TOTUUS VÄLIMEREN RUOKAVALIOSTA?

[MM]

Tunnen antamsi linkit; rasvamaksa on kuitenkin eri asia kuin mist? puhuttiin, eli kuumasta perunasta nimelt? CVD-kuolleisuus.

Jokin semanttinen sekaannus ehk?? "Himmee" on my?nteinen ilmaus.

[westie]

Tunnen antamsi linkit; rasvamaksa on kuitenkin eri asia kuin mist? puhuttiin, eli kuumasta perunasta nimelt? CVD-kuolleisuus.

Niin puhuttiin ja maksan toiminnalla sek? antioksidanteilla on hyvinkin olennainen rooli verisuonitautien synnyss

[San Martino]

V?LIMEREN RUOKAVALIO-KOKOUS KREETALLA V. 2003

L?ysin mielenkiintoisen yhteenvedon, jossa keskustellaan V?limeren dieetist? kreikkalaisten,italialaisten, ranskalaisten, hollantilaisten ja marokkolaisten tutkijoiden n?k?kulmasta.
Tervehdyspuheessaan Anthony Kafatos suitsuttaa Suomen terveysj?rjestelm?n paremmuudesta ja vertaa sit? Kreikkaan....
Ehk? suitsutus olisi j??nyt v?hemm?lle, jos h?nell? olisi ollut hallussaan nykyiset tiedot sv-tauti -ja diabetestilastoista?
Sitten paljastuu taulukon mukaan, ett? olivi?ljyn kulutus on laskenut Kreikassa ja tilalle ovat tulleet muut kasvi?ljyt?...kuitenkin kaiken pahan alku on el?inrasva?
Monia mielenkiintoisia asioita otetaan esille mm. Portugal on siirtynyt olivi?ljyst? muihin kasvi?ljyihin ja seuraukset n?kyv?t tilastoissa? Marokossa rasvoista vain 12 % tulee olivi?ljyst?....syyt lihavuuteen ja diabetekseen haetaan makeista j?lkiruuista, jotka ovat yleisi? muslimikulttuurissa?
Pohditaan my?s voiko V?limeren dieetti olla low-fat pohjainen? Paljastuu aika yll?tt?v?sti, ett? possu maistui kreettalaisille joulun ja p??si?isen v?lisen? aika...siis ei ainoastaan lammasta??
Pitk?, mutta helppolukuinen teksti...suosittelen..

EGEA

[MM]

tattis Martino, tuohon pit?? tutustua paremmalla ajalla! N?ytt?? kiinnostavalta.

[San Martino]

V?LIMEREN RUOKAVALIOLLA EL?T KAUEMMIN??

Marraskuun lopussa julkaistaan uusi tutkimus G?teborgissa, jossa tutkitaan kolmea dieetti? ja niiden vaikutusta elinvuosien m??r??n. Tutkimuksesta vastaavat prof. Tommy Cederholm ja Per Sj?gren Uppsalan yliopistosta.

V?limeren dieetti? verrataan Atkisiin ja virallistieteelliseen versioon.

Tuo Atkins ei ainakaan n?ytt?isi olevan mik??n VHH(Ruotsissa LCHF) artikkelista p??tellen... 39 % rasvaa/ 43 % hiilihydraatteja??

Tutkijat eiv?t pysty vastaamaan miksi Atkins-ryhm?ss? kuolleisuus oli korkeampaa. Kaikissa ryhmiss? kolesteroliarvot olivat yht?l?iset??? Tosin CRP oli korkeampi Atkins-ryhm?ss? ja BMI suurempi...

Artikkelista ei selvi? my?sk??n V?limeren dieetin tarkka ravintosuositus...onko se Ancel Keys`in n?lk?kuuria muistuttava utopia-versio vai keksitty ja monista aineksista kokoonpantu "muka V?limeren ruokavalio".

Artikkelin lopussa on v?h?n selittelyn makua, kun uutta tulosta verrataan israelilaisten NEMJ tutkimukseen...

J??mme odottamaan mustaa valkoisella...

B?st ?verlevnad med Medelhavskost/Uppsala Nya Tidning

[MM]

Mik?li tekstin mukaisesti v?limerellinen sis?lsi enemm?n kalaa ja kasviksia kuin atkinstyyppinen, ja j?lkimm?sill? oli enemm?n ylipainoa ja y?t?r?nymp?ryst?, tuloksessa ei liene mit??n yll?tt?v?

[Stabiili]

Espanjalaiset sokerihiiriksi

Espanjalaisten sokerinkulutus on kasvanut 30 vuodessa 13-kertaiseksi. Nyt espanjalainen sy? sokeria muodossa tai toisessa yli 30 kg vuodessa. Samalla palkokasvien, kuten papujen ja linssien kulutus on romahtanut reilusta 7 kilosta vajaaseen kiloon asukasta kohti vuodessa.
Makean suosion lis?ksi Valenciassa kokoontuneita ravitsemustieteen asiantuntijoita huolestuttaa erityisesti kovien rasvojen saanti, joka on lis??ntynyt selv?sti lihan ja juuston kulutuksen yli kaksinkertaistuttua.
Ravitsemustottumusten muutos n?kyy yh? pahenevana ylipaino-ongelmana sek? elintapasairauksina, kuten 2-tyypin diabeteksen ja syd?n- ja verisuonitautien yleistymisen?.
N?in kirjoittaa marraskuun Suomalainen Espanjassa -lehti

[Anja]

Espanjalaiset sokerihiiriksi

Espanjalaisten sokerinkulutus on kasvanut 30 vuodessa 13-kertaiseksi. Nyt espanjalainen sy? sokeria muodossa tai toisessa yli 30 kg vuodessa.

Muistaakseni suomalainenkin sy? noin 30 kg sokeria vuodessa.

[Stabiili]

V?limeren ruokavalio, johon sis?ltyy runsaasti p?hkin?it?, voi ehk?ist? metabolista oireyhtym?? ja siihen liittyv?? syd?ntaudin riski?, raportoivat espanjalaiset tutkijat. Tutkimuksen uutisoi Reuters Health
http://tinyurl.com/5oorlz

[MM]

My?s Joan Sabate on osoittanut tutkimuksissaan p?hkin?iden sy?misen alentavan syd?ntautiriski

[San Martino]

L?ytyip? t?mm?inen kirjoitus V?limeren dieetist? vuodelta 2000. Mahtoikohan Ancel Keys(1904-2004) lukea sit??

The Mediterranean Diet: Pasta or Pastrami?

[San Martino]

MIT? JEESUS S?I?

Jos on uskominen Skotlannin St. Andrew yliopiston lehtori Nathan McDonald`sia Jeesuksen ajan ruokavalio on hyvin leip?keskeinen ja vihannesten kulutus olematonta. Lis?ksi sapuskat olivat v?h?rasvaisia. Ihmiset k?rsiv?t usein vitamiinien ja mineraalien puutoksesta, vaikka ruoka oli runsaskalorista.

"Raamatun ravintosuositus tekee sairaaksi" otsikoi Dagens Medicin.

Kostr?d i Bibeln g?r dig sjuk

[MM]

Leip?? ja viini?? Kaksi kalaa? ?ljy

[San Martino]

Tuntuu olevan taas k?ynniss? t?m? V?limerenruokavalio-keskustelu, joten nappasin tuolta Ruotsista er??n kommentin:

Med medelhavskost menar Livsmedelsverket den kost som var vanlig bland den fattiga befolkningen runt medelhavet under och strax efter kriget.
Det var v?r gamle tr?tobroder Ancel Keys som myntade uttrycket n?r han reste runt i omr?det strax efter 2:a v?rldskriget.
Det ?r en kost som ?r mest fiction idag och som bara existerade en kort tid pga de bristf?rh?llanden som f?rel?g vid den tiden..
Det var allts? inget annat ?n kaloribegr?nsning och dessutom ofrivillig s?dan som de stackars medelhavsborna utsattes f?r.

Idag ?ts det betydligt mer k?tt och fett i omr?det men ocks? en hel del snabba kolhydrater.
Kanske ?r det pga n?got mindre fettr?dsla d?r som h?lsol?get ?r n?got b?ttre d?r ?n hos oss..

Skrivet av dufva den 15 april, 2009 kl. 21:22 #

[San Martino]

Sattuipa silmiini eilen artikkeli, jota ei takuulla julkaista Suomessa. Kerropa teille...

Aracenan vuoristossa l?hell? Portugalin rajaa pidettiin t?n? viikonloppuna viiden kinkkukongressi(V Congreso Mundial de Jam?n de Jab?go). Kongressiin oli kutsuttu Navarran yliopiston professori Miguel ?ngel Martinez-Gonz?lez ja h?n paljasti tiedon:
El catedr?tico de Medicina Preventiva y Salud P?blica de la Universidad de Navarra, Miguel ?ngel Mart?nez-Gonz?lez, present? ayer en el marco del V Congreso Mundial de Jam?n de Huelva un estudio de investigaci?n en el que revela que "el mayor consumo de jam?n curado no incide en enfermedades cardiovasculares, hipertensi?n arterial o ganancia de peso".
El an?lisis y la metodolog?a sobre la incidencia de enfermedad cardiovascular (cardiopat?a isqu?mica o accidentes cerebrovasculares), de hipertensi?n arterial y la ganancia de peso se hizo durante un seguimiento m?ximo de 6 a?os (media: 4,9 a?os) en 13.293 participantes inicialmente sanos.
(Ilmakuivattu kinkku ei aiheuta sv-tauteja, ei nosta verenpainetta, eik? lihota. Tutkimus on kest?nyt 6 vuotta ja siihen on ottanut osaa 12.293 tervett? yksil??).

Por su parte, la subdirectora general de Planificaci?n y Control Alimentario del MARM, Isabel Bombal, ha destacado la importancia de la Dieta Mediterr?nea como modelo alimentario saludable y patrimonio cultural de los pueblos mediterr?neos. La subdirectora ha destacado las bondades de esta dieta que se caracteriza por el consumo de cereales, frutas, verduras, hortalizas, leguminosas y aceite de oliva.
(Elintarvikeviraston johtaja Isabel Bombal hehkutti V?limerendieetin puolesta samassa tilaisuudessa).

Siis selv?sti my?s ilmakuivattu kinkku kuuluu terveelliseen V?limerendieettiin? Nousee esiin kysymys: Mik? ero on espanjalaisen ja suomalaisen kinkun v?lill?? Miksi V?limerendieettiin V?limerenmaissa kuuluu el?inrasva, kun pohjoismainen V?limerendieetti karttaa sit? kuin ruttoa?

Informaci?n

Jam?n de Jab?go