Valvoja: San Martino
Eripituisten tyydyttyneiden rasvahappojen, joita ovat muun muassa voihappo, kaproiini-, kapryyli- ja kapriinihappo, lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo ja steariinihappo, on todettu vaikuttavan suotuisasti muun muassa elimist?n taudinvastustuskykyyn, est?v?n kasvaimia, torjuvan viruksia, bakteereja, hiivoja, sieni?, hammasm?t?? sek? hammaskive? ja edist?v?n mineraalien ja rasvojen imeytymist? suolistosta. Useiden tyydyttyneiden rasvahappojen on lis?ksi tutkimuksissa todettu vaikuttavan suotuisasti veren kolesterolitasoihin nostamalla ?hyv??? ja laskemalla ?huonoa? kolesterolia.
Miksi tyydyttyneist? rasvahapoista sitten niin kovasti varoitetaan? Yksi suurimmista ongelmista on se, ett? l?hes kaikissa vanhoissa tutkimuksissa teollisia transrasvoja, joita kovetetut kasvimargariinit sis?lt?v?t, joko ei edes otettu huomioon tai ne sys?ttiin samaan ryhm??n tyydyttyneiden rasvojen kanssa. Teollisia transrasvoja ei siis erotettu tyydyttyneist? rasvoista n?iss? tutkimuksissa, mik? v??risti tutkimustuloksia tyydyttyneiden rasvojen tappioksi. L?hde: Ilkka Salmenkaita Laihdu ilman n?lk??
Periytyv?n alttiuden lis?ksi dementiaan sairastumisen riskitekij?it? ovat alkoholin suurkulutus, diabetestaipumus, kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli, joihin kaikkiin voi vaikuttaa ruokailutottumusten muutoksilla. T?rkein yksitt?inen dementian syy l?nsimaissa on Alzheimerin tauti.
Alzheimerin taudissa aivoista l?ytyy niin sanottuja seniilej? plakkeja. Kyseiset plakit sis?lt?v?t amyloidi-nimist? ainetta. Uusissa tutkimuksissa on havaittu insuliiniresistenssin lis??v?n el?imill? amyloidin muodostumista. T?m? havainto k?y yhteen Alzheimerin taudin ja kakkostyypin diabeteksen yhteyteen viittaavien v?est?llisten tutkimusten tuloksien kanssa. Alzheimerin taudin yhten? riskitekij?n? pidet??n vapaiden happiradikaalien aiheuttamia soluvaurioita. Niit? voi jarruttaa sy?m?ll? riitt?v?sti antioksidantteja sis?lt?v?? ravintoa (katso Sanasto). Yhteyksi? my?s muiden mikroravinteiden, kuten A- ja C-vitamiinin sek? beta-karoteenien, vaikutuksista Alzheimerin taudin etenemiseen on havaittu.
Toinen keskeinen tekij? on tulehdustila. On monia syit?, jotka aiheuttavat aivojen hermosoluissa tulehdusta, yksi niist? on juuri amyloidi ja seniilit plakit.
Yhdeksi ennaltaehk?isy- ja oireiden lievityskeinoksi Alzheimerin taudissa saattaa osoittautua omega 3 -rasvahappojen riitt?v? saanti. Ensimm?iset tutkimustulokset tukevat oletusta. Omega 3 ?rasvahapot ovat Alzheimerin ennaltaehk?isyss? t?rkeit?, koska niiden avulla tasapainotetaan omega 3- ja omega 6 -rasvahappojen suhdetta. Omega 6 -rasvahappojen liiallinen saantihan on yksi tulehdustilaa lis??v? tekij?.
Dementiaa esiintyy tietysti ilman Alzheimerin tautiakin. Dementoituneilla ihmisill? on tutkimuksissa havaittu heikentynytt? sokerinsietoa sek? korkeita insuliinitasoja. Korkeat insuliinitasot lis??v?t tulehdusta, mik? vaikuttaa t?ss?kin asiassa.
Panostus ravinnon mikroravinteiden runsauteen, muun muassa karotenoidi- ja flavonoidipitoisuuksien osalta, ehk?isee my?s Alzheimerin tautia. Karotenoidia sis?lt?v?t tunnetusti porkkanat, bioflavonoidien suhteen hyv? muistis??nt? on sy?d? voimakkaan v?risi? kasviksia. E-vitamiinia saa rasvaisesta ravinnosta, p?hkin?ist?, erityisesti manteleista, siemenist? (varsinkin auringonkukan), kananmunista, avokadoista, omenoista ja niin edelleen. Sen sijaan viljatuotteet eiv?t juurikaan juhli mikroravinnepitoisuuksillaan.
Yleiset hiilihydraattitietoiset suositukset, kuten sokerin, valkoisten vehn?jauhojen ja runsaasti t?rkkelyst? sis?lt?vien kasvisten sek? transrasvoja v?ltt?minen, ehk?isev?t osaltaan my?s Alzheimerin taudin ja dementian eri riskitekij?it?. Paljon antioksidantteja sis?lt?v?t kasvikset ja marjat, erityisesti mustikat (varsinainen ihmeaine vanhenemismuutosten hidastamisessa), ovat t?rke? osa terveellist? ruokavaliota.
sama l?hde
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa