Asiaa ravintorasvoista

[San Martino]

Karpit kertovat, ett? Iltalehdess? on ollut Kookosrasva-artikkeli:

Iltalehti 20. -21.2.2010, sivut 91-92 (painonhallinta)

?Mik? ihmeen kookos?ljy?

Ruotsalaislehdet hehkuttavat uutta ihme?ljy?, kookos?ljy?. Suomalaisasiantuntijat tyrm??v?t v?itteet.

Ruotsalaisten uusi ihme?ljy

Luontaistuotekaupoissa uskotaan kookos?ljyn hyv?? tekev??n voimaan. Enimm?kseen sit? myyd??n ?ljyn?, joka on juoksevaa noin 24 asteessa. Lis?ksi tarjolla on muun muassa jauhetta ja saippuaa. Sit? markkinoidaan esimerkiksi veren rasva-arvojen kohentamiseen, hyv?n kolesterolin m??r?n nostamiseen, immuniteetin parantamiseen ja laihduttamiseen, mutta my?s ruoanlaittoon, leivontaan levitteeksi ja ihon sek? hiusten hoitoon.

?ljy kest?? hyvin kuumennusta, ja sopisi siksi ominaisuutensa vuoksi hyvin paistamiseen. Suomalaiset ravitsemusasiantuntijat eiv?t silti suosittele siirtymist? kookos?ljyyn sen huonon rasvahappokoostumuksen vuoksi. Kookos?ljy? ei pid? sekoittaa palmu?ljyyn, joka on per?isin ?ljypalmun hedelm?st?, ei kookospalmun p?hkin?st?. Apteekin valikoimiin kookos?ljytuotteet eiv?t kuulu. ? Kookosrasvaa k?ytet??n ainoastaan l??kkeiden, kuten esim. per?puikkojen valmistuksessa, rohdosvalmisteisiin perehtynyt apteekkari Keijo Huovinen sanoo. Huovisen mielest? kookos?ljyn k?ytt? on perusteltua ainoastaan ulkoisesti voiteissa ja rasvoissa.

Tavallisten ruokakauppojen kookostuotteiden valikoima on varsin pieni. Enimm?kseen valikoimaan kuuluvat kookosmaito ja ?kerma sek? munkinpaistosta monelle tuttu kova rasva. Soittokierros osoittaa, ettei kookos?ljy? k?ytet? paisto?ljyn? etnisiss? ravintoloissa. Esimerkiksi jyv?skyl?l?isess? Banthai-ravintolassa ruoka valmistuu rypsi?ljyss?. ? Thaimaassakaaan ei kookos?ljy? k?ytet? ruoanvalmistuksessa vaan terveystuotteena, ravintolan keitti?st? kerrotaan.?


Jutun v?itteiss? asiantuntijoina:

Farmakognosian professori Raimo Hiltunen HY
Ravitsemustieteen opettaja Eeva Voutilainen Helsingin avoin yliopisto


?V?ite: Kookos?ljy sis?lt?? elimist?lle tarpeellisia rasvahappoja.

Vastaus: Ei pid? paikkaansa. Suomalaisen rasvasuosituksen mukaan ravinnosta noin 30 prosenttia voi tulla rasvoista. Tyydyttyneit?, kertatyydyttym?tt?mi? ja monityydyttym?tt?mi? rasvahappoja tulisi kutakin olla noin kolmannes. Kookos?ljy sis?lt?? l?hes yksinomaan tyydyttyneit? rasvahappoja, joten sen k?ytt??n siirtyminen ei mitenk??n voi olla suosituksen mukaista.
- Raimo Hiltunen

V?ite: Kookos?ljy auttaa korkeaan verenpaineeseen, vatsavaivoihin ja laihdutukseen.

Vastaus: Ei pid? paikkaansa. Kookos?ljyn rasvahapoista suurin osa on keskipitki?, myristiini-ja lauriinihappoa. Ne molemmat nostavat veren rasva-arvoja, joten syd?nterveyden kannalta ne eiv?t ole edullisia. Rasvahapoista 45 prosenttia on lauriinihappoa, joka joidenkin tutkimusten mukaan tuhoaa helikobakteerin vatsasta. Vatsavaivoihin apua voi olla, mutta kansanterveyden kannalta siirtyminen kookos?ljyyn ei ole j?rkev??.
- Eeva Voutilainen

V?ite: Kylm?puristaminen tekee kookos?ljyst? terveellisen.

Vastaus: Kookos?ljyn kohdalla kylm?puristamisella ei ole merkityst?. Menetelm?? k?ytet??n, kun rasvan koostumus halutaan s?ilytt?? mahdollisimman luonnollisena ja est?? monityydyttym?tt?mien rasvahappojen tuhoutuminen kuumennuksessa. Koska kookos?ljyss? ei niit? ole, ei niit? siihen kylm?puristamisellakaan saada.
- Raimo Hiltunen

V?ite: Oliivi- ja rypsi?ljy kannattaisi korvata kookos?ljyll?.

Vastaus: Ravitsemuksellisesti se ei ole miss??n tapauksessa hyv? vaihtoehto. Kookos?ljy on ravintosis?ll?lt??n aivan voin veroinen. Rasvassa on oleellista elimist?lle v?ltt?m?tt?m?t rasvahapot ja niit? kookos?ljyn rasvakoostumuksesta on vain pari prosenttia, mik? on liian v?h?n. Pienest? m??r?st? silloin t?ll?in ei ole haittaa, mutta kokonaan kookos?ljyyn ei kannata miss??n tapauksessa siirty?.
- Eeva Voutilainen

V?ite: Kookosmaitoa kannattaa suosia ruoanvalmistuksessa.

Vastaus: Kookosmaito sis?lt?? enemm?n tyydyttynytt? rasvaa kuin voi. Se, ett? maito on per?isin kasvista, ei tee sit? yht??n paremmaksi. Kookosmaito ja ?kerma eiv?t ole mill??n tavalla sopivia tuotteita suomalaiselle tautiperim?lle.
- Eeva Voutilainen

V?ite: Kookos?ljy sis?lt?? monia terveydelle hy?dyllisi? aineita, kuten omega-6-rasvahappoja, lauriinihappoa, kapriinihappoa, kasvikunnan steroleita ja koentsyymi Q-10:t?.

Vastaus: L?hes kaikki ?ljyt sis?lt?v?t omega-6:ta. Kookos?ljyss? on terveydelle hy?dyllist? linoleenihappoa, mutta sit?, samoin kuin n?it? muitakin, siin? on niin h?vi?v?n pieni m??r?, ettei niill? ole terveyden kannalta mit??n merkityst?. Vaatii siksi aika paljon rohkeutta v?itt?? kookos?ljy? terveelliseksi.
- Raimo Hiltunen?


?Ruotsalaismedian mukaan oliivi?ljy ja rypsi?ljy ovat ruoanlaitossa mennytt?. Tapetilla on uusi ihme?ljy, kookos?ljy.

L?nsinaapurissa ?ljyn hyv?? tekevi? ominaisuuksia pohjustetaan tiedolla, ett? runsaasti kookosp?hkin?it? ravinnokseen k?ytt?neet luonnonkansat v?lttyiv?t l?nsimaiden vitsauksilta: ylipainolta, korkealta verenpaineelta ja syd?nvaivoilta.

Professori Raimo Hiltunen tyrm?? ajatuksen. - Jo l?ht?kohdassa on virhe. Eiv?t kaikki luonnonkansat el?neet kookospalmujen alla. Ei niit? kasva lauhkeammilla vy?hykkeill?, joten v?itteell? ei ole mit??n akateemista arvoa. Muutenkaan kookos?ljyn terveyshy?tyj? ei ole voitu tieteellisesti osoittaa, h?n sanoo.?

Lihavoin noita hauskoja kohtia...

1) Tyydyttynyt on aina paha (kolesterolit nousee-->SV-tauteja).
2) Ihan apteekkarikin kommentoi, ett? sopii vain ulkoiseen k?ytt??n.
3) Kookos?ljy rinnastettiin taas "tahattomasti" kaupan tiiliskiveen, mit? k?ytet??n munkinpaistossa.
4) Rypsi?ljykin saatiin taas mukaan t?h?n juttuun, on muuten terveysvaikutteista. K?ytet??n jopa thaimaalaisessa ravintolassa.
5) Vrt. kohta 1.
6) Vrt. kohta 1.
7) Heh, kookos?ljyyn ei saada kylm?puristamallakaan monityydytt?m?tt?mi?. Ihme juttu...
8 ) Voi saatiin mukaan..yht? myrkyllist? tuo kookos?ljy kuin voi
9) Taas voi...juu kookos?ljy on ainut poikkeus kasvi?ljyjen saralla, kaikki muut kun ovat terveellisi?. Suomalainen tautiperim? ei tyydyttyneit? kest? (voi ja kookos?ljy tai niist? tehdyt tuotteet).
10) Omega-6:set on aina terveellisi?
11) Professorilta k?sitt?m?t?nt? jorinaa. Kaikki luonnonkansat ei el?neet kookospalmujen alla...Heh, kukahan sellaista on koskaan v?itt?nyt.

ILTALEHTI

Suomalaisasiantuntijat tyrm??v?t kookos?ljyn

[San Martino]

Ilta-Sanomatkin uskaltaa kirjoittaa voista positiiviseen s?vyyn? Ihme?

Siis mit?: Voi ehk? terveellisemp?? kuin oliivi?ljy!


Perinteisen k?sityksen mukaan jos ravinnossa ja veress? on paljon kovaa rasvaa, veren kolesterolitasot nousevat. T?m? puolestaan kovettaa valtimoita ja lis?? muun muassa syd?ntautien riski?.

N?in ei kuitenkaan v?ltt?m?tt? ole. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan voin k?ytt? ruoassa johtaa huomattavasti pienemp??n veren rasva-arvojen kohoamiseen aterian j?lkeen kuin oliivi- tai rypsi- ja pellava?ljyn k?ytt?. T?m? sotii nykyisi? k?sityksi? vastaan, sill? voi on kovaa eli tyydyttynytt? rasvaa, jota pidet??n pahana kolesterolille.

ILTA-SANOMAT

[San Martino]

Lehti: L??k?ri haluaa voin takaisin ruokalistalle

Raahelaisl??k?ri ja kaupunginvaltuutettu haluaa voin pois pannasta vetoamalla uuteen ruotsalaistutkimukseen, kertoo Raahen Seutu.


ILTALEHTI

[San Martino]

El?inrasvojen k?yt?ll? ei ole yhteytt? syd?ntauteihin, v?itt?? tammikuussa julkaistu amerikkalaistutkimus. Lundin yliopisto kertoi t?m?n kuun alussa, ett? voi nostaa veren rasva-arvoja huomattavasti v?hemm?n kuin kasvi?ljyt.

Tampereella ty?skentelev? verisuonikirurgi Taija Somppi puhuu tyydyttyneiden rasvojen puolesta. H?n suosittelee voita leiv?n p??lle.....

...vastav?itteetkin ovat edelleen vahvoja. Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kehottaa levitt?m??n leiv?n p??lle kasvirasvalevitett?.

? On olemassa hyvin laaja ja vahva tutkimusn?ytt? siit?, ett? tyydyttyneist? rasvoista on haittaa, Virtanen kertoo.


Kauppalehti

[San Martino]

Hiljattain julkaistiin uusi aiempien tutkimusten yhteenveto, jonka mukaan tyydyttyneet rasvat eiv?t ole yhteydesss? syd?ntauteihin. Innokkaimmat kommentoijat ovat tehneet tutkimuksen luettuaan todella pitk?n loikan ja alkaneet v?itt??, ett? tyydyttyneet rasvat olisivat per?ti syd?melle terveellisi?. N?inh?n ei ole, vaan tutkimuksessa tultiin siihen loppup??telm??n, ett? ne ovat syd?ntautien kehittymisen suhteen neutraaleja.

Itse noudatan tietty? varovaisuutta tyydyttyneiden rasvojen lis??misess? ruokavalioon. Vaikka maitotuotteita voidaankin kohtuullisesti sy?tyin? k?ytt?? normaalirasvaisina, en esimerkiksi l?htisi k?ytt?m??n voita. Er?s merkitt?v? syy kielteiseen kantaani on se, ett? tyydyttyneiden rasvojen runsas k?ytt? on yhteydess? kognitiivisen tason laskuun ja dementiariskiin. Se ei ole mik??n v?h?p?t?inen asia. Ainakin min? toivoisin, ett? muistan asioita viel? seitsem?nkymppisen?kin ja ett? minulla leikkaisi viel? silloinkin kohtuullisen nopeasti. Elini?n yleisen kasvun my?t? kognitiivisen tason s?ilytt?misest? on mielest?ni tullut yh? t?rke?mpi asia meille kaikille.



Aamiainen ruohikolla

[Varpu]

Eripituisten tyydyttyneiden rasvahappojen, joita ovat muun muassa voihappo, kaproiini-, kapryyli- ja kapriinihappo, lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo ja steariinihappo, on todettu vaikuttavan suotuisasti muun muassa elimist?n taudinvastustuskykyyn, est?v?n kasvaimia, torjuvan viruksia, bakteereja, hiivoja, sieni?, hammasm?t?? sek? hammaskive? ja edist?v?n mineraalien ja rasvojen imeytymist? suolistosta. Useiden tyydyttyneiden rasvahappojen on lis?ksi tutkimuksissa todettu vaikuttavan suotuisasti veren kolesterolitasoihin nostamalla ?hyv??? ja laskemalla ?huonoa? kolesterolia.

Miksi tyydyttyneist? rasvahapoista sitten niin kovasti varoitetaan? Yksi suurimmista ongelmista on se, ett? l?hes kaikissa vanhoissa tutkimuksissa teollisia transrasvoja, joita kovetetut kasvimargariinit sis?lt?v?t, joko ei edes otettu huomioon tai ne sys?ttiin samaan ryhm??n tyydyttyneiden rasvojen kanssa. Teollisia transrasvoja ei siis erotettu tyydyttyneist? rasvoista n?iss? tutkimuksissa, mik? v??risti tutkimustuloksia tyydyttyneiden rasvojen tappioksi. L?hde: Ilkka Salmenkaita Laihdu ilman n?lk??

Periytyv?n alttiuden lis?ksi dementiaan sairastumisen riskitekij?it? ovat alkoholin suurkulutus, diabetestaipumus, kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli, joihin kaikkiin voi vaikuttaa ruokailutottumusten muutoksilla. T?rkein yksitt?inen dementian syy l?nsimaissa on Alzheimerin tauti.

Alzheimerin taudissa aivoista l?ytyy niin sanottuja seniilej? plakkeja. Kyseiset plakit sis?lt?v?t amyloidi-nimist? ainetta. Uusissa tutkimuksissa on havaittu insuliiniresistenssin lis??v?n el?imill? amyloidin muodostumista. T?m? havainto k?y yhteen Alzheimerin taudin ja kakkostyypin diabeteksen yhteyteen viittaavien v?est?llisten tutkimusten tuloksien kanssa. Alzheimerin taudin yhten? riskitekij?n? pidet??n vapaiden happiradikaalien aiheuttamia soluvaurioita. Niit? voi jarruttaa sy?m?ll? riitt?v?sti antioksidantteja sis?lt?v?? ravintoa (katso Sanasto). Yhteyksi? my?s muiden mikroravinteiden, kuten A- ja C-vitamiinin sek? beta-karoteenien, vaikutuksista Alzheimerin taudin etenemiseen on havaittu.

Toinen keskeinen tekij? on tulehdustila. On monia syit?, jotka aiheuttavat aivojen hermosoluissa tulehdusta, yksi niist? on juuri amyloidi ja seniilit plakit.
Yhdeksi ennaltaehk?isy- ja oireiden lievityskeinoksi Alzheimerin taudissa saattaa osoittautua omega 3 -rasvahappojen riitt?v? saanti. Ensimm?iset tutkimustulokset tukevat oletusta. Omega 3 ?rasvahapot ovat Alzheimerin ennaltaehk?isyss? t?rkeit?, koska niiden avulla tasapainotetaan omega 3- ja omega 6 -rasvahappojen suhdetta. Omega 6 -rasvahappojen liiallinen saantihan on yksi tulehdustilaa lis??v? tekij?.
Dementiaa esiintyy tietysti ilman Alzheimerin tautiakin. Dementoituneilla ihmisill? on tutkimuksissa havaittu heikentynytt? sokerinsietoa sek? korkeita insuliinitasoja. Korkeat insuliinitasot lis??v?t tulehdusta, mik? vaikuttaa t?ss?kin asiassa.

Panostus ravinnon mikroravinteiden runsauteen, muun muassa karotenoidi- ja flavonoidipitoisuuksien osalta, ehk?isee my?s Alzheimerin tautia. Karotenoidia sis?lt?v?t tunnetusti porkkanat, bioflavonoidien suhteen hyv? muistis??nt? on sy?d? voimakkaan v?risi? kasviksia. E-vitamiinia saa rasvaisesta ravinnosta, p?hkin?ist?, erityisesti manteleista, siemenist? (varsinkin auringonkukan), kananmunista, avokadoista, omenoista ja niin edelleen. Sen sijaan viljatuotteet eiv?t juurikaan juhli mikroravinnepitoisuuksillaan.

Yleiset hiilihydraattitietoiset suositukset, kuten sokerin, valkoisten vehn?jauhojen ja runsaasti t?rkkelyst? sis?lt?vien kasvisten sek? transrasvoja v?ltt?minen, ehk?isev?t osaltaan my?s Alzheimerin taudin ja dementian eri riskitekij?it?. Paljon antioksidantteja sis?lt?v?t kasvikset ja marjat, erityisesti mustikat (varsinainen ihmeaine vanhenemismuutosten hidastamisessa), ovat t?rke? osa terveellist? ruokavaliota.
sama l?hde

Minullakin on p??m??r?n? pit?? aivoni mahdollisimman toimivina my?h?iseen vanhuuteen. Keinoni ovat vain toiset kuin Juhana Harjun.

En k?yt? voita mitenk??n isoja m??ri?, mutta k?yt?n sit?. Sy?n riistaa, mutta en esimerkiksi koskaan soijaa, mik? taas ymm?rrykseni mukaan Harjun p??proteiinil?hde, jne. Min? pid?n riistaa terveysruokana, l?nsimainen jalostettu soija ei mielest?ni sit? ole.

N?m? ravitsemusjutut tuppaavat olemaan sellaisia, ett? aina voi valita yhden n?k?kulman ja tehd? johtop??t?ksi? sill? perusteella. Tavallisesti kokonaisuus on vain niin mutkikas, ett? n?k?kulmiakin on useita, yht??lt? noin ja toisaalta n?in ...

[hiltas-3]

Kun kerran on kysymyksess? Timo Kuuselan blogi,niin kysyt??np? n?in:
Mit? rasvoja sin? Timo k?yt?t p??asiallisena rasvan l?hteen?.?

[Timo Kuusela]

T?ytetty?ni huonokuntoisena (sairaana r??p?leen?) 60 vuotta perehdyin asiaan omin avuin. Tietoa n?ist? asioista on julkaistu valtavasti.
K?yt?n luonnollisia el?inrasvoja maitorasvat mukaan lukien. P??paino on m??r?llisesti neitsyt olivi?ljyss?. Meilt? ei taida l?yty? keinorasvoja kuin ehk? kosmetiikkapuolelta.
Kokonaisenergiasta rasvojen osuus lienee jotakin 50 - 70%.
En pyri l?tr??m??n rasvojen kanssa (nostamaan v?kisin energia/kaloripitoisuutta), vaikka lis??nkin esimerkiksi vuohenjugurttiin (rasvapitoisuus 5,6%) runsaan ruokalusikallisen oliivi?ljy? aamuisin.
Seuraavaksi sy?n p??aterian noin klo 14. Illalla nautiskelen v?h?n juustoa (rasva% 30 -50) tai muuta maukasta ja saatta menn? punaviini?kin.
71-vuotiaana olen oleellisesti paremmassa fyysisess? kunnossa kuin 60-vuotiaana. Hallitsen erinomaisesti metabolia- sek? sv-sairauteni. Ty?kyky? on rutkasti. Ty?n hedelm?t ja j?rjen valo j??v?t toisten arvioitaviksi.
Mieleeni on iskostunut ruuasta nauttimisen lis?ksi kaksi p??tavoitetta.
1. m??r?llisesti v?h?n alakanttiin (jos onnistuu hyv?n ruuan kanssa).
2. laadullisesti pyrin mahdollisimman matalaan insuliinireaktioon.

[San Martino]

Muinaisen Egyptin papit uhrasivat temppeleiss? jumalille naudanlihaa, riistalintuja, rasvaista leip??, kakkuja, viini? ja olutta. Uhrimenojen j?lkeen ruoka vietiin kotiin ja sy?tiin. Ruokavalio lieneekin syy siihen, miksi suurella osalla tutkituista egyptil?ismuumioista on havaittu ateroskleroosia, todetaan Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa.

Nyt Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa pappien ruokavalio on selvitetty temppelien sein?kirjoitusten avulla. Tutkijat arvioivat, ett? papiston ja heid?n perheidens? saamasta energiasta yli 50 % oli per?isin rasvasta, josta merkitt?v? osa oli tyydyttynytt?.

?Jumalten ruoka? tukki pappien valtimot

Tyhm? kysymys: Jos leiv?ss? on 50 % tyydytetty? rasvaa, mill? se pysyy koossa?

[MahaTar]

Nauloilla? Yrit?n t?ss? mielt?? muinaisten jauhojen koostumusta...kait oli karkeampaa. Ja jos se rasva olikin laardilimppein? limpussa?

Mutta jospa onkin syyt? poistaa kaikesta margariini? Kovetettu kasvirasva siis??

[San Martino]

Lapin Radion nettisivuillakin kiivaana vellonut keskustelu el?inrasvojen terveellisyydest? on saamassa pisteen. Professori Kari Salminen kirjoittaa Kehittyv? Elintarvike -lehdess?, ett? el?inrasvat eiv?t aiheuta syd?n- ja verisuonisairauksia.

Salmisen mukaan viime aikoina on julkaistu useita merkitt?vi? yhteenvetoja (ns. meta-analyysej?) vanhoista tutkimustiedoista, jotka kumoavat vanhat uskomukset el?inrasvojen haitallisuudesta.


YLE/Lappi

T?llaisia kommenteja l?ytyy nyt nelj?n sivun verran:

Malwa, t?n??n klo 15:36
Patty W Siri-Tarino, Qi Sun, Frank B Hu and Ronald M Krauss ovat t?m?n hetken eturivin lipiditutkijoita maailmalla. Kuinka t?llainen tutkimus voidaan ohittaa vain olankohautuksella Suomessa? Mielipiteit? voi olla puolesta ja vastaan, mutta eik? t?st? meta-analyysist? her?? mink??nlaista keskustelua Suomessa? Kuka est?? avointa keskustelua?

h?rk?, t?n??n klo 15:09
Ei ne haitalliset transrasvat voista mihink??n ole h?vinneet! Vai ovatko?

Malwa, t?n??n klo 15:05
Kun t??ll? nyt vastustetaan prof. Salmisen teesej?, niin pankaa paremmaksi, jos osaatte? H?n tuo esille viimeaikaisia tutkimuksia, jotka selv?sti viittaavat siihen, ett? el?inrasvalla ei ole mit??n tekemist? sv-tautien kanssa.
Conclusions: A meta-analysis of prospective epidemiologic studies showed that there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD. More data are needed to elucidate whether CVD risks are likely to be influenced by the specific nutrients used to replace saturated fat. (Ronald M Krauss&kump.)

Voiko sen sanoa viel? selvemmin?



TR-T, t?n??n klo 14:21
Vai Valion ent.tutkimusjohtaja! Olisikohan puolueellinen kannanotto.
Muinoin munavuoria v?hennettiin julistamalla kanamunan terveellisyytt?, kun taas huonoina tuottavuusvuosina ne olivat ep?terveellisi?. N?in saatiin pysym??n kulutuksen tasapaino v?litt?m?tt? oikeasti tuotteen terveellisyydest?.
Joku vastuu n?ill? "??nitorvilla"tulisi olla. Uskomatonta p??st?? l?pi t?ll?isi? juttuja!

skeptikko, t?n??n klo 13:58
Huvittavaa miten suuri osa t?m?nkin asian kommentoijista ovat heti valmiita uskomaan n?in lyhyen lehtijutun perusteella yksitt?ist? professoria ja viittausta "er??seen suureen tutkimukseen" kun tulos sattuu osumaan yksiin oman k?sityksen tai mieltymyksen kanssa. Ent? ne kaikki muut tutkimukset, joiden tulokset ovat t?ysin vastakkaisia? En min? ainakaan osaa sanoa kuka on oikeassa ennekuin asiasta vallitsee laaja yksimielisyys.

Tutkijallakin on motiivnsa. Jos sattuu olemaan julkisuushakuinen niin eniten palstatilaa yleisiss? medioissa saa aina esitt?m?ll? kansaa miellytt?vi? ja "virallsisen totuuden" vastaisia tuloksia..

[San Martino]

Suomalaisten ravitsemuksesta ja terveydest? huolehtiva Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on asettumassa kannattamaan rasvaveron k?ytt??nottoa. Ministeri?ille l?hett?m?ss??n kirjelm?ss? VRN tarjoaa asiantuntijoitaan hallituksen k?ytt??n asian selvitt?miseksi.



Valtiovarainministeri?n (VM) finanssisihteerin Veli Auvisen mukaan Suomessa ministeri? seuraa rasvaverokeskustelua hyvin tarkasti. "Ei voi sanoa, etteik? mink??nlaista selvitysty?t? olisi tehty", h?n kertoo. Virallista ty?ryhm?? VM ei ole perustanut.

Rasvaveron k?ytt??notolla kannatusta Suomessa

[MahaTar]

Sinne vaan samaan nippuun kaikki transrasvoja my?ten...

[San Martino]

Rasvavero puhuttaa YLE:n aamuteeveess?:

Tarvitaanko Suomessa rasvaveroa?




YLE/Arena

[San Martino]

Kasvatuslohen terveellisyytt? mustamaalaava mainoskampanja on aiheuttanut kiistan, kirjoittaa sanomalehti Kaleva. Luontaistuoteliike Lifen mainoksessa v?itet??n muun muassa, ett? kalan sis?lt?m?t ihmiselle tarpeelliset omega-3-rasvahapot olisivat puoliintuneet entisest?.

...Kalevan haastattelema Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Leena R?s?nen luonnehtii mainontaa t?ysin harhaanjohtavaksi...

...En kerta kaikkiaan usko, ett? omegahappojen m??r? (lohessa) olisi v?hentynyt puoleen, R?s?nen sanoo.


YLE: Lohta moittivasta mainoksesta syntyi kiista

KALEVA

Kalakauppiaiden liitto ja kalankasvattajat pit?v?t kampanjaa hy?kk?yksen? ja hyvien tapojen vastaisena. My?s Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Leena R?s?nen pit?? mainontaa harhaanjohtavana.
ILTALEHTI