ViestiKirjoittaja Ksantippa » 21 Maalis 2009 16:53
Tuhatvuotiset munavat maistuvat kananmunilta hurjasta ulkomuodostaan huolimatta. Olen sy?nyt noita jokusen kerran, Kiinassa ja kerran Singaporessa kinuskiravintolassa.
Kiinassa sain keittoa, jossa oli mukana jotain kovin kummallista, jonka suora k??nn?s englannista suomeen olisi merikurkku. Vihannes, kurkun mallinen p?tikk?, joka liemess? oli muuttunut ep?m??r?iseksi. T?ytyy my?nt??, ettei sopinut mun suuhuni. Maku sin?ll??n oli kovin mieto, mutta kurkun konsistenssi teki sy?misen ep?miellytt?v?ksi.
Kauko-Id?ss? olen sy?nyt sellaista ruokaa kuin drunken prawns, eli juopuneet katkaravut. Jumalaisen herkullisia, mutta tekotapa ei ollut miellytt?vimm?st? p??st?, kun vierest? katseli. Apup?yd?lle tuotiin l?pin?kyv? kulho, jossa oli viinaa, joka oli jonkun verran laimennettua. El?v?t katkaravut kaadettiin viinan joukkoon. S?tkiminen oli aika hurjaa ennen kuin alkoholin vaikutus teki teht?v?ns?, ja ravut kuolivat viinaan. Kuumassa wokkipannussa oli jotain nestett? - kalalient? maustein, otaksun - kun ravut kaadettiin sinne. Nyt en muista, sujautettiinko my?s viinat sekaan, ei vissiin. Hetken kuluttua ravut olivat valmiit, ja kuten totesin, kaikessa yksinkertaisuudessa upean makuisia olivatkin.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung