D-vitamiini

Matti Tolonen on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen luontaislääketieteen uranuurtajista.

Valvoja: Matti Tolonen

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

D-vitamiini

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 03 Marras 2010 14:56

D-vitamiini on varsinainen pommi ravitsemuslääketieteessä. Uusia tutkimuksia ilmestyy enemm?n kuin kukaan ennättää lukea. Niiden myötä käsitykset ovat kääntyneet päälaelleen. D-vitamiinilla pelottelijat, etunenässä professorit Jussi Huttunen, Antti Aro ja Pekka Puska, ovat saaneet nolot nokkiinsa. Vuoteen 2005 asti 5 mikrogramman (µg) päivittäin ylityksen väitettiin aiheuttavan myrkytyksen, nyt viranomaisetkin (EU:n EFSA ja Suomessa Evira) hyväksyvät 100 µg:n päiväannoksen yli 11-vuotiaille. Tosiasiassa voimme huoletta ottaa paljon enemmänkin, sillä etelän aurinko on aina antanut ihmiskunnalle noin 250 µg päivässä. Sveitsissä Lausuannen yliopistoklinikalla D-vitamiinin puutoksen korjaus alkaa siten, että alkuun ladataan 2500 µg annos joka toinen viikko kahden kuukauden ajan (siis yhteensä 10 000 µg), ja sitten siirrytään 50 µg:n päiväannokseen.

D-vitamiini on osoittautunut avaintekijäksi immuunipuolustuksessa, joka säätelee sairastumisen ja rappeutumisen riskiä. Lue Tieteen Kuvalehden erinomainen artikkeli.

Suomessa vitamiineja vastustaneetkin tahot myöntävät nyt vihdoin, että ainakin puolet suomalaisista potee D-vitamiinin puutetta. Todellisuudessa suurempikin osa, sillä meillä "puutteen" raja laitetaan keinotekoisen pieneksi (S-D-25 alle 50 nmol/l, vaikka oikea viitearvo on 75–150 nmol/l (Espanjassa ja Ranskassa 75–250 nmol/l). Puute on usein piilevää, sillä esim. terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa lääkärit eivät hevin määrää potilaansa seerumin D-vitamiinin pitoisuutta (S-D-25) mitattavaksi. Toiseksi, mittaus maksaa melko paljon, mikä rajoittaa ihmisten halukkuutta maksaa se itse. Joillakin paikkakunnilla, esim. Porissa terveyskeskus tekee mittauksia perimättä niistä eri maksua.

Eurooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin puute heikentää kognitiivista kapasiteettia (muistia, oppimis- ja päättelykykyä ym.). Nyt sama on todettu rapakon toisellakin puolella uudessa raportissa. Third National Health and Nutrition Examination Surveyn aineistosta S-D-25 mitattiin 3325 yli 65-vuotiaalta aikuiselta. Riittävänä pitoisuutena pidettiin 75 nmol/l. Sitä pienemmät pitoisuudet liittyivät kognitiivisiin häiriöihin.USA:n Endocrine Societyn suositus on 75–150 nmol/l (kesäkuu 2011)

Settitutkimuksessa mukaan suomalaisten keskimääräinen S-D-25 oli noin 35 nmol/l. Suurella osalla se on sitä pienempi. Käsitykseni mukaan ainakin 90 % suomalaisista potee D-vitamiinin puutetta (ilman D-vitamiinilisää). Mediassa esiintyy tämän tästä joku "asiantuntija" pelottelee D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla. Pelottelut ovat aina lopulta osoittautuneet perusteettomiksi. Alle 1000 mikrogramman (µg) päiväannoksella ei saa aikaiseksi terveyshaittoja, sanoo Toronton yliopiston ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth, joka on tutkinut asiaa eniten maailmassa.

D-vitamiinitutkimuksen grand old man, Kalifornian yliopiston (Riverside) biokemian ja biolääketieteen emeritusprofessori Anthony Norman suosittelee D:tä 50-100 µg päivässä. (Lue lisää). Suomalaiset "asiantuntijat", joilla ei ole mitään kokemusta vitamiinihoidosta, kauhistelevat tällaisia määriä.

Tri Tolonen: Ajankohtainen D-vitamiini -katsaus
Viimeksi muokannut Matti Tolonen 22 Tammi 2012 13:59, yhteensä muokattu 6 kertaa.
Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 03 Marras 2010 20:02

Itä-Suomen yliopiston tutkimus kertoo, että kuoleman riski voi D-vitamiinin puutoksessa kasvaa kaksinkertaiseksi. Seerumin D-vitamiinipitoisuutta (S-D-25) tutkittiin yli tuhannelta 53-73-vuotiaalta naiselta ja mieheltä yhdeksän vuoden ajan. Tutkimuksen alussa kellään tutkittavista ei ollut sydän- tai verisuonitauteja tai syöpiä. Noin 65 prosentilla heistä D-vitamiinipitoisuus oli alle 50 nmol/l, jota pidetään selvänä puutoksen merkkinä. (Oikeastaan rajan pitäisi olla 75 nmol/l).

Seurannan aikana tutkittavista 87 kuoli. Kun koko tutkimusjoukko jaettiin seerumin D-vitamiinipitoisuuden mukaan kolmeen ryhmään, selvisi, että alimpaan ryhmään kuuluvien riski kuolla seurannan aikana oli noin kaksinkertainen verrattuna ylimpään ryhmään kuuluviin. Tulos vastaa muualla maailmassa julkaistuja tutkimustietoja D-vitamiinin merkityksestä terveydelle.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu tiedelehti European Journal of Nutrition.
Lue lisää suomeksi Iltalehden verkkosivuilta.
Tutkimuksen uutisoi suomeksi myös YLE uutiset.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 04 Marras 2010 11:35

Lasten D-vitamiinin saantisuositusta nostetaan USA:ssa, ennustaa lastentautiopin professori Russell Chesney (University of Tennessee Health Science Center in Memphis). Hän veikkaa uudeksi suositukseksi 400 IU eli 10 µg (joka on ollut voimassa Suomessa). Saman verran saa teelusikallisesta kalamaksaöljyä. Siitähän tämä suositus on saanut alkunsa, ei suinkaan mistää terveysvaikutuksesta tai verimitauksesta.

American Academy of Pediatrics on suositellut 400 IU vuodesta 2008 rintaruokinnassa oleville ja vanhemmille lapsille, jotka eivät saa D-vitamiinia riittävästi ravinnosta. Suosituksen antaa puolueeton laitos, Institute of Medicine, jossa työskentelee paljon eri alojen asiantuntijoita. Chesneyn mukaan 25 mikrogrammaa päivässä on täysin turvallista lapsille jatkuvassa käytössä. Samaa mieltä oli muuten professori Antti Aro Duodecimiin laatimassaan kirjoituksessa (2005). "Haittavaikutuksia voi tulla yli 100 µg:n annoksella, todennäköisesti vasta kuitenkin yli 250 µg:n päiväannoksella", Chesney sanoo.

Chesneyn haastattelusta saa muutakin kiinnostavaa tietoa D-vitamiinin terveysvaikutuksista. "D-vitamiini on maailman napa", hän vitsailee. Muuten, Isossa-Britanniassa ei ole vieläkään D-vitamiinin saantisuositusta lapsille.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 04 Marras 2010 21:09

Suomen Lääkärilehti julkaisi verkossa edellä selostamani Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinitutkimuksen. Sen mukaan siis suomalaisia kuolee D-vitamiinin puutteen johdosta. Tämä on aivan eri tason dataa kuin teoreettiset pelottelut D-vitamiinin yliannostelulla.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 05 Marras 2010 14:04

D-vitamiini parantaa leukemian ennustetta
Kroonista lymfaattista leukemiaa (CLL) sairastavilla potilailla on usein piilevä D-vitamiinin puute, joka huonontaa taudin ennustetta ja lisää kuolemanriskiä, kirjoittavat Mayo-klinikan ja Iowan yliopiston lääkärit Blood-lehdessä.

Lääkärit analysoivat 390 vasta diagnosoidun CLL-potilaan seerumin D-vitamiinin (S-D-25). Mitä enemmän potilaiden seerumissa oli D-vitamiinia, sitä pitempään he elivät ja sitä harvemmin he tarvitsivat jatkossa syöpähoitoja, kirjoittavat tutkijat. Löydös on merkittävä monella tapaa. D-vitamiini näyttää hidastavan taudin etenemistä, sanoo tutkimusta johtanut hematologi Tait Shanafelt (Mayo Clinic in Rochester, Minnesota). H?n on erikoistunut nimenomaan CLL:n tutkimukseen ja hoitoon.

"Tämä löydös on erityisen relevantti tässä leukemian muodossa, sillä vaikka se usein todetaan varhaisessa vaiheessa, sytostaattihoitoa ei aloiteta ennen oireita alkaa ilmaantua. Siihen voi mennä vuosikausia. "Odota ja katso" -menettely on vaikea potilaille, koska he kokevat, etteivät he voi tehdä mitään hoitaakseen itseään", selittää Shanafelt. Nyt näyttää siltä, että potilaat voivat ottaa D-vitamiinia, mikä parantaa heidän ennustettaan.

Vitamiineja vastustavat lääkärit ovat tehneet ja tekevät valtavan karhunpalveluksen potilailleen.
Lue lisää suomeksi.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 05 Marras 2010 20:03

Punahukka
Systeminen Lupus Erythematosus -nimistä autoimmuunitautia (punahukkaa) potevilla ihmisillä on usein huomattavaa D-vitamiinin puutetta, ja se pahentaa taudin kulkua, ilmenee amerikkalaisesta tutkimuksesta. Nämä potilaat tarvitsevat runsaasti D-vitamiinilisää. Hoidon tehoa on syytä seurata S-D-25-mittauksin.

Suomessa erityisesti monet reumalääkärit ovat suhtautuneet kovin kielteisesti kaikkiin ravintolisiin ja kieltäneet potilaitaan käyttämästä niitä. Lääkäreiden tietämättömyys ja negatiivinen asenne ovat koituneet potilaiden vahingoksi. Lue lisää suomeksi reumatautien ravitsemushoidosta.

Päivitys 15.1.2013:
Uusi kliininen kaksoissokkotutkimus reumalääkäreiden tiedelehdessä osoittaa, että D-vitamiinisä, 50 µg päivässä parantaa SLE-potilaiden reumamarkkereita. Tutkimus puoltaa D-vitamiinilisää puhahukan hoidossa. Itse antaisin kyllä enemmän kuin 50 µg/vrk, niin että S-D-25 tai P-D-25 nousee ihannelukemiin 125–150 nmol/l. Tarve voi olla joka 150 µg/vrk. Suomen vahvin tuote sisältää 100 µg.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

martjo
Viestit: 42
Liittynyt: 05 Marras 2010 14:34
Paikkakunta: Kauhava

Ms-potilas hy?tyy D-vitamiinista?

ViestiKirjoittaja martjo » 05 Marras 2010 20:23

Lumetta vai vaikutusta?
Tässä oma kertomukseni D-vitamiinista, sen puuttesta ja mahdollisista hyödyistä Ms-potilaille ja muillekin.
Olen 59-vuotias, onnekas MS-diagnoosin vuonna 1997 saanut mies. Mielestäni erittäin onnekas siksi, että vuonna 2008 hölkkäsin kaksi maratonia. Tauti on siis kohdallani todella lievä.
Ensimmäisen kerran minulla epäiltiin demyelinoivaa sairautta (MS) vuoden 1977 keväällä tutkittaessa syytä alaraajojen puutumiseen, heikkouteen ja huimaukseeen.
Oireet kuitenkin häipyivät itsestään ja palasivat vasta huhtikuussa 1997, jolloin tuli näköhäiriö ja oikean jalan puutumisoireita. Magneettikuvassa aivoista löytyi MS-tautiin sopivia plakkeja, joiden perusteella varma MS-tautidiagnoosi voitiin tehdä.
Tuntui kuin taivas olisi pudonnut. Olin tuossa välissä ehtinyt perustaa perheen, muuttaa Etelä-Suomesta Pohjanmaalle ja harrastaa kovan luokan kuntoilua (6 Kalevan kierrosta). Siitä montusta nouseminen kesti noin seitsemän vuotta. Saadessani diagnoosin olin työttämänä. Kun naiiviuttani menin sanomaan parissa työhaastattelussa MS-diagnoosista, totesin, että mahdollisuudet saada koulutusta vastaavaa työtä heikkenivät huomattavasti. Eli sillä sektorilla suu suppuun.
Lopetin kuntoilun, koska kiellettiin "rasittamasta itseään liikaa". Jälleen kerran oireet kuin ihmeen kaupalla kuitenkin hävisivät itsestään eikä lääkitystä (Oxepamia lukuun ottamatta) tarvittu.
Vasta vuonna 2003 tuli seuraava relapsi kasvojen kolmoishermo-oireena.
Silloin olin jo oppinut etsimään tietoa Internetistä. Onnekseni myös osaan englantia ja saksaa.
Lukiessani varmaaan tuhansia sivuja kaikkea MS-tautiin liittyvää yhä useammin tulivat vastaan MS-tauti ja ympäristötekijät ja niistä lähinnä pohjoinen-etelä-akseli. Pohjoisessa (Pohjoismaat, Kanada, Amerikan pohjoisvaltiot, Fär-saaret, Suomen litteä Pohjanmaa) tautia on suhteessa muuhun väestöön paljon, etelän maissa vähemmän. Kun tähän vielä lisätään nykyaikainen sisälläolo, aloin ajatella samalla tavoin kuin monet tutkijat: auringon valon ja sen tuottaman D-vitamiinin täytyy olla yksi erittäin merkittävä tekijä MS-taudin puhkeamisessa.
Kelasin elämääni taaksepäin. Vauvana olin sairastanut riisitaudin. Olen syntynyt pimeässä marraskuussa. Olin aina ollut fyysisesti ja henkisesti parhaimmillani syksyllä, olipa kyse urheilusta tai opiskelusta. Silloin D-vitamiinia oli tankattu ilman paitaa uimarannalla ja ulkoöissä. Tautikohtaukset tulivat keväisin, kun D-vitamiinitasot olivat alimmillaan talven jälkeen.
Silloin päätin tehdä omin päin kokeilun. Vuoden 2003 lokakuussa mittautin – kiitos paikallisen viisaan terveyskeskuslääkärin – oman 25(OH)D-arvoni. Se oli 62 nmol/l. Aloin syödä D-vitamiinia 4000 ky:tä = 100 mikrogrammaa päivässä. Huhtikuussa 2004 arvo oli noussut 100 nmoliin/l. Relapsit pysähtyivät toistaiseksi siihen. Söin D-vitamiinia talvella 4000 ky:tä (100 mikrogrammaa) päivässä ja kesällä 2000 ky:ä ja otin aurinkoa aina kun voin. Lokakuussa 2007 mittautin seurannan vuoksi 25(OH)D:ni. Se oli 87 nmol/l. Nostin annoksen 5000 ky:yn (125 µg). Maaliskuussa 2008 arvo oli 172.
Huhtikuussa 2008 hölkkäsin 12 vuoden tauon jälkeen neljän ja puolen kuukauden harjoittelulla Maskun maratonin. Kiertäessäni Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen neljä kertaa hölkäten tiesin olevani todella onnekas!
Minulla on todettu lievä remittoiva-relapsoiva MS-tauti. Halusin jo silloin kertoa kohtalotovereilleni D-vitamiinista ja sen mahdollisista positiivisista vaikutuksista MS-taudin oireisiin. Omien kokemusteni ja kaiken sen jälkeen lukemani perusteella rohkaisen kaikkia MS-diagnoosin saaneita kokeilemaan seuraavaa:
1. Ala heti ottaa D-vitamiinia 2000 ky:ä [50 µg] päivässä.
2. Mittauta, jos mahdollista, 25(OH)D-arvosi. Jos se on alle 120, nosta annos 4000 ky:yn.
3. Mittauta arvo uudelleen puolen vuoden päästä, ja säädä annosta sen mukaan.
Kun tuohon D-vitamiinin "yliannostukseen" vielä lisätään hiilaritietoinen Zone-ruokavalio ja säännöllinen lenkkeily ja punttiharjoittelu on painokin pysynyt kurissa. :)
Persoonallinen treenaaja JM
Kauhava

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1795
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 05 Marras 2010 22:11

Onneksi olkoon martjo!
Olet sairautesi herra ja osaat konstit.
Toisaalta, olet nykynormien mukaan "yksittäistapaus", joita ei lueta miksikään.
Samanlaisia "yksittäistapauksia" on suuri joukko, jotka hallitsevat hyvin erilaisia kansantautejaan kuten 2-diabetestaan, SV-tautejaan, lihavussongelmaa jne. Siis "yksittäistapauksia" ja tässä yksi "yksittäistapaus" lisää.
Yksittäistapaukset eivät paina hallinnollisten virastolääkäreiden tai tilastolääkäreiden puntarissa paljoakaan, ei niin paljoa, että kannattaisi tutkia asioita.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 06 Marras 2010 12:10

Kiitos hienosta kirjoituksestasi martjo. Tiedoksi muillekin, että ky (engl IU) muutetaan mikrogrammoiksi jakamalla 40:llä. Seerumin D-vitamiinin pitoisuudet ilmoitetaan eri maissa eri tavoin, anglosaksisissa maissa ja mm. Espanjassa ja Ranskassa ng/ml ja mm. Suomessa nmol/l. Ne muutetaan toisikseen kertomalla/jakamalla luvulla 2,5. Siis 30 ng/ml = 75 nmol/l.

Heinolan Reumasairaalan entinen ylilääkäri professori Heikki Isomäki kirjoitti Helsingin Sanomien yleisön osastossa (muistaakseni) 2001, että D-vitamiinin viranomaissuositus on 50 kertaa liian pieni. Suositushan oli tuolloin 5 µg/vrk. Isomäen mukaan todellinen tarve on 250 µg/vrk, ja se olisi erityisen tarpeellinen autoimmuunitauteja (kuten reumaa) sairastaville. Hänen mielipiteensä vaiettiin mediassa ja muualla kuoliaaksi. Nyttemmin D-vitamiinin merkitystä reumataudeissa on tutkittu eri puolilla, mun muassa Lausannen yliopisotssa Sveitsissä. Tulosten mukaan yli 80prosentilla potilaista on puutetta, joka ei korjaudu edes 25 mikrogramman päiväannoksella. Lue lisää.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

riva
Viestit: 36
Liittynyt: 14 Kesä 2010 9:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja riva » 06 Marras 2010 16:00

Kiinnostuin tästä D-vitamiiniasiasta todella paljon. Pyytäisinkin ohjetta, paljonko pitäisi syödä D-vitamiinia/päivä.
Olen 67-vuotias nainen ja ainoa todettu sairaus on kilpirauhasen ylituotanto (struuma oikeassa kilpirauhaspuoliskossa) ja syön tyroxinia 5 mg/päivä.
Minua kuitenkin kiinnostaa myös tämä D-vitamiini. Kiitos Matti Tolonen sinulle hienoista kirjoituksista tällä forumilla. Olen ne lukenut kaikki.

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 06 Marras 2010 18:12

Kiitos riva,
kysymykseesi on mahdotonta antaa tarkkaa vastausta, sillä me ihmiset olemme niin erilaisia. Toisilla on synnynnäisesti paljon D-vitamiinireseptoreja (vastaanottimia), toisilla taas vähemmän. Jos on paljon reseptoreja, vitamiinia menee paljon perille soluihin, jos taas reseptoreja on vähän, vitamiini vaikuttaa huonommin.

D-vitamiinistatuksen parhaana mittarina pidetään S-D-25-lukemaa. Se kertoo saako ihminen liian vähän vaiko sopivasti D-vitamiinia. Eri laboratoriot antavat erilaisia viitearvoja, mutta uusimpien tutkimusten perusteella suosittelen viitearvoiksi vähintään 80 nmol/l. Terveyden kannalta ihanteellisinta olisi ilmeisesti 120-160 nmol/l. Johtavat D-vitamiinitutkijat suosittavat noin 160 nmol/l-tasoa mm. lapsille, jotka potevat kroonisia sairauksia (astma, diabetes jne). Turvallinen yläraja on 250 nmol/l, myrkytyksen riski kasvaa mentäessä yli 350 nmol/l. Tällaisia suuria lukemia ei ole kuitenkaan tavattu Suomessa. Ilman D-vitamiinilisää suomalaisten miesten keskiarvo on noin 35 nmol/l. S-D-25:n voi mittauttaa missä tahansa kliinisessä laboratoriossa.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 07 Marras 2010 15:37

Ikääntyvien tutkimus Irlannista
D-vitamiinin puutos on yleistä Irlannissa, etenkin ikääntyvien keskuudessa. Irlanti sijaitsee leveyspiirillä 53 N (ja Suomi 60–70 N, jossa aurinkoa saadaan vähemmän).

Tutkimuksessa (Age and ageing -lehdessä) mitattiin S-D-25 syyskuun 2007 ja toukokuun 2009 välillä 546 kotonaan asuvalta irlantilaiselta, keski-ikä 73 vuotta. Heistä kaksi kolmesta oli naisia. Osa tutkituista (183 henkilöä) sai päivittäin 800 IU eli 20 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia. S-D-25 oli 52?76 nmol/l. Verrokeilla, jotka eivät ottaneet D-vitamiinia, S-D-25 oli 36–45 nmol/l. Pitoisuus oli suurimmillaan elokuussa.

D-vitamiinin (20 –g/vrk) nauttiminen nosti S-D-25:tä keskimäärin 24 nmol/l, mutta S-D-25 pysyi vakiona läpi vuoden (ei vuodenaikavaihteluita kuten verrokeilla). D-vitamiinia syövistä S-D-25 jäi 72,1 prosentilla kuitenkin alle viitearvon alarajan eli 75 nmol/l. Ikääntyvien D-vitamiinin tarve on siis suurempi kuin 20 –g/vrk., mikä on nyt Suomessakin suositus yli 60-vuotiaille.] Pohjoisemmassa asuvien suomalaisten D-vitamiinin tarve on todennäköisesti vieläkin suurempi kuin irlantilaisilla. S-D-25:n mittaus on mielestäni tärkein laboratoriokoe terveille suomalaisille.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 08 Marras 2010 15:10

D-vitamiinin saantisuosituksesta
Kuten kaikki tätä palstaa lukevat luultavasti tietävät, on D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus Suomessa seuraavanlainen:
0–3 -vuotiaat 10 µg (mikrogrammaa)
3–60 -vuotiaat 7,5 µg
yli 60-vuotiaat 20 µg.
Yli 60-vuotiaiden suositus annettiin maaliskuussa 2010. Suositukset antaa valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN). Evira on häveliäästi poistanut linkin, josta ennen näki jäsenten nimet ja työpaikat. No, sen verran muistamme ulkoa, että puheenjohtajana toimi Pekka Puska ja varapuheenjohtajana (silloisen) Eviran pääjohtaja, eläinlääkäri Jaana Husu-Kallio. [Päivitys: Husu-Kallio on nykyään puheenjohtajana, 2013].

Mihin maaliskuussa 2010 annettu yli 60-vuotiaiden suositus perustui? Arvatenkin ei mihinkään muuhun kuin arvaukseen, että entisen suosituksen (10 –g) tuplaus olisi paikallaan. Onko näin?

VRN:llä ja etenkin THL:lla olisi ollut kyllin aikaa teettää veritutkimus, jolla oikea suositus olisi löytynyt helposti. Olisi vain pitänyt antaa D-vitamiinia erilaisina päiväannoksina (esim 20, 30, 50, 100 µg) yli 60-vuotiaista kansalaisista muodosteluille ryhmille (10–15 henkillöä per ryhmä olisi hyvin riittänyt) ja katsoa, millä annoksella saavutetaan kaikissa ihmisissä riittävä ja turvallinen S-D-25-pitoisuus, jona nykyisin pidetään 75–150 nmol/l. Näin olisi heti huomattu, ettei 20 µg riitä läheskään kaikille. Edellä selostamassani irkkututkimuksessa se ei riittänyt 72 prosentille yli 70-vuotiaista. Miksi ihmeessä VRN antoi epäpätevän suosituksen suomalaisille? Vastaus: Koska jäsenet olivat epäpäteviä!
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/

martjo
Viestit: 42
Liittynyt: 05 Marras 2010 14:34
Paikkakunta: Kauhava

ViestiKirjoittaja martjo » 08 Marras 2010 16:00

"Kaiken tämän perusteella on aihetta kysyä, mitä mieltä sinä, lukijani, olet VRN:n ja sen puheenjohtajan ammattipätevyydestä? Minä olen sitä mieltä, että koko VRN tulisi lakkauttaa ja Puska pitäisi panna eläkkeelle."

Pekka Puskan nykyinen asemahan perustuu tietenkin aikaisempiin lääketieteellisen tutkimuksen alalla tehtyihin saavutuksiin. MOT:n kolesteroliohjelmat ja viimetalvinen sikainfluenssaskandaali lääketeollisuuskytköksineen pistivät ainakin minut miettimään hänen ja edustamansa laitoksen pätevyyttä antaa suosituksia yhtään mistään.

[Kommentti: Pekka Puska jää eläkkeelle vuoden 2013 lopussa.]

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5003
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 08 Marras 2010 16:47

Psoriasis ja atooppinen ihottuma
Korealainen tutkimus viittaa siihen, että psoriaatikoiden D-vitamiinireseptori (VDR) ja ihosolujen toiset reseptorit (Toll-like receptors) toimivat poikkeuksellisesti. He pitävät tutkimisen arvoisena sitä, voiko tilannetta korjata D-vitamiinilisällä (Kim ym. 2010).

Amerikkalaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet raportissaan, että nuo Toll-like reseptorit toimivat epätavallisesti myös atooppisessa ihottumassa, ja että tätä ihottumaa voidaan hoitaa menestyksellisesti jo 21 päivässä suun kautta annetulla D-vitamiinilla, annoksella 100 mikrogrammaa päivässä [SIC!] (Hata ym. 2009). Kummassakin raportissa puhutaan siitä, ett? D-vitamiini lisää elimistön katelisidiinin tuotantoa, joka on mikrobeja tappava yhdiste.

Clinics in Dermatology -lehden uusimassa numerossa suositellaan psoriin muun muassa A- B- ja D-vitamiineja, kalaöljyä, seleeniä ja gluteenitonta ruokavaliota.

Olisipa kiinnostavaa saada lukijoilta palautetta, jos joku on hoitanut ihottumaansa menestysellisesti D-vitamiinilla tai muilla ravintolisillä.
Matti Tolonen

Lääkäri, eläkkeellä



http://www.tritolonen.fi/


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa