Avaan t?nne uuden osion ravintolisist?. Tarkoitukseni on kertoa niist? yleisesti kiinnostavia asioita, kuten
- mit? ravintolis?t ovat
- kuinka ne luokitellaan
- kuinka niit? valvotaan
- sallituista terveysv?itteist?
- ja ennen kaikkea uutta tutkittua tietoa ravintolisien vaikutuksista terveyteen ja erilaisiin sairauksiin.
Mik? on ravintolis??
Ravintolis? on aine, joka t?ydent?? ruokavaliota, tai joka vaikuttaa muulla tavoin ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Ravintolisiin kuuluvat vitamiinit, kivenn?is- ja hivenaineetaineet, sek? kasveista tai el?imist? saatavat ?ljyt tai muut aineet, muun muassa aminohapot ja biologisesti aktiiviset peptidit.
Tarvitsemmeko ravintolisi??
Ravintolisien tarve on ollut ja on edelleen kiivaan keskustelun aiheena. Kuuntelin pari vuotta sitten L??kelaitoksen entisen ylil??k?rin Anna-Liisa Enkovaaran yleis?esitelm?n, jossa h?n vakaumuksen syv?ll? rinta??nell? ilmoitti, ettei l?nsimaissa en?? esiinny vitamiinien puutostiloja. L??k?riseura Duodecim, ravitsemustieteilij?t ja valtamedia on jatkuvasti hokenut t?t? n?kemyst? ja kutsunut ravintolisien k?ytt?? "uskomushoidoksi".
Tosiasiassa Suomessa ja muissa Euroopan maissa julkaistut suuret v?est?tutkimukset osoittavat kiistatta, ett? jopa ns. terveess? v?est?ss? on paljon ihmisi?, jotka potevat piilev?? vitamiinien puutetta. Se on erityisen yleist? ik??ntyvien ihmisten keskuudessa. Suomessa on erityisesti foolihapon, B1-, B6- ja B12-vitamiinien, C- ja D-vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen puutetta. Ravintolisi? johdonmukaisesti vastustanut Helsingin Sanomien terveystoimittaja P?ivi Repo julkaisi JS:n verkkosivuilla eilen
kirjoituksen, jonka mukaan puolet suomalaista saa liian v?h?n D-vitamiinia. Miten ihmeess? koko l??ke- ja ravitsemustieteen eliitti on voinut olla n?in v??r?ss??
Pienoisravintotekij?iden puutteilla on selv? yhteys useimpiin pitk?aikaisiin sairauksiin, kuten allergioihin, dementiaan, luukatoon, masennukseen, syd?n- ja verisuonitauteihin, reumatauteihin ja sy?piin.
Tuoreen selvityksen mukaan 72 % suomalaisista naisista ja noin puolet miehist? k?ytt?? ravintolisi? omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan. Pyrin t?ss? osiossa osoittamaan, ettei ravintolisien k?ytt?? voida vastustaa ainakaan tieteellisin perustein.
Ravintolisist? p?hkin?nkuoressa
Vitamiinit
Ihminen tarvitsee 13 eri vitamiinia. Ne ovat elimist?lle v?ltt?m?tt?mi? orgaanisia yhdisteit?, joita elimist?mme tarvitsee p?ivitt?in normaaleihin fysiologisiin toimintoihinsa. (Kivenn?isaineet ja hivenaineet sit? vastoin ovat ep?orgaanisia aineita.) Koska emme itse kykene valmistamaan vitamiineja, tarvitsemme niit? p?ivitt?in ravinnossa tai ravintolisin?.
Eri vitamiinit eiv?t ole sukua toisilleen kemiallisesti tai toiminnallisesti. Niill? kullakin on aineenvaihdunnassa oma erityinen teht?v?ns?, jota mik??n toinen aine tai yhdiste ei voi korvata. Kaikkia toimintoja ei viel? tunneta t?ysin.
Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin niiden imeytystavan mukaan.
Vitamiinikatsaus
Vitamiininkaltaiset yhdisteet
Jotkut yhdisteet k?ytt?ytyv?t elimist?ss? vitamiinien tavoin, mutta eiv?t t?yt? varsinaisten vitamiinien m??ritelm??. Ne eiv?t ole ehdottoman v?ltt?m?tt?mi? tai elimist? kykenee valmistamaan niit? itse. T?llaisia yhdisteit? ovat koliini, inositoli, ubikinoni eli koentsyymi Q10, alfalipoiinihappo, para-amino-bentsoehappo (paba), bioflavonoidit sek? alfalipoiinihappo.
Antioksidantit
Elimist?ss? on jatkuvasti k?ynniss? vapaiden happiradikaalien aikaan saamia hapetusreaktioita, ja jos n?m? reaktiot saavat ?ylivallan?, ihminen sairastuu tai vanhenee ennen aikojaan. Antioksidantti on aine tai yhdiste, joka est?? hapettumisreaktioita, eli antioksidantin avulla voidaan v?hent?? n?it? hapettumisreaktioita ja saada aikaan tasapaino. Joillakin vitamiineilla, esim. C- ja E-vitamiineilla on antioksidatiivisia vaikutuksia, mutta vitamiinit ja antioksidantit eiv?t kuitenkaan ole sama asia.
Luonnossa on satoja erilaisia antioksidantteja, joita saamme ravinnosta (mm. hedelmist? ja marjoista), mutta koska niiden saanti t?ll? tavalla voi olla riitt?m?t?nt?, voi antioksidantteja ottaa my?s ravintolisin?. Suosittuja antioksidanttilisi? ovat muun muassa alfalipoiinihappo, berberiini, karnosiini, karotenoidit (esim. astaksantiini, lykopeeni) ja kurkuma.
Kivenn?is- ja hivenaineet
Yli 90 % kehomme painosta muodostuu nelj?st? alkuaineesta: hiilest?, vedyst?, hapesta ja typest?. Muita rakennusaineita ovat natrium, kalsium, kalium, magnesium, fosfaatti, sulfaatti ja kloridi. Edell? mainitut aineet muodostavat n. 99,9% kehostamme. J?ljelle j??v? pieni, mutta elint?rke? osa muodostuu raudasta, kuparista, sinkist?, molybdeenista, mangaanista, koboltista, nikkelist?, seleenist?, jodista ja fluorista. Hyv? terveys edellytt??, ett? n?it? aineita on riitt?v?sti, ja ett? niiden m??r?t ovat kesken??n tasapainossa, ja t?st? syyst? on usein syyt? turvautua ravintolisiin riitt?v?n hivenainepitoisuuden varmistamiseksi. (Suomessa "hivenaineilla" tarkoitetaan k?yt?nn?ss? usein my?s kivenn?isaineita. Jopa jotkut l??k?rit tarkoittavat "hiveniaineilla" kaikkia ravintolisi?, mik? osoittaa koulutuksen puutetta.]
Probiootit, prebiootit ja synbiootit
Probiootit (maitohappobakteerit) ovat mikro-organismeja, jotka ovat hy?dyllisi? niin terveille kuin terveysongelmista k?rsiville ihmisille. Ravintolis?valmisteena probiootti sis?lt?? yhden tai useamman bakteerin el?v?n viljelm?n. Probiootteja on nyky??n monissa elintarvikkeissa, esim. jogurteissa, mutta niit? on my?s ravintolisin? jauheiden, kapseleiden ja puristeiden muodossa. Probiootit ovat nykyisin niin yleisess? k?yt?ss?, etteiv?t kaikki maallikot edes miell? niit? ravintolisiksi, vaan pit?v?t niit? normaaliin ravitsemukseen kuluvina komponentteina.
Prebiootti on sulamaton ruuan komponentti, tavallisesti hiilihydraatti (oligo- tai polysakkaridi), joka edist?? valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Tarkoituksena on, ett? muuttunut suolistofloora paikallisesti tai systeemisesti edist?isi terveytt?. Esimerkkein? prebiooteista mainittakoon ns. inuliinityyppinen fruktoosipolymeeri sek? ravintokuitu.
Synbiootti on pro- ja prebiootin yhdistelm