Huomenna 14.11.2010 vietet??n maailman diabetesp?iv??.
On odotettavissa erilaisia ulostuloja.
Er?s t?llainen oli toissap?iv?inen Amerikan diabetesliiton (ADA) julkaisun artikkeliotsikko:
Saturated Fat A Cause of Heart Disease? Not as Likely as Once Thought.
Artikkeli on luettavissa: http://20.fi/2987
Heti alussa kerrotaan, ett? l??k?rit, ravitsemusneuvojat ja teollisuus ovat t?t? kolme vuosikymment? toitottaneet. Muistelen kyll?, ett? viisi vuosikymment? ainakin.
Helposti luettavan (englanniksi) artikkelin loppulause on:
""All of these recent research advances add to the growing view in science that the role of saturated fat in the diet is not as bad as previously believed.""
eli n?in sit? on luultu, muttei taida niin paha ollakaan.
Huomautan, ett? DiabetesHealth:n kannat ovat ??rikonservatiivisia. Joskus kuitenkin ik??n kuin lipsahtaa jotakin muuta kuten esimerkiksi pari vuotta sitten juuri ennen vuoden vaihdetta eritt?in moderni ravintopyramidi. Sit? kommentoidessani ep?ilin, ett? liiton jossakin nurkassa istuu myyr?ryhm?, joka sabotoi virallista toimintaa. Meid?n Diabetesliitoltamme ei sent??n t?llaista lipsumista tapahdu.
El?inrasvojen "vaarattomuudesta" on keskusteltu paljon. Saattaa sit? joku viel? ep?ill?kin? Prof. Uusitupa ihan tosissaan? Rasvamafiana tunnettu vaikutusvaltainen asiantuntijajoukko? Ehk? n?ill?kin on muita arvoja puolustettavinaan.
NÄHTYÄ JA KUULTUA....JATKUU
Valvojat: Tri Kuusela Info, Timo Kuusela
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
N?HTY? JA KUULTUA....JATKUU
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Yrit?n tietenkin seurata aikaani...
#Nyt on pinnalla Wiki Leaks.
Kansa aktivoituu ja seuraa edesk?yvien toilailuja. Ihmisi? kummempia eiv?t hek??n ole. Mahtaako Tiitisen listasta n?ky? mit??n? Suomen osalta menneet suuruudet (osa nykyisist?kin) n?ytt?v?t menneilt?.
Mit?h?n paljastuu?
#Heti alkuun halukkaille kalkkeutumisen teoriaa selitt?v? tutkimus (my?s sepelvaltimoiden):
AHAjournals.org
#Professori Mustajoki tulkitsee samoja fysiologisia perusteita 180? poiketen VHH-n?kemyksest?: Terveyskirjasto . Siit? ei v?litet?, ett? sama tulkinta on tuottanut kansakunnalle (muillekin) valtavan lihavuus-, T2DM-, SV-tautien ym epidemian, jota ei hallita kuin huonosti ja l??kint?painotteisesti. Verorahoja tuhlataan valtavasti aiheutetun epidemian hoitoon.
#Kyll? kolesterolil??kityksen puolustusta l?ytyy. Taannoisessa L??k?rilehdess? er?s keskeinen "rasvamafian" edustaja referoi tutkimusta, joka v?h?n k?rjist?en viittasi sellaiseen k?sitykseen, ett? mit? alempi lipoproteiinien (kolesterolin) pitoisuus, sit? turvallisempaa syd?melle. Eli "kolesteroliarvoa" hoidetaan edelleen siit? huolimatta, miten k?yp? hoito johtoryhm? pyrkii asiaa tulkitsemaan.
#K?site CETP (Cholesteryl Ester Transfer Protein) kiinnostaa nyt kaikkia ja etenkin tutkijoita lis??: AHAjournals.org.
Kehitteill? on t?sm?l??kkeit?, jotka mm lis??v?t veress? kiert?vien "hyvien kolesterolipartikkeleiden m??r?? (HDL).
Ensimm?inen kliininen kokeilu meni puihin; potilaita kuoli liikaa ja koe piti keskeytt??. Nyt on raportoitu uudesta l??kkeest?, joka laskee mm "pahaa kolesterolia" (LDL). Mahtaako laskea sen huonojen hiukkasten (sdLDL, small dense) m??ri??
Kansantautiemme (T2DM, SV-taudit jne) ovat luonteeltaan kroonisia, jolloin l??kinnallisen hoidon tarve on lopunik?inen. Monesti l??kinn?n haitat tulevat n?kyville vasta pitk?n k?yt?n j?lkeen. Yleens? kliinisi? kokeita ei uloteta kovin pitk?lle haittojen toteamiseksi. Yksi esimerkki on vasta markkinoilta vedetty sokeritautil??ke Avandia (rosiglitatsoni), josta raportoitiin syd?nhaittoja. Markkinoilta veto kesti turhan pitk??n.
En ollenkaan ole l??kekehitysvastainen. Niit? pit?? kehitt??. Sit?vastoin puollan kynsin ja hampain niit? etuja, joita saavutetaan luonnollisen ravitsemuksen ja mm. VHH-ravitsemuksen keinoin hyvin monen potilaan kohdalla.
#Nyt on pinnalla Wiki Leaks.
Kansa aktivoituu ja seuraa edesk?yvien toilailuja. Ihmisi? kummempia eiv?t hek??n ole. Mahtaako Tiitisen listasta n?ky? mit??n? Suomen osalta menneet suuruudet (osa nykyisist?kin) n?ytt?v?t menneilt?.
Mit?h?n paljastuu?
#Heti alkuun halukkaille kalkkeutumisen teoriaa selitt?v? tutkimus (my?s sepelvaltimoiden):
AHAjournals.org
#Professori Mustajoki tulkitsee samoja fysiologisia perusteita 180? poiketen VHH-n?kemyksest?: Terveyskirjasto . Siit? ei v?litet?, ett? sama tulkinta on tuottanut kansakunnalle (muillekin) valtavan lihavuus-, T2DM-, SV-tautien ym epidemian, jota ei hallita kuin huonosti ja l??kint?painotteisesti. Verorahoja tuhlataan valtavasti aiheutetun epidemian hoitoon.
#Kyll? kolesterolil??kityksen puolustusta l?ytyy. Taannoisessa L??k?rilehdess? er?s keskeinen "rasvamafian" edustaja referoi tutkimusta, joka v?h?n k?rjist?en viittasi sellaiseen k?sitykseen, ett? mit? alempi lipoproteiinien (kolesterolin) pitoisuus, sit? turvallisempaa syd?melle. Eli "kolesteroliarvoa" hoidetaan edelleen siit? huolimatta, miten k?yp? hoito johtoryhm? pyrkii asiaa tulkitsemaan.
#K?site CETP (Cholesteryl Ester Transfer Protein) kiinnostaa nyt kaikkia ja etenkin tutkijoita lis??: AHAjournals.org.
Kehitteill? on t?sm?l??kkeit?, jotka mm lis??v?t veress? kiert?vien "hyvien kolesterolipartikkeleiden m??r?? (HDL).
Ensimm?inen kliininen kokeilu meni puihin; potilaita kuoli liikaa ja koe piti keskeytt??. Nyt on raportoitu uudesta l??kkeest?, joka laskee mm "pahaa kolesterolia" (LDL). Mahtaako laskea sen huonojen hiukkasten (sdLDL, small dense) m??ri??
Kansantautiemme (T2DM, SV-taudit jne) ovat luonteeltaan kroonisia, jolloin l??kinnallisen hoidon tarve on lopunik?inen. Monesti l??kinn?n haitat tulevat n?kyville vasta pitk?n k?yt?n j?lkeen. Yleens? kliinisi? kokeita ei uloteta kovin pitk?lle haittojen toteamiseksi. Yksi esimerkki on vasta markkinoilta vedetty sokeritautil??ke Avandia (rosiglitatsoni), josta raportoitiin syd?nhaittoja. Markkinoilta veto kesti turhan pitk??n.
En ollenkaan ole l??kekehitysvastainen. Niit? pit?? kehitt??. Sit?vastoin puollan kynsin ja hampain niit? etuja, joita saavutetaan luonnollisen ravitsemuksen ja mm. VHH-ravitsemuksen keinoin hyvin monen potilaan kohdalla.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
T?n??n jys?hti nettipostilaatikkoon yhden tunnetuimman l??ketieteen aikakauslehden Lancetin ennakkoilmoitus.
Poimin siit? yhden kirjoituksen:
Cardiovascular health crisis
This year?s scientific sessions at the American Heart Association?s (AHA) annual meeting were unique in several ways. The conference gathered 23 000 cardiologists and neurologists from more than 100 countries, who saw a neurologist apointed as the AHA?s President for the first time in its history. The theme of the meeting was ?One World, One Mission, Your Specialty?, focusing on the global burden of cardiovascular disease and stroke, cardiovascular health inequalities, and individual responsibility.
The meeting emphasised that 30% of all global deaths are attributable to cardiovascular diseases. This year cardiovascular diseases will kill 18?1 million people, 80% of whom live in low-income and middle-income countries. Stroke is the second leading cause of death globally, and the leading cause of acquired disability, killing 5?7 million people every year, of whom 85% live in the developing world. Today, 1?3 billion people smoke worldwide, 600 million have hypertension, and 220 million live with diabetes?which puts more than 2 billion individuals at risk of heart disease, stroke, or a related health problem.
In the USA there are clear inequalities in cardiovascular health. The age-adjusted death rates from cardiovascular diseases in African?Americans are almost 40% higher than in white people, while the risk of a first-ever stroke is nearly twice as high. And African?American and Hispanics consistently show a worse score than do whites for blood pressure, smoking, body-mass index, and exercise.
Advocacy and awareness campaigns, partnerships, and strong public health strategies and interventions must tackle the growing cardiovascular disease burden in the USA and globally. In the USA, the AHA has partnered with the American Cancer Society and the American Diabetes Association to work together on issues of common concern such as reducing smoking, increasing physical activity, and improving diet. Individuals taking responsibility for their own cardiovascular health will be crucial, but strong leadership will be required to address health inequalities and curtail the power of food and tobacco industry lobbyists with an interest in perpetuating the status quo. ■ The Lancet
AHA on siis amerikan Syd?nliitto. Omamme vastaava on AHA:n talutusnuorassa juuri samoin kuin Diabetesliittomme ADA:n (Ameriakn Diabetesliitto) peesaaja.
Auttavallakin kielitaidolla selvi??, ett? 23.000 kardiologia ja neurologia kokoontuivat pohtimaan vallitsevaa SV-tautitilannetta (Syd?n- ja verisuoni...). Asia kiinnostaa neurologejakin, kun verisuonitukosen tms aiheuttama aivohalvaus on yleistynyt. Jopa AHA:n vet?j?ksi valittiin neurologi.
30% maailma kaikista kuolemista mene SV-tautien kontolle.
Kuluvana vuonna SV-taudit vaativat 18.1 miljoonaa uhria.
Luvut eiv?t vaadi kieliosaamista...
Saapa siina juosta kovasti, jos taudin aikoo juoksemalla (liikunnalla) voittaa.
Kova kohtalo meit? odottaa, vaikka kaikki piti osattaman ruuasta l?htien.
Ei naurata yht??n.
Poimin siit? yhden kirjoituksen:
Cardiovascular health crisis
This year?s scientific sessions at the American Heart Association?s (AHA) annual meeting were unique in several ways. The conference gathered 23 000 cardiologists and neurologists from more than 100 countries, who saw a neurologist apointed as the AHA?s President for the first time in its history. The theme of the meeting was ?One World, One Mission, Your Specialty?, focusing on the global burden of cardiovascular disease and stroke, cardiovascular health inequalities, and individual responsibility.
The meeting emphasised that 30% of all global deaths are attributable to cardiovascular diseases. This year cardiovascular diseases will kill 18?1 million people, 80% of whom live in low-income and middle-income countries. Stroke is the second leading cause of death globally, and the leading cause of acquired disability, killing 5?7 million people every year, of whom 85% live in the developing world. Today, 1?3 billion people smoke worldwide, 600 million have hypertension, and 220 million live with diabetes?which puts more than 2 billion individuals at risk of heart disease, stroke, or a related health problem.
In the USA there are clear inequalities in cardiovascular health. The age-adjusted death rates from cardiovascular diseases in African?Americans are almost 40% higher than in white people, while the risk of a first-ever stroke is nearly twice as high. And African?American and Hispanics consistently show a worse score than do whites for blood pressure, smoking, body-mass index, and exercise.
Advocacy and awareness campaigns, partnerships, and strong public health strategies and interventions must tackle the growing cardiovascular disease burden in the USA and globally. In the USA, the AHA has partnered with the American Cancer Society and the American Diabetes Association to work together on issues of common concern such as reducing smoking, increasing physical activity, and improving diet. Individuals taking responsibility for their own cardiovascular health will be crucial, but strong leadership will be required to address health inequalities and curtail the power of food and tobacco industry lobbyists with an interest in perpetuating the status quo. ■ The Lancet
AHA on siis amerikan Syd?nliitto. Omamme vastaava on AHA:n talutusnuorassa juuri samoin kuin Diabetesliittomme ADA:n (Ameriakn Diabetesliitto) peesaaja.
Auttavallakin kielitaidolla selvi??, ett? 23.000 kardiologia ja neurologia kokoontuivat pohtimaan vallitsevaa SV-tautitilannetta (Syd?n- ja verisuoni...). Asia kiinnostaa neurologejakin, kun verisuonitukosen tms aiheuttama aivohalvaus on yleistynyt. Jopa AHA:n vet?j?ksi valittiin neurologi.
30% maailma kaikista kuolemista mene SV-tautien kontolle.
Kuluvana vuonna SV-taudit vaativat 18.1 miljoonaa uhria.
Luvut eiv?t vaadi kieliosaamista...
Saapa siina juosta kovasti, jos taudin aikoo juoksemalla (liikunnalla) voittaa.
Kova kohtalo meit? odottaa, vaikka kaikki piti osattaman ruuasta l?htien.
Ei naurata yht??n.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Olen havainnut netti-keskusteluissa tietty? rauhattomuutta mm rokotuspakkoon liittyen. Lienee n?iss? olosuhteissa aiheellista julkistaa t?ll?kin palstalla STM:n tiedote L??k?rilehden uutisena:
Etusivu ? L??k?rilehden uutisia
STM: Suomeen ei ole tulossa rokotuspakkoa
Julkaistu 15.12.2010 14.42
Sosiaali- ja terveysministeri?n tiedotteessa oiotaan nettiadressin levitt?m?? v??r?? tietoa. Adressin mukaan terveysviranomaiset esitt?isiv?t rokotuspakkoa Suomen lains??d?nt??n.
Eduskunnan hyv?ksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siin? esitet??n, ett? jatkossa taloudellisesti merkitt?vien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeri?. T?h?n asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sis?ll?llisi? muutoksia, STM:n tiedotteessa todetaan.
Nettiadressissa esiin nostettu tartuntatautilain 12 ? on ollut voimassa vuodesta 1987. Pyk?l?n mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin eritt?in vaarallinen tauti alkaisi levit? Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. T?llainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pyk?l?? ei koskaan ole ollut tarvetta soveltaa k?yt?nn?ss?.
Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. N?in on tarkoitus olla my?s jatkossa, tiedotteessa todetaan.
Viranomaisuskottavuus on vakava asia. Sit? ei pid? heikent?? turhaan.
Viranomaisuskottavuus on eri asia kuin yksitt?isten viranomaisten toiminta. Kansan suorittama valvonta on parasta viranomaisvalvontaa. Monesti olemme liian auktoriteettiuskoisia.
Etusivu ? L??k?rilehden uutisia
STM: Suomeen ei ole tulossa rokotuspakkoa
Julkaistu 15.12.2010 14.42
Sosiaali- ja terveysministeri?n tiedotteessa oiotaan nettiadressin levitt?m?? v??r?? tietoa. Adressin mukaan terveysviranomaiset esitt?isiv?t rokotuspakkoa Suomen lains??d?nt??n.
Eduskunnan hyv?ksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siin? esitet??n, ett? jatkossa taloudellisesti merkitt?vien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeri?. T?h?n asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sis?ll?llisi? muutoksia, STM:n tiedotteessa todetaan.
Nettiadressissa esiin nostettu tartuntatautilain 12 ? on ollut voimassa vuodesta 1987. Pyk?l?n mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin eritt?in vaarallinen tauti alkaisi levit? Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. T?llainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pyk?l?? ei koskaan ole ollut tarvetta soveltaa k?yt?nn?ss?.
Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. N?in on tarkoitus olla my?s jatkossa, tiedotteessa todetaan.
Viranomaisuskottavuus on vakava asia. Sit? ei pid? heikent?? turhaan.
Viranomaisuskottavuus on eri asia kuin yksitt?isten viranomaisten toiminta. Kansan suorittama valvonta on parasta viranomaisvalvontaa. Monesti olemme liian auktoriteettiuskoisia.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Viel? on muutama p?iv? j?ljell? t?t? vuotta. Odottelen, millaisen "v??r?oppisen" kommentin Amerikan Diabetesliitto (ADA) j?rjest?? t?n? loppuvuonna. No viel? pari hassua p?iv??.
T?ss? odotellessa vinkkaan kardiologi W. Davisin uuteen juttuun jo ties monenenko kerran:
Heartscanblog
Pieni syynpoikanenkin on olemassa. Hyv? Terveys lehdess? vanha tuttu Petri Kovanen kirjoitti kolesteroleista vaatien utopistisia mittausarvoja. Kolesterolista ja "kolesterolista" (veren lipoproteiineista) Petri tiet?? kaiken, mit? t?n? p?iv?n? tiedet??n. Vaan, kun laajennetaan perspektiivi? edes hitusen, tiet??k? edelleen kaiken. Olen alkanut ep?ilem??n.
T?h?n kolesterolipuoleen Davis puuttuu varsin kansanomaisesti ja helposti ymm?rrett?v?ll? tavalla ja jopa luetellen listan tavanomaisesti k?ytettyj? mittausmenetelmi?. N?ist? moderneinta NMR-menetelm?? (1H NMR) olen tuputtanut jo kyll?stymiseen saakka.
N?ill? siis voidaan syvent?? ja tarkentaa n?iden "kolesterolien" havainnointia.
1. Polttopisteess? on viljojen (vehn?n) tuottama hapettumis/sokeristumisherkk? sdLDL ja miten sen m??r?? voitaisiin laskea - v?ltt?m?ll? vehn?? (viljaa). Ohje on tavattoman yksinkertainen. Sen voi jokainen tehd? itse. Diabeetikon pit?? vain ottaa huomioon, ett? l??kityksen tarve v?henee, jos ei k?y kokonaan tarpeettomaksi.
2. Perim??n liittyv? vaikeammin vaikutettava aineenvaihdunnan osa liittyy CETP-aktiviteettiin (cholesteryl-ester transfer protein). T?t? linkki? meill?kin tied?n tutkittavan. Olisi hienoa, jos l?hitulevaisuudessa geenien jaossa uupeloon j??neit? voitaisi auttaa t?sm?llisell? l??kehoidolla (edellytyksen? turvallisuus).
Statiinihoito on omasta mielest?ni kuin variksen ammuskelua tykill?. Voi olla, ett? ehdoton LDL kolesterolin lasku alle jonkun syntym?tt?m?n lapsen arvon tasolle voisi jotakin auttaa. Kuka siihen pystyy?
Geenit tulkitsen edelleenkin lajikohtaisesti tavattoman suureksi mahdollisuudeksi, joidenkin osalta (mm itseni) lis?riskiksikin. Niiden haittoihin voi eritt?in hyvin sopeutua. Ravitsemus on t?rkein. Viljojen v?lttely on keskeisin. Tietenkin tupakka, verenpaineet, ylet?n stressikin ovat suuria haittoja.
N?en ongelman professoria laajempana. Toisaalta n?en, ett? asiaan voi puuttua helposti.
T?ss? odotellessa vinkkaan kardiologi W. Davisin uuteen juttuun jo ties monenenko kerran:
Heartscanblog
Pieni syynpoikanenkin on olemassa. Hyv? Terveys lehdess? vanha tuttu Petri Kovanen kirjoitti kolesteroleista vaatien utopistisia mittausarvoja. Kolesterolista ja "kolesterolista" (veren lipoproteiineista) Petri tiet?? kaiken, mit? t?n? p?iv?n? tiedet??n. Vaan, kun laajennetaan perspektiivi? edes hitusen, tiet??k? edelleen kaiken. Olen alkanut ep?ilem??n.
T?h?n kolesterolipuoleen Davis puuttuu varsin kansanomaisesti ja helposti ymm?rrett?v?ll? tavalla ja jopa luetellen listan tavanomaisesti k?ytettyj? mittausmenetelmi?. N?ist? moderneinta NMR-menetelm?? (1H NMR) olen tuputtanut jo kyll?stymiseen saakka.
N?ill? siis voidaan syvent?? ja tarkentaa n?iden "kolesterolien" havainnointia.
1. Polttopisteess? on viljojen (vehn?n) tuottama hapettumis/sokeristumisherkk? sdLDL ja miten sen m??r?? voitaisiin laskea - v?ltt?m?ll? vehn?? (viljaa). Ohje on tavattoman yksinkertainen. Sen voi jokainen tehd? itse. Diabeetikon pit?? vain ottaa huomioon, ett? l??kityksen tarve v?henee, jos ei k?y kokonaan tarpeettomaksi.
2. Perim??n liittyv? vaikeammin vaikutettava aineenvaihdunnan osa liittyy CETP-aktiviteettiin (cholesteryl-ester transfer protein). T?t? linkki? meill?kin tied?n tutkittavan. Olisi hienoa, jos l?hitulevaisuudessa geenien jaossa uupeloon j??neit? voitaisi auttaa t?sm?llisell? l??kehoidolla (edellytyksen? turvallisuus).
Statiinihoito on omasta mielest?ni kuin variksen ammuskelua tykill?. Voi olla, ett? ehdoton LDL kolesterolin lasku alle jonkun syntym?tt?m?n lapsen arvon tasolle voisi jotakin auttaa. Kuka siihen pystyy?
Geenit tulkitsen edelleenkin lajikohtaisesti tavattoman suureksi mahdollisuudeksi, joidenkin osalta (mm itseni) lis?riskiksikin. Niiden haittoihin voi eritt?in hyvin sopeutua. Ravitsemus on t?rkein. Viljojen v?lttely on keskeisin. Tietenkin tupakka, verenpaineet, ylet?n stressikin ovat suuria haittoja.
N?en ongelman professoria laajempana. Toisaalta n?en, ett? asiaan voi puuttua helposti.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Hetem?en ym komiteamietint?jen lomassa uutisoitiin makeisten ja limpsojen veronkorotuksesta jo heti alkuvuodesta.
Tanskan malliin onneksi rasvaveroa ei korotettu. Saadaanhan jo t?ll? menolla liiankin v?h?n rasvaa elimist?n tarpeisiin. Rasvakaammo n?kyy mm uudessa "It?meren ravintokolmiossa" yhdess? viljavillityksen kanssa.
Miksi on hyv?, ett? ylett?m?ksi paisunutta makeisten ja virvoitusjuomien k?ytt?? jarrutetaan hinta- ja veropolitiikalla?
Viime vuosikymmenin? kyseisten tuotteiden suosio ja k?ytt? on lis??ntynyt r?j?hdysm?isesti. Annoskoot kertaostoksissa ovat moninkertaistuneet.
Yksi syy kehitykselle on teollisesti valmistetun glukoosi- ja fruktoosisiirapin eritt?in alhainen hinta. Halvat l?ht?aineet takaavat mahtavat katteet ja mainosbudjetit saattavat vet?? vertoja sek? tupakan, alkoholin, l??kkeiden vastaaville.
Ei montakaan vuotta sitten mm Diabetesliittomme mainosti fruktoosia (hedelm?sokeri) sokeritautiselle sopivan makeutusaineena. Ehk? liitossa katsottiin, ett? diabeetikko ei saa olla terveeseen n?hden eriarvoisessa asemassa makean el?m?n osalta?
Toisia terveysajatuksia markkinoiva verkosto l?hetti tiedokseni filmin (Youtube), joka on helposti katsottava, ymm?rrett?v? ja her?tt?v?. Onko siis lihavuusepidemia siirtym?ss? puolivuotiaisiin? Eiv?t sen ik?iset viel? osaa olla kassalla kovin vaativia. Ent? ne tuotteet, joilla biologia (mm ?idinmaito) pyrit??n korvaamaan? Linkki filmiin:
Youtube
Fruktoosista selvi?misen vaikeus aineenvaihdunnassa, perus p?yt?sokerin runsas fruktoosipitoisuus (50%) ja sen toisen osan, glukoosin ylenm??r?inen suosittaminen niin makeuttamiseen kuin energiatarpeen tyydytt?miseen ylitt?? jo perusterveen henkil?n kestokyvyn pitk?ss? juoksussa. Ei pid? sit?k??n unohtaa, ett? viljojen tai vaikkapa perunan t?rkkelys muuttuvat jo suusta l?htien sokeriksi (glukoosi).
Ehk? sit?k??n ei kannata unohtaa, ett? sokeri koukuttaa. Siit? on vaikea pysy? erossa. Se on huume.
Verop??t?ksen vaatimattomuudestaan huolimatta lains??t?j? n?ytt?? ottavan huomioon uutta tietoa. Kansan valistaminen pit?isi olla synkronisoitu uuden ajattelun kanssa. Kyseess? ei ole rangaistus.
Tupakan ja alkoholin saatavuuteen liittyv?n valvonnan soisin ylt?v?n my?s kaikenlaiseen imeytyv?n sokerin markkinointiin. Kansalaistaju kyll? osaa yhdist?? samaan ryhm??n runsaat leip?annokset, jauhot yleens? ja ne potutkin.
Yksi asia on varma. Sokerituotteita tai ruuansulatuksessa sokeriksi muuttuvien tuotteiden valmistajat ja markkinoijat eiv?t kuunaan tule jarruttamaan omaa menestyst??n. Lobbaajia tulee liikkumaan entist? aktiivisemmin ja asia vied??n politiikan (maatalouspolitiikan jne) suojelukseen entist? tiiviimmin.
Tanskan malliin onneksi rasvaveroa ei korotettu. Saadaanhan jo t?ll? menolla liiankin v?h?n rasvaa elimist?n tarpeisiin. Rasvakaammo n?kyy mm uudessa "It?meren ravintokolmiossa" yhdess? viljavillityksen kanssa.
Miksi on hyv?, ett? ylett?m?ksi paisunutta makeisten ja virvoitusjuomien k?ytt?? jarrutetaan hinta- ja veropolitiikalla?
Viime vuosikymmenin? kyseisten tuotteiden suosio ja k?ytt? on lis??ntynyt r?j?hdysm?isesti. Annoskoot kertaostoksissa ovat moninkertaistuneet.
Yksi syy kehitykselle on teollisesti valmistetun glukoosi- ja fruktoosisiirapin eritt?in alhainen hinta. Halvat l?ht?aineet takaavat mahtavat katteet ja mainosbudjetit saattavat vet?? vertoja sek? tupakan, alkoholin, l??kkeiden vastaaville.
Ei montakaan vuotta sitten mm Diabetesliittomme mainosti fruktoosia (hedelm?sokeri) sokeritautiselle sopivan makeutusaineena. Ehk? liitossa katsottiin, ett? diabeetikko ei saa olla terveeseen n?hden eriarvoisessa asemassa makean el?m?n osalta?
Toisia terveysajatuksia markkinoiva verkosto l?hetti tiedokseni filmin (Youtube), joka on helposti katsottava, ymm?rrett?v? ja her?tt?v?. Onko siis lihavuusepidemia siirtym?ss? puolivuotiaisiin? Eiv?t sen ik?iset viel? osaa olla kassalla kovin vaativia. Ent? ne tuotteet, joilla biologia (mm ?idinmaito) pyrit??n korvaamaan? Linkki filmiin:
Youtube
Fruktoosista selvi?misen vaikeus aineenvaihdunnassa, perus p?yt?sokerin runsas fruktoosipitoisuus (50%) ja sen toisen osan, glukoosin ylenm??r?inen suosittaminen niin makeuttamiseen kuin energiatarpeen tyydytt?miseen ylitt?? jo perusterveen henkil?n kestokyvyn pitk?ss? juoksussa. Ei pid? sit?k??n unohtaa, ett? viljojen tai vaikkapa perunan t?rkkelys muuttuvat jo suusta l?htien sokeriksi (glukoosi).
Ehk? sit?k??n ei kannata unohtaa, ett? sokeri koukuttaa. Siit? on vaikea pysy? erossa. Se on huume.
Verop??t?ksen vaatimattomuudestaan huolimatta lains??t?j? n?ytt?? ottavan huomioon uutta tietoa. Kansan valistaminen pit?isi olla synkronisoitu uuden ajattelun kanssa. Kyseess? ei ole rangaistus.
Tupakan ja alkoholin saatavuuteen liittyv?n valvonnan soisin ylt?v?n my?s kaikenlaiseen imeytyv?n sokerin markkinointiin. Kansalaistaju kyll? osaa yhdist?? samaan ryhm??n runsaat leip?annokset, jauhot yleens? ja ne potutkin.
Yksi asia on varma. Sokerituotteita tai ruuansulatuksessa sokeriksi muuttuvien tuotteiden valmistajat ja markkinoijat eiv?t kuunaan tule jarruttamaan omaa menestyst??n. Lobbaajia tulee liikkumaan entist? aktiivisemmin ja asia vied??n politiikan (maatalouspolitiikan jne) suojelukseen entist? tiiviimmin.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
P??ttyv?n vuoden 2010 viimeinen ja odottelemani Amerikan Diabetesliiton (ADA) tiedotuslehti ammattilaisille (Diabetes Health Professional E-Newsletter) ilmestyi 29.12.
Muutamana vuodenvaihteena siin? on tullut l?hes tavaksi rep?ist? jokin tavanomaisuudesta poikkeava tieto. Omaan piikkiin tietoa ei ole rohjettu ottaa. Nytkin:
"This press release is an announcement submitted by CNN Health, and was not written by Diabetes Health."
Olen tottunut k??nt?m??n kommentin hiukan vapaasti: "Pojat kertoilevat..."
ADA (American Diabetes Association), AHA (American Heart Associatin) eli maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaiset diabetes- ja syd?nj?rjest?t ovat muutaman muun kanssa olleetkin USDA:n (Unites States Department of Agriculture) ja FDA (Food and Drug Administration) n?kemyksien kanssa liikuttavan yksimielisi? tiedottamisessaan ja tieteellisten artikkelien julkaisupolitiikassaan. Voisi melkein sanoa, ett? "piiri pieni py?rii". Ei siin? mit??n, jos py?rii. Mutta, koko muukin maailma py?rii ja on jo pitk??n py?rinyt samoja piruetteja.
Toisaalta on muutamia tutkijoita, joita yhdistaa kuuluminen Harvardin yliopiston ravitsemustutkimukseen. HU, Krauss, Mozaffarian ja Willet kuuluvat maailman lainatuimpiin ravitsemustutkijoihin. N?ilt? tutkijoilta on jo kadonnut rasvakammo eli kammo luonnollisia rasvoja kohtaan ("kovat" el?inrasvat ml maitorasvat). Ep?ily muita makroravinteita kohtaan (imeytyv?t hiilihydraatit) on nostettu esille syyksi valtavalle ns kansantautien epidemialle (mm lihavuus, 2-diabetes, SV-taudit jne). N?it? tutkijoita yhdistaa lis?ksi se, ett? USDA jokseenkin t?ydellisesti j?tt?? ottamatta huomioon heid?n tieteelliset n?kemykset ja tutkimustulokset.
Tarkoitushakuinen "tiede" onkin jo pitk??n pyrkinyt h?yhent?m??n perinteisen tieteellisen tutkimuksen, jonka yksi periaate on aikaisemman tiedon kaikenaikainen testaaminen - kyseenalaistaminen. Aika iso, jos ei suurin vaikuttaja, on tutkimuksen rahoitus.
Vuoden viimeinen ADA-juttu oli siis kuitenkin jonkinlainen huipentuma:
Can a Fat Protect You From Type 2 Diabetes? (http://www.diabeteshealth.com/read/2010 ... -diabetes/)
Jutun taustalla on meill?kin levityksess? ollut tuore tutkimus:
Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risc Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults. A Cohort Study
Darius Mozaffarian (ym).
Julkaisufoorumi on Annals of Internal Medicine (21.12.2010)
Kotimaisia asiantuntijakommentteja ei ole n?kynyt. Vaikeneminen on yksi tapa ilmaista mielipide.
Tutkimus on yksi tuoreista ja perustavanlaatuinen. Sen pit?isi pakottaa ajattelemaan ja miettim??n asioita uusiksi my?s kansanravitsemuksessa.
Jatketaan tiedon kyseenalaistamista vuonna 2011.
HYV?? UUTTA VUOTTA 2011!
Muutamana vuodenvaihteena siin? on tullut l?hes tavaksi rep?ist? jokin tavanomaisuudesta poikkeava tieto. Omaan piikkiin tietoa ei ole rohjettu ottaa. Nytkin:
"This press release is an announcement submitted by CNN Health, and was not written by Diabetes Health."
Olen tottunut k??nt?m??n kommentin hiukan vapaasti: "Pojat kertoilevat..."
ADA (American Diabetes Association), AHA (American Heart Associatin) eli maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaiset diabetes- ja syd?nj?rjest?t ovat muutaman muun kanssa olleetkin USDA:n (Unites States Department of Agriculture) ja FDA (Food and Drug Administration) n?kemyksien kanssa liikuttavan yksimielisi? tiedottamisessaan ja tieteellisten artikkelien julkaisupolitiikassaan. Voisi melkein sanoa, ett? "piiri pieni py?rii". Ei siin? mit??n, jos py?rii. Mutta, koko muukin maailma py?rii ja on jo pitk??n py?rinyt samoja piruetteja.
Toisaalta on muutamia tutkijoita, joita yhdistaa kuuluminen Harvardin yliopiston ravitsemustutkimukseen. HU, Krauss, Mozaffarian ja Willet kuuluvat maailman lainatuimpiin ravitsemustutkijoihin. N?ilt? tutkijoilta on jo kadonnut rasvakammo eli kammo luonnollisia rasvoja kohtaan ("kovat" el?inrasvat ml maitorasvat). Ep?ily muita makroravinteita kohtaan (imeytyv?t hiilihydraatit) on nostettu esille syyksi valtavalle ns kansantautien epidemialle (mm lihavuus, 2-diabetes, SV-taudit jne). N?it? tutkijoita yhdistaa lis?ksi se, ett? USDA jokseenkin t?ydellisesti j?tt?? ottamatta huomioon heid?n tieteelliset n?kemykset ja tutkimustulokset.
Tarkoitushakuinen "tiede" onkin jo pitk??n pyrkinyt h?yhent?m??n perinteisen tieteellisen tutkimuksen, jonka yksi periaate on aikaisemman tiedon kaikenaikainen testaaminen - kyseenalaistaminen. Aika iso, jos ei suurin vaikuttaja, on tutkimuksen rahoitus.
Vuoden viimeinen ADA-juttu oli siis kuitenkin jonkinlainen huipentuma:
Can a Fat Protect You From Type 2 Diabetes? (http://www.diabeteshealth.com/read/2010 ... -diabetes/)
Jutun taustalla on meill?kin levityksess? ollut tuore tutkimus:
Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risc Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults. A Cohort Study
Darius Mozaffarian (ym).
Julkaisufoorumi on Annals of Internal Medicine (21.12.2010)
Kotimaisia asiantuntijakommentteja ei ole n?kynyt. Vaikeneminen on yksi tapa ilmaista mielipide.
Tutkimus on yksi tuoreista ja perustavanlaatuinen. Sen pit?isi pakottaa ajattelemaan ja miettim??n asioita uusiksi my?s kansanravitsemuksessa.
Jatketaan tiedon kyseenalaistamista vuonna 2011.
HYV?? UUTTA VUOTTA 2011!
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Taas kerran viittaan kardiologi W. Davisin tekstiin.
Meill? siis l??kit??n 6-700.000 kansalaista statiineilla ennenaikaisen syd?nkuoleman uhkan torjumiseksi.
Pitk??n on tiedetty, ett? on varsin harvalukuisia perinn?llisi? lipoproteiinien aineenvaihduntaan liittyvi? vaaratekij?it?. N?iss? tapauksissa mm v?h?hiilihydraattinen ja runsasrasvainen ruoka voi olla riski. Kannattaa ainakin seurata "kolesterolikokein" tilannetta.
Massiivisesti yleisempi on periytyv? haitta, ettei kestet? runsaaksi suositeltua hiilihydraattim??r??. N?it? lasketaan olevan 40% kansasta eli yli 2 miljoonaa. Metabolisen oireyhtym?n kautta ajaudutaan moni-ilmeiseen sairauskierteeseen, joista SV-taudit, T2DM, rasvamaksa ym ja viimeisen? vasta havaittuna taipumus laskimoveritulppiin.
Oikeat tutkijat haluaisivat muuten vaihtaa k?sitteen dyslipidemia dyslipoproteinemiaksi. Onhan niin, ett? juuri veress? kiert?vien lipoproteiinipartikkelien (VLDL, IDL, LDL, HDL jne) lipoproteiiniosiot (lipoA, B jne) ovat ongelmallisia.
No se Davisin juttu:
http://heartscanblog.blogspot.com/
Meill? siis l??kit??n 6-700.000 kansalaista statiineilla ennenaikaisen syd?nkuoleman uhkan torjumiseksi.
Pitk??n on tiedetty, ett? on varsin harvalukuisia perinn?llisi? lipoproteiinien aineenvaihduntaan liittyvi? vaaratekij?it?. N?iss? tapauksissa mm v?h?hiilihydraattinen ja runsasrasvainen ruoka voi olla riski. Kannattaa ainakin seurata "kolesterolikokein" tilannetta.
Massiivisesti yleisempi on periytyv? haitta, ettei kestet? runsaaksi suositeltua hiilihydraattim??r??. N?it? lasketaan olevan 40% kansasta eli yli 2 miljoonaa. Metabolisen oireyhtym?n kautta ajaudutaan moni-ilmeiseen sairauskierteeseen, joista SV-taudit, T2DM, rasvamaksa ym ja viimeisen? vasta havaittuna taipumus laskimoveritulppiin.
Oikeat tutkijat haluaisivat muuten vaihtaa k?sitteen dyslipidemia dyslipoproteinemiaksi. Onhan niin, ett? juuri veress? kiert?vien lipoproteiinipartikkelien (VLDL, IDL, LDL, HDL jne) lipoproteiiniosiot (lipoA, B jne) ovat ongelmallisia.
No se Davisin juttu:
http://heartscanblog.blogspot.com/
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
ADA:n (Amerikan Diabetesliiton) julkaisusta DiabetesHealth n?hty?:
Sitagliptin (Januvia) Lowers Blood Sugar in People With Type 1 Diabetes.
DiabetesHealth
Siis: viime vuosina k?ytt??n otettua diabetesl??kett? on alettu kokeilemaan my?s 1-diabeetikoilla.
Kyseess? on ns suoliston inkretiinihormonin hajoamista ehk?isev? l??ke. L??kkeen tarkoitus on pident?? t?m?n "suolihormonin" vaikutusaikaa. Itse hormoonilla on moninaisia sokeriaineenvaihduntaan kohdistuvia vaikutuksia. L??kett? nimelt??n Januvia k?ytet??n Suomessakin 2-diabeteksen hoitoon.
Kokeilin itse l??kett? puolen vuoden ajan. Vaikutusta ei ollut sokeritasoihin, sokerirasistustestiin tai insuliinin eritykseen. Tulkitsin itse puuttuvan vaikutuksen liittyneen tiukkaan hiilihydraatteja rajoittavaan ravitsemukseen.
Inkretiini-hormoonin vaikutusta matkivia tuotteita kutsutaan inkretiinimimeeteiksi(GLP1-mimeetti). Er?s t?llainen tuote on nimelt??n Victoza. Sit? on k?ytetty Suomessakin rajoitetusti 2-diabeetikoille. Painovaikutus n?ytt?? olevan suolileikkausten luokkaa. Veren sokeri l?hestyy normaaliarvoja ja ep?ilem?tt? muutakin hy?dyllist? aineenvaihdunnassa tapahtuu.
Tuotteen hinta on korkea eik? SV-korvattavuudesta ole sovittu.
Viel? en ole havainnut, ett? t?t? hormonin kaltaista tuotetta olisi k?ytetty 1-diabeetikoille.
On tunnettua, ett? diabeetikon ohjeen mukainen ravitsemus on "kuin terveelle" eli normaalit (ja korkeat) hiilihydraatit niit? kest?m?tt?m?lle. Sokeriarvot hoidetaan l??kkeill? tai pistet??n insuliinia.
Varsinkin insuliinin runsas k?ytt? lihottaa potilaan ja yleens? pakottaa lis??ntyviin annoksiin.
Veren korkeaan insuliinipitoisuuteen liittyy haittoja. Mm. insuliiniresistenssin kehittyminen on riskin?. T?ss? vaiheessa 1-diabeetikon aineenvaihdunta l?hestyy 2-diabeetikkoa.
Olisi ilman muuta erinomaista hoitokehityst?, jos inkretiinihormoneihin vaikuttava l??kitys omalta osaltaan suojaisi potilasta j?rjenvastaisilta ravitsemusohjeilta.
T?t? j?rjenvastaista suomalaista j??r?p?isyytt? en kai opi ymm?rt?m??n.
Puolisen tuntia sitten Oulun rasvamafian edustaja k?vi oikein MTV:n uutisissa kertomassa, ettei ainakaan Suomessa tulla hyv?ksym??n mit??n hiilihydraattien rajoittamiseen viittaavaa ja ??ridietit mainiten.
Oulussa kai elet??n viel? sit? aikaa, kun varusmiehet lihoivat sotkun munkkipossujen rasvan vuoksi.
Professori Markku Savolainen ei pysty est?m??n alkanutta muutosta.
Sitagliptin (Januvia) Lowers Blood Sugar in People With Type 1 Diabetes.
DiabetesHealth
Siis: viime vuosina k?ytt??n otettua diabetesl??kett? on alettu kokeilemaan my?s 1-diabeetikoilla.
Kyseess? on ns suoliston inkretiinihormonin hajoamista ehk?isev? l??ke. L??kkeen tarkoitus on pident?? t?m?n "suolihormonin" vaikutusaikaa. Itse hormoonilla on moninaisia sokeriaineenvaihduntaan kohdistuvia vaikutuksia. L??kett? nimelt??n Januvia k?ytet??n Suomessakin 2-diabeteksen hoitoon.
Kokeilin itse l??kett? puolen vuoden ajan. Vaikutusta ei ollut sokeritasoihin, sokerirasistustestiin tai insuliinin eritykseen. Tulkitsin itse puuttuvan vaikutuksen liittyneen tiukkaan hiilihydraatteja rajoittavaan ravitsemukseen.
Inkretiini-hormoonin vaikutusta matkivia tuotteita kutsutaan inkretiinimimeeteiksi(GLP1-mimeetti). Er?s t?llainen tuote on nimelt??n Victoza. Sit? on k?ytetty Suomessakin rajoitetusti 2-diabeetikoille. Painovaikutus n?ytt?? olevan suolileikkausten luokkaa. Veren sokeri l?hestyy normaaliarvoja ja ep?ilem?tt? muutakin hy?dyllist? aineenvaihdunnassa tapahtuu.
Tuotteen hinta on korkea eik? SV-korvattavuudesta ole sovittu.
Viel? en ole havainnut, ett? t?t? hormonin kaltaista tuotetta olisi k?ytetty 1-diabeetikoille.
On tunnettua, ett? diabeetikon ohjeen mukainen ravitsemus on "kuin terveelle" eli normaalit (ja korkeat) hiilihydraatit niit? kest?m?tt?m?lle. Sokeriarvot hoidetaan l??kkeill? tai pistet??n insuliinia.
Varsinkin insuliinin runsas k?ytt? lihottaa potilaan ja yleens? pakottaa lis??ntyviin annoksiin.
Veren korkeaan insuliinipitoisuuteen liittyy haittoja. Mm. insuliiniresistenssin kehittyminen on riskin?. T?ss? vaiheessa 1-diabeetikon aineenvaihdunta l?hestyy 2-diabeetikkoa.
Olisi ilman muuta erinomaista hoitokehityst?, jos inkretiinihormoneihin vaikuttava l??kitys omalta osaltaan suojaisi potilasta j?rjenvastaisilta ravitsemusohjeilta.
T?t? j?rjenvastaista suomalaista j??r?p?isyytt? en kai opi ymm?rt?m??n.
Puolisen tuntia sitten Oulun rasvamafian edustaja k?vi oikein MTV:n uutisissa kertomassa, ettei ainakaan Suomessa tulla hyv?ksym??n mit??n hiilihydraattien rajoittamiseen viittaavaa ja ??ridietit mainiten.
Oulussa kai elet??n viel? sit? aikaa, kun varusmiehet lihoivat sotkun munkkipossujen rasvan vuoksi.
Professori Markku Savolainen ei pysty est?m??n alkanutta muutosta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Toisaalla t?ss? blogissa San Martino v?litti mielenkiintoisen pohjoismaisen (Ruotsalaisen) tiedon.
Kuva on havainnollinen ja liittyy ainakin jossakin p?in laihan maidon (ennen joppi, luttana, kurri jne) alennusmyyntiin. Lieneek? sopeuttamisilmi? alentuneeseen ostohalukkuuteen?
Kuvan tekstiss? on pari linkki?. Googlen kautta avautuva k?yr?st? on mielenkiintoinen. Onko k?yrien kulku n?ht?v? vain "rantakunnon" palauttamisena pyhien j?lkeen?
Pit?isi tiet??, millaisesta aineistosta k?yr?t on piirretty, jotta sit? voisi yritt?? tulkita. Hetken h?mpp?? Pysyv? trendin muutos?
Uutisvuoto-uutinen 16.1
Kuva on havainnollinen ja liittyy ainakin jossakin p?in laihan maidon (ennen joppi, luttana, kurri jne) alennusmyyntiin. Lieneek? sopeuttamisilmi? alentuneeseen ostohalukkuuteen?
Kuvan tekstiss? on pari linkki?. Googlen kautta avautuva k?yr?st? on mielenkiintoinen. Onko k?yrien kulku n?ht?v? vain "rantakunnon" palauttamisena pyhien j?lkeen?
Pit?isi tiet??, millaisesta aineistosta k?yr?t on piirretty, jotta sit? voisi yritt?? tulkita. Hetken h?mpp?? Pysyv? trendin muutos?
Uutisvuoto-uutinen 16.1
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Kardiologi Davis k?sittelee tuoreessa blogissaan pyhien aikaisen herkuttelun vaikutuksia.
Esimerkkin? on "Jeanne" ja h?nen "kolesteroli"-profiilinsa ennen ja j?lkeen juhlasy?misten. L?yd?s on havainnollinen m?ss?ilyn aiheuttamasta "hyvien asioiden" muuttumisesta huonoon suuntaan.
T?m? muutos alkaa olla jo monen uskoma ja otetaan my?s huomioon. Pid?n t?rke?n? linkin De Novo Lipo... avulla aukeavaa helppotekstist? teoreettista perustelua.
Toisto auttaa oppimista:
HeartScanblog
Samoja asioita voi lukea suomeksikin mm t?st? blogista.
Esimerkkin? on "Jeanne" ja h?nen "kolesteroli"-profiilinsa ennen ja j?lkeen juhlasy?misten. L?yd?s on havainnollinen m?ss?ilyn aiheuttamasta "hyvien asioiden" muuttumisesta huonoon suuntaan.
T?m? muutos alkaa olla jo monen uskoma ja otetaan my?s huomioon. Pid?n t?rke?n? linkin De Novo Lipo... avulla aukeavaa helppotekstist? teoreettista perustelua.
Toisto auttaa oppimista:
HeartScanblog
Samoja asioita voi lukea suomeksikin mm t?st? blogista.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
L??k?rilehden numerossa 1/2 14.01.2011 on luettavissa kaksi artikkelia, joista toinen liittyy saavutetun laihdutustuloksen pit?miseen (Diogenes-study) ja toinen eurooppalainen suositus diabeteksen ehk?isyyn (IMAGE-hanke).
Diogenes-studyn kitudieetill? (800 Kcal/vrk) saavutettua painonpudotusta vaalittiin erilaisilla dieettivaihtoehdoilla. Korkea proteiini ja matala glykeeminen (GI) indeksi pelittiv?t parhaiten saavutetun laihdutuspainon pit?miseksi. Rasvaa kammottiin.
IMAGE-hankkeessa puolestaan kotikutoiset ja hyvin markkinoidut DPS (diabeteksen ehk?isytutkimus) ja DEHKO on saatu myydyiksi EU:n tasolla diabeteksen ehk?isyyn.
Hyv?, kun tutkitaan. Meill? er??t tahot pit?v?t asioita jo selvitettyin?, lis?tutkimuksen tarvetta ei ole (Uusitupa).
Kummankin hankkeen osalta mieleeni nousee hankalasti vastattavia kysymyksi?.
Diogenes on makroravinteiden osalta muotopuoli, VHH-dieetin irvikuva. Kaikissa olosuhteissa ja etenkin sairaille ei aina voi suosittaa korkeata proteiinia ja lis?ksi "sokerivikaisilla" valkuainen nostaa sokeriarvoja.
DPS/DEHKO-tutkimukset on markkinoitu tieteen huippusaavutuksina. Isoja ja kalliita ne ainakin ovat. Niill? on my?s suurten organisaatioiden t?ysi tuki kuten Pohjois-Karjala hankkeellakin on ollut. Vastaan ei k?y v?itt?minen.
Kuitenkin:
- DPS saavutukset pidemm?ss? seurannassa ovat k?rsineet kauneusvirheist?. 2-diabeteksen ilmestymist? (kriteerit t?ytt?v?n?) on my?hennetty mutta ei estetty. On huomattava, ett? t?n? pidentyneen? "etsikkoaikana" sokerimittarilla n?kym?tt?m?t tai sokeritautikriteerej? t?ytt?m?tt?m?t poikkeamat tekev?t kaiken aikaa vahingollista ja terveytt? nakertavaa myyr?nty?t? (metabolisen oireyhtym?n erilaiset ilmentym?t).
- Ajatuksellinen riippuvuus hiilihydraattien kaikkivoipaisuudesta (vaikkakin "kokojyv?"-painottisesti) on suurta ja johtuu niist? vaikutuksista, joita tutkimukseen osallistuneet tahot (mm Leip?tiedotuksen kautta) aiheuttivat. Ja rasvakammo!
- Liikunnan ylipainottaminen tavoitteiden saavuttamiseksi on vaatinut raskaita panostuksia liikunnan markkinointiin ja toteuttamiseen erilaisten ammattikuntien avustuksella. Henkil?kohtainen "traineri" on melkein alkuunp??syn edellytys.
Kyselen kustannusten ja massahallittavuuden per??n.
- DPS:ll? ja DEHKOLLA on ollut t?ysin suvereeni asema mm l??k?rikunnan ajattelussa erinomaisina ty?kaluina metaboliasairauksien ehk?isyss?. Kaipaan kuitenkin vastausta, miksi kyseiset kansansairaudet edelleen lis??ntyv?t vastustamattomalla 5 -7 % vuotuisella kasvulla.
- Nyt siis EU:n tasolla massojen diabeteksen ehk?isy/hoitokin pyrit??n toteuttamaan (IMAGE) melko huonossa ter?ss? olevilla ty?kaluilla. Huonoa on se, ett? v?ki, joka ehk?isy? ja hoitoa eniten tarvitsee, on jo nyt se suuri massa, jonka hoidossa tai tautien ehk?isyss? ei olla kehuja ansaitsevasti onnistuttu.
Byrokraattisilla v?lineill? tahtoo my?s olla muunlaista ajattelua tukahduttava vaikutus. T?m? on n?hty massaamme nelj?n (4) taakse j??neen "Pohjois-Karjala" vuosikymmenen kuluessa.
Diogenes-studyn kitudieetill? (800 Kcal/vrk) saavutettua painonpudotusta vaalittiin erilaisilla dieettivaihtoehdoilla. Korkea proteiini ja matala glykeeminen (GI) indeksi pelittiv?t parhaiten saavutetun laihdutuspainon pit?miseksi. Rasvaa kammottiin.
IMAGE-hankkeessa puolestaan kotikutoiset ja hyvin markkinoidut DPS (diabeteksen ehk?isytutkimus) ja DEHKO on saatu myydyiksi EU:n tasolla diabeteksen ehk?isyyn.
Hyv?, kun tutkitaan. Meill? er??t tahot pit?v?t asioita jo selvitettyin?, lis?tutkimuksen tarvetta ei ole (Uusitupa).
Kummankin hankkeen osalta mieleeni nousee hankalasti vastattavia kysymyksi?.
Diogenes on makroravinteiden osalta muotopuoli, VHH-dieetin irvikuva. Kaikissa olosuhteissa ja etenkin sairaille ei aina voi suosittaa korkeata proteiinia ja lis?ksi "sokerivikaisilla" valkuainen nostaa sokeriarvoja.
DPS/DEHKO-tutkimukset on markkinoitu tieteen huippusaavutuksina. Isoja ja kalliita ne ainakin ovat. Niill? on my?s suurten organisaatioiden t?ysi tuki kuten Pohjois-Karjala hankkeellakin on ollut. Vastaan ei k?y v?itt?minen.
Kuitenkin:
- DPS saavutukset pidemm?ss? seurannassa ovat k?rsineet kauneusvirheist?. 2-diabeteksen ilmestymist? (kriteerit t?ytt?v?n?) on my?hennetty mutta ei estetty. On huomattava, ett? t?n? pidentyneen? "etsikkoaikana" sokerimittarilla n?kym?tt?m?t tai sokeritautikriteerej? t?ytt?m?tt?m?t poikkeamat tekev?t kaiken aikaa vahingollista ja terveytt? nakertavaa myyr?nty?t? (metabolisen oireyhtym?n erilaiset ilmentym?t).
- Ajatuksellinen riippuvuus hiilihydraattien kaikkivoipaisuudesta (vaikkakin "kokojyv?"-painottisesti) on suurta ja johtuu niist? vaikutuksista, joita tutkimukseen osallistuneet tahot (mm Leip?tiedotuksen kautta) aiheuttivat. Ja rasvakammo!
- Liikunnan ylipainottaminen tavoitteiden saavuttamiseksi on vaatinut raskaita panostuksia liikunnan markkinointiin ja toteuttamiseen erilaisten ammattikuntien avustuksella. Henkil?kohtainen "traineri" on melkein alkuunp??syn edellytys.
Kyselen kustannusten ja massahallittavuuden per??n.
- DPS:ll? ja DEHKOLLA on ollut t?ysin suvereeni asema mm l??k?rikunnan ajattelussa erinomaisina ty?kaluina metaboliasairauksien ehk?isyss?. Kaipaan kuitenkin vastausta, miksi kyseiset kansansairaudet edelleen lis??ntyv?t vastustamattomalla 5 -7 % vuotuisella kasvulla.
- Nyt siis EU:n tasolla massojen diabeteksen ehk?isy/hoitokin pyrit??n toteuttamaan (IMAGE) melko huonossa ter?ss? olevilla ty?kaluilla. Huonoa on se, ett? v?ki, joka ehk?isy? ja hoitoa eniten tarvitsee, on jo nyt se suuri massa, jonka hoidossa tai tautien ehk?isyss? ei olla kehuja ansaitsevasti onnistuttu.
Byrokraattisilla v?lineill? tahtoo my?s olla muunlaista ajattelua tukahduttava vaikutus. T?m? on n?hty massaamme nelj?n (4) taakse j??neen "Pohjois-Karjala" vuosikymmenen kuluessa.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
DiabetesHealth (Amerikan Diabetesliiton p??-??nenkannattaja) raportoi tiedotteessaan uutuudesta: "terveell? tavalla kus/pissaamalla liiat sokerit p?ntt??n".
Nurkkia, hankia jne tavanomaisia kuspaikkoja ei mainittu mutta tehonnee.
Teorian taustalla on SGLT2 inhibiittori, jota ehk? pystyt??n s??telem??n l??kkeellisesti.
Itsell?ni nousi mieleen ajatus, ett? pit??k? sit? sokeria (glukoosi, fruktoosi, t?rkkelys jne) ahtaa niin paljon, ett? ilmenee l??kkeell? ohjattu sokerin kusemisen tarve.
http://www.diabeteshealth.com/read/2011 ... ood-sugar/
Nurkkia, hankia jne tavanomaisia kuspaikkoja ei mainittu mutta tehonnee.
Teorian taustalla on SGLT2 inhibiittori, jota ehk? pystyt??n s??telem??n l??kkeellisesti.
Itsell?ni nousi mieleen ajatus, ett? pit??k? sit? sokeria (glukoosi, fruktoosi, t?rkkelys jne) ahtaa niin paljon, ett? ilmenee l??kkeell? ohjattu sokerin kusemisen tarve.
http://www.diabeteshealth.com/read/2011 ... ood-sugar/
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
International Atherosclerosis Society raportoi tuoreessa tiedotteessaan suuren ja seuratun turkulaisen lasten/nuorten el?m?ntapojen vaikutuksesta verisuonimuutosten ilmenemiseen my?hemm?ss? aikuisi?ss? (Cardiovascular Risk in Young Finns Study).
Verisuonimuutoksilta suojaavia/ehk?isevi? tekij?it? olivat matala HDL/LDL-suhde, runsas hedelmien sy?nti ja liikunta.
http://20.fi/3482
Tutkimukseen on liitetty runsaasti sek? my?nteisi? ett? kriittisi? odotuksia. Kritiikki? on saanut modernien terveen el?m?n odotuksia lis??v?n(?) ravitsemuksen vuoksi (erityisesti korostunut omega-6 rasvahappojen, rypsi?ljyn suositus).
Odotan joitakin t?ydent?vi? havaintoja.
Verisuonimuutoksilta suojaavia/ehk?isevi? tekij?it? olivat matala HDL/LDL-suhde, runsas hedelmien sy?nti ja liikunta.
http://20.fi/3482
Tutkimukseen on liitetty runsaasti sek? my?nteisi? ett? kriittisi? odotuksia. Kritiikki? on saanut modernien terveen el?m?n odotuksia lis??v?n(?) ravitsemuksen vuoksi (erityisesti korostunut omega-6 rasvahappojen, rypsi?ljyn suositus).
Odotan joitakin t?ydent?vi? havaintoja.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
-
Timo Kuusela
- Viestit: 1794
- Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
- Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos
Rasvakammo/statiinipakko MOT-ohjelman tekij? (Martti Backman) puolustautuu:
http://20.fi/3483
Lainauksia:
?skett?in ilmestynytt? arvovaltaisen Cochrane yhteisty?j?rjest?n yhteenvetoraporttia new report on uutisoitu laajalti mailman lehdiss?. (esim. The Telegraph ja Time Magazine).
The Telegraphin artikkelissa arvioitiin, ett? Britanniassa jopa kolme miljoonaa tervett? mutta huolestunutta ihmist? sy? statiineja turhaan.
Rasvatutkijan t?ysk??nn?s
Tri Walter Willet, Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston epidemiologian ja ravintotutkimuksen professori, on maailman tunnetuimpia ravintorasvatutkijoita. Yli tuhannella tieteellisell? artikkelillaan h?n on maailman toiseksi siteeratuin kliinisen l??ketieteen tutkija.
Kymmeni? vuosia Walter Willet on saarnannut tyydytettyjen rasvojen, siis voin ja muun el?inrasvan vaarallisuutta ihmisten syd?nterveydelle. Se on sin?ns? h?mm?stytt?v??, sill? yhdess?k??n Harvardissa tehdyist? suurista v?est?tutkimuksista ei ole koskaan havaittu, ett? rasvaisen ruuan sy?j?t olisivat suuremmassa vaarassa kuolla syd?nsairauksiin kuin virallista v?h?rasvaista ruokavaliota noudattavat.
Mutta nyt Willet on k??nt?nyt kelkkansa. Los Angeles Timesissa 20. joulukuuta julkaistussa haastattelussa, interview by Marni Jameson in LATimes, h?n yll?tt?en my?nt??, ett? rasva ei olekaan ongelma, vaan hiilihydraatit.
?Jos amerikkalaiset voisivat j?tt?? sokeroidut juomat, perunat, valkoisen leiv?n, pastan, valkoisen riisin ja makeat v?lipalat, saisimme pyyhk?isty? pois kaikki ongelmat, joita meill? on ollut painon, diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien kanssa?.
My?s haimatulehduksensa kanssa kamppaillut jyv?skyl?l?inen diplomi-insin??ri (Leino Utriainen) on saanut tutkimuksellista taustatukea sille, ett? kolesterolil??ke aikoinaan laukaisi taudin.
Statiinit ja haimatulehdus
MOT-ohjelmassa Kolesterolipommi 25.10.2010 esiteltiin karkea laskelma siit?, kuinka monta haimatulehdusta statiinil??kitys voisi Suomessa aiheuttaa. MOT p??tyi silloin laskennallisesti lukuun 212 tapausta vuodessa.
Tuore amerikkalaistutkimus vahvistaa, ett? MOT:n laskelma oli oikeassa suuruusluokassa, mutta ehk? turhankin arka. Joulukuussa julkaistu tutkimus p??tyi siihen, ett? 100 000 statiineilla hoidettua ihmist? kohti 46 sairastui haimatulehdukseen. Suomessa statiineja nauttii ainakin 660 000 ihmist?, joten laskennallinen haimatulehdusten lis??ntym? on sen ansiosta 303 haimatulehdusta/vuosi.
Kolesterolin alentamista koskevassa suomalaisessa k?yp?hoitosuosituksessa ei mainita lainkaan haittavaikutuksena kasvanutta haimatulehduksen riski?. L??k?riseuran Duodecimin k?yp?hoitoty?ryhm? tekee parhaillaan selvityst? statiini-l??kityksen ja haimatulehdusten mahdollisesta yhteydest?.
L?hde: Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Enger C, Gately R, Ming EE, Niemcryk SJ, Williams L, McAfee AT.Epidemiology, i3 Drug Safety, Waltham, Massachusetts, USA.
cheryl.enger@i3drugsafety.com
http://20.fi/3483
Lainauksia:
?skett?in ilmestynytt? arvovaltaisen Cochrane yhteisty?j?rjest?n yhteenvetoraporttia new report on uutisoitu laajalti mailman lehdiss?. (esim. The Telegraph ja Time Magazine).
The Telegraphin artikkelissa arvioitiin, ett? Britanniassa jopa kolme miljoonaa tervett? mutta huolestunutta ihmist? sy? statiineja turhaan.
Rasvatutkijan t?ysk??nn?s
Tri Walter Willet, Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston epidemiologian ja ravintotutkimuksen professori, on maailman tunnetuimpia ravintorasvatutkijoita. Yli tuhannella tieteellisell? artikkelillaan h?n on maailman toiseksi siteeratuin kliinisen l??ketieteen tutkija.
Kymmeni? vuosia Walter Willet on saarnannut tyydytettyjen rasvojen, siis voin ja muun el?inrasvan vaarallisuutta ihmisten syd?nterveydelle. Se on sin?ns? h?mm?stytt?v??, sill? yhdess?k??n Harvardissa tehdyist? suurista v?est?tutkimuksista ei ole koskaan havaittu, ett? rasvaisen ruuan sy?j?t olisivat suuremmassa vaarassa kuolla syd?nsairauksiin kuin virallista v?h?rasvaista ruokavaliota noudattavat.
Mutta nyt Willet on k??nt?nyt kelkkansa. Los Angeles Timesissa 20. joulukuuta julkaistussa haastattelussa, interview by Marni Jameson in LATimes, h?n yll?tt?en my?nt??, ett? rasva ei olekaan ongelma, vaan hiilihydraatit.
?Jos amerikkalaiset voisivat j?tt?? sokeroidut juomat, perunat, valkoisen leiv?n, pastan, valkoisen riisin ja makeat v?lipalat, saisimme pyyhk?isty? pois kaikki ongelmat, joita meill? on ollut painon, diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien kanssa?.
My?s haimatulehduksensa kanssa kamppaillut jyv?skyl?l?inen diplomi-insin??ri (Leino Utriainen) on saanut tutkimuksellista taustatukea sille, ett? kolesterolil??ke aikoinaan laukaisi taudin.
Statiinit ja haimatulehdus
MOT-ohjelmassa Kolesterolipommi 25.10.2010 esiteltiin karkea laskelma siit?, kuinka monta haimatulehdusta statiinil??kitys voisi Suomessa aiheuttaa. MOT p??tyi silloin laskennallisesti lukuun 212 tapausta vuodessa.
Tuore amerikkalaistutkimus vahvistaa, ett? MOT:n laskelma oli oikeassa suuruusluokassa, mutta ehk? turhankin arka. Joulukuussa julkaistu tutkimus p??tyi siihen, ett? 100 000 statiineilla hoidettua ihmist? kohti 46 sairastui haimatulehdukseen. Suomessa statiineja nauttii ainakin 660 000 ihmist?, joten laskennallinen haimatulehdusten lis??ntym? on sen ansiosta 303 haimatulehdusta/vuosi.
Kolesterolin alentamista koskevassa suomalaisessa k?yp?hoitosuosituksessa ei mainita lainkaan haittavaikutuksena kasvanutta haimatulehduksen riski?. L??k?riseuran Duodecimin k?yp?hoitoty?ryhm? tekee parhaillaan selvityst? statiini-l??kityksen ja haimatulehdusten mahdollisesta yhteydest?.
L?hde: Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Enger C, Gately R, Ming EE, Niemcryk SJ, Williams L, McAfee AT.Epidemiology, i3 Drug Safety, Waltham, Massachusetts, USA.
cheryl.enger@i3drugsafety.com
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa