Yleistä ravintolisistä

[Matti Tolonen]

Avaan t?nne uuden osion ravintolisist?. Tarkoitukseni on kertoa niist? yleisesti kiinnostavia asioita, kuten
- mit? ravintolis?t ovat
- kuinka ne luokitellaan
- kuinka niit? valvotaan
- sallituista terveysv?itteist?
- ja ennen kaikkea uutta tutkittua tietoa ravintolisien vaikutuksista terveyteen ja erilaisiin sairauksiin.

Mik? on ravintolis??
Ravintolis? on aine, joka t?ydent?? ruokavaliota, tai joka vaikuttaa muulla tavoin ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Ravintolisiin kuuluvat vitamiinit, kivenn?is- ja hivenaineetaineet, sek? kasveista tai el?imist? saatavat ?ljyt tai muut aineet, muun muassa aminohapot ja biologisesti aktiiviset peptidit.

Tarvitsemmeko ravintolisi??
Ravintolisien tarve on ollut ja on edelleen kiivaan keskustelun aiheena. Kuuntelin pari vuotta sitten L??kelaitoksen entisen ylil??k?rin Anna-Liisa Enkovaaran yleis?esitelm?n, jossa h?n vakaumuksen syv?ll? rinta??nell? ilmoitti, ettei l?nsimaissa en?? esiinny vitamiinien puutostiloja. L??k?riseura Duodecim, ravitsemustieteilij?t ja valtamedia on jatkuvasti hokenut t?t? n?kemyst? ja kutsunut ravintolisien k?ytt?? "uskomushoidoksi".

Tosiasiassa Suomessa ja muissa Euroopan maissa julkaistut suuret v?est?tutkimukset osoittavat kiistatta, ett? jopa ns. terveess? v?est?ss? on paljon ihmisi?, jotka potevat piilev?? vitamiinien puutetta. Se on erityisen yleist? ik??ntyvien ihmisten keskuudessa. Suomessa on erityisesti foolihapon, B1-, B6- ja B12-vitamiinien, C- ja D-vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen puutetta. Ravintolisi? johdonmukaisesti vastustanut Helsingin Sanomien terveystoimittaja P?ivi Repo julkaisi JS:n verkkosivuilla eilen kirjoituksen, jonka mukaan puolet suomalaista saa liian v?h?n D-vitamiinia. Miten ihmeess? koko l??ke- ja ravitsemustieteen eliitti on voinut olla n?in v??r?ss??

Pienoisravintotekij?iden puutteilla on selv? yhteys useimpiin pitk?aikaisiin sairauksiin, kuten allergioihin, dementiaan, luukatoon, masennukseen, syd?n- ja verisuonitauteihin, reumatauteihin ja sy?piin.

Tuoreen selvityksen mukaan 72 % suomalaisista naisista ja noin puolet miehist? k?ytt?? ravintolisi? omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan. Pyrin t?ss? osiossa osoittamaan, ettei ravintolisien k?ytt?? voida vastustaa ainakaan tieteellisin perustein.

Ravintolisist? p?hkin?nkuoressa
Vitamiinit
Ihminen tarvitsee 13 eri vitamiinia. Ne ovat elimist?lle v?ltt?m?tt?mi? orgaanisia yhdisteit?, joita elimist?mme tarvitsee p?ivitt?in normaaleihin fysiologisiin toimintoihinsa. (Kivenn?isaineet ja hivenaineet sit? vastoin ovat ep?orgaanisia aineita.) Koska emme itse kykene valmistamaan vitamiineja, tarvitsemme niit? p?ivitt?in ravinnossa tai ravintolisin?.

Eri vitamiinit eiv?t ole sukua toisilleen kemiallisesti tai toiminnallisesti. Niill? kullakin on aineenvaihdunnassa oma erityinen teht?v?ns?, jota mik??n toinen aine tai yhdiste ei voi korvata. Kaikkia toimintoja ei viel? tunneta t?ysin.

Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin niiden imeytystavan mukaan.
Vitamiinikatsaus

Vitamiininkaltaiset yhdisteet
Jotkut yhdisteet k?ytt?ytyv?t elimist?ss? vitamiinien tavoin, mutta eiv?t t?yt? varsinaisten vitamiinien m??ritelm??. Ne eiv?t ole ehdottoman v?ltt?m?tt?mi? tai elimist? kykenee valmistamaan niit? itse. T?llaisia yhdisteit? ovat koliini, inositoli, ubikinoni eli koentsyymi Q10, alfalipoiinihappo, para-amino-bentsoehappo (paba), bioflavonoidit sek? alfalipoiinihappo.

Antioksidantit
Elimist?ss? on jatkuvasti k?ynniss? vapaiden happiradikaalien aikaan saamia hapetusreaktioita, ja jos n?m? reaktiot saavat ?ylivallan?, ihminen sairastuu tai vanhenee ennen aikojaan. Antioksidantti on aine tai yhdiste, joka est?? hapettumisreaktioita, eli antioksidantin avulla voidaan v?hent?? n?it? hapettumisreaktioita ja saada aikaan tasapaino. Joillakin vitamiineilla, esim. C- ja E-vitamiineilla on antioksidatiivisia vaikutuksia, mutta vitamiinit ja antioksidantit eiv?t kuitenkaan ole sama asia.

Luonnossa on satoja erilaisia antioksidantteja, joita saamme ravinnosta (mm. hedelmist? ja marjoista), mutta koska niiden saanti t?ll? tavalla voi olla riitt?m?t?nt?, voi antioksidantteja ottaa my?s ravintolisin?. Suosittuja antioksidanttilisi? ovat muun muassa alfalipoiinihappo, berberiini, karnosiini, karotenoidit (esim. astaksantiini, lykopeeni) ja kurkuma.

Kivenn?is- ja hivenaineet
Yli 90 % kehomme painosta muodostuu nelj?st? alkuaineesta: hiilest?, vedyst?, hapesta ja typest?. Muita rakennusaineita ovat natrium, kalsium, kalium, magnesium, fosfaatti, sulfaatti ja kloridi. Edell? mainitut aineet muodostavat n. 99,9% kehostamme. J?ljelle j??v? pieni, mutta elint?rke? osa muodostuu raudasta, kuparista, sinkist?, molybdeenista, mangaanista, koboltista, nikkelist?, seleenist?, jodista ja fluorista. Hyv? terveys edellytt??, ett? n?it? aineita on riitt?v?sti, ja ett? niiden m??r?t ovat kesken??n tasapainossa, ja t?st? syyst? on usein syyt? turvautua ravintolisiin riitt?v?n hivenainepitoisuuden varmistamiseksi. (Suomessa "hivenaineilla" tarkoitetaan k?yt?nn?ss? usein my?s kivenn?isaineita. Jopa jotkut l??k?rit tarkoittavat "hiveniaineilla" kaikkia ravintolisi?, mik? osoittaa koulutuksen puutetta.]

Probiootit, prebiootit ja synbiootit
Probiootit (maitohappobakteerit) ovat mikro-organismeja, jotka ovat hy?dyllisi? niin terveille kuin terveysongelmista k?rsiville ihmisille. Ravintolis?valmisteena probiootti sis?lt?? yhden tai useamman bakteerin el?v?n viljelm?n. Probiootteja on nyky??n monissa elintarvikkeissa, esim. jogurteissa, mutta niit? on my?s ravintolisin? jauheiden, kapseleiden ja puristeiden muodossa. Probiootit ovat nykyisin niin yleisess? k?yt?ss?, etteiv?t kaikki maallikot edes miell? niit? ravintolisiksi, vaan pit?v?t niit? normaaliin ravitsemukseen kuluvina komponentteina.

Prebiootti on sulamaton ruuan komponentti, tavallisesti hiilihydraatti (oligo- tai polysakkaridi), joka edist?? valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Tarkoituksena on, ett? muuttunut suolistofloora paikallisesti tai systeemisesti edist?isi terveytt?. Esimerkkein? prebiooteista mainittakoon ns. inuliinityyppinen fruktoosipolymeeri sek? ravintokuitu.
Synbiootti on pro- ja prebiootin yhdistelm

[Timo Kuusela]

Yll?tyn aina uudelleen t?st? Matti Tolosen sujuvasta esitystavasta. Samoin h?nell? on riitt?nyt ahkeruutta ja sitkeytt? erinomaisen tehokkaaksi organisoidusta vastustuksesta huolimatta.
N?ytt?? silt?, ett? Tolonen tekee nyt lopullista l?pimurtoa.
Kirjoitin joitakin vuosia sitten L??k?rilehteen jutun, jossa kyseenalaistin vallitsevia ravitsemussuosituksia ja jossa perustelin er?it? lis?ravinteita (mm omega-3 rasvahappolis??) kirjallisuusviittein. Kyll? lunta tuli tupaan - muttei n?ist? asioista.
Nyt n?ytt?? lis?ksi silt?, ett? vasta ollaan p??sem?ss? keskustelun alkuun yli- ja turhasta l??kitsemisest?. Asiasta tullaan k?ym??n ankara sota. Se ei varmasti tule hy?dytt?m??n ket??n. Asioista on p??tt?m?ss? pieni virkamiehistynyt asiantuntijajoukko, joiden riippumattomuuttakin on alettu ep?ilem??n. Pyykki pit?? kai sitten pest? loppuun saakka

[Matti Tolonen]

Elintarvikkeiden markkinointia s??telev?t EU-direktiivit muuttuvat vuonna 2010. Direktiivit tiukensivat elintarvikeviranomaisten suhtautumista elintarvike- ja luontaistuotealojen markkinointiin: kuluttajalle ei saa synty? vaikutelmaa, ett? elintarvike, joksi my?s ravintolis?t lasketaan, saattaisi hoitaa, parantaa tai ehk?ist? jotakin sairautta. Lis?ksi s??dettiin, ettei luontaistuotteiden markkinoinnissa saa k?ytt?? yksitt?isen l??k?rin tai muun asiantuntijan (esim. ravitsemusterapeutin) lausuntoa. N?m? s??d?kset siis koskevat ravintolisi? markkinoivia yrityksi? ja niiden mainontaa. Muut, esimerkiksi lehdet ja yksityishenkil?t saavat toki edelleenkin kirjoittaa ravintolisist? vapaasti. Sananvapaus s?ilyy edelleenkin Suomessa ja muualla EU:ssa.

Minusta EU on tehnyt t?ss? asiassa ison m?hl?yksen, sill? se v?hent?? kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa siit?, kuinka he voivat vaalia terveytt??n terveellisen ruokavalion ja ravintolisien avulla. EU:n v?est? vanhenee ja ik??ntymiseen liittyv?t sairaudet (m. muistisairaudet) yleistyv?t. Niiden ehk?isyss? ja jarruttamisessa ruokavaliolla ja ravintolisill? voi olla suuri merkitys, mutta yksitt?isen kansalaisen on entist? ty?l??mp?? saada siit? tietoa.

EU:ssa on meneill??n ns. terveysv?itteiden k?sittely. Elintarviketeollisuus on l?hett?nyt EFSAlle tuhansia elintavikkeiden ja ravintolisien terveysv?iteanomuksia, mutta valtasosa niist? on hyl?tty. Ilman EFSAn hyv?ksynt?? terveysv?itett? ei saa esitt??. Yhti?t eiv?t saa sanoa esimerkiksi, ett? jogurtiin lis?tyt maitohappobakteerit tehostavat immuunipuolustusta. Asiasta v??nnet??n edelleen k?tt?, sill? elintarvikej?tit, kuten Danone, eiv?t luovuta noin vain. Seuraamme asian kehittymist? t?ll? palstalla.

[Matti Tolonen]

Ubikinonin, koentsyymi Q10:n terveysv?itteet hyl?tty
EFSAn (European Food Safety Authority) terveysv?itepaneeli (Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies, NDA) on juuri hyl?nnyt ubikinonia koskevat terveysv?iteanomukset. NDA ei l?yt?nyt hyv?ksytt?v?? dokumentaatiota v?itteille, joiden mukaan ubikinoni (CoQ10) vaikuttaa
? normaaliin energiaa tuottavaan aineenvaihduntaan
? normaalin verenpaineen yll?pitoon
? DNA:n, proteiinien ja rasvojen suojaamiseen hapetusvaurioilta
? normaaliin kognitiviseen toimintaan
? normaalin veren kolesterolipitoisuuden yll?pitoon
? kest?vyyden ja suorituskyvyn yll?pitoon
NDA:n SCINETIFIC OPINION -dokumentti[

EFSA vaatii ? hyv?ksy?kseen terveysv?itteen ? elintarvikkeilta ja ravintolisilt? samanlaisia kaksoissokkokokeita kuin mill? uusien l??kkeiden tehokkuus ja turvallisuus nykyisin pit?? testata. Niihin ei elintarvike- ja ravintolis?yhti?ill? ole yleens? mahdollisuuksia (varaa).

Esit?n vertailun vuoksi ubikinoista laatimani katsauksen kirjallisuusviitteineen. Itse otan aamuisin 200 mg ubikinonia, ja olen huomannut sen lis?nneen merkitsev?sti fyysist? suorituskyky?ni ja kest?vyytt?. Leposykkeeni aleni sen ansiosta tasolle 45-50. Kuntojumpan p??lle krooladin aamulla 400 m ja sen j?lkeen pelasin 4 tunnin golfkilpailun (3. sija). Eik? v?syt? yht??n. Nyt l?hdemme juhlimaan yst?v?mme syntt?reit

[Matti Tolonen]

Uusi pieni syd?npotilaiden ubikinonitutkimus
Italialaisen Chieti-Pescaran yliopiston pieni kliininen tutkimus osoittaa, ett? ubikinonin ja pyknogenolin yhdistelm?ll? voi olla huomattavan hy?dyllinen vaikutus syd?men vajaatoiminnassa 12 viikon kuluessa. Esimerkiksi k?velymatka juoksumatolla (ennen v?symist?) piteni 3,3-kertaiseksi.

Verum-ryhm?ss? oli 32 ja lumeryhm?ss? 21 potilasta, keski-i?t olivat 61 ja 62 vuotta. Kaikki saivat k?yp? hoitoa ja verum-ryhm?l?iset lis?ksi CoQ10 + pyknogenoli -lis??. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt. (EFSA ei noteeraa t?llaisia tutkimuksia miksik??n.)

[Matti Tolonen]

Terveysv?itteet
Ravintolisill? ja muilla elintarvikkeilla voi olla monia vaikutuksia terveyteen, mutta tuotteiden valmistajat ja markkinoijat eiv?t saa niist? kertoa kuluttajille, ellei EFSA ole nimenomaisesti hyv?ksynyt terveysv?itett?. EFSAan on tullut 4 637 terveysv?iteanomusta, joista 1 745 on jo saanut lausunnon 1 745. J?ljell? on siis 2 892 anomusta. N?ist? j??v?t pois kasviper?iset v?itteet, joita on n. 40 %, eli vajaat 1 200. Ensi vuonna k?sitell??n siis viel? reilut 1 700 v?itett?. EFSA hakee lis?? asiantuntioita anomussuman purkamiseen.

K?sittely tullee jatkumaan ainakin vuoden joten anomusten lopullinen hyv?ksynt? komissiossa lykk??ntynee yh? kauemmaksi.

Kasviper?isille ainesosille on sovittu erillisk?sittely. Aikataulua ei ole t?lle k?sittelylle saatu viel?k??n aikaiseksi. EFSA odottaa lis?ohjeita komissiolta ennen kuin k?sittely alkaa.

Suomessa Evira j?rjest?? 29.11.2010 klo 9-12 erityisesti toimijoille suunnatun seminaarin ravitsemus- ja terveysv?itteist?. Tilaisuus pidet??n Helsingin Yliopiston Viikin laitoksella, Latokartanonkaari 7-9, B-rakennus, Luentosali B2.
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/tapahtumat/?eid=907.

[Matti Tolonen]

Punariisin luokittelusta ravintolis?ksi/l??kkeeksi
Punariisi on suosittu ravintolis?, jota k?ytet??n alentamaan kolesterolia. Fimea (ent. L??kelaitos) on nyt k?ynyt punariisivalmisteiden kimppuun. Fimean toimien tapapiruna lienee l??keteollisuus, joka haluaa raivata kokesterolil??kkeiden kanssa kilpailevan punariisin pois markkinoilta.

Nyt n?ytt?? silt?, ett? jos punariisivalmiste on tehokasta (sis?lt?? v?hint??n 4 mg Monakoliini K:ta), se luokiteltaisiin l??kkeeksi, eik? tuotetta saisi myyd? muualla kuin apteekissa. K?yt?nn?ss? tuote katoaisi terveys- ja p?ivitt?istavarakaupoista ja sen hinta nousisi (aptekeissa) ja myynti romahtaisi. Terveyskauppaan j?isi vain tehottomia tuotteita, jolloin ravintolisien vastustajat voisivat sanoa: Ne ovat humpuukia.

M?kikuismalle k?vi vastaavalla tavalla muutama vuosi sitten. Ensin sen sanottiin olevan humpuukia, mutta kun se osoittautuikin tehokkaaksi, sen ainoaksi myyntikanavaksi m??r?ttiin apteekki, jolloin tuote katosi markkinoilta.

Punariisijupakka saattaa menn? oikeuteen Suomessa. EY-tuomioistuin ei ole ottanut kantaa punariisin annostukseen. Varsinaisen ratkaisun tekee kansallinen tuomioistuin, jonka on otettava EY-tuomioistuimen p??t?s huomioon. V?lillisesti voidaan tulkita, ett? 4 mg ei pidetty viel? tasona, jolla olisi merkitt?vi? vaikutuksia elintoimintoihin. Siit? on nyt kuitenkin tullut l??kkeeksi luokittelun raja Fimealle. Miss? merkitt?v?n vaikutuksen raja sitten on? T?m? selvitett?neen muissa kesken olevissa luokitteluprosesseissa. Asian etenemist? seurataan suurella mielenkiinnolla.

[Matti Tolonen]

Per?tt?mi? rohdoskasvishuhuja liikkeell?
Espanjan terveyskaupoissa minulle on v?itetty, ett? rohdoskasvisten myynti ravintolisin? kiellett?isiin koko EU:n alueella ensi huhtikuussa (2011). Kyseess? on kuitenkin (onneksi) v??rink?sitys, rohdoskasvikset eiv?t katoa kauppojen hyllyilt? minnek??n.

Perinteisist? kasvirohdosvalmisteista annettiin vuonna 2004 direktiivi (2004/24/EY), jossa mainitaan seitem?n vuoden siirtym?aika l??kelain alaisten rohdosvalmisteiden uusien myyntilupien ja rekister?intien hakemiselle. Direktiivi koskee kasvirohdosvalmisteita ja perinteisi? kasvirohdosvalmisteita(sek? my?s homeopaattisiatai antroposofisia valmisteita), joiden aseman ko direktiivi harmonisoi. Suomessa l??kedirektiivit implementoitiin l??kelakiin (853/2005) ja l??kelain alaisten rohdosvalmisteiden hakemuksien uusimiselle annettiin siirtym?ajaksi 31.12.2007, vaikka direktiivi olisi sallinut siirtym?aikaa vuoden 2011 huhtikuuhun. Suomen osalta perinteisten kasvirohdosten direktiivi on siis jo t?ysim??r?isen? voimassa. Useissa muissa EU-maissa m??r?ajaksi asetettiin huhtikuu 2011. Suomessa tilanne ei siis muutu nykyisest

[Matti Tolonen]

Ravintolisi? ik??ntyville koirille
Ik??ntyvien koirien kognitiiviset taidot (oppimis- ja p??ttelykyky, muisti ym.) heikkenev?t v?hitellen. Kanadan el?inl??k?rilehdess? julkaistun tutkimuksen mukaan ruoan lis?n? annetut ravintolis?t, fosfoseriini, neidonhiuspuu-uute, E-vitamiini ja B6-vitamiini parantavat ik??ntyvien beagle-koirien kognitiivisia taitoja. Vaikutus oli merkitsev? ja pitk?kestoinen.
Lue lis?? tutkimuksesta suomeksi

[Matti Tolonen]

Lihavuusleikkukset
Lihavuusleikkaukset ovat yleistyneet kaikkialla maailmassa, my?s Suomen sairaaloissa. Leikkauksen nimi on laparoskooppinen by-pass/sleeve gastrektomia (LSG). Hollantilaiset mahakirurgit ovat todenneet, ett? leikatuille potilaille kehittyy suojaravinteiden puutostiloja. Monivitaminit ja kalkki ovat potilaiden tarvitsemia v?himm?isravintolisi? ja mukana on oltava ainakin rauta, B12-vitamiini ja D-vitamiini (verikokeiden perusteella), kirjoittavat kirurgit Obesity Surgery -lehdess

[Matti Tolonen]

Krooninen silm?tulehdus
Diana Anttilan k?ytt?j?kokemus ravintolis?hoidosta

[Matti Tolonen]

Haastatteluni RadioFinlandiassa 22.11.2010 kuultavissa netiss?. Kesto noin 35 minuuttia.

[Matti Tolonen]

Monivitamiinitabletit ehk?isev?t naisten syd?nkohtauksia
L?hes 34 000 ruotsalaisen naisen terveysseuranta osoittaa, ett? monivitamiinien s??nn?llinen pitk?aikainen (yli 5 v) k?ytt? ehk?isee syd?nkohtauksia. Tutkimuksen julkaisi maailman johtava ravitsemusl??ketieteen lehti American Journal of Clinical Nutrition marraskuun numerossaan. [url=http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=1827Lue lis?? suomeksi.[url]

[Matti Tolonen]

ox-LDL kovettaa valtimoita

Hapettunut LDL-kolesteroli (ox-LDL) ja sen vasta-aineet ovat suuren kiinnostuksen kohteena kardiologiassa. Uusi amerikkalainen usean yliopiston yhteinen tutkimusraportti osoittaa ox-LDL:n lis??v?n merkitsev?sti valtimoiden kalkkiutumista tyypin 1 diabeetikoilla. Aineistona oli 476 potilasta, jotka kuuluvat seuruututkimukseen nimelt??n Diabetes Control and Complications Trial (DCCT). Valtimoiden kalkkiutumista tutkittiin tietokoneella (CT) 11-20 vuotta diabetes-diagnoosin asettamisen j?lkeen.

Suurentunut ox-LDL:n kompleksin (oxLDL-IC) m??r? liittyi 37 % suurentuneeseen kalkkiutumisen riskiin. T?m?n raportin valossa ox-LDL aiheuttaa valtimoissa tulehdusta ja lis?? niiden kalkkiutumista, aivan kuten it?valtalainen Grazin yliopiston biokemian professori Hermann Esterbauer jo 1980-luvulla esitti (k?vin tapaamassa h?nt? Wieniss?). H?n osoitti my?s ett? antioksidantit, erityisesti E-vitamiini, ehk?isev?t t?t? prosessia. Suomessa Duodecim ja valtamedia vaikenivat asian kuoliaaksi. Minusta on s??li, ettei Suomessa viel?k??n mitata kaupallisesti ox-LDL:??. Kokonais- ja LDL-kolesterolin mittaaminen ja l??kitseminen on suurta harhaa ja bisnest?.

Monet antioksidatiivisesti vaikuttavat ravintolis?t ehk?isev?t ja jarruttavat LDL:n hapettumista ja valtimoiden kalkkiutumista. T?llaisia ravintolisi? ovat B-, C-, D- ja E-vitamiinit, alfalipoiinihappo, berberiini, karnosiini ja ubikinoni sek? E-EPA. Olen kirjoittanut niist? yhdess? kollega Pentti Raasteen kanssa Syd?npotilaan itsehoidon oppaassa.

[sienestäjä]

Tk-l??k?rini ilmoitti minulle, ett? niit? pieni? ja suuria ei edes voi mitata terveydenhoidossa, eik? sill? jaolla sit? paitsi ole mit??n merkityst?k??n, kyll? Teid?n niit? statiineja pit?isi....Ensi kev??n? n?hd??n, mit? berberiini ja painonpudotus saavat aikaan.
Muistanko lukeneeni oikein: 63 vuotiaalle LDLtaso ei ole merkitsev?, triglyt alas?