ett? K?YP? HOITO-ryhm? on keskustellut asiastani ja k?ynnist?nyt selvityksen.

Kolesteroliasioista v?itellyt dosentti Tapani Ebeling kirjoitti 6.11.2010Kaleva-lehdess? MOT-ohjelmaa syytt?v?n jutun. H?n kirjoitti mm.
Voivatko sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset laskuttaa Yle? menetetyst? ty?ajasta, kun joka kolmannelle potilaalle pit?? uudelleen perustella kolesteroli??kitys ja sen turvallisuus?...... Kun otetaan huomioon haimatulehdusten esiintyvyys, saatiin tulos, ett? statiinien k?ytt?jist? 1:300 000 potilasta/vuosi saisi haimatulehduksen.

L?hetin dosentti Ebelingille 9.11.2010 s?hk?postilla pyynn?n, ett? h?n korjaa antamansa virheelliset tiedot.

Toimittaja Martti Backaman kirjoitti Kalevassa 13.11.2010 laajan vastineen Ebelingin artikkeliin 6.11.2010. H?n kertoi omien selvitystens? mukaisesti tarkemmin statiinien aiheuttamien haimatulehdusten m??r?n Suomessa.

Dosentti Ebeling kirjoitti 20.10.2010 uuden jutun Kalevaan. Siin? h?n kertoi mm.
Haimatulehdusten osalta my?nn?n toistaneeni alkuper?isartikkelin virheellisesti lasketun arvon ja korjattu luku on noin 1/3030 potilasta per vuosi.
N?INK? HUTERALLA POHJALLA OVAT TIETEELLISET RAPORTIT ?

Dosentti Ebeling l?hetti 21.11.2010 s?hk?postilla Kalevassa olleen juttunsa ?kuittauksena? 9.11.2010 pyyt?m??ni korjaukseen. Laskin Ebelingin korjaamalla tilastollisella lukuarvolla Suomessa statiinien aiheuttamat haimatulehdukset. Suomessa nyt statiinil??kett? sy? arviolta noin 660 000 ihmist?. N?in laskettuna statiini aiheuttaa noin 660 000 / 3030 = 217.8 haimatulehdusta joka vuosi Suomessa.

Yhteenvetoarvioni 26.11.2010 statiinien aiheuttamista haimatulehduksista Suomessa :

* Yll? kohta 5 Pfizerin tiedoista....................................... 250 haimatulehdusta/v
* Backmanin selvitysten mukaan....................................218 haimatulehdusta/v
* Ebelingin korjatun tiedon mukaan.................................218 haimatulehdusta/v
* K?YP? HOITO-selvitys..................................................... ?? haimatulehdusta/v
Oma k?sitykseni t?n??n...............................................200?300 haimatulehdusta/v

T?m? on niin suuri luku, ett? haimatulehdus on mainittava haittavaikutuksena p?ivitett?viss? K?YP? HOITO- suosituksissa !
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 26 Touko 2011 14:58

Ovatko statiinit hy?dytt?mi?? Suuri ruotsalainen tutkimus
Uusi ruotsalainen j?ttitutkimus asettaa statiinien hy?dyllisyyden kyseenalaiseksi syd?nkuolemien ehk?isyss?. Tutkimuksessa analysoitiin statiinien k?ytt? 289 kunnassa (kaikkiaan Ruotsissa on 290 kuntaa) vuosina 1998?2002 ja lukuja verrattiin syd?nkuolleisuuteen samana ajankohtana. Statiinien k?ytt? 3-kertaistui tutkittuna ajankohtana, mutta mit??n tilastollista korrelaatiota syd?nkuolemien v?henemiseen ei l?ytynyt. Syd?ntautikuolleisuus tosin v?heni tutkimusajankohtana Ruotsissa, kuten muuallakin maailmassa, mutta se johtui muista syist? eik? siis korreloinut statiinien yleistyneeseen k?ytt??n. Tosin tutkijat my?nt?v?t, ett? raportissa on heikkouksia: Esim. ei tiedet?, paljonko statiineista k?ytettiin primaari- ja paljonko sekundaariehk?isyyn. Tutkimustulos ei puolla statiinien laajamittaista k?ytt??. Perehtymisen arvoinen artikkeli, jonka voi lukea kokonaisuudessaan alla olevasta linkist?.
Journal of Negative Results in BioMedicine

Tutkimusta selostetaan englanniksi Gaia Health -sivustolla. Siell? luetellaan my?s statiinien haittavaikuksia, ja niit? ensimm?isen? mainitaan pankreatiitti eli HAIMATULEHDUS.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 27 Touko 2011 15:00

L??ketieteellist? haamukirjoittelua
The Guardian kirjoittaa siit?, kuinka l??kefirmat manipuloivat l??ketieteellisiss? lehdiss? julkaistavia l??ketutkimuksia. Niit? lukevat tavalliset l??k?rit luulevat, ett? artikkelit ovat niiden henkil?iden (mielipidevaikuttajien) tekemi? ja tulokset niiden analysoimia, joiden nimet julkaisuissa ovat. Todellisuus on toinen.

Tutkimusten tekij?t ja tilastonikkarit ovat usein l??ketehtaiden palveluksessa ja tuloksista v??nnet??n julkaisua nelj?ss? vaiheessa varta vasten perustetuissa l??ketieteellisiss? mainostoimistoissa, kirjoittaa Elliot Ross. H?n paljastaa ?piilossa olevat ammattikirjoittajat?; joille l??keteollisuus maksaa siit?, ett? artikkelit myyv?t l??kkeit?. Johtavan l??k?rilehden Lancetin p??toimittaja Richard Norton sanoi jo 2004, ett? ?l??k?rilehdet ovat kehittyneet l??keteollisuuden informaation pesupaikoiksi?. Tilanne on vain pahentunut noista ajoista, kirjoittaa Ross.

H?nen kirjoituksensa lopussa on t?ll? hetkell? 16 kommenttia. Er??ss? niist? huomautetaan, kuinka l??keteollisuus onnistui viivytt?m??n 10 vuotta Barry Marshallin helikobakteeritutkimuksen julkaisemista, jotta teollisuus voi jatkaa turhien mahahaaval??kkeiden myynti?. Meid?n on syyt? suhtautua varauksin my?s kolesterolil??kkeit? koskeviin "tieteellisiin" tutkimusraportteihin. Niiden tarkoitus on myyd? l??kkeit? ja v?h?tell? niiden sivuvaikutuksia.

Jon Rappoport kirjoittaa blogissaan samasta aiheesta otsikolla Faking Medical Reality.

Ja viel? lis?? samasta aiheesta Kanadasta: The murky world of academic ghostwriting.
Professori Brian Peskin ruoskii statiinitutkimuksia:
Shoddy science: will the statin scandal finally force a U-turn on cholesterol?
Viimeksi muokannut Matti Tolonen 28 Touko 2011 13:20, yhteensä muokattu 1 kertaa.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 27 Touko 2011 21:01

L??KKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET TUNNETAAN HUONOSTI

L?hde: Duodecim, Terveyskirjasto
19.1.2009
Erkki Palva, L??kelaitos, johtaja, l??kevalmisteiden arviointi

Haittavaikutusten luokitus

L??kkeiden haittavaikutuksiin liittyvien ongelmien k?sittely? helpottaa Rawlinsin ja Thomsonin 1977 esitt?m? luokitus, jossa haittavaikutukset luokiteltiin karkeasti kahteen tyyppiin. Luokitusta on sittemmin laajennettu kolmannella haittatyypill?.

Esiintyminen

Edell? mainitun k?sitteellisen vaikeuden vuoksi haittavaikutusten esiintyvyydest? Suomessa ei ole mit??n yksiselitteisi? lukuja, vaan k?ytett?viss? on erilaisia tietol?hteit?, jotka avaavat erilaisia n?k?kulmia asiaan. Suomessa l??kkeiden haittavaikutuksiin liittyv?? tilastotietoa kertyy mm. L??kelaitoksen haittavaikutusrekisteriin ja l??kevahinkovakuutuksen tilastoihin. L??kehaittojen m??r?n arviointiin ei kumpikaan n?ist? tietol?hteist? kuitenkaan sovellu.
Niinp? kutakin l??kett? koskevien haittavaikutusraporttien m??r? voi vaihdella arvaamattomasti. Vakavista haittavaikutuksista raportoidaan eri tutkimusten mukaan vain 1?10 %. Niukan ilmoittamisen lis?ksi haittavaikutusrekisterin tyyppisen tiedonkeruun ongelmana on l??kkeen aiheuttaman lis?riskin erottaminen taustariskist?. T?m? tulee sit? vaikeammaksi, mit? yleisemm?st? sairaudesta on kyse.

Yhdysvaltalaisia tutkimuksia koskevassa meta-analyysiss? on arvioitu, ett? vuonna 1994 Yhdysvalloissa yli kahdella miljoonalla sairaalassa hoidetulla potilaalla on ollut vakava l??kkeen haittavaikutus ja ett? l??kkeet olisivat aiheuttaneet noin 100 000 kuolemaa. L??kehaitat olisivat n?in laskien 4.?6. yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa.
Suomen mittakaavaan siirrettyn? edell? mainitut tulokset tarkoittaisivat, ett? l??kkeiden haittavaikutukset aiheuttaisivat t??ll? noin 100 000 sairaalahoitojaksoa ja sairaalahoidon aikana sattuneet haittavaikutukset lis?ksi jopa 200 000 ylim??r?ist? hoitop?iv??.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
STATIINIEN AIHEUTTAMAT LIHASKIVUT

TOTUUS KOLESTEROLISSA-kirjassa K?YP? HOITO-ryhm?n j?sen Mikko Syv?nne kirjoittaa sivulla 150 ?Merkitt?vi? lihassivuvaikutuksia esiintyy joka kymmenen tuhannen ( 1:10000, promillen kymmenesosa) k?yt?n yhteydess? ?.

Tieteellisesti arvioiden siis Suomessa lihaskivuista k?rsii vain noin 680 000: 10 000 = noin 68 ihmist?

Samassa kirjassa sivulla 129 Kovanen ja Strandberg kirjoittavat ?Sen sijaan lievi?, mutta mahdollisesti hyvinkin harmillisia lihasoireita (kivut, lihasheikkous) esiintyy enemm?n, arviot vaihtelevat 10-20 prosentin v?lill?.?

Jos lasketaan luvuista lihaskivuista k?rsivien m??r? Suomessa, saadaan minimiksi 10 % x 680 000 = noin 68 000 ja maksimiksi 20 x 680 000 = 136.000 k?rsiv?? suomalaista.

Tieteellisesti Mikko Syv?nne todistelee, ett? vain noin 70 statiinin k?ytt?j?? k?rsii statiinin haittavaikutuksena lihaskipuja. K?yt?nn?n arvioina Kovanen ja Strandberg arvioivat, ett? vastaava luku on noin 68 000 ? 136 000.

Tieteen ja k?yt?nn?n numerot eroavat toisistaan kuin y? ja p?iv?. Syv?nne, Kovanen ja Starndberg ovat saman K?YP? HOITO-ryhm?n j?seni?.

Valtaosa l??kityist? ei saa mit??n hy?ty? statiineista mutta voi saada pieni? tai suuria haittavaikutuksia.


Professori Leo Niskanen esitelm?ss??n 18.5.2011:

Lihasvaivojen yleisyys statiinihoidossa
- Arkikokemuksen mukaan suurempi kuin kliinisiss? tutkimuksissa
- Ei luotettavaa tutkimustietoa

Miksi statiinien sivuvaikutukset vaikuttavat olevan yleisempi? kuin huolellisesti tehdyiss? kliinisiss? tutkimuksissa ?
- Kliinisiin tutkimuksiin valikoituvat yleens? keskim??r?ist? terveemm?t henkil?t, joista monisairaat on yleens? suljettu pois
- Monissa tutkimuksissa statiinia huonosti siet?neet on etuk?teen rajattu pois
- Tutkimuksen kesto lyhyt ?el?m? pitempi
- Harvinaisemmat sivuvaikutukset tulevat esille vasta laajassa k?yt?ss?
- Median vaikutus ?
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Voitaneen siis sanoa, ett? tieteellisiss? tutkimuksissa haittavaikutuksia tutkitaan niill? henkil?ill?, jotka l?ht?kohdista johtuen haittoja eiv?t yleens? saa. Arkiel?m?ss? l??k?ri ei l??kitt?v?ksi voi valita pelk?st??n vahvoja terveit? ihmisi?, vaan h?n joutuu hoitamaan my?s sairaita ja heikkoja.
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Leino Utriainen
Viestit: 604
Liittynyt: 21 Touko 2011 8:35
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

SENSUURIKO AVUKSI ?

ViestiKirjoittaja Leino Utriainen » 29 Touko 2011 9:37

YLE 1:n MOT esitti 25.10.2010 ohjelman KOLESTEROLIPOMMI. T?m? tutkivan journalismin ohjelma kyseenalaisti virallisen totuuden kolesterolihypoteesista ja stiinil??kityksen tarpeellisuudesta. Ohjelman ?ensi-iltaa? katsoi noin 740000 katsojaa. Ohjelma esitettiin samalla viikolla kaksi kertaa uusintana, se oli n?ht?v?n? YLE:n Areenassa ja l?ytyy viel?kin Google-haun avulla.

Muutamat innokkaimmat virallisen linjan tohtorit ymm?rsiv?t, ett? sanoma meni perille ja tavalliset potilaat ymm?rsiv?t, ett? kaikki ei ole sit? milt? n?ytt??. Tohtorit yrittiv?t nyt sulkea suun MOT-toimitukselta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
L??ketieteen tohtori, dosentti Tapani Ebeling kirjoitti sanomalehti Kalevassa 6.11.2010 mm. n?in :

?Television MOT-ohjelman julistamassa kolesterolisodassa uhkaa k?yd? kuten sodissa yleens?: Eniten kuolee siviileit?, t?ss? tapauksessa potilaita.

Esit?n kaksi kysymyst?:

Miten MOT ottaa vastuun seuraavien vuosien aikana tapahtuvista mahdollisista terveyshaitoista ja kuolemantapauksista, kun turhaan s?ikytetyt potilaat lopettavat kolesterolil??kityksens? ?

Toiseksi, voivatko sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset laskuttaa Yle? menetetyst? ty?ajasta, kun joka kolmannelle potilaalle pit?? uudelleen perustella kolesterolil??kitys ja sen turvallisuus? ?
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
L??ketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Robert Paul kirjoitti Suomen L??k?rilehdess? 24.1.2011 mm. n?in:

?Suomen it?maiset tiet?j?t ja MOT-toimittajat ajavat vain jotain kuvittelemaansa p??m??r??, tai ehk? he vain saavat kiksej? siit?, ett? heid?n ohjelmansa ja heid?n asiansa n?kyv?t mediassa, kuten nyt t?ss?kin. Heill? ei varmaan ole suvussaan keski-ik?isten miesten ruumiita, joita infarktit ja aivohalvaukset ovat s??lim?tt? tuottaneet. Tai niit?, jotka ovat viruneet halvaantuneina vuosikaudet hoitolaitoksissa.
Montakohan ihmist? nuo ohjelmat saavat omalle tunnolleen tulevina vuosina ? Tuhansia, kymmeni?tuhansia ? Ei siin? erikoisl??k?riyhdistysten eik? professorien paperinmakuiset ja mediaseksitt?m?t vastaviestit paljoa paina. Kamalasti vaikeita sanojakin.?
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Robert Paul ja Tapani Ebeling eiv?t kuulu L??k?riseura Duodecimin K?YP? HOITO-ryhm??n, joka antaa kansalliset suositukset kolesterihoidoista.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kantelu 8.11.2010 Julkisen Sanan Neuvostoon (JSN)

Kantelijan mukaan 26.10.2010 l?hetettiin MOT-ohjelman jakso ?Kolesterolipommi?. Sananvapauden vastuullista k?ytt?mist? joukkoviestimiss? ei ole noudatettu t?ss? ohjelmassa. Kansalaisten terveys on vaarannettu ja vaarannetaan yksipuolisella tiedolla pelottelemalla statiinil??kkeiden haitoilla. Kantelija pyyt?? Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan ohjelman sis?ll?n ja sen kansanterveydellisen merkityksen sek? toimittajien eettisen vastuun asiassa.

P??t?s:
Julkisen sanan neuvosto katsoo, ett? Yleisradio ei ole rikkonut hyv?? journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Professori Timo Strandberg Kalevassa 30.4.2011:
"Strandberg on seurannut kolesteroliskeptikoiden kritiikki? tiedotusv?lineist? surullisena. Kolesterolia pitk??n tutkinut asiantuntija sek? nettitiedon ja omien kokemusten varassa kommentoiva maallikko saavat mediassa yht? suuren painoarvon."
Leino Utriainen

maallikko lääketieteessä

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 29 Touko 2011 10:33

Mielenkiintoinen sattuma: LKT Robert Paul on my?s valantehnyt kielenk??nt?j?, joka k??nsi ruotsiksi menestyskirjani Terveytt? ja pitk?? ik?? vitamiineista ja hivenaineista. Se ilmestyi ruotsiksi vuonna 1985 ICA bokf?rlagin kustantamana, ja oli viikkotolkulla ykk?sen? Vad Sverige l?ser -listalla. Ruotsista kirja k??nnettiin sitten norjaksi, tanskaksi ja englanniksi, ja siit? edelleen italiaksi ja espanjaksi. Teosta painettiin yhteens? yhteens? 120 000 kappaletta.

Sama Robert Paul antoi my?nteisen lausunnon my?s kirjani N?ring och mental h?lsa -kirjan k?sikirjoituksesta ennen kuin se meni painoon. Muuten, Varpu Tavi arvosteli kirjan N?IN hiilaritietoisten sivustolla, mutta jostakin syyst? arvostelu on poistettu.

Tri Robert Paul siis tuntee varsin hyvin ravintolisien terveysvaikutukset. Nyt h?n taistelee statiinien k?yt?n puolesta.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 12 Kesä 2011 14:00

Leino Utriaisen haastattelu kes?kuun TerveysHymyss?
Sain statiineista haimatulehduksen
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 16 Kesä 2011 12:57

Statiinien hy?dyist? ja haitoista
Yli 90 000 potilaan meta-analyysi kertoo, ett? kokonaiskolesterolin alentaminen yhdell? millimoolilla litraa kohti (1 mmol/l) liittyy suurten syd?ntapahtumien v?henemiseen noin nelj?nneksell? (25 %). Eri statiinit (suurimpina hyv?ksyttyin? p?iv?annoksina) alentavat LDL-kolesterolia keskim??rin seuraavasti: 63 % rosuvastatiini 40 mg, 57 % atorvastatiini 80 mg, 46 % simvastatiini 80 mg, 41 % pitavastatiini 4 mg, 40 % lovastatiini 80 mg, 34 % pravastatiini 80 mg ja 31 % fluvastatiini 80 mg.

Leino Utriaisen esille nostaman haimatulehduksen lis?ksi statiinit aiheuttavat monia muita vakavia sivuvaikutuksia, kuten lihastautia (myopatiaa). Sen vakavuusaste vaihtelee oireettomasta seerumin kreatiinikinaasin pitoisuuden noususta lihaskipuihin ja -v?symykseen ja aina kuolemaan johtavaan syd?nlihastautiin, rabdomyolyysiin.

Viime aikoina on noussut esille suuren simvastatiinin aiheuttama suhteettoman suuri myopatian riski. T?st? syyst? Food and Drug Administration (FDA) on tehnyt asiaa selvitt?neen kliinisen tutkimuksen, Study of the Effectiveness of Additional Reductions in Cholesterol and Homocysteine (SEARCH) sek? toisen suuren kliinisen tutkimuksen Adverse Event Reporting System (AERS).

SEARCH selvitti 6,7 vuoden seurannassa (kaksoissokko) simvastatiinin 80 mg ja 20 mg ?annosten tehoa ja turvallisuutta syd?ninfarktin sairastaneilla potilailla. Osa heist? sai lis?ksi foolihappoa ja/tai B12-vitamiinia. P??tetapahtumina olivat sepelvaltimotaudista johtuneet syd?nkuolemat, kliiniset syd?ninfarktit, aivohalvaus tai angioplastian (pallolaajennuksen) tarve.
Seuruun lopussa p??tetapahtumia oli 25,7 %:lla 20 mg:aa saaneilla ja 24,5 % 80 mg saaneilla. Eroa ei siis juuri ollut. Kolesteroli aleni 20 mg/dl saaneilla vain 13 mg/dl v?hemm?n kuin 80 mg saaneilla (odotusarvo oli 20 mg). Suhteellinen p??tertapahtumisen riski aleni siis vain 6 % enemm?n 80 mg:lla.
Myopatiaa (m??riteltyn? 10-kertaisena kreaitiinikinaasin nousuna viitearvon yl?rajasta) ilmeni 52 potilaalla 80 mg:n ryhm?ss? (0,9 %), mutta vain yhdell? 20 mg:n ryhm?ss?. Rabdomyolyysi? (m??rutelm?: odottamatonta lihaskipua tai ?heikkoutta tai seerumin kreatiinikinaasin nousu yli 40 kertaiseksi viitearvon yl?rajasta) kehittyi 22 potilaalle 80 mg>:n ryhm?ss? (0,4 %) mutta ei kenellek??n 20 mg:n ryhm?ss?. Rabdomyolyysi ei aiheuttanut kuolemantapauksia t?ss? aineistossa.

Myopatian tai rabdomyolyysin riski 80 mg:aa saaneilla oli ensimm?isen vuoden aikana 5/1000 henkil?vuotta, mutta riski v?heni sen j?lkeen kahteen/1000 henkil?vuotta ja seuraavana vuonna yhteen/1000. T?m? viittaa siihen, ett? myotapia ilmenee useimmiten melko pian statiinihoidon alettua suurella simvastatiinilla esim. maksan statiinitransportterin eli SLCO1B1-geenin kantajilla. 80 mg:n simvastatiini-annos aiheutti kolme kertaa useammin sivuvaikutuksia, my?s fataaleja syd?nkohtauksia kuin muut rosu- ja atorvastatiinit. T?st? syyst? 80 mg:n simvastatiinin k?ytt?? tuleekin rajoittaa. Asiasta kirjoitti ?sken my?s Suomen l??k?rilehti.

Lis?ksi on otettava huomioon, ett? simvastatiinilla voi olla haitallisia interaktioita (vuorovaikutuksia) sellaisten l??kkeiden kanssa, joita CYP3A4-entsyymij?rjestelm? metaboloi. T?llaisia l??kkeit? ovat amiodaroni, diltiazeemi ja amlodipiini. Niiden yhteisk?yt?n v?ltt?minen simvastatiinin kanssa v?hent?? sivuvaikutusten riskej?.
Weighing the Benefits of High-Dose Simvastatin against the Risk of Myopathy. New England Journal of Medicine 15.6.2011

Omana mielipiteen?ni esit?n, ett? statiinit kannattaa vaihtaa joko osaksi tai kokonaan berberiiniin, koska se on yht? tehokasta, eik? aiheuta statiineille ominaisia sivuvaikutuksia. Kaiken lis?ksi LDL-kolesterolin kohoaminen veress? johtuu p??asiassa siit?, ett? (ko. ihmisen) soluissa on liian v?h?n LDL-reseptoreja, jotka auttavat p??sem??n eroon kolesterolista. Berberiini lis?? LDL-respetorien m??r??, eli se alentaa kolesterolia eri mekanismilla kuin statiinit (jotka est?v?t kolesterolin synteesi? maksassa).
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5245
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 03 Heinä 2011 12:16

Statiinit lis??v?t aivoverenvuodon riski?
Statiineista ei hy?ty? diabeetikkojen aivohalvauksen sekundaariehk?isyss?
Joka vuosi noin 14 000 suomalaista saa aivohalvauksen. Joka kolmas heist? kuolee vuoden kuluessa diagnoosin asettamisesta. T?ll? hetkell? Suomessa on elossa noin 50 000 aivohalvauspotilasta. Berberiini, D-vitamiini ja E-EPA voivat olla heille elint?rkeit? ravintolisi?, joiden k?ytt? v?hent?? statiinien tarvetta ja niiden sivuvaikutusten riski?.

Suomen sairaaloissa m??r?t??n aivohalvauksen tai TIA:n eli ?miniaivohalvauksen? saaneille potilaille rutiininomaisesti statiinihoito loppui?ksi. L??k?rit on saatu uskomaan, ett? se ehk?isisi aivohalvauksen uusiutumista. Katsotaanpa olisiko ravintohoito parempi vaihtoehto.

Statiinihoidosta aivohalvauksen j?lkihoitona on tehty suuri tutkimus, nimelt??n Stroke Prevention with Aggressive Reduction in Cholesterol (SPARCL). Se on toistaiseksi ainoa ajassa etenev? (prospektiivinen) tutkimus, joka on suunniteltu nimenomaan vahvan statiinihoidon (80 mg/vrk) vaikutusten selvitt?miseksi aivohalvauksen ja TIA:n sekundaariehk?isyss?. SPARCL tehtiin 205 eri laitoksessa Afrikassa, Australiassa, Eurooopassa, l?hi-id?ss? sek? pohjois- ja etel?-Amerikoissa. Statiinia sai 2635 ja lumetta 2366 potilasta. Atorvastatiini alensi keskim??rin LDL-kolesterolia 53 %, kun taas lumeryhm?ss? se nousi 1 %.

Statiinihoito oli vain v?h?n lumetta tehokkaampaa aivohalvausten sekundaariehk?isyss?. Viidess? vuodessa atorvastatiinin k?ytt?jist? fataalin tai e-fataalin aivohalvauksen sai 11, 2 % atorvastatiinia sy?vist? ja 13,1 % verrokeista. Absoluuttinen riskin v?hennys oli siten merkitykset?n 2,2 % (adjusted hazard ratio of 0.84 (P = .03)).

Staiiinihoito ei my?sk??n parantanut potilaiden el?m?nlaatua, vaan lis?si 66 % aivoverenvuodon riski? ja sen aiheuttamia kuolemia. Havainto tuskin johtuu sattumasta. Vaikka analyysissa suljettiin pois kaikki ne potilaat, joilla oli ollut aivoverenvuoto ennen statiinihoidon alkua, niin silti se lis?si aivoverenvuoden riski?.

Post hoc -analyysin mukaan diabeetikoilla ja metabolista oireyhtym?? potevilla ei havaittu mink??nlaista hy?ty? statiinihoidosta tulevien aivohalvausten ehk?isyss?!

Samanlainen lis?ys aivoverenvuodoissa todettiin my?s Heart Protection Studyssa, johon kuului aivoverenkierron h?iri?it? sairastaneita potilaita, joilla ei kuitenkaan ollut ollut aivoverenvuotoa. Kaiken lis?ksi SPARCL-tutkimuksessa atorvastatiinihoito ei v?hent?nyt kliinisten (ei-fataalien) aivohalvausten uusimisia miehill?, naisilla eik? yli 65-vuotiailla, olipa heill? sitten kaulavaltimon ahtauma tai ei. T?t? statiinien huolestuttavaa sivuvaikutusta ei koskaan ole julkaistu miss??n sekundaarianalyysissa. Kerrotaankohan siit? Strandbergin ja Kovasen kirjassa "Totuus kolesterolista"?

D-vitamiini on noussut viime aikoina suuren kiinnostuksen kohteeksi. Yht??lt? D-vitamiinin puute ? S-D25 alle 50 nmol/l ? on eritt?in yleist? v?est?ss?, ja se liittyy my?s aivohalvauksiin ja sepelvaltimotautiin sek? syd?ninfarkteihin ja niiden uusimisiin. D-vitamiinihoito n?ytt?? olevan hyv? vaihtoehto statiineille, etenkin jos S-D-25 nostetaan Yhdysvaltain endokrinologiyhdistyksen uusien viitearvojen tasolle, 75?150 nmol/l. K?yt?nn?ss? se merkitsisi 75?150 mikrogramman (?g) p?iv?annosta, sill? yksi ?g nostaa S-D-25:tt? keskim??rin yhdell? nanomolilla litrassa (nmol/l). Muutkin ravintolis?t v?hent?v?t tutkitusti aivohalvauksen uusimisen riski?.

E-EPA-niminen kala?ljy v?hent?? aivohalvauksen uusimisriski? noin 20 prosentilla (eli paremmin kuin atorvastatiini 80 mg/vrk), ilmenee JELIS-tutkimuksen jatko-osasta. E-EPAa (1800 mg/vrk) saaneessa ryhm?ss? (N= 9326) ilmeni viiden vuoden seurannan aikana kaiken kaikkiaan 487 ja verrokkiryhm?ss? (N=9319) 457 ensimm?ist? aivohalvausta. E-EPA-ryhm?ss? uusimisia oli 33 (6,8 %), ja verrokeilla 48 (10,5 %). Ero oli siten 20 % E-EPA-ryhm?n hyv?ksi (tilastollisesti merkitsev?). Ryhmien v?lill? ei ilmennyt eroja aivoverenvuodoissa, joten tutkijat p??tteliv?t E-EPAn v?hent?v?n tehokkaasti aivohalvauksia, jotka johtuvat aivovaltimoiden ahtaumista. E-EPA ei siis suurenakaan annoksena (1800 mg/vrk) lis?? aivoverenvuoden riski?, kuten statiinit tekev?t.

Berberiinin lis??minen atorvastatiinihoitoon parantaa aivohalvauspotilaiden ennustetta, kertoo uusi tutkimus. Siihen valittiin 35?75-vuotiaita potilaita, jotka olivat kokeneet ensimm?isen aivohalvauksensa enint??n kuukautta aikaisemmin. Heid?t kaltaistettiin kahteen samanlaiseen ryhm??n, joista toinen sai pelkk?? k?yp?? hoitoa eli atorvastatiinia 20 mg+ aspiriinia (100 mg) ja toinen yhdistelm?hoitoa (atorvastatiini 10 mg iltaisin+ berberiinihydrokloridi 300 mg kolmasti p?iv?ss? + aspiriini 100 mg). Vaikutusjakso oli kolme kuukautta.

Verrattuna pelkk??n atorvastatiinihoitoon (20 mg iltaisin), alensi atorvastatiini (10 mg) + berberiini (900 mg/vrk) yht? hyvin triglyseridien, LDL-kolesterolin ja hs-CRP:n pitoisuuksia. Statiiniannos voitiin siis puolittaa berberiinilis?n ansiosta. Kumpikaan hoito ei vaikuttanut HDL-kolesteroliin, mutta triglyseridit v?heniv?t enemm?n berberiiniryhm?ss?, mik? korjaa dyslipidemiaa ja parantaa potilaiden ennustetta. Kaulavaltimoiden plakkien stabiilius parani kummassakin ryhm?ss? (plakkien repeytymisriski ja uuden aivoinfarktin riski siis pieneni).

Kirjallisuusviitteit?:
Mascitelli L, Goldstein MR, Grant WB. Stroke prevention: might vitamin D be safer than statins? Intern Emerg Med 2011 in print DOI 10.1007/s11739-011-0652-1
Risk for Subsequent Stroke Increased in Patients With Type 2 Diabetes. MedScape 22.6.2011
Epadel Reduces Risk of Stroke Recurrence. New Results of JELIS Major Clinical Trial. Press Release
A Pilot Study with Combination of Berberine and Atorvastatin for Secondary Prevention with Acute Ischemic Stroke. Emergency Medicine 2011
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron