Suomalainen riskijournalismi

[San Martino]

Riski tarkoittaa, että johonkin tavoittelemisen arvoiseen asiaan liittyy myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Arkikielessä riskiä käytetään synonyymina epäonnistumisen tai uhan todennäköisyydelle.

Sana riski tulee latinan sanasta risicare, joka merkitsee karin tai karikon kiertämistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riski

Sydäntautiriski,diabetesriski,syöpäriski. Kuulostaa pelottavalta vai mitä? Ehkä on tarkoituskin? Kuka mahdollisesti hyötyy siitä? Ei ainakaan journalisti,joka tuskin on itse keksinyt moista juttua? Sylttytehdas löytyy nimikkeellä "Evidence-based medicine". Siellähän näitä riskejä kehitellään....
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4yt ... %A4ketiede
................................................................................................................................................................
Iltalehti kirjoittaa: Onko lihavuus aina riski terveydelle? Asialla on maan huippua edustava lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen

Apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen pohtii kysymystä tuoreessa Lihavuus-kirjassa (Duodecim 2015).
Hänen mukaansa kaikille lihaville ei tule aineenvaihdunnallisia häiriöitä tai muita haittoja ja joillekin normaalipainoisille niitä tulee.
Terve lihavuus tarkoittaa sitä, että painoindeksi on yli 30, mutta ei ole mitään lihavuuteen liittyviä sairauksia tai niiden esiasteita

Huom! Normaalipainoisillakin on näköjään ongelmia, vaikka painoindeksi on alle 30..

Suurella osalla lihavista voi myös olla piileviä aineenvaihduntahäiriöitä, sillä kaikki häiriöt eivät tule ilmi tavanomaisissa laboratoriokokeissa

Huom! Eikö normaalipainoisilla voi olla piileviä aineenvaihduntahäiriöitä? Mistä labra-arvoista on kysymys?

Pietiläinen muistuttaa,että terveenä pysyneillä lihavilla on yhä paljon rasvaa kuin niillä, joilla on aineenvaihdunnan häiriöitä, mutta rasvan jakauma on erilainen.
Terveyden kannalta on parempi, jos rasva kertyy ihon alle ja erityisesti lantion seutuun rasvakudokseen.
Enemmän haittoja aiheuttaa rasva, joka kertyy keskivartalolle, vatsaontelon sisällä olevaan rasvakudokseen sekä muiden kudosten soluihin, kuten maksaan tai lihaksiin.

Huom! Mitäpä, jos normaalipainoisen vatsaontelorasva ei näy päällepäin? Onko lihavuus "yksin ja ainoastaan" riski vai missä tuo riski oikein piilee?

Lähde http://www.iltalehti.fi/laihdutus/20150 ... 0_lh.shtml

[San Martino]

Is Sugar Really Bad for You? It Depends

How much sugar is too much?

When the new food labels go into effect, the daily recommended limit for added sugars will be 50 grams, or roughly 12 teaspoons, daily. (One teaspoon of sugar is 4.2 grams.) But the new food labels will list the amount of added sugars solely in grams.

One of the largest studies of added sugar consumption, which was led by the Centers for Disease Control and Prevention, found that adults who got more than 15 percent of their daily calories from added sugar had a higher risk of cardiovascular disease. For the average adult, that translates to about 300 calories, or 18 teaspoons of added sugar, daily.

http://mobile.nytimes.com/blogs/well/20 ... gle.co.uk/

Valtalehti New York Times otsikoi eilen: Onko sokeri todellakin haitallista meille? Riippuu....
Uudet tuotemerkinnät suosittelevat: 50 grammaa lisättyä sokeria päivässä(12 teelusikallista)

...ja lehti viittaa laajaan sokeritutkimukseen. Kahdeksantoista(18) teelusikallista lisättyä sokeria päivässä lisää sydäntautiriskiä tuntuvasti...
...............................................................................................................................
Otsikko Suomessa kaksi vuotta sitten....

Sokeri ei ennusta lihavuutta

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mielestä sokerin käyttö ei ole suomalaisen ruokavalion suurimpia murheita.

Fogelholm rinnastaa nykyisen kaksinkertaisen sokerimäärän uuteen suositukseen verrattuna saman tason ongelmana kuin suomalaisten nykyisen suolan saannin.

- Suomalaisten sokerin saantia voitaisiin vähentää, mutta en nostaisi sitä todellakaan ykkösongelmaksi. On turha tehdä sokerista suurempaa ongelmaa kuin se on. Ja on turha yrittää väittää, että ruokavaliossa kaikki asiat ratkaistaan, kun yksi asia ratkaistaan. Eihän se tietysti näin ole, Mikael Fogelholm sanoo.

http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=30&t=67276

[San Martino]

YLEn riskijournalismi kukoistaa taas toimittajan kopioimassa jutussa. Aivan niin, hän on kopioinut sen suoraan Duodecimin YLE-uutisille lähettämästä paperista. Siitäkö YLE-toimittajille maksetaan verovaroista palkkaa?

Asuinympäristö voi vaikuttaa diabetesriskiin

Asuinalueen ja kaupunkirakenteen terveysvaikutuksista saatiin hiljattain viitteitä myös kanadalaistutkimuksessa, jossa tarkasteltiin asuinalueen kävelymahdollisuuksien vaikutuksia terveyteen. Köyhälle ja huonona pidetylle asuinalueelle muuttavien riski sairastua diabetekseen suurentuu vuosien varrella enemmän kuin paremmille alueille muuttavien, ruotsalaistutkimus osoittaa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä.
Lähteet: Uutispalvelu Duodecim

viewtopic.php?f=36&p=44808#p44808

Duodecimin oma kehuu haisee todella pahasti

Luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksista

http://www.duodecim.fi/

[San Martino]

Liikuntatieteen professori Tim Noakes huolimatta ahkerasta liikkumisesta (ja omien ohjeittensa mukaisesta runsaasta hiilaritankkauksesta) sai diabetes-diagnoosin muutama vuosi sitten. Tämä teki hänestä VHH-asiantuntijan. Uudessa blogissaan hän pohtii tieteellisen näytön uskottavuutta koskien diabetesriskiä

The article written by a “nutrition expert” seeks to explain why “foods that are minimally processed, such as starch that needs cooking, should provide most of the diabetic’s fuel for energy” (p. 44). The evidence is that “nutrients that increase the risk of diabetes are excess calories, high-GI/GL diets, animal fat and heme-iron (from meat). Nutrients that decrease the risk of developing diabetes are total fibre, cereal fibre, low GI/GL diets, plant-based foods, magnesium and vitamin D”. As a result, foods that are “out” for diabetics are “high protein intakes (more than 120-150g protein per day), red meat (unprocessed meat increases risk by 19% and processed meat by 51%), eggs (five to six eggs per day), white rice and sugar-sweetened beverages. Individual foods that decrease the diabetes risk are dairy, green leafy vegetables, whole grains (three portions per day), moderate alcohol and moderate coffee” (p 45).
The problem with this advice is that it has no basis in hard science; it is a best guess based on studies that are too flawed to allow any firm conclusions. And certainly none good enough to tackle the one disease that poses the single greatest threat to the future of medicine as we currently understand it.

To prove that each of these nutrients either causes or prevents T2DM would require at least 20 different 40-year studies in which we compared two groups of identical humans, all the members of the one group who eat the nutrient of interest in the correct amounts whilst all members of the other group do not. No other difference in any behaviour would be allowed between the 2 groups in our 20 separate studies. At the end of 40 years we would be able to determine which of those 20 nutrients, if any, either caused T2DM to be more or less prevalent in our tested groups.

We call this a randomized controlled trial (RCT). Ideally our RCT would require us to admit the 2 groups to jail to ensure that we can control everything in their lives

http://www.thenoakesfoundation.org/news ... ?news=blog

Noakesin mukaan ohjeet eivät perustu vahvaan tieteeseen vaan parhaaseen arvaukseen.
Jotta voitaisiin määritellä mikä on diabetesriski ja ennalta ehkäisy pitäisi tehdä vähintään 20 erilaista ruoka-ainetutkimusta 4-kymmenen vuoden aikana vertaillen eri ruoka-aineita toisiinsa.
Tätä kutsutaan RCT-tutkimukseksi ja ihanneolosuhteen saavutettaisiin vain sulkemalla ihmiset vankilaan

Noakesin oma ehdotus onkin ihan jotain muuta. Epävarmojen seurantatutkimuksien sijaan ongelmaan pitäisi paneutua tutkimalla ihmisten pato-fysiologista kuntoa...

The solution in my mind is that we need to give dietary advice to persons with diabetes, T2DM especially, based on our understanding of the underlying patho-physiology of the condition, not on false information provided by associational epidemiological studies that are unable to prove causation. I suggest that we know a number of features of the abnormal biology of T2DM with absolutely certainty.

Tässä Noakesin lista

The key blood markers of this atherogenic dyslipidaemia are the following:

Elevated fasting blood glucose and insulin concentrations

Elevated glycated haemoglogin (HbA1c) concentrations

Elevated blood triglyceride and ApoB concentrations

Low HDL-cholesterol concentrations

Increased numbers of small, dense, highly oxidizable, LDL-particles (Pattern B)

NAFLD shown by elevated blood gamma-glutamyltransferase activity and evidence of fatty liver with different scanning techniques
..................................................................................................................................................
All these markers are worsened by high carbohydrate diets and improved by diets high in healthy fats and extremely low in carbohydrates (~25g carbohydrate/day).

Kohonnut paastosokeri ja kehon insuliinitaso
Kohonnut "pitkäsokeri" HbA1c
Korkeat triglyseriditasot ja ApoB
Matala HDL
Suuri määrä pieniä hapettuneita LDL-hiukkasia(sdLDL)
Maksan rasvoittumisen voi havaita GT-kokeella tai erilaisten skannauksien avulla(ultraääni,TAC)

Kaikki nämä riskimarkkerit huonontuvat runsashiilihydraattisella dieetillä ja paranevat VHH-ruokavaliolla, jossa 25 g/pvä hiilareita ja paljon terveellisiä rasvoja...

[San Martino]

Laillistettu ravitsemusterapeutti näyttää myös kannattavan VHH-ruokavaliota,mutta vain omilla ehdoillaan...

Tämä meta-analyysi viittaa vahvasti siihen, että mahdollinen hiilihydraattien vähentäminen on järkevintä myös diabeteksen näkökulmasta siten, että hiilihydraatin tilalle tulee pähkinää, siemeniä, rypsi- ja oliiviöljyjä, margariinia, rasvaista kalaa, maitotaloustuotteita sekä avokadoa eikä voita, pekonia, ja muita prosessoituja lihavalmisteita, kermaa tai kookosöljyä. Tämä on ollut kantani siitä lähtien, kun ryhdyin tukemaan järkevää ja oikein koostettua vähähiilihydraattista ruokavaliota yhtenä vaihtoehtona metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

http://karppaus.info/forum/viewtopic.ph ... 0#p2078519

...ja uskoo lyhytkestoisiin RCT-tutkimuksiin päinvastoin kuin prof. Tim Noakes

Amerikkalainen tutkimusryhmä keräsi yhteensä 102 eri rasvoja ja hiilihydraatteja koskevia satunnaistettuja tutkimuksia meta-analyysiksi

Uuden meta-analyysin vahvuus on se, että se sisälsi suuren määrän satunnaistettuja tutkimuksia, jotka olivat vielä ns. syöttötutkimuksia. Syöttötutkimuksissa ruokavalioon sitoutuminen on vahvempaa kuin muissa tutkimuksissa.

Tutkimuksen puutteena voidaan pitää sitä, että tutkimukset olivat kestoltaan melko lyhyitä, vain muutamia viikkoja.

..........................................................................................................................................................................

Professori Noakesin mukaan (nykyiset ravitsemus)ohjeet eivät perustu vahvaan tieteeseen vaan parhaaseen arvaukseen.

Jotta voitaisiin määritellä mikä on diabetesriski ja mitä ennalta ehkäisy pitäisi tehdä vähintään 20 erilaista ruoka-ainetutkimusta 4-kymmenen vuoden aikana vertaillen eri ruoka-aineita toisiinsa.
Tätä kutsutaan RCT-tutkimukseksi(satunnaistettu tutkimus) ja ihanneolosuhteet saavutettaisiin vain sulkemalla ihmiset vankilaan

Noakesin oma ehdotus onkin ihan jotain muuta. Epävarmojen seuranta (-ja satunnaistettujen)tutkimuksien sijaan ongelmaan pitäisi paneutua tutkimalla ihmisten pato-fysiologista kuntoa

viewtopic.php?f=81&t=6692&p=45131#p45124

[San Martino]

Sydänliitto bluffaa jälleen kerran epävarmoilla seurantatutkimuksilla

Täysjyväviljan sydän- ja muista terveyshyödyistä on taas saatu uutta tutkimusnäyttöä. Kaksi uutta tutkimusta perustuvat laajoihin aiemmin tehtyjen tutkimusten meta-analyyseihin.

Toisessa tutkimuksessa yhdistettiin 45 aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tulokset. Näissä tutkimuksissa oli ollut mukana yli 700 000 naista ja miestä. Jo kolme leipäviipaletta päivittäin pienensi riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksessa otettiin huomioon leivän lisäksi murot ja tuotteet, joihin oli lisätty täysjyväleseitä.

http://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/news ... lle-177138

Lisää täällä:

Uusi meta-analyysi vahvistaa, että ravitsemussuositukset vuosilta 1977-1983 eivät perustuneet "näyttöön perustuvaan lääketieteeseen" rasvan osalta..

Kommentti: Hyvä oivallus kirjoittajalta varsinkin koskien ravitsemustiedettä, joka perustuu lähinnä "manipuloituihin" seurantatutkimuksiin...

viewtopic.php?f=41&p=45152#p45152

...ja täällä:

Epävarmojen seurantatutkimuksien sijaan ongelmaan pitäisi paneutua tutkimalla ihmisten pato-fysiologista kuntoa...

viewtopic.php?f=81&t=6692#p45124

[Tomppa]

San,
meta-analyysien kohdalla tykkään aina terävästä Richard "the Other" Feinman'in sarkasmista, esim.

https://feinmantheother.com/2015/08/12/meta-analysis-is-to-analysis/

Jossain muualla hän on myös sanonut (vapaasti muistellen) että "kerää nippu roskatutkimuksia, laske
niistä keskiarvo ja kutsu sitä tieteeksi".
Suomalainen talonpoikainen sanonta pelkistää asian näin: "tuoksahtava läjä ei pöyhimällä parane".
Mikäs sen helpompaa nollatutkimusta kuin tuollainen keskiarvoistaminen. Ei tarvitse ajatella ollenkaan.

[Tomppa]

Kappas, tällä saitilla onkin sensuuri päällä. Käytin p-alkuista sanaa, joka konvertoitiin automaattisesti muotoon "tuoksahtava läjä". Onpas söpöä

[Kalakukko]

sensuuria voi huiputtaa sanomalla esim. pskaa rapsuttamalla!

[Saaristolainen]

Ohjelmaan on rakennettu sisään tiettyjen sanojen kierto. Terveisin ylläpitäjä.

[San Martino]

Mikäs nyt tuli "havainnointi" tutkimukset ei kelpaakkaan?

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan aamiaisen hyödyistä tai sen laiminlyönnin haitoista ei ole olemassa kiistatonta tieteellistä tietoa.

Vaikka aamiaisen positiivisista vaikutuksista on näyttöä useistakin tutkimuksista, näytöt perustuvat havainnoiviin tutkimuksiin. Niistä on vaikea sulkea pois tuloksia sekoittavia tekijöitä, kuten elintapoja, kertoo Helsingin Sanomat.

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-2 ... 49706.html

...ei kelpaa Sydänliiton Uusituvallekkaan?

Kuopiolaistutkimus on havainnoiva tutkimus. Siinä ruokavalio kartoitettiin ainoastaan tutkimuksen alussa. Ruokavalio voi muuttua ajan myötä. Tätä tutkimuksessa ei huomioitu. Myös sepelvaltimotaudin ehkäisy ja hoito ovat muuttuneet ajan myötä. Esimerkiksi tutkimuksen alussa juuri kukaan ei käyttänyt statiineja. Myöhemmin niitä käytti yli 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Useilla tekijöillä voi olla merkitystä havaittuun tulokseen.

http://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/blog ... issa-43507

Kumma juttu, vaikka herrojen Fogelholm/Uusitupa ura perustuu näihin tutkimuksiin,joita kutsutaan milloin milläkin nimellä...havainto,seuranta,epidemiologinen,väestö ym tutkimus

Sensijaan Lääkäriliiton ylläpitämän Duodecim-tietotoimiston politiikkaan seurantatutkimukset sopivat hyvin ja se tarjoaa(tyrkyttää) niitä harva se päivä suomalaisille mediatoimittajille,jotka panevat ne lehtiin sellaisenaan "varmana tietona"...

Aamiaisen väliin jättävät näyttäisivät sairastuvan aivoverenkierron häiriöihin muita todennäköisemmin, selviää tuoreesta japanilaistutkimuksesta.
Tutkimuksessa 83 000:ta miestä ja naista seurattiin vuodet 1995-2010 ja tuona aikana heistä 4 600 sairastui aivoverenkierron häiriöön tai sepelvaltimotautiin.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista osallistujilta kerättyihin tietoihin aamupalan syömisestä, he havaitsivat aamiaisen väliin jättävien sairastumisriskit suurimmiksi.
Tutkimuksesta uutisoi Stroke-lehti, Suomessa Duodecim.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis ... tta-tietoa

PS. Allaolevasta linkistä jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä "näyttöön perustuvasta lääketieteestä" ja sen varmoista tutkimuksista....

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/u ... PpRX9**SdU
...................................................................................................................................

Sydänliitto bluffaa jälleen kerran epävarmoilla seurantatutkimuksilla

Täysjyväviljan sydän- ja muista terveyshyödyistä on taas saatu uutta tutkimusnäyttöä. Kaksi uutta tutkimusta perustuvat laajoihin aiemmin tehtyjen tutkimusten meta-analyyseihin.

Toisessa tutkimuksessa yhdistettiin 45 aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tulokset. Näissä tutkimuksissa oli ollut mukana yli 700 000 naista ja miestä. Jo kolme leipäviipaletta päivittäin pienensi riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksessa otettiin huomioon leivän lisäksi murot ja tuotteet, joihin oli lisätty täysjyväleseitä.

http://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/news ... lle-177138

Lisää täällä:

Uusi meta-analyysi vahvistaa, että ravitsemussuositukset vuosilta 1977-1983 eivät perustuneet "näyttöön perustuvaan lääketieteeseen" rasvan osalta..

Kommentti: Hyvä oivallus kirjoittajalta varsinkin koskien ravitsemustiedettä, joka perustuu lähinnä "manipuloituihin" seurantatutkimuksiin...

viewtopic.php?f=41&p=45152#p45152

...ja täällä:

Epävarmojen seurantatutkimuksien sijaan ongelmaan pitäisi paneutua tutkimalla ihmisten pato-fysiologista kuntoa...

viewtopic.php?f=81&t=6692#p45124

[San Martino]

"Fogelholmin sudenkuoppa" on jo aika tunnettu termi, mutta nyt proffa taisi pudota omaan kuoppaansa eli tieteen uskottavuuden kuoppaan?

Maanantaina 29.8.2016 Hesarissa oli ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin haastattelu aamiaisen hyödyistä –tai paremminkin väitettyjen hyötyjen puutteesta.

Toimittajana jutussa oli Jukka Ruukki, joka on Hesarin tiedetoimituksen esimies ja Tiede-lehden päätoimittaja. Kirjoitus oli otsikoitu ärhäkkään nykytyyliin: ”Professori tyrmää puheet päivän tärkeimmästä ateriasta: Tiede ei tue väitteitä aamiaisen hyödyistä”. Jutun alku oli sen verran tiukka, että meinasi allekirjoittaneelta mennä aamupuuro väärään kurkkuun.
Sama hikka lie tullut monille muillekin, koska esimerkiksi pari viikkoa aiemmin kolmen ravitsemuterapeutin haastattelu Hesarissa otsikoitiin Ravitsemusterapeutit neuvovat, millaisella aamupalalla saa otteen arjesta.
Juttu tarjosikin hyvän syyn päivittää omat tiedot aamiaistutkimuksista ja niiden käytännön merkityksestä.

R-terapeutti Laatikaisen koulutus perustuu "näyttöön perustuvaan lääketieteeseen". Tutkinnon tarkoitus on kouluttaa ammattilaiseksi, joka kertoo kansalle mikä on terveellinen tapa elää ja syödä...huom! siis VRNn ravitsemussuositusten mukaan,jotka taasen perustuvat "näyttöön perustuvaan lääketieteeseen".

Eipä ihme, että Laatikaisella meni aamupuuro väärään kurkkuun. Nyt hänen ei auta muu, kun vääntää tämä juttu vastaamaan VRNn suosituksia,sillä Fogelholmhan on tunnetusti VRNn jäsen, eikä tällainen nyt sovi kuvioihin

Fogelholmin keskeisin kritiikki kohdistunee siihen, että aamiaisen väitetyt hyödyt perustuvat kohorttitutkimuksiin eli väestötutkimuksiin eikä satunnaistettuihin tutkimuksiin. Väestötutkimuksissa voi olla paljon sekoittavia tekijöitä, ja siksi niistä ei voi päätelllä syy-yhteyksiä.

....mutta kuinka ollakkaan Laatikainen löytää noita satunnaistettuja tutkimuksia, jotka tosin ovat aika lyhytkestoisia...muutamista viikoista muutamiin kuukauksiin

Satunnaistettuja aamiaisen skippaustutkimuksia analysoidessa kannattaa huomioida, että niiden kesto on ollut varsin lyhyt, aina alle puoli vuotta.

Täten onkin tarpeen tehdä enemmän ja pidempikestoisia tutkimuksia, ettei mene lapsi pesuveden mukana. Voi olla liian aikaista väittää, että aamiaisen skippaamisella ei ole pitkällä aikavälillä lihottavia tai tyypin 2 diabeteksen riskiä lisääviä vaikutuksia.

Laatikainen päättää kirjoituksensa....

Mielestäni 1-4 kuukautta kestäneiden interventiotutkimusten pohjalta ei kannata vetää kovin vankkoja päätelmiä, koska niiden tulokset ovat kovasti ristiriidassa väestötutkimusten kanssa.

http://www.pronutritionist.net/2016/09/ ... to-kertoo/

Oho hoijaa lisää tutkimuksia....mitä tähän nyt voisi sanoa? Mitäpä,jos jätettäisiin jo tämä vääntö ja lopetettaisiin turha ravitsemusterapeuttien koulutus ?

Parempi ratkaisu pulmaan olisi suora toiminta ...

Epävarmojen seurantatutkimuksien sijaan ongelmaan pitäisi paneutua tutkimalla ihmisten pato-fysiologista kuntoa...

viewtopic.php?f=81&t=6692&p=45243#p45241

[San Martino]

– Syömisessä kannattaa pitää jokin rytmi, mutta mikään ei oikein perustele, että sen pitäisi alkaa aamuvarhaisella, Fagelholm kertoo HS:lle.

Ravitsemusproffalle tuli lisää miettimistä...

Tutkijan terveysvinkki: älä syö aamiaista, lounasta ja päivällistä

Dogmaattinen ateriarytmin noudattaminen saattaa olla syy moniin sairauksiimme.

Historioitsija Abigail Carroll huomauttaa, että kolmen aterian rytmi ulottuu ainakin keskiaikaiseen Eurooppaan. Kun eurooppalaiset uudisasukaat muuttivat Amerikkaan, he toivat sinnekin ruokailutottumuksensa.
Kyse on agraarisen maailman rytmistä, jolla ei ole mitään tekemistä nykymaailman kanssa.
Samaan aikaan uudisasukkaat kuitenkin havaitsivat, että alkuperäisasukkailla ei ollut varsinaista ateriarytmiä. Heillä syöminen myös vaihteli vuodenaikojen mukaan. Joskus, kun ruoka oli niukasti, he paastosivat.

Laihtumisen ja ravitsemuksen asiantuntija Christopher Ochner antaakin neuvon: älä syö silloin, kun on ruoka-aika. Syö silloin, kun on nälkä.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/tutkija ... 1458927436

Voipi kysyä onko 3-4 tunnin välein syöminen,kuten neuvotaan virallisesti, järkevää?
...............................................................................................................
Tri Tolosen mietteitä seurantatutkimuksista

Olen puhunut ja kirjoittanut pitkään siitä, että ravitsemustietelijöiden harrastama tutkimusmenetelmä, ruoka- ja juomatapojen kyseleminen lomakkeita kruksailemalla, on erittäin epäluotettavaa. Nyt asiasta on julkaistu oikein tutkimuskin South Carolinan yliopistossa.

– Kansakunnan merkittävä terveyden ja ravitsemuksen valvontatyökalu ei ole pätevä. On aika lopettaa kymmenien miljoonien eurojen terveystutkimukset, jotka keräävät virheellistä tietoa, ja etsiä parempia keinoja, sanoo tutkimusta johtanut epidemiologi Edward Archer Popular Science -lehdelle.

viewtopic.php?f=22&t=4964&p=45248#p38414

[San Martino]

Dogmaattinen ateriarytmin noudattaminen saattaa olla syy moniin sairauksiimme.

Kyse on agraarisen maailman rytmistä, jolla ei ole mitään tekemistä nykymaailman kanssa.
Samaan aikaan uudisasukkaat kuitenkin havaitsivat, että alkuperäisasukkailla ei ollut varsinaista ateriarytmiä. Heillä syöminen myös vaihteli vuodenaikojen mukaan. Joskus, kun ruoka oli niukasti, he paastosivat.

...kertoo historioitsija

ja r-terapeutti sitten....

Paljon liikkuvan lapsen syömiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen piirtää ruokaympyrän - mutta sallii urheilevalle lapselle myös herkut.

– Ei tarvitse laskea kaloreita. Riittää kunhan syö kolmen neljän tunnin välein, eikä pelkää esimerkiksi hiilihydraatteja. Niitä on hyvä saada ruokavaliosta, Valtanen opastaa.

http://yle.fi/uutiset/liikkuvan_lapsen_ ... ta/9160127

...paljon urheilevalle lapselle myös herkkuja?

...ja tämä liittyi siis tähän

Katso, millaiset ovat pienten lasten uudet liikuntasuositukset – liikettä vähintään kolme tuntia päivässä

http://yle.fi/uutiset/katso_millaiset_o ... sa/9149148

...eli pirusti lisää liikuntaa!!

PS. On siinä vanhemmilla miettimistä, mikä on paljon tai vähän liikkumista? Ettei vaan tulisi stressiä miettimisestä?


.............................................................................................................................................

– Syömisessä kannattaa pitää jokin rytmi, mutta mikään ei oikein perustele, että sen pitäisi alkaa aamuvarhaisella, Fagelholm kertoo HS:lle.

Ravitsemusproffalle tuli lisää miettimistä...

Tutkijan terveysvinkki: älä syö aamiaista, lounasta ja päivällistä

Dogmaattinen ateriarytmin noudattaminen saattaa olla syy moniin sairauksiimme.

Historioitsija Abigail Carroll huomauttaa, että kolmen aterian rytmi ulottuu ainakin keskiaikaiseen Eurooppaan. Kun eurooppalaiset uudisasukaat muuttivat Amerikkaan, he toivat sinnekin ruokailutottumuksensa.
Kyse on agraarisen maailman rytmistä, jolla ei ole mitään tekemistä nykymaailman kanssa.
Samaan aikaan uudisasukkaat kuitenkin havaitsivat, että alkuperäisasukkailla ei ollut varsinaista ateriarytmiä. Heillä syöminen myös vaihteli vuodenaikojen mukaan. Joskus, kun ruoka oli niukasti, he paastosivat.

Laihtumisen ja ravitsemuksen asiantuntija Christopher Ochner antaakin neuvon: älä syö silloin, kun on ruoka-aika. Syö silloin, kun on nälkä.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/tutkija ... 1458927436

Voipi kysyä onko 3-4 tunnin välein syöminen,kuten neuvotaan virallisesti, järkevää?
...............................................................................................................
Tri Tolosen mietteitä seurantatutkimuksista

Olen puhunut ja kirjoittanut pitkään siitä, että ravitsemustietelijöiden harrastama tutkimusmenetelmä, ruoka- ja juomatapojen kyseleminen lomakkeita kruksailemalla, on erittäin epäluotettavaa. Nyt asiasta on julkaistu oikein tutkimuskin South Carolinan yliopistossa.

– Kansakunnan merkittävä terveyden ja ravitsemuksen valvontatyökalu ei ole pätevä. On aika lopettaa kymmenien miljoonien eurojen terveystutkimukset, jotka keräävät virheellistä tietoa, ja etsiä parempia keinoja, sanoo tutkimusta johtanut epidemiologi Edward Archer Popular Science -lehdelle.

viewtopic.php?f=22&t=4964&p=45248#p38414

[San Martino]

Leino Utriaisella on terävä matikkapää ja kynä...

P.S. Rory Collinsilla on yhteinen laskuoppi Mikko Syvänteen kanssa. Molemmat väittävät, että statiini aiheuttaa lihaskipuja vain yhdelle kymmenestä tuhannesta käyttäjästä.
Timo Strandberg kertoi käyttävänsä samasta asiasta haarukkaa 5-10 %. Näin kahdella KÄYPÄ HOITO-professorilla on mielipiteissään noin 1000-kertainen ero. (Syvänteen NNH=10 000 ja Strandbegilla NNH= 10. NNH tarkoittaa, montako stiinin syöjää tarvitaan yhden tällaisen haittavaikutuksen saamiseksi.)

viewtopic.php?f=78&p=45311#p45311