Rasvamaksa

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Tämä on blogin keskusteluosio.

Valvoja: San Martino

Avatar
San Martino
Viestit: 5385
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
Paikkakunta: Aina menossa jonnekin...

ViestiKirjoittaja San Martino » 02 Touko 2009 19:49

Westie, alkoholia on montaa sorttia. Miten olisi tuo pellonpiim? eli olut? Eik? siin? ole aika paljon hiilareita? Sit?h?n ne nuoret lipitt?? terasseilla. Lonkerokin maistuu...sokeria? En tied?...ajan nyt takaa sit?, ett? hiilareita tulee ruuasta ja juomasta...ei pelkk?? etanolia...

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 02 Touko 2009 20:27

San Martino kirjoitti:Westie, alkoholia on montaa sorttia. Miten olisi tuo pellonpiim? eli olut? Eik? siin? ole aika paljon hiilareita? Sit?h?n ne nuoret lipitt?? terasseilla. Lonkerokin maistuu...sokeria? En tied?...ajan nyt takaa sit?, ett? hiilareita tulee ruuasta ja juomasta...ei pelkk?? etanolia...

Olen kanssasi ihan samaa mielt?.

Jos mietit??n ravitsemusta niin en keksi muuta asiaa joka sopisi tuohon ajankohtaan kuin suuri rasvasota. Maitorasva ja voi suojaavat maksaa sek? alkoholin ett? t?rkkelyksen aiheuttamalta de novo rasvakuormalta. Fruktoosin osalta tilanne on ehk? hiukan erilainen; siis mekanismi on erilainen. Lopputulosta ei kyll?k??n erota alkoholimaksasairaudesta.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 02 Touko 2009 20:27

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat alkoholia viime vuonna runsaat 45 miljoonaa litraa, mik? vastaa asukasta kohti 8,5 litraa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Edellisvuoteen verrattuna m??r? on laskenut reilun prosentin. Eniten v?heni anniskelumyynti, miltei kuusi prosenttia.

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut nyt ensimm?isen kerran sen j?lkeen kun alkoholiveroa laskettiin kolmannekselle maaliskuussa 2004.




Alkoholink?ytt? Suomessa

Alkoholin k?ytt? on lis??ntynyt Suomessa suuresti viimeksi kuluneiden nelj?n vuosikymmenen aikana. Vuonna 2005 alkoholijuomien tilastoitu kulutus nousi 100 prosentin alkoholina 8,2 litraan asukasta kohti. M??r? oli nelinkertainen 1960-luvun alkuvuosiin verrattuna.

Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen m??r?ksi on arvioitu 2,3 litraa, joten alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2005 noin 10,5 litraa asukasta kohti. Tilastoimattoman kulutuksen osuus alkoholin koko kulutuksesta on noussut 1960-luvun lopun noin 10 prosentista runsaaseen 20 prosenttiin vuonna 2005.

Suomalaisten suosimat alkoholijuomat ovat vaihdelleet suuresti viime vuosikymmenin?. Vuonna 1960 per?ti 71 prosenttia alkoholista kulutettiin v?kevin? alkoholijuomina. Keskioluen tulo elintarvikeliikkeisiin vuonna 1969 lis?si oluen kulutusta voimakkaasti ja kavensi v?kevien alkoholijuomien suhteellista osuutta. Seuraavien vuosien aikana keskioluen status kuitenkin aleni etenkin ravintolajuomana.

Viinien kulutus on ollut l?hes jatkuvassa kasvussa 1960-luvun alusta l?htien ja varsin nopeassa kasvussa 1980-luvun puolenv?lin j?lkeen. Viinien osuus kaikesta kulutetusta alkoholista oli 5 prosenttia vuonna 1985 ja 16 prosenttia vuonna 2005. Keskioluen uusi tuleminen ajoittui 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun. Vuonna 2005 Suomessa juotiin l?hes puolet alkoholijuomista oluena ja runsas nelj?nnes v?kevin? alkoholijuomina.

Vuoden 2004 tapahtumat, matkustajatuontikiinti?iden poistaminen, alkoholiverojen alentaminen ja Viron liittyminen EU:n j?seneksi my?t?vaikuttivat alkoholin kulutuksen 10 prosentin kasvuun. Tilastoimaton alkoholinkulutus kohosi noin nelj?nneksen matkustajatuonnin lis??ntyess? l?hes 70 prosentilla. Erityisesti v?kevien alkoholijuomien kotimainen myynti ja maahantuonti lis??ntyiv?t. Jakelupuolella Alkon osuus myydyst? alkoholista lis??ntyi 44 prosenttiin, ja ravintoloiden v?heni 17 prosenttiin.
Kulutuksen keskittyminen

Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu eritt?in ep?tasaisesti. Pieni osa ei juo ollenkaan, suuri osa juo v?h?n, suurin osa kohtuudella ja pieni osa eritt?in paljon.

Viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana alkoholinkulutuksen jakautuminen on tasaantunut vain v?h?n. Miesten eniten juova kymmenys kuluttaa noin 40 prosenttia kaikesta miesten kuluttamasta alkoholista. Naisten kohdalla vastaava osuus on noin 50 prosenttia. V?est?n kymmenesosa juo siis l?hes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista.

Alkoholinkulutus oli Suomessa 1960-luvun lopulle saakka l?hes t?ysin miesten varassa. Noin 40 prosenttia 15-69 -vuotiaista naisista ilmoitti vuonna 1968 olevansa raittiita. V?hitellen yh? suurempi osa naisista on ryhtynyt alkoholijuomien k?ytt?jiksi. Nyky??n noin 90 prosenttia naisista on k?ytt?nyt alkoholijuomia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus on l?hes sama kuin miehill?. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Vuonna 1968 se oli runsaat 10 prosenttia. Nyky??n naiset juovat runsaan nelj?nneksen kaikesta alkoholista.

Nuorten juomatapojen kehityksess? on erotettavissa useita vaiheita. Ne muuttuivat suuresti 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa alkoholin k?yt?n levitess? nuorisokulttuuriin. Asenteet juomista kohtaan kiristyiv?t 1970-luvun lopulla, mutta 1980-luvun puolenv?lin j?lkeen nuorten alkoholinkulutuksessa k?ynnistyi noin 15 vuoden pituinen uusi kasvuaalto. T?n? ajanjaksona alkoholin kulutus yleistyi kaikilla mittareilla mitattuna erityisesti tytt?jen keskuudessa.

Tytt?jen ja poikien juominen ei eroa kovin paljon 14-16 -vuotiaina; tytt?jen kerralla juomat m??r?t alittavat kuitenkin selke?sti poikien kertam??r?t. Sen sijaan nuoret naiset juovat selv?sti harvemmin ja my?s humaltuvat harvemmin kuin nuoret miehet. Vuosituhannen vaihteessa nuorten alkoholink?yt?n ja humalahakuisen juomatavan yleistyminen n?ytti k??ntyneen loivaan laskuun erityisesti nuorimpien ik?luokkien parissa.
Juomatavat

Alkoholijuomien l?hes p?ivitt?inen k?ytt? on edelleen harvinaista Suomessa. Juominen useammin kuin kerran viikossa on kuitenkin paljon yleisemp?? kuin sukupolvi sitten. Juomistiheyden kasvu on ollut suurinta keski-ik?isten miesten ja naisten parissa.

Humalan tavoittelu on suomalaisessa juomakulttuurissa yh? yleist? ja hyv?ksytt?v??. Vuonna 1968 noin 14 prosenttia miehist? oli nauttinut alkoholia oikein toden teolla ainakin kerran kuukaudessa. Vuonna 1984 vastaava osuus oli noussut 26 prosenttiin ja on t?m?n j?lkeen pysynyt suurin piirtein ennallaan. Naisten humalajuominen on paljon harvinaisempaa kuin miesten. Siksi seuraavassa ilmoitetaan naisten humalassa olo ainakin kerran vuodessa kun miesten luvut olivat ainakin kerran kuukaudessa. Vuonna 1968 noin 10 prosenttia naisista ilmoitti olleensa humalassa ainakin kerran vuodessa. T?m? osuus on kasvanut asteittain, ja vuonna 2000 se oli noin 45 prosenttia.

V?est?tason tutkimukset osoittavat, ett? tietylt? kulutustasolta alkaen alkoholink?ytt??n liittyvien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todenn?k?isyys kasvaa voimakkaasti. Viikon aikana juodun alkoholim??r?n riskirajaksi on epidemiologisten tutkimusten perusteella m??ritelty naisille 16 ja miehille 24 annosta. Kertak?yt?n yl?rajana on naisille 5 ja miehille 7 annosta. Karkean arvion mukaan noin viidennes alkoholia k?ytt?vist? miehist? ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sit? enemm?n.

Suomessa viime vuosikymmenin? kasvaneen alkoholinkulutuksen taustalla on yleinen taloudellinen vaurastuminen ja hyvinvoinnin lis??ntyminen sek? alkoholijuomien saatavuuden paraneminen. Alkoholinkulutuksen kasvu ei kuitenkaan selity n?in yksinkertaisesti. Taloudellisesta kasvusta huolimatta alkoholin kulutuksen pitk?n aikav?lin trendi on nimitt?in ollut viime vuosikymmenin? laskusuuntainen hyvin monessa maassa. Erityisen suuresti alkoholin kulutus on v?hentynyt Etel?-Euroopan viinintuottajamaissa.

Nelj?ss? vuosikymmeness? Suomi on kivunnut alhaisen alkoholinkulutuksen maasta Euroopan keskikaartiin.


Suomalaisten juomatapojen vanha ydin, humalahakuinen kulutus, el?? edelleen sitke?n? ja sen periaatteet omaksutaan jo nuorena ensimm?isten kokeilujen my?t?. Vahva humaltuminen on pysynyt suomalaisten juomatapojen keskeisen? piirteen?. Juomatapojen sitkeydest? kielii my?s se, ett? alkoholin nauttiminen ruokajuomana on edelleen varsin harvinaista.


V?itt?isin kyll?, ett? suomalaisten maksakirroosin syy on rankka ryypp??minen.

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 02 Touko 2009 21:20

Varpu kirjoitti:V?itt?isin kyll?, ett? suomalaisten maksakirroosin syy on rankka ryypp??minen.

Olisiko sinulla t?lle selityst?:
Tutkimuksen mukaan suomalaisille syntyy maksakirroosi selv?sti pienemm?st? m??r?st? alkoholia kuin muille eurooppalaisille.

Maksakirroosi tappaa helpommin suomalaisia

Miksi suomalaisten maksa kest?? alkoholia v?hemm?n kuin ranskalaisten maksa?

Avatar
San Martino
Viestit: 5385
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
Paikkakunta: Aina menossa jonnekin...

ViestiKirjoittaja San Martino » 04 Touko 2009 12:49

P?ivitet??np? tuo Hesarin maksakirroosikeskustelu viel? t?nne, kun se tuntuu her?tt?v?n kuumia tunteita:

Mie | 3.5.2009 13:47
lainaus:Ei my?sk??n kannattaisi mollata VHH-ruokavaliota, jos ei ole mit??n omatakeista sanottavaa tai ratkaisua tilalle. Pitk? aivopesu Suomessa on tuottanut kauniin tuloksen. Asiat on yksinkertaistettu viralliselta taholta tulleena ikuisena totuutena. Sit? eiv?t muuta edes uudet tutkimukset, jotka tulvivat maailmalta.

Mie:Niinp? niin. Vhh-ruokavalioita ei n?iss? keskusteluissa mollata, p?invastoin. Ne ovat t??ll? v?lill? suorastaan Messiaan asemassa. Kyseess? on toimiva ruokavalio- ja painonhallintamuoto, muttei mik??n ihme.

lainaus: Mielest?ni tuo eurooppalainen maksakirroositaulikko osoittaa selv?sti, ett? ranskalainen paradoksi eli Safa-pitoinen ruokavalio ehk?iseen paremmin kirroosia kuin suomalainen Pufa-pitoinen malli(virallisesti: pehme?t rasvat-malli). Ranskan k?yr? osoittaa nyt alasp?in, kun alkoholin kulutus on pienentynyt. Suomen k?yr? on 80-luvulta noussut huimasti. Miten se nyt on mahdollista, ett? suomalainen kehitt?? itselleen kirroosin pienemm?ll? m??r?ll? alkoholia kuin ranskalainen? Kyll? maksalla t?ytyy silloin olla muitakin rasittavia tekij?it??



HS:Maksakirroosi tappaa....

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 04 Touko 2009 14:24

Miksi suomalaisten maksa kest?? alkoholia v?hemm?n kuin ranskalaisten maksa?


Miten tuo alkoholinkulutus mitattiin? Verrattiinko litram??ri? vuosittain vai kerralla nautitun alkoholin m??ri?? Verrattiinko alkoholink?ytt?tapoja?

Jospa ranskalaisia suojelee eritt?in runsas patonginsy?minen

;)

westie
Viestit: 186
Liittynyt: 06 Marras 2007 14:33

ViestiKirjoittaja westie » 04 Touko 2009 14:40

Varpu kirjoitti:Miten tuo alkoholinkulutus mitattiin? Verrattiinko litram??ri? vuosittain vai kerralla nautitun alkoholin m??ri?? Verrattiinko alkoholink?ytt?tapoja?

Miten alla olevan artikkelin kuva 2 pit?isi mielest?si ymm?rt?? vai eik? siit? voi vet?? sen kaltaisia johtop??t?ksi? mit? tutkijat esitt?v?t:

An evidence-based alcohol policy Gut 2008;57;1341-1344

The relationship differs between countries. Finland has a higher liver death rate for a given alcohol consumption than France and the UK; Spain and Italy are intermediate.

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 04 Touko 2009 15:04

Ranskalaisten tapa k?ytt?? alkoholia on toinen kuin suomalaisten. He sy?v?t juodessaan, eiv?t ved? perseit? jne. Vuositasolla heid?n alkoholinkulutuksensa on suuri, mutta havaintojeni mukaan he eiv?t kerralla k?yt? sellaisia m??ri? kuin suomalaiset, jotka juovat harvemmin mutta silloin kun juovat sit?kin enemm?n.

Ruokavalio on aina kokonaisuus, joka on enemm?n kuin osiensa summa. Siksi kannattaa s?ilytt?? kokonaisuus mieless? ennen kuin ryhtyy vet?m??n kovin pitk?lle menevi? johtop??t?ksi? jostakin yksitt?isest? ravintoainetekij?st?.

T?m? oli tietenkin talonpoikaisj?rke?. En yrit? olla viisaampi kuin tutkijat.
Mutta kuten Ilkka Salmenkaita on todennut "jokaisella ravitsemustieteen tutkimustuloksella on vastatutkimuksensa, joissa on p??dytty vastakkaiseen tulokseen."

Michael Pollan kirjoittaa kirjassaan Oikean ruoan puolesta nutritionismista (ravintoaineuskosta), kuinka se perinteisesti on keskitt?nyt valtaosan energiastaan yhteen ravintoaineeseen: "1800-luvulla proteiiniin, 1900-luvulla rasvaan ja 2000-luvulla kaiken j?rjen mukaan hiilihydraatteihin. Ideologioille tyypilliseen tapaan nutritionismi perustuu pohjimmiltaan dualismiin, joten teorian kannattajille on kaikkina aikoina oltava yksi paha ravintoaine kauhisteltavaksi ja yksi pelastava ravintoaine pyhitett?v?ksi. "

Avatar
MahaTar
Piällysmiesj
Viestit: 1410
Liittynyt: 17 Helmi 2009 13:10
Paikkakunta: Pieni voittamaton kylä Blogistanissa
Viesti:

ViestiKirjoittaja MahaTar » 04 Touko 2009 22:44

...suomeksi: vedettiik? perseet olalle vai vain hienosteltiin pikkurillipystyss? klasin kanssa kalaaseilla?
(provopervo iskee j?lleeen, soli kovasti!) :roll:
Voi voi, voi voi voi, voi!

http://mahatar.blogspot.com/

Avatar
Varpu
Viestit: 3113
Liittynyt: 18 Elo 2006 6:22
Paikkakunta: Saksa
Viesti:

ViestiKirjoittaja Varpu » 05 Touko 2009 9:08

Viisas kaverini Ilkka Salmenkaita kommentoi mulle eilen:
altistavuutta lis??v? tekij? ei ole sama kuin aiheuttava tekij?, tai suojaavan tekij?n puute ei tarkoita aiheuttamista


Minustakin semanttiset t?smennykset olisivat tarpeen keskustelussa. Mitk? tekij?t altistavat, mitk? aiheuttavat, mitk? tekij?t suojaisivat?

En lainkaan ep?ile, etteik? sokerin ja fruktoosisiirapin suurkulutuksella pysty hankkimaan maksakirroosia ilman alkoholiakin. Mutta minusta ei pid? unohtaa mets?? puita tuijottaessaan.

Suomalaiset sy?v?t paljon roskaruokaa -> se ylikuormittaa maksaa

Suomalaiset ryypp??v?t paljon kerralla (osa on omaksunut sellaisen alkoholi"kulttuuriin", ett? viikolla lipitell??n ja viikonloippuisin vedet??n perseet) -> se ylikuormittaa maksaa

Suomalaiset saavat ravinnossaan suurehkon m??r?n ymp?rist?kemikaaleja -> se ylikuormittaa maksaa

Suomalaiset sy?v?t paljon sokeria ja fruktoosimaissisiirappituotteetkin ovat rantautuneet Suomeen (vaikkei kulutus Jenkkil?n tasoa olekaan) -> se ylikuormittaa maksaa.

Ksantippa
Viestit: 1753
Liittynyt: 18 Elo 2006 12:02
Paikkakunta: Lieto

ViestiKirjoittaja Ksantippa » 05 Touko 2009 9:34

Uskon my?s, ettei rasvamaksa tee poikkeusta moniin muihin negatiivisiin lopputuloksiin. Harvoin rasvamaksaa ja/tai maksakirroosia hankitaan alta 40-vuotiaana vain ja ainoastaan yht? ep?terveellist? tapaa noudattaen. Luojahan on ollut kaukaa viisas ja varustanut ihmisen maksalla, jonka kuormituskyky on parhaimmasta p??st? verrattuna toisiin nis?kk?isiin. Mutta ei ihmisenk??n maksa mit? tahansa kest?. Niin monella ihmisell? oman kehon t?ytt?ohjeet ovat sen verran paljon mets?ss?, ettei kroppa - t?ss? tapauksessa maksa - kest? sellaista ylikuormitusta.

Ei yksin hiilihydraatit, eik? miss??n tapauksessa liiallinen hedelmien sy?nti (kuinkahan moni suomalainen mies "k?rsii" liiallisesta hedelmien sy?nnist? :roll:, olkoon ?ijien ik? mik? tahansa ) voi olla maksavaurioiden vuoksi kohonneiden kuolintilastojen takana.

Kiitos Varpulle kokonaisuuden hahmottamisesta.
"We cannot change anything, unless we accept it." Carl Jung

Marja-aronia
Viestit: 69
Liittynyt: 23 Marras 2008 17:21

ViestiKirjoittaja Marja-aronia » 05 Touko 2009 10:00

Lainaus "Suomalaiset saavat ravinnossaan suurehkon m??r?n ymp?rist?kemikaaleja -> se ylikuormittaa maksaa "

Lasketaanko tuohon my?s ne radioaktiiviset aineet, joita saamme ruoastamme ja muutenkin.

Muistaakseni on tehty noin 2000 ydinkoetta ilmassa, vedess? ja maan alla ja tuohon ei lasketa ydinvoimaloiden vahingoissa tapahtuneita p??st?j? eik? sodissa laukaistujen ydinpommien eik? uraaniaseiden (k?yhdytetty uraani) eik? yli 400 ydinvoimaloiden sallittuja p??st?j? vesist?ihin ja ilmaan. Tulee my?s muistaa ydinsukellusveneonnettomuudet ja samoin se, ett? radioaktiivisia (ydinj?tteit?) aineita on dumpattu ainakiin meriin vaikka kuinka paljon.

Nuo eiv?t voi olla vaikuttamatta maksaan ja muutenkin terveydentilaamme. Ne ovat kuitenkin niit? asioita, joista ei haluta puhua, vaikka ne ovat t?m?n p?iv?n todellisuutta! :(

Avatar
San Martino
Viestit: 5385
Liittynyt: 10 Huhti 2008 16:25
Paikkakunta: Aina menossa jonnekin...

ViestiKirjoittaja San Martino » 05 Touko 2009 10:35

Suomalaiset ovat humalahakuisia, mutta mist? johtuu humalahakuisuus?

Muutama mietelm? syist?:

1) Suomalaiset kuuluvat viinasektorille, kuten esim. ven?l?iset,puolalaiset ym. Maailmassa on kahtiajako Viina/viini. Nyt viini? yritet??n juoda, kuten viinaa aikaisemmin?

2) Yll?tys..yll?tys..N?ytt?m?taide!!...tiukasta alkoholipolitiikasta huolimatta Suomi on t?ynn? n?ytelmi?, filmej? ja tv-ohjelmia, joissa ihannoidaan "hauskoja" juoppoja. Esimerkkej? l?ytyy jo Aleksis Kivelt? Olvimatka Schleusingeniss?...Nummisuutarin Esko, Tuntemattoman Sotilaan juoppokohtaukset, S?rkel? itte,Puntila.... Aki Kaurism?en filmit..Valtiollisen television Kotikatsomo....kes?teatteritaide ym.

Avatar
MahaTar
Piällysmiesj
Viestit: 1410
Liittynyt: 17 Helmi 2009 13:10
Paikkakunta: Pieni voittamaton kylä Blogistanissa
Viesti:

ViestiKirjoittaja MahaTar » 05 Touko 2009 12:53

Hmm. Mielest?ni Suomi on aiemmin kuulunut l?hinn? olutsektorille. Ennenkuin joku hemmetin viisas kekkasi kieltolain. Sen j?lkeen olemme kuuluneet enimm?kseen viinasektorille...ja kun viinaa vedet??n kuin oltta, niin kas...soppa on valmis.

Koska olen itse kotoisin seudulta, jonka naapuripit?jiss? sek? siell?kin on i?t ajat pantu sahtia, niin kyll? maksalle varmaan on aikanaan ollut terveellisemp?? se, ett? muutamana pyh?n? ollaan sahtih?ntteriss?, kuin se, ett? samasena m??r?n? pyhi? vedet??n kaksink?sin viinaa.

No, t?m? t?st?, mutta Varpu kyll? avasi hyvin ydint?, menen pohtimaan.
Voi voi, voi voi voi, voi!



http://mahatar.blogspot.com/

Avatar
MM
Viestit: 547
Liittynyt: 25 Touko 2007 11:33

ViestiKirjoittaja MM » 05 Touko 2009 13:42

Jos pikaisesti ymm?rsin oikein, niin biriti ovat kuitenkin paremmassa asemassa? Kuitenkin biritit ymm?rt??kseni ryypp??v?t pahemmin ja useammin kuin suomalaiset, sy?v?t enemm?n roskaruokaa eik? taatusti v?hemm?n virvoitusjuomia?

Ymp?rist?myrkkyjenk??n suhteen en usko Britanniaa Suomea puhtaammaksi.
Mirka


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa