Suuterveys jälleen esillä

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5427
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Suuterveys jälleen esillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 03 Huhti 2019 5:07

Iltasanomat 03.04. -19

Joka toisen suussa on salakavala tulehdus – yhteys syöpään, tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin...

Hoitamaton suu saattaa olla suuri riski ihmisen yleisterveydelle. Parodontiitti Suu on portti, jonka kautta tulehdus pääsee kuormittamaan koko elimistöä. Oireita ei aluksi ole. Noin puolella suomalaisista aikuisista on suussaan parodontiitti, osoittavat väestötutkimukset.
– Omien tutkimusteni mukaan myös nuorista noin 10–15 prosentilla on alkuvaiheessa olevaa parodontiittia, kertoo erikoishammaslääkäri, dosentti Anna Maria Heikkinen.

Parodontiitti on bakteerien aiheuttama hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus, joka tuhoaa hammasta ympäröivää ienkudosta ja leukaluuta.
Käypä hoito -suosituksen mukaan kyseessä on merkittävä kansantauti, joka on alidiagnosoitu ja jää siksi osin hoitamatta.

Usean sairauden riski kohoaa
Erityisen salakavalan parodontiitista tekee se, ettei vaarana ole vain hampaan menetys, vaan monen pitkäaikaissairauden riskin kohoaminen. – Hoitamaton suu saattaa olla suuri riski ihmisen yleisterveydelle. Suu on portti, jonka kautta tulehdus pääsee kuormittamaan koko elimistöä, Heikkinen sanoo. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen suun tulehdus voi olla riskitekijä valtimonkovettumataudin, kroonisen munuaissairauden ja sydän- tai aivoinfarktin taustalla. – Hoitamaton parodontiitti lisää sydän- ja verisuonitautien riskin noin kaksinkertaiseksi.

Viimevuotinen laaja tutkimus osoitti yhteyden syöpään.
– Siinä todettiin, että vaikea-asteinen parodontiitti voi lisätä syöpäriskiä noin neljänneksellä.
Myös tyypin 2 diabetes ja parodontiitti ovat yhteydessä, ja siksi Heikkinen korostaa, että diabeetikon suun tulisi aina olla hyvässä kunnossa.
– Diabetesta sairastavan riski sairastua parodontiittiin on noin kolminkertainen, ja toisaalta hoitamaton parodontiitti heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.

Alustavaa näyttöä on yhteydestä myös nivelreumaan ja muistisairauksiin.
– Uuden suomalaistutkimuksen mukaan parodontiitin aiheuttama tulehduskuorma voi mahdollisesti altistaa nivelreumalle, Heikkinen sanoo.
– Yhteydet muistisairauksiin on havaittu myös, mutta tästä tarvitaan vielä paljon uutta tietoa.

Myös hammasvälit pitää puhdistaa
Parodontiitti saa alkunsa, kun biofilmi eli plakki pääsee ikenen alle. – Ien tulehtuu, ja jos ientulehdusta ei hoideta, voi syntyä ientasku.
Tervekin suu on täynnä bakteereita, mutta ientaskujen syventyessä bakteerien tasapaino häiriintyy.
– Kun ientasku syventyy millimetrin, parodontiittiin liitettyjen bakteerien määrä taskussa nousee tuhatkertaiseksi.

Paras tapa torjua parodontiitin kehittymistä on yksinkertainen. – Hampaiden harjaus on hyvin kustannustehokas keino. – Sen lisäksi hammasvälit pitää puhdistaa. Niihin pakkautuu myös plakkia, ja mikäli sitä ei puhdisteta, plakki kertyy pikkuhiljaa hampaan ja ikenen väliin, ja voi muodostua ientasku. Heikkinen muistuttaa, että paljon olisi korjattavaa, sillä suomalaiset ovat laiskimmasta päästä hampaiden harjaajia Euroopassa.

Käy tarkastuksessa säännöllisesti
Huolellisen omahoidon lisäksi ammattilaisen pitäisi tarkastaa suun ja hampaiden kunto säännöllisesti. – Ientaskujen mittaaminen on yksi toimenpide. Lisäksi tutkimuksessa voidaan käyttää uutta suomalaista innovaatiota suuhuuhdetestiä, jolla voidaan selvittää viidessä minuutissa, onko parodontiitin riski koholla.
Mitä aiemmin parodontiitti tunnistetaan, sitä helpompi sairautta on hoitaa. – Kun se on asianmukaisesti hoidettu, suun ja koko elimistön tulehduskuorma pienenee, ja monien pitkäaikaissairauksien riski laskee. Elämänlaatukin paranee, kun suu on tulehdusvapaa.
Katarina Pimiä


Oireita ei aluksi ole
- Parodontiitti on bakteerien aiheuttama suun tulehdussairaus, joka alkaa ja etenee ilman merkittäviä oireita. Tämän vuoksi sairastuminen jää monelta huomaamatta.
- Selvä merkki tulehduksesta ovat harjatessa verta vuotavat ikenet.
. Usein ikenet myös punoittavat ja ovat turvonneet.
- Pitkälle edennyt sairaus näkyy hampaissa jo selvemmin: hampaat voivat liikkua, niiden väleihin syntyy rakoja, ja hengitys voi haista.
Lähde: Käypä hoito -suositus
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5427
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Suuterveys jälleen esillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Huhti 2019 9:45

Iltasanomat 18.4.

Hammassairauksien yhteys sydäntauteihin vahvistui
– suomalaistutkija selventää, miksi hampaiden harjaamisella voi torjua sydänoireita
Parodontiitin tai karieksen kaltaiset suun tulehdukset aiheuttavat koko elimistön tulehdustilan.

Hampaat Hammas- ja sydänsairauksien yhteys on ollut tiedossa jo pitkään. Sen sijaan on epämääräisempää, mikä tämän yhteyden viime kädessä aiheuttaa. Dosentti Pirkko Pussinen katsoo, että kyse on suun sairauksien aiheuttamasta tulehdustilasta, joka kuormittaa elimistöä pitkään jatkuessaan.Uudessa korealaisessa tutkimuksessa on löytynyt yhteys heikon suuterveyden sekä sydän- ja verisuonisaurauksien kanssa. Laajan tutkimusaineiston mukaan sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäsi hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti, hammaskaries sekä puuttuvat hampaat. Sen sijaan riskiä pienensi hampaiden pesu vähintään kerran päivässä sekä hammaslääkärissä tai suuhygienistillä käynti vähintään kerran vuodessa.

Suomalainen tutkijaryhmä havaitsi suun tulehdusten yhteyden sydän- ja verisuonisairauksiin ensimmäisen kerran jo 30 vuotta sitten. Alan keskeisiä tutkijoita on dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopistosta. Hän katsoo sairauksien yhteyden liittyvän siihen, että parodontiitin tai karieksen kaltaiset suun tulehdukset aiheuttavat koko elimistön tulehdustilan.

– Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti ja myös karies johtuvat molemmat suun bakteerikannan muutoksesta. Koska suusta on yhteys sekä verenkiertoon että alemmas ruoansulatuskanavaan syljen välityksellä, tästä voi aiheutua koko elimistöä koskeva matala-asteinen tulehdustila. Pitkällä aikavälillä tällainen matala-asteinen tulehdus johtaa lisääntyneeseen sydäntautiriskiin ja myös muiden kroonisten sairauksien riskiin, Pussinen kertoo.

Periaatteessa sepelvaltimotaudissakin on kyse tulehdustilasta verisuonen seinämässä.
Lue lisää: Joka toisen suussa on salakavala tulehdus – yhteys syöpään, tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin...
Tulehdus on kuin pitkäkestoinen stressireaktio elimistössä. Suusairaudet voivat lisätä sydäntautiriskiä Pussisen mukaan jopa kaksinkertaiseksi. Sydäntaudin korostunut riski johtuu viime kädessä siitä, että suusairaudet tekevät tulehduksesta − joka on elimistön täysin luontainen lyhytaikainen vastareaktio infektiota vastaan − pitkäaikaisen tilan. Tämä aiheuttaa kehossa ikään kuin jatkuvan stressireaktion.

– Matala-asteinen tulehdus johtaa sydäntautien riskiin, koska se on tavallaan pitkäkestoinen stressireaktio elimistössä. Tulehdus ei ole normaalitila. Siinä kehon tulehdusmekanismit ovat aktivoituneet. Lyhytkestoisenahan tulehdusreaktio on hyvä asia, koska se on elimistön oma puolustusmekanismi, joka yleensä parantaa sairauden. Mutta pitkäkestoisena se ei ole hyvä asia. Ja pysyvä tulehdusreaktio on juuri se, joka sen sydäntaudin kohonneen riskin viime kädessä aiheuttaa, Pussinen selventää.

Hoitamaton parodontiitti voi johtaa hampaiden menetykseen
Hampaiden heiluminen on merkki siitä, että parodontiitti on päässyt jo etenemään pitkälle ja hammas voidaan joutua poistamaan. Hampaan poistoon voi johtaa myös karies eli hampaan reikiintyminen, jos se on edennyt niin pitkälle, ettei sitä voida hoitaa.
– Parodontiitti voi hoitamattomana johtaa hampaiden menetykseen. Siksi hampaiden puuttuminen on yleensä osoitus siitä, että näitä tulehduksia on ollut aiemmin jo pitkään. Karies tekee samaa myös, jos se hoitamattomana johtaa hampaan juurenkärjen tulehdukseen, Pussinen sanoo.

Pussinen korostaa elimistön toimivan kokonaisuutena, ja jonkin sairauden ilmeneminen suussa voi myös olla merkki laajemmasta bakteerikannan muutoksesta elimistössä, mikä voimistaa tulehdusta.
– Elimistössä asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Se, että parodontiitti ilmenee suussa, voi kuvastaa sitä, että bakteerikannan koostumus koko ruuansulatuskanavassa mukaan lukien suun ja suoliston saattaa olla muuntunut. Ja kun elimistössä olevan bakteerikannan luontainen tasapaino muuttuu, elimistö vastaa tulehdusreaktiolla, Pussinen jatkaa.

Tällä hetkellä tehdään kiivaasti tutkimuksia, jotta voitaisiin vastata kysymyksiin, milloin, miksi ja kenellä bakteerikanta muuttuu ja mitkä tekijät altistavat sille. Tällaisten peruskysymysten selvittäminen on tärkeää sekä ennaltaehkäisyn että hoidon parantamisen kannalta.

”Ei ole asiallista pelotella myrkkybakteereilla”
Pussinen korostaa kuitenkin sitä, että on turhaa herättää ihmisissä mitään bakteerihysteriaa, koska elimistön normaalit bakteeriyhdyskunnat ovat ihmiselle vaarattomia ja ehdottoman tarpeellisia. Viime aikoina on esimerkiksi puhuttu suusta aivoihin kulkeutuvasta ”myrkkybakteerista” nimeltä Porphyromonas gingivalis, jonka esiintyminen suussa yhdistyy hampaan kiinnityskudostulehdukseen eli parodontiittiin.
– Ei ole asiallista pelotella myrkkybakteereilla, vaan pikemminkin kannustaa vain hoitamaan ihmisiä suunsa hyvin. Tämä niin sanottu myrkkybakteeri kuuluu kuitenkin suun normaaliflooraan ja sitä on miltei joka toisella suomalaisista aikuisista, Pussinen katsoo.

Hyvä uutinen on myös se, että ihminen voi pitkälti omilla kotitoimillaan pitää parodontiitin ja karieksen loitolla.
Lue lisää: Valtavan määrän hammaslääkärikäyntejä voisi välttää: ”Olemme pohjimmaisia hampaiden harjaamisessa”
– Parasta hoitoa tähän on ennaltaehkäisy. Eli se, että ihminen itse huolehtii hyvin hammashygieniastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hampaat pestään kaksi kertaa päivässä ja myös hammasvälit putsataan hammaslangalla tai hammasväliharjalla päivittäin. Samoin on tärkeää käydä säännöllisesti hammaslääkärillä, koska sekä parodontiitti että karies ovat hammaslääkärin diagnosoitavissa ja hoidettavissa, Pussinen neuvoo.
Hyvin toimiva hammaskalusto parantaa elämänlaatua, tietävät kaikki hammasongelmista kärsineet.
Mikko Sillfors
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5427
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Suuterveys jälleen esillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 27 Huhti 2019 10:59

HBL: HÄLSA 27.4.-19 08:16

Hål i tänderna som barn höjer risken att insjukna i hjärt- och kärlsjukdomar

Ny forskning visar att det finns ett samband mellan muninfektioner i barndomen och hjärt- och kärlsjukdomar i vuxen ålder.
Ny forskning visar att karies och tandköttsinflammation i barndomen kan höja risken att drabbas av hjärt- och kärlsjukdomar i vuxen ålder.

Den banbrytande upptäckten gjordes i ett riksomfattande forskningsprojekt som analyserade olika riskfaktorer och sambandet med åderförkalkning. Forskarna jämförde data från en 27 års tidsperiod.
– Upptäckten är ny i en global kontext. Det har inte tidigare publicerats så omfattande vetenskapliga studier om sambandet mellan muninfektioner i barndomen och risken att insjukna i hjärt- och kärlsjukdomar, säger docent Pirkko Pussinen vid Helsingfors universitet i ett pressmeddelande.

Studien har gjorts som ett samarbete mellan Helsingfors universitet och Åbo universitet. Forskningsresultaten har publicerats i den vetenskapliga tidskriften Jama Network Open. Forskningen började redan 1980 då 755 barn i åldrarna 6, 9 och 12 deltog i kliniska undersökningar. Samma barn undersöktes på nytt 27 år senare när de var 33, 36 och 39 år gamla.

Forskarna gjorde bland annat mätningar av halspulsådern för att undersöka om artärernas väggar hade blivit tjockare och förlorat rörlighet. Ju fler muninfektioner, desto större risk att drabbas av hjärt- och kärlsjukdomar, uppger forskarna.
– Muninfektioner är en oberoende riskfaktor som har ett samband med hjärt- och kärlsjukdomar. Det lönar sig att förebygga muninfektioner redan i barndomen, säger professor Markus Juonala vid Åbo universitet.

Kommentar: Fakiren Kronblom vinkade länge sen, att salt, mer salt ger bättre resultat. Nu tycks det vara, att sockret gör det bättre...
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5427
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Suuterveys jälleen esillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 29 Huhti 2019 17:04

HS: Hyvinvointi29.4.12:16 Katariina Malmberg HS

Suomen metsissä kasvaa ihmemarja, joka paljastuu jatkuvasti terveellisemmäksi ja terveellisemmäksi

Tutkija poisti puolukasta sokerin ja testasi sen tehoa muun muassa reikiä hampaisiin aiheuttavaan kariesbakteeriin. Puolukan tiedetään auttavan myös monessa muussa terveysvaivassa. Puolukassa on paljon terveyttä edistäviä ominaisuuksia, joita tutkitaan kiivaasti.

PUOLUKKAA on jo kansanperinteessä käytetty lasten suussa olevan hiivan hillitsemiseen. Monissa neuvoloissa ohjeistetaan edelleen kokeilemaan kotihoitona puolukkasurvoksen mehua, jos vauvan kielessä oleva hiivatulehdus eli sammas vaivaa.

Tämä ajatus mielessään hammaslääketieteen tohtori Pirjo Pärnänen lähti tutkimaan puolukan lisäksi mustikkaa, karpaloa, sitruunaa, mansikkaa ja mustaherukkaa. Marjojen ja hedelmien tiedetään sisältävän monia antioksidantteja. Antioksidantit ovat kemiallisia yhdisteitä, joita saadaan ravinnosta, mutta elimistö tuottaa niitä myös itse. Antioksidanteilla arvellaan olevan merkitystä monien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syövän, synnyssä ja mahdollisesti monissa vanhenemiseen liittyvissä tapahtumissa.

Puolukassa on lisäksi myös antosyaniineja, jotka ovat terveyttä edistäviä flavonoideja ja antavat marjalle punaisen värin sekä vaikuttavat muun muassa veren hyytymiseen. Lisäksi puolukassa on ja paljon erilaisia elimistön matala-asteisia tulehduksia ehkäiseviä yhdisteitä.

LABORATORIO-OLOISSA puolukka osoittautui Pärnäsen tutkimuksissa kaikkein tehokkaimmaksi karieksen aiheuttajabakteerin ja hiivatulehduksia aiheuttavan candidan hävittäjäksi. Hammaskariesta aiheuttaa yleisimmin streptococcus mutans -bakteeri. Puolukassa on Pärnäsen mukaan jokin muukin tekijä kuin happamuus, joka vähentää muun muassa hiivan kasvua. Samanlaisia tuloksia on saatu myös eräässä taiwanilaistutkimuksessa, joissa puolukan sisältävien fenoliyhdisteiden on todettu estävän iensairauksiin liittyvien bakteerien kasvua.

KAS­VITIE­TEI­LI­JÄ Si­nik­ka Piip­po ker­too, et­tä puo­lu­kan ja mui­den mar­jo­jen si­säl­tä­mäl­lä kver­se­tii­nil­lä on ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa todettu olevan muun muassa verenpainetta alentava sekä tulehduksia ja verensokerin kohoamista ehkäisevä vaikutus.
Lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kerännyt yhteenvetoa muun muassa puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutusten Suomessa tutkitusta tieteellisestä näytöstä. Vahvaa näyttöä suomalaisista tutkimuksista löytyy ainakin karpalon ja jonkin verran puolukan virtsatietulehduksia helpottavasta vaikutuksesta. Raportissa todetaan, että puolukkaa voisi tutkia huomattavasti enemmän.

SUUN TULEHDUSTEN hillitseminen ja vähentäminen ovat terveyden kannalta iso asia. Suussa olevat tulehdukset, kuten parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus lisäävät riskiä sydän- ja verisuonitaudeille ja elimistön muille tulehduksille. Suussa bakteerit lisäksi hautuvat hyvin kosteassa. Pirjo Pärnänen alkoi alustavien tutkimustensa pohjalta kehitellä tuotetta puolukasta. Hän sai patentin puolukkasuuvedelle vuonna 2017. Hän on myös tutkinut tuotteen toimivuutta pienellä potilasryhmällä. Potilaskokeeseen osallistui 30 yksityisvastaanotolla olevaa potilasta. He purskuttivat 10–20 millilitraa Pärnäsen kehittämää puolukkasuuvettä kahdesti päivässä viikon ajan.

Suuvesi on kehitetty poistamalla puolukasta sokeria ja tiivistämällä puolukan hyödyllisiä yhdisteitä, kuten antosyaniineja ja muita fenoleita.
Suusta otettiin bakteerinäytteet ennen koetta, purskutusvaiheen lopussa ja pienen seuranta-ajan jälkeen. Kokeen tuloksena kahden haitallisen mikrobin, kariesta aiheuttavan streptococcus mutans -bakteerin ja hiivatulehdusta aiheuttavan candidan määrä aleni. Sen sijaan hyödyllisten laktobasillien määrä nousi. Viljelytulosten ohella mikrobien aiheuttamaa matala- asteista tulehdusta voidaan mitata Helsingin yliopiston professori Timo Sorsan kehittämällä raskaustestin kaltaisella pikatestillä.

SUUSYÖVÄN SYYTÄ ei tiedetä, mutta suusyöpä käyttää kasvuun hyväkseen sokereita. Siksi syöpäriskiä lisäävät likaiset ja huonosti hoidetut hampaat. Muita riskitekijöitä ovat tupakka, alkoholi ja vamma, kuten huonosti sopivat proteesit. Pirjo Pärnänen on mukana Helsingin yliopiston professori Tuula Salon laajassa suusyöpätutkimuksessa, jossa on testattu muun muassa laboratoriomaljalla puolukkasuuveden vaikutusta kielisyöpäsoluihin.
”Puolukkasuuvesi estää kokeissamme kahden aggressiivisen kielisyöpäsolulinjan leviämistä ja jakautumista”, Pärnänen kertoo.
Oletukseni on, että puolukkasuuvesi laskee pitkäaikaistulehdusta suussa. – Pirjo Pärnänen

PÄRNÄSEN SUUVESITUTKIMUSTEN perusteella puolukkasuuvesi on kotihoidon tukena hyvä keino tasapainottaa suun mikrobistoa. Puolukan hyötynä on myös se, että se on elintarvike eivätkä bakteerit kehitä vastustuskykyä sitä vastaan. Toisin kuin esimerkiksi klooriheksidiini, jota käytetään vaikeissa suun alueen tulehduksissa. Klooriheksidiini tappaa laajasti kaikkia suun bakteereja eikä sitä voi käyttää kuin parin viikon kuureina. Lisäksi se värjää hampaita. ”Oletukseni on, että puolukkasuuvesi laskee yleistä pitkäaikaistulehdusta suussa”, Pärnänen sanoo.

Hänen potilailla tehty tutkimuksensa julkaistaan pian amerikkalaisessa hammaslääketieteen julkaisussa. Lisäksi hän on aloittamassa patentoidusta puolukkatuotteesta kaksoissokkotutkimusta kreikkalaisen tutkimusryhmän kanssa.
”Biokemian alan väitöskirjani aiheesta valmistuu ensi vuoden puolella”, Pärnänen kertoo.

KASVITIETEILIJÄ Sinikka Piippo on työuransa aikana Helsingin yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella opettanut marjojen terveysvaikutuksista. Hänen mukaansa puolukan estrogeeniset lignaanit vähentävät jonkin verran riskiä hormoniperäisiä syöpiin, kuten rintasyöpään. Lignaanit ovat flavonoidien kaltaisia fenoliyhdisteitä.

Lignaanien aineenvaihduntatuotteena elimistössä syntyy enterolaktonia, jonka määriä verestä mittaamalla voidaan arvioida kasvilignaanien vaikutuksia. Lignaanien saanti siis lisää enterolaktonin määrää veressä. Sen sijaan ihmisillä, joiden enterolaktonipitoisuus veressä on pieni, on keskimääräistä suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin ja esimerkiksi rintasyöpään. Piipon mukaan fenoliyhdisteitä on monissa marjoissa paljon. Puolukan lisäksi esimerkiksi mustaherukassa, mustaseljanmarjassa, karhunvatukassa, lakassa ja tyrnissä.

MAITOHAPPOBAKTEEREJA on Suomessakin tutkittu paljon. Siinä missä ne suojaavat suolistoa, ne tasapainottavat myös suun mikrobitasapainoa. Antibioottikuurien aikana bakteeritasapaino myös suussa muuttuu, kun antibiootit tappavat bakteereja, mutta niille vastustuskykyiset bakteerit pääsevät rehottamaan. Siitä voi seurata suuhun hiivatulehdus tai joku superbakteeri.

Kommentti: Nyt on oikeastaan ongelma siinä, että miten saada työttömät ja nuoriso metsään. Pitäisikö syksyllä avata bussilinjoja (ilmaisia) kaupunkitaajamista metsän reunalle ja näyttää kuvin ja mainoksi, miltä puolukka näyttää. Tottahan taukopaikat ja oppaat sekä saniteettitilat kuuluvat yhteiskunnan hankkia ja varmistaa kännykän kuuluvuus. Tietenkin KELAn tulee luvata, että päivärahat eivät lopu puolukan keruuseen. Saman tulisi päteä mustikkaan ja sieniin. Käärmeen puremasta pitäisi saada takuusaikkua ainakin puoli vuotta ja korotettu päiväraha.

Turha on köyhälle toitottaa kotimaisten marjojen hyvyydestä, jos ei kertakaikkiaan ole varaa niitä pakasteina hankkia. On kuin vettä hanhien selkään kaataisi. Tulee muutes melkoisen sukkela lähtö.

Puolukan voisi liittää kolmen R:n teemaan neljänneksi kivijalaksi/nurkaksi: Puolukka suojaa mätäneviä leegojasi!
Ei suotta suomalainen perinnejuoma ollut aikoinaan vodka puolukkamehulla.
Tämä kirjoitus ei suinkaan vähennä maailman toiselta laidalta lentokoneella tuotuja GOJI-marjoja, sillä ne ovat riittävän kaukaa tuotuja.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5427
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Suuterveys jälleen esillä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 01 Touko 2019 19:59

YLE: Ksylitoli 14.1.-19 klo 19:00 Nadja Mikkonen

Ksylitolia on syötetty koko kansalle – mitä koivusokeribuumista jäi käteen? Nykylasten suussa muhii uusia katastrofeja

Ksylitolibuumi on hiipunut ysäriltä, mutta makeuttajan suosio pitää pintansa. Miten hyvin oikeastaan tunnemme koivusokerin kyvyt?

Tästä on kyse:
- Ksylitoli-innostus oli kovaa 1970-1990-luvuilla.
- Nyt julkinen puhe ja mainostus ksylitolista on vähentynyt muun muassa tutkimuksien vähentyessä ja ksylitolivalmistajien siirtyessä ulkomaalaisomistukseen.
- Ksylitolin käyttö on silti yhä suosittua.
- Ksylitolia on säännöllisesti kritisoitu, mutta ksylitolia tutkineet suomalaiset teilaavat kritiikin.
- Tällä hetkellä suomalaislasten ja -nuorten suuterveyttä vaanivat muun muassa napostelukulttuuri ja kiillevauriot.
- Jos olet kasvanut Suomessa etkä tiedä ksylitolista, olet elänyt tynnyrissä tai herännyt juuri koomasta.


Valtaosa 1970–1990-luvuilla syntyneistä tai kasvaneista päätyi keskelle koivusokerihuumaa. Tarhatädit lusikoivat lapsille ksylitolipurukumityynyjä (kaksi kappaletta joka aterian jälkeen), ksylitolia imeskeltiin pastilleina ja sitä sai tahnoina. Televisiosta tuutattiin levypurukumia, joka oli makeutettu ksylitolilla. Saku Koivu hammashymyili itsensä uuden ihmetuotteen (siirryt toiseen palveluun) (Cloetta) keulakuvaksi.
2000-luvulle tultaessa suomalaisten opettelemaan hammashymyyn alkoi tulla kiillevaurioita.

Kotimaisia ksylitolituottajia myytiin ulkomaille (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka & Talous). Erityisesti eurooppalaisten tutkijoiden joukosta kuului kriittisiä äänenpainoja (siirryt toiseen palveluun) (Mediuutiset) ksylitolin suhteen. Kolme vuotta sitten muun muassa Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), että ulkomailta kantautuu taas soraääniä: tutkimustulokset ovat ristiriidassa suomalaisten suositusten kanssa! Ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita! Kaiken kukkuraksi jotkut kunnat ja päiväkodit ovat heittäneet ksylitolipastillit kaivoon: Helsingissä niitä ei anneta päiväkoti-ikäisille lainkaan, koska tablettien jakelu osoittautui liian vaikeaksi.

Mikä on totuus – mihin kaikkeen ksylitoli pystyy? Ja kuka edes haluaisi laittaa kapuloita ksylitolin rattaisiin?
- Makeuttajien kitkerä kritiikki
- Ksylitolin maailmanvalloitus
- 1800-luku: ranskalaiset ja saksalaiset kemistit löytävät ksylitolin Euroopassa.
- 1940-luku: toiseen maailmansotaan mennessä tiedettiin lähinnä, että ksylitoli on hyödyllinen diabeetikkojen ruokavaliossa.
- 1969: suomalaisen ksylitoltutkimuksen isähahmo, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen aloittaa nuorena biokemistinä työt Turun hammaslääketieteellisessä laitoksessa.
- 1970: ksylitolin käytöstä toteutetaan esikokeita.
- 1972: kuuluisa Turku Sugar Studies alkaa. Tutkimus päättyi vuonna 1974 (siirryt toiseen palveluun) (Sitra). Ruokintatutkimus herätti runsaasti huomiota maailmalla. Ksylitolin vaikutus kariekseen osoitetaan.
- 1970-1990-luku: ksylitolin kulta-aikaa, Kauko K. Mäkisen sanoin "jatkuva joulun aika" ksylitoltutkimusten kannalta. Pastilleja ja purukumeja ja muita ksylitoltuotteita saa kaupoista kuluttajakäyttöön, ksylitolin massatuotanto alkaa ja lähtee vauhtiin (siirryt toiseen palveluun) (Sitra).
- 1988: Suomen Hammaslääkäriliitto ryhtyy antamaan ksylitolisuosituksia (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisenä maailmassa (Savon Sanomat).
- 2000-luku: Suomalaisia ksylitolituottajia siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Ksylitol on kuitenkin vakiintunut suomalaisten hammashygieniakäytössä.
Lähteet: Kauko K. Mäkinen, Sitra, Savon Sanomat

Perhana, taas särkyi yksi myytti ja yksi syy vähemmän olla ylpeä suomalaisuudestaan.
Kun Helsingin Sanomat pari vuotta sitten uutisoi tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita, riitti kommenttikentässä surkuttelijoita. Manchesterin yliopiston Cochrane-nimisen katsauksen mukaan koivusokeri ei olekaan niin ihmeellinen kuin olimme luulleet, ja taas meni kansallisylpeydestä palanen – ksylitolihan on melkein kuin astiankuivauskaappi, äitiyspakkaus ja jääkiekon maailmanmestaruus. Kritiikki ei ollut ensimmäinen eikä ainutlaatuinen.

Suomalaisen ksylitolitutkimuksen isä, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen on muistellut ksylitoliin liittyviä tarinoita ja teilauksia muutama vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Sen täytyi tapahtua : mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää ksylitolista. Kirjasta käy ilmi, miten ksylitolia haluttiin teilata jo vuosikymmeniä sitten. Sokerialkoholien ja makeuttajien puolestapuhujien välillä kun on ollut kilpailua läpi vuosikymmenten – siis sellaisten aineiden, kuten sorbitoli, maltitoli ja aspartaami. – Kritiikki on oikeastaan minun aiheuttamaani, Mäkinen sanoo yllättäen puhelinhaastattelussa.

Kauko K. Mäkinen on koonnut turkulaisen ksylitolitutkimuksen taustat yksiin kansiin. Emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen kirjoitti ksylitolin historiassa muun muassa siitä kritiikistä, mitä koivusokeri vuosikymmenten mittaan kohtasi. Biokemistinä Mäkinen oli tutkimuksissaan itsekin kiinnostunut sokerialkoholien vaakakuppiin laittamisesta, jotta selviäisi, mikä niistä on tehokkain hammaskarieksen ehkäisyssä. Kaikki eivät olleet löydöksistä yhtä haltioissaan. – Ksylitoli oli niistä paras kariesta estävä aine. Se ei sopinut kaikkien ajatuksiin. Taustalla on esimerkiksi sorbitoliteollisuus: sorbitolia on tavattoman halpaa tehdä, ja sitä on joka paikassa, Mäkinen kertoo.

Lisäksi Mäkinen kertoo, että fluoriteollisuus on pyrkinyt ajoittain estämään ksylitolin kruununkiillotusta. Fluoria löytyy lisättynä esimerkiksi hammastahnasta, ja sekin estää kariesta. – Fluoriyhdisteitä tutkivat ja tuottavat tahot ovat aivan tarpeettomasti katsoneet ksylitolin niiden kilpailijaksi. Minulle tämä asetelma on vieras, koska katson, että hammaslääketieteen tuotteista puhuttaessa paras on se, jossa on ksylitolia ja fluoria yhdessä, Mäkinen kertoo.

Manchesterin yliopiston tuottama kritiikki ei itse asiassa ollut uusi tutkimus, vaan katsaus jo olemassaoleviin ksylitolitutkimuksiin. Kyseistä katsausta suomii Mäkisen lisäksi myös väitöskirjansa ksylitolista tehnyt hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.
– Ksylitolista ja hammaskarieksesta on tehty yli 500 tutkimusta. Mainittuun katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan 10, hän kertoo.

Emeritusprofessori Mäkinen puolestaan päätti vielä eläkkeeltäänkin kirjoittaa vastineen katsaukseen. Cochrane-katsaus aiheutti sen verran kuplimista suomalaisen hammaslääketieteen saralla, että siitä kirjoitettiin vastine myös Hammaslääkärilehteen (siirryt toiseen palveluun).
– On varmaankin ymmärrettävää, että nuoret kirjoituspöytäepidemiologit, jotka eivät itse ole suorittaneet ainuttakaan kenttätutkimusta sokerialkoholeilla, saattavat eksyä erheellisiin johtopäätöksiin tieteellisiä tutkimuksia arvioidessaan, Mäkinen toteaa.

Mehevät tutkimustulokset jäivät historiaan
Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on kyllästetty ksylitolilla jo nuoruudessa. Kun hän 1980-luvulla lähti vaihto-oppilaaksi Kanadaan, vanhemmat lähettivät perässä suomalaista purukumia. Hietala-Lenkkeri aloitti viime tiistaina uuden työn Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkärinä. Vielä vuonna 2016 hän kuitenkin uurasti väitöskirjan parissa ksylitoliin liittyen.

Tiiviisti ilmaistuna siinä selvisi, että jos kariesta eli kansankielellä hammasmätää ei juuri ole, ei ksylitolin lisäteho ollut merkittävä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ksylitolilla olisi mitään merkitystä kenenkään hampaille. – Tutkimustuloksiani raportoitaessa on painotettava, että tutkitut lapset saivat jo lähtötilanteessa asuinpaikassaan varsin monipuolista karieksen ennaltaehkäisyä, Hietala-Lenkkeri muistuttaa.

Pieni määrä ksylitolia ei auta – sitä on saatava riittävästi hammasterveyden ylläpitämiseksi. Jos tutkituilla lapsilla ei olisi ollut valmiiksi hyvää hammashoitoa, olisivat tulokset voineet olla hyvinkin erilaisia. Siinäpä piileekin väärinymmärryksen siemen ksylitolin suhteen: jos hampaat ovat valmiiksi terveet tai ksylitolia käytetään liian vähän, ei sen teho näy samalla tavalla kuin huonoissa hampaissa ja oikeilla määrillä.

Hietala-Lenkkerin mukaan lapset ovatkin nykyään aiempaa tervehampaisempia: siinä missä 1970-luvun lapsilla saattoi olla 12-vuotiaana seitsemisen reikiintynyttä hammasta suussaan, 1990-luvulla samanikäisellä oli kenties yksi paikattu tai reikiintynyt hammas. Ja siinäpä voi olla yksi syy sille, miksi ksylitoli-into on laantunut 1990-luvun lukemista. – Nykyisillä kariestasoilla ei saada niin meheviä tuloksia kuin 1990-luvun tutkimuksissa. Silloin saatiin niin järkyttäviä karieksen alenemia, että hampaan vaurioiden korjaantuminen näkyi melkein silmissä, Hietala-Lenkkeri kuvailee.

Ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua? Ihmemakeuttaja lopettaa hammasmädän.
Otsikko on suomennos yhdysvaltalaisen National Enquirer -aviisin ksylitolia koskevasta artikkelista vuodelta 1976. Siihen mennessä suomalainen ksylitolitutkimus oli päässyt jo maailmankartalle. Se alkoi vuonna 1969 Suomen Turusta. Silloin emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen oli vielä nuori biokemisti, ja päätyi töihin Turun hammaslääketieteelliseen laitokseen. Pian alkoi selvitys siitä, olisiko mahdollista kehittää sokerille korviketta, joka ei aiheuta hammaskariesta.

Samaan aikaan Suomen sokeri oli kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt ksylitolille, koivusokerille, valmistusmenetelmää. Kun makeistuottaja ja tutkijat yhdistivät voimansa, alkoivat tutkimukset. – Emme koskaan tarkoittaneet ksylitolia karamelliksi tai makeiseksi, vaan hoitavaksi aineeksi, joka tarjoaa sokerille vaihtoehdon, emeritusprofessori Mäkinen kertoo.

Ksylitolilla makeutetaan myös joitakin makeisia. 1970-luvun tutkimuksien kaltaista ksylitoliruokien paljoutta ei enää kuitenkaan ole.
Hampaiden kannalta hyödyllistä ainesosaa haluttiin hyödyntää moneen tarkoitusperään, ja alun perin ksylitolia tutkittiinkin tuuttaamalla sitä melkein kaikkeen mahdolliseen ruokaan.Oli ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua, ksylitolijäätelöä. 1970-luvulla Turussa tutkimuksiin osallistuneille valmistettiin ksylitolista sen seitsemää sorttia. Pelkkä ajatuskin voi pierettää, eikä suotta – ksylitolin liikasaannin laksatiiviset vaikutukset (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim) ovat hyvin tiedossa. Tutkimus laitettiin lopulta pakettiin muun muassa koehenkilöiden tutkimusväsymyksen vuoksi (siirryt toiseen palveluun) (Sitra) kaksi vuotta sen alkamisen jälkeen, vuonna 1974. Yhtä kaikki, tutkimustuloksista voidaan röyhistää yhteisesti rintaa: juuri Turun yliopiston tutkimus osoitti vihdoin, että ksylitolilla on vaikutuksia karieksen eli hammasmädän ehkäisyssä.

Suomalainen menestystarina oli alkanut. Ksylitolin suomalaisväri hiipui
1970–1990-luku oli emeritusprofessori Mäkisen mukaan "jatkuvan joulun aika" ksylitolin kannalta. Oli mainoksia ja ksylitolimannekiineja. Hammaslääkäriliitto julkaisi ensimmäisenä maailmassa ksylitolin saantisuositukset (siirryt toiseen palveluun), ja viimein vuonna 1994 ksylitolituotteet vapautettiin makeisverosta (siirryt toiseen palveluun) (Savon Sanomat). Ikävä kyllä jatkuva joulu ei ollut ikuinen. Kotimainen ksylitolintuotanto alkoi hiipua.

Ensin ulkomaille seilasivat purukumit, kun Huhtamäki-Hellas nimellä aloittanut Leaf myytiin hollantilaisomistukseen vuonna 1999. Sittemmin siitä tuli osa Cloetta-konsernia (siirryt toiseen palveluun). Aikanaan Hellas oli ollut tiiviisti yhteistyössä ksylitolitutkimuksen kanssa ja tuonut markkinoille maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin (siirryt toiseen palveluun), Jenkin. Vuonna 2005 se oli Suomen myydyin makeistuote (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka ja Talous). Kotkassa sijaitseva ksylitolia valmistava sokeritehdas on puolestaan nyt amerikkalaisen Dupontin omistuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Nämä seikat kismittävät Mäkistä, mutta toisaalta hän on iloinen siitä, että ksylitolia tutkitaan nyt muuallakin kuin Suomessa. Koivusokerin suomalaisväritteisyys on joka tapauksessa tosiasia. – Kotkassa oli ensimmäinen todellinen tehdas, jossa valmistettiin puhdasta ksylitolia. Tutkimus painottui koko 1970–80-lukujen ajan voimakkaasti Suomeen, Mäkinen summaa.

Nykyään ksylitolia ei edes koivusta oikeastaan valmisteta: sen sijaan raaka-aineena käytetään muita lehtipuita tai maissia ja riisiä (siirryt toiseen palveluun). Suomalaista ksylitolia ei käytännössä enää ole sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä raaka-aine tuodaan meille ulkomailta (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti). Mäkinen arvioi, että ksylitolin kulta-aikana käytännössä kaikki suomalaiset tiesivät ksylitolista. Nuoriso vätkytti ksylitolipurkkaa, vanhempi väestö imeskeli ksylitolipastilleja.

Ksylitoli on edelleen kuuluisa. Ksylitolipurukumia- ja pastilleja valmistavan makeistalo Cloettan tutkimuksen mukaan 98% suomalaisista vanhemmista pitää ksylitolituotteita tärkeinä tai erittäin tärkeinä lasten hammasterveydelle. Cloettan ksylitolitiedottaja Milla Vihanto kertoo tilastoista, joiden mukaan lasten ksylitolipastillien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

Pitäisikö ksylitolia sitten syytää kaikille jo tarhassa? Ksylitolin syöttö kansalle on kallista

Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkerin omat lapset käyttävät ksylitolituotteita joka ikinen päivä. Sen sijaan joka päiväkodista ei ksylitolia enää välttämättä saa, ja siihen Hietala-Lenkkerillä onkin painavia tutkimuksellisia mielipiteitä.
– Jos yhteiskunta joutuu korvaamaan ksylitolinkäyttöä, on mielekkäämpää antaa tuotetta niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, hän kertoo.

Korvaamisella Hietala-Lenkkeri viittaa esimerkiksi maksuttomaan ksylitolituotteiden jakamiseen päiväkodeissa tai kouluissa. Ksylitolin syöttäminen koko kansakunnalle on Hietala-Lenkkerin mukaan nimittäin kallista. Koska hyöty näkyy parhaiten sellaisilla, joilla on ongelmia karieksen kanssa, voisi olla tehokkaampaa laittaa yhteiskunnan maksamalle ksylitolikuurille sellaiset, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Hyvähampaiset voisivat tässä tilanteessa ostaa ksylitolipurkkansa ja pastillinsa itse, sillä muun perushammashoidon kanssa yhdistettynä ksylitoli ylläpitää hyvää hammasterveyttä. Äidin ksylitolinkäytöllä on merkitystä jopa syntymättömän lapsen hammasterveydelle, kuten Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa kävi ilmi. – Väestön eriarvoisuus voi jopa lisääntyä, jos ihminen on sosioekonomisesti heikommassa asemassa eikä hänellä ole varaa annostella ksylitolia kaikille lapsilleen viittä grammaa päivässä. Se voi joillekin olla kynnyskysymys, Hietala-Lenkkeri luonnehtii.

Ksylitolin määrä purukumeissa vaihtelee täysksylitolista muiden makeutusaineiden sekoituksiin.
Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen vastaava hammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale pohtii ksylitolin nykytilannetta ja 1990-luvun jälkeistä mainonnan puutetta. – Hyvä, että kysyit tästä asiasta, hän toteaa.
Taipale katsoo, että ihmeaineeksi nimetty ksylitoli pitäisi nostaa taas asialistalle. Päiväkodeistakin on välillä kuulunut kysymyksiä sen suhteen.
– Jo kaupan hyllyiltä näkee, että ksylitoli ei ole kadonnut mihinkään. Sitä käytetään Suomessa paljon ja ihmiset tietävät siitä, Taipale luonnehtii.

Hammaslääketieteen tohtori, hammaslääkäri Teemu Taipale on itsekin tutkinut ksylitolia 2010-luvulla. Tutkimuksessa huomattiin, että hyvin pienet määrät ksylitolia eivät vaikuta pienten lasten tai vauvojen hammasterveyteen. Hän arvelee, että Suomessa tehdään ksylitolitutkimusta enää varsin vähän, mutta itse ongelma eli hammaskaries ei ole kadonnut mihinkään. THL:n neljän vuoden takaisten tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa joka neljännellä aikuisella esiintyy kariesta.

Isoin ongelma ei kuitenkaan ole purukumin ja pastillien puute, vaan hampaiden harjaus. Sitä emme Taipaleen mukaan vieläkään osaa riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaisista aikuisista miehistä vain joka toinen harjaa riittävästi, 15-vuotiaista pojista reilusti alle puolet. – Olennaisin asia suun terveyden kannalta on, että hampaat pestään aamuin illoin fluorihammastahnalla. Pitäisi aterioida säännöllisesti ja käyttää janojuomana vettä, Taipale listaa.

Siinä tilanteessa ksylitoli toimii bonuksena, jolla hampaiden ja suun puhtautta voidaan ylläpitää. Siksi Taipale muistuttaakin, että ksylitoli ei ole puhdistamattomien hampaiden taikakorjaaja.
– On tietenkin mahdollista, että joku kuvittelee ksylitolin tai muunlaisen suuveden korvaavan hampaiden puhdistuksen. Niin ei tietenkään ole.
Taipaleella on takataskussa myös muita syitä, miksi ksylitolista olisi syytä jälleen puhua.

Mikä haastaa ksylitolin?
Nouseva uhka suomalaisten hampaille on kiillevaurioiden syntyminen. Teemu Taipale toteaa, että hammaseroosio on tutkitusti tullut riesaksemme: STT:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) lähes joka viides suomalainen kärsii asiasta. Niinpä ksylitolia pitäisi natustaa edelleen. Taipaleen mukaan aineen vaikutuksia juuri hammaseroosion kannalta ei ole tutkittu, mutta hän olettaa ksylitolin auttavan tilannetta.
– Ksylitolin käyttö vähentää hammasplakin määrää, lisää syljeneritystä ja neutralisoi suun happamuuden, jolloin hammaskiilteen liukeneminen saattaa vähentyä, hän luettelee.

Lisäksi hän muistuttaa, että ksylitoli on saanut EU:n siunauksen terveysväitteiden osalta. Luottoa koivusokeriin siis on. Mutta ksylitoli on kenties kohtaamassa vertaistaan haastajaa.
Haastajan nimi on erytritoli, mutta se tunnetaan myös kauppanimellä karppisokeri, kertoo emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen.
– Sitä esiintyy pieniä määriä luonnossa. Se on helppo valmistaa glukoosista, ja se on tutkimuksissa todettu turvalliseksi. Se ei aiheuta kariesta eikä suolistovaivoja, Mäkinen sanoo.

Erytritoli ei ole kuitenkaan vielä lyönyt läpi Suomessa. Mäkinen arvelee, että ksylitoli on tähän asti riittänyt suomalaisille.
Aija Hietala-Lenkkeri tutki ksylitolin lisäksi erytritolia omassa väitöskirjassaan. Tutkimustulokset sen hyötyjen suhteen ovat vielä osittain ristiriitaisia, mutta rohkaisevia (siirryt toiseen palveluun) (Verkkouutiset). Hietala-Lenkkeri kertoo, että Japanissa erytritolia on käytetty ainakin 1990-luvulta asti.
– Lapset ovat leiponeet siitä mokkapaloja. Sen makeus on yllättävän paljon tavallisen kidesokerin kaltainen.

Syömiskulttuuri voi viedä hammasterveyden Ksylitoli on siis elänyt katukuvassa hiljaiseloa, mutta sen tarina on jatkunut suomalaisten suissa. Silti hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on huolestunut tulevaisuudesta. Hampaiden haasteille ei näy olevan loppua, ja tällä kertaa ne tulevat ruokavalion muodossa.
– Minua ihan hirvittää ajatella tilannetta, jota kutsun laiduntamisen kulttuuriksi. Lapset saattavat istua koko iltapäivän tietokoneen ääressä ja lipittää jotain. Ja lisäksi meillä on napostelukulttuuri, hän toteaa.

Lasten karies on Hietala-Lenkkerin mukaan alkanut paikoitellen jopa lisääntyä. Vanhemmat saattavat tuudittautua ajatukseen, että jos kariesta ei ole ollut itsellä, ei sitä tule lapsellekaan. Hietala-Lenkkeri kuitenkin varoittaa, että hyvä hammasterveys ei ole automaattisesti pysyvä tila.
Ja siitä päästään takaisin ksylitoliin. Sitä Hietala-Lenkkeri suosittelee kaikille lämpimästi. Se ei korvaa hammashygieniaa, mutta voi toimia kainalosauvana energiajuomia ryystäville ja sipsejä nassuttaville suomalaisille.– Toivon, että ksylitoli saisi taas synninpäästön. Se pitää edelleen pintansa.

Lähteet: MÄKINEN, KAUKO K., SEN TÄYTYI TAPAHTUA – MITÄ JOKAISEN SUOMALAISEN TULISI TIETÄÄ KSYLITOLISTA. 2015.
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa