Vanhushuollon krooninen kriisi

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Maalis 2018 10:00

HS: Päivän lehti 18.3.2018 Johanna Junttila

Eksyily voi olla merkki Alzheimerin taudista, mutta se kuuluu myös normaaliin vanhenemiseen – tutkijoiden mukaan aivojen koordinaatti­solut laiskistuvat

Lisääntynyt alttius eksymiseen voi olla myös varhaisen Alzheimerin merkki. Mutta vieraassa ympäristössä eksyminen on myös normaalia.
Taipumusta eksyä pidetään yhtenä Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä. Taustalla voi olla normaalejakin muutoksia.

VIERAASSA ympäristössä eksyminen on aivan normaalia, ja mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä helpommin hän eksyy. Saksalaiset tutkijat kertovat Current Biology -tiedelehdessä keksineensä, miksi eksyily kuuluu normaaliin vanhenemiseen. Taustalla on hypoteesi, että niin sanotut koordinaattisolut voivat olla eksymisen kannalta merkityksellisiä. Ne tekevät suurimman osan navigointiin liittyvästä tiedonkäsittelystä. Ne ovat erikoistuneita hermosoluja entorinaalisella aivokuorella.
”Ajattelimme, että vajaus koordinaattisolujen toiminnassa voi olla navigointiongelmien syynä”, selittää tiedotteessa tutkimusta tehnyt tutkija Matthias Stangl saksalaisesta neurodenegeratiivisten sairauksien keskuksesta DZNE:stä.

OLETTAMUKSEN testaamiseksi Stangl kollegoineen teki kokeita 41 aikuisella. Koehenkilöistä puolet oli nuoria, 19–30-vuotiaita, ja puolet vanhempia, 63–81-vuotiaita. Koe oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa koehenkilöt suunnistivat virtuaalitodellisuudessa samalla, kun heidän aivotoimintojaan kuvattiin. Toisessa kokeessa he liikkuivat todellisessa ympäristössä pitkin mutkittelevia polkuja, joiden varrella heidän piti aika ajoin pysähtyä ja antaa arvio siitä, kuinka kaukana ja missä suunnassa heidän lähtöpisteensä oli.

KUTEN odotettua, nuoret henkilöt selvittivät tiensä sekä virtuaalisessa että todellisessa ympäristössä vanhempia tarkemmin. Myös oletus heikentyneen suunnistustaidon ja koordinaattisolujen laiskistumisen yhteydestä piti paikkansa. ”Koordinaattisolut aktivoituivat eri lailla nuorilla aikuisilla vanhoihin verrattuna”, selittää tutkimusta valvonut professori Thomas Wolbers DZNE-tutkimuskeskuksesta.
”Erityisesti solujen aktivointikuviot olivat vanhemmilla henkilöillä ajallisesti vähemmän vakaita, mikä osoittaa että nämä aivoradat vaarantuvat vanhalla iällä. Tämä voi olla syy siihen, miksi ikäihmisillä on taipumusta navigointiongelmiin.”

TAIPUMUSTA eksyä pidetään myös yhtenä Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä. Jotta nyt tehdystä havainnosta olisi iloa Alzheimerin taudin varhaisessa toteamisessa, pitäisi tutkijoiden onnistua vielä kehittämään menetelmä, jolla normaali ikääntymiseen kuuluva eksyily ja koordinaattisolujen laiskistuminen voitaisiin erottaa sairauden aiheuttamasta eksyilystä.

Kommentti: Yleensä pidetään ihmeenä, jos kadonnut lemmikki löytää takaisin kotiinsa. Lapsien eksyminen on tavallista ja siksi onkin tärkeää vanhempien opettaa alueen maamerkit ja reiti kotiin sekä lasten pyytää apua vanhemmilta. Pedofiilialueilla sekin voi olla riskitouhua, sillä sairaita voivat olla myös ei-uskovaiset.
Tutkimuksessa ei selvinnyt, miksi MIEHET "eksyvät " baariin naisia useammin. Miesten liian ahkera "eksyileminen" saattaa johtaa myös avioeroon.

Tämän ajan ihmiset ovat kadottaneet kyvyn löytää takaisin sinne, mistä ovat tulleet tai sinne, minne ovat menossa. Nyt on käytössä modernit menetelmät kuten GPS ja varmuuden tunne on vahva. Ei osata seurata aurinkoa, tähtiä, ei ymmärretä yläkulminaatiota, kouluissa puhutaan muurahaispesistä, joiden pitäisi olla etelän eli auringon puolella.Pattereiden loputtua pelien ja chattailyjen takia, jäävät tärkeät toiminnot myös pois.
Varavirtalähdettä harvalla mukana. Taskulamppua ei ole edes autossa.

Vangeille asennetaan jalkapanta seuraamisen tehokkuuden varmistamiseksi. Sitä kritisoidaan joidenkin taholta voimakkaasti. En vaan ymmärrä miksi.
Samantapainen "koirapanta" kuuluisi jokaiselle vanhukselle ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Sen pitäisi olla todella pienikokoinen, vaikkapa kaulakoristeena tai mukavasti mukana olevana kellon tapainen laite, yksilöllisine identifioimiskelpoisine signaaleineen. Onhan autoissakin rekisterikilvet. Hubble-avaruuskaukoputki lähettää signaaleja miljardien kilometrien takaa. Ihmistä ei löydetä edes kilometrin sisältä ilman koiraa.

Kun on kyse alzheimerista tai sen kaltaisesta amyloidiplakkien aiheuttamasta häiriöstä, niin olisi kaiketi aihetta tutkia sen aiheuttajaa, joka mahdollisesti voisi olla hiilihydraatti. Se tiedetään jo, että aivot toimivat parhaiten ja kirkkaimmin KETOAINEILLA, joiden esiintymistä agronomitiede pitää itsensä perkeleen keksintönä. Kerrotaanhan jopa Jeesuksen paastonneen erämaassa 40 päivää, jotta tehtävä kirkastuisi ja suuntaviivat selkenisivät. Vaikeissa epilepsioissa turvaudutaan ketoosiin vihon viimeisenä konstina. Varmaa vain on se, että hiilihydraatit sumentavat aivojen toimintaa, joka ilmenee ajallisena väsymyksenä ja jonkinlaisena nirvanana. Amyloidiplakit ovat vielä kaukana hiilihydraattihumalasta.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Elo 2018 9:12

Savon Sanomat: Sunnuntaisuomalainen 12.08.2018 08:03

Lähihoitaja paljastaa: Vanhukset likaisissa vaipoissaan ovat laiskojen hoitajien armoilla

Koko artikkeli maksumuurin takana.
Artikkelisarjan nosto kuukausien takaa.

Kommentti: Vaikka sain vain otsikon, niin se kertoo paljon: Mikään ei muutu eikä tule ilmeisesti muuttumaankaan Suomessa.
Vaikka hoitajat ja apuhenkilöstö juoksisivat kieli vyön alla, niin kaiketi henkilökuntamitoitus on pielessä. Onko henkilöstön koulutus liian pitkä ja palkka liian pieni halukkaiden saamiseksi alalle?
Vaippaikäinen äitini (89v.) saa pesun vain kerran viikossa ja on kotihoidossa. Tulehdusriski ilmeinen. Kaipa tuo estolääkityksellä hoidetaan?

On todella ahdistavaa ja surullista lukea tämänkaltaisia juttuja. Oma vanhenemisen pelko alkaa jurppia. Miten tiedoton, liikuntakyvytön vanhus voi säädellä suolistonsa toimintaa. Pikkulapsella sama juttu. Haju ja ähkiminen paljastavat , mitä on tekeillä tai jo tapahtunut. Olisiko ruokinnassa korjattavaa kun esanssikiisseleitä ja makeita mehuja annetaan, suositusten mukaisesti.
Heinäkuun hellepäivät toivat esiin uuden kriisin laitoshoidoissa: KUUMUUS, joka veityöntekijöiden jaksamisen äärirajoille ja hoidettaville ei viilennystä löytynyt.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 14 Elo 2018 13:39

Etelä-Suomen sanomat, sunnuntailiite 12.08.-18 printtiversiona em. artikkeli luettavissa:

Otsikkona : Vanhukset laiskureiden armoilla

Olen työskennellyt kunnallisessa kotihoidossa vuosia. Julkisesti me alalla olevat puhumme aina , miten kotihoidon ongelmat johtuvat resurssien puutteesta. Totuus on usein toinen. Resurssipulaakin on, mutta on paljon kiinni kotihoitotiimin tahdosta. Haluaako tiimi hoitaa vanhukset kunnolla? Vai onko porukan henki sellainen, töitä ei edes yritetä tehdä hyvin , vaan juostaan asiakkaat läpi?

Olen toiminut monessa tiimissä ja monesti nähnyt , kuinka vanhus joutuuodottamaan esimerkiksi vaippojen vaihtoa järkyttävän pitkään. Taitamattoman työnjaon ja esimiesten heikon moraalin vuoksi asiakkaiden yövaipat saatetataan vaihtaa 11-12. Vasta silloin mitataan verensokerit, pistetään insuliinit ja annetaan lääkkeet.
Vielä 1990-luvulla kukaan ei olisi hyväksynyt tällaista. Nykyisin kotihoidossa ei enää ajatella asioita vanhuksten ja hoitotyön näkökulmaasta. Mietitään vain sitä, mikä on itselle helpointa ja mikä näyttää ulospäin hyvältä eli montako tuhatta asiakaskäyntiä on tehty vuodessa.
Ei haluta ajatella , miltä tuntuu odotella litimärissä tai ulosteisissavaipoissa puoleenpäivään, kun hoitaja on käynyt viimeksi kahdeksan aikaan illalla.

Jokaisessa tiimissä on muutamia hoitajia, jotka puhuvat selän takana pahaa asiakkaista ja heidän omaisistaan. He myös lietsovat esimiehiään asiakkaita vastaan. Meidän pitäisi tehdä asiallisesti ja ystävällisesti yhteistyötä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa, mutta kaikki eivät sitä käsitä.
Varsinaisen hoitotyön lisäksi kotihoitoon kuuluvat usein pieniä kotiaskareita, mutta monet yksinkertaisesti laistavat niistä. Niinpä jotkut vanhukset elävät roskakasojen , märkien vaippojen ja tiskivuorten keskellä. Töitään laiminlyövät hoitajat eivät ymmärrä, että siisteys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille ja kuuluu hoitotyöhön.
Pahimmillaan hoitaja vain haukkuu sotkuista asiakasta. Ikään kuin vakavasti sairas ihminen pystyisi itse siivoamaan.

Esimiehet eivät juuri seuraa työn sisältöä ja harvoin puuttuvat huonosti tehtyyn tai tekemättä jääneeseen kotihoitoon. He vain istuvat tietokoneillaan ja tarkkailevat hoitajien työhönsä käyttämää aikaa. Kannamme mukanamme mobiililaitteita, joiden kautta he voivat seurata liikkeitämme.
Jos minulla menee liikaa aikaa asiakkaan luona, esimies voi soitaa ja kysyä, mihin olen jäänyt luuraamaan. Silloin on turha selittää, että asiakkaalla on tarpeita , joita ei vartissa hoideta.
Kotihoito on muuttunut minuuttipeliksi. On muodostunut kokonainen uusi ammattaikunta kyttäämään hoitajien käyttämiä minuutteja. Laskutus kun perustuu siihen , paljonko aikaa asiakkaan luona kuluu.

Vielä on niitäkin hoitajia, jotka tekevät työnsä niin hyvin kuin pystyvät. He ovat kuitenkin katoava luonnonvara. Tilalle on tullut liian monta kyynistä pirua, joilta inhimillisyys on kadoksissa.
Valitettavasti koulun penkiltä tulleet nuoret hoitajat ottava heistä mallia. Usein vanhuksia ei kohdella kunnioittavasti - ei edes sotaveteraaneja ja lottia.Heitä pakotetaan, heille ollaan tylyjä ja heitä nöyryytetään.
Laitoshoito ei ole huono vaihtoehto. Monesti elämän viimeisissä vaiheissa se olisi parempi kuin koti.Ainakin muistisairaitten, heikkokuntoisten ja paljon vaipanvaihtoa tarvitsevien olisi turvallisempi olla laitoksessa kuin kotihoidossa.

Nimim. Lähihoitaja X

Palstalla eri alojen ammattilaiset kertovat asioita, joista ei voi puhua omalla nimellä.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 09 Marras 2018 11:53

YLE: vanhukset 11.11.2018 Anne Laine

Sairaala löysi ratkaisun vanhusten ramppaamiseen päivystyksessä – samalla turhat ja haitalliset lääkkeet jätettiin pois
Usein potilaan olo kohenee jo silloin, kun häneltä poistetaan turhat ja haitalliset lääkkeet.

Tästä on kyse
Sairaaloiden päivystyksiin saapuu jatkuvasti huonokuntoisia vanhuksia.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa osa heistä siirtyy päivystystutkimusten jälkeen uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.
Osastolla ollaan korkeintaan viikko ja sen aikana heidät tutkitaan ja usein heidän lääkityksensä muutetaan ajantasalle.
Osaston geriatri voi myös tehdä potilaalle myös esimerkiksi puuttuvan saattohoitosuunnitelman.
LAPPEENRANTAEster Tiilikainen kaatui viikonloppuna kotonaan Ruokolahdella ja päätyi sen jälkeen Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystykseen Lappeenrantaan. Hän oli kaatumisen jälkeen erittäin huonovointinen.


Päivystyksessä tehtyjen tutkimusten jälkeen geriatri Laura Majander otti Tiilikaisen potilaaksi uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.
Tämän osaston tarkoitus on varmistaa, että vanhusten hoito, lääkitys ja elinolosuhteet ovat kohdallaan. Vastaavanlaisia osastoja on Lappeenrannan lisäksi Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Turussa puolestaan on oma geriatrinen päivystyksensä.

Viikossa ehditään paljon
Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla osastolla on kaksikymmentäkaksi potilaspaikkaa. Tavoite on, että kaikki sisään tulevat potilaat kulkevat geriatri Laura Majanderin kautta. Seula on tiukka. Tämän osaston palveluista hyötyvät eniten hauraat potilaat, joiden voinnissa on tapahtunut selvä notkahdus huonompaan. Kotihoidettavat vanhukset tapaavat lääkäriä arjessa hyvin harvoin ja heidän kokonaistilanteensa ei tunnu aina olevan kenelläkään hallussa. Yle kertoi heinäkuussa 2018, kuinka Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mukaan Eksoten kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia. Syynä on työntekijöiden jatkuva kiire. Uuden akuuttigeriatrisen kuntoutusosaston sivutuotteena saadaan kevennettyä päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon taakkaa vanhuksista, joiden kunto on romahtanut.

Geriatri Laura Majander toppuuttelee Ester Tiilikaisen halua palata mahdollisimman pian omaan kotiinsa. Hänet kotiutetaan suunnitelman mukaan tämän viikon aikana. Osastolla pari päivää ollut Ester Tiilikainen asuu omassa kerrostaloasunnossaan ja odottaa jo kovin kotiinpääsyä. Vointi on kohentunut parissa päivässä paljon. Potilaat ovat kuntoutusosastolla korkeintaan viikon, ja se riittää. Ratkaisevaa on geriatri Laura Majanderin mukaan se, että nämä vanhukset saadaan arviointiin ja kuntoutukseen mahdollisimman nopeasti. – Nämä niin sanotut jalattomat vanhukset koetaan haastaviksi potilaiksi, jotka eivät kuulu päivystykseen. Siksi heihin ei satsata niin paljon kuin pitäisi.

Selvitetään vanhusten kunto ja lääkitys
Oikean hoidon ja kuntoutuksen odottelu saattaa huonontaa vanhuksen elämänlaatua ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. Tällaisella akuuttigeriatrisella kuntoutusosastolla päivystykseen saapuneista ikäihmisistä otetaan koppi, ja heidän kokonaistilanteensa tutkitaan tarkasti. Sille on suuri tarve, sillä osastolle tulevista potilaista lähes kaikkien lääkitystä muutetaan.
– Olisi hyvä jos esimerkiksi kotihoidettavat potilaat tapaisivat lääkärin edes kerran vuodessa ja heidän lääkityksensä käytäisiin läpi. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Siksi vanhukset syövät turhia ja jopa haitallisia lääkkeitä, joitakin lääkkeitä heiltä taas puuttuu, kertoo Majander.

Etelä-Karjalan keskussairaalan uudelle kuntoutusosastolle mahtuu 22 potilasta. Suurin osa potilaista palaa osastolta kotiinsa.Mikko Savolainen / Yle
Jos Laura Majander voisi, hän perehtyisi kaikkiin virtsatietulehdusdiagnoosin saaneisiin monivaivaisiin vanhuksiin. Usein kyseessä on lääkärin mukaan jotain aivan muuta. – Monilla vanhuksilla on bakteereja virtsarakossa, tulehduksen hoitaminen ei tämän vuoksi läheskään aina korjaa potilaan moninaisia oireita. Tällaiselle potilaalle määrätään tyypillisesti antibiootti virtsatietulehdukseen ja hänet kotiutetaan. Pian sama potilas on uudestaan sairaalan päivystyksessä.

"Potilas ei hyödy enää sairaalahoidosta"
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten geriatri Laura Majander on huolissaan siitä, että vanhuksia ei aina hoideta ajallaan. Toisessa ääripäässä ovat taas ylimitoitetut hoidot potilaan kuntoon nähden. Majanderin mukaan terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät tunnista niitä vanhuksia, jotka ovat jo liian hauraita intensiiviseen hoitoon. Tästä aiheutuu kärsimystä yksilölle ja kustannuksia yhteiskunnalle.
Tästä ilmiöstä todisteena on lääkärin mieleen jäänyt potilas. Kyseessä oli iäkäs ja hauras vanhus. Hänellä oli vakava ja etenevä perussairaus. Potilaan voinnin heikentymisiä hoidettiin aika ajoin sairaalassa. Tällä kertaa hänet oli tuotu päivystykseen keuhkokuumeen vuoksi. Sieltä hänet siirrettiin Majanderin tiimin hoidettavaksi.
– Tajusin, ettei hän ollut enää kuukausiin kyennyt toimimaan itsenäisesti, ei liikkumaan tai syömään. Laadukas elämä oli jo pitkälti eletty.

Saattohoito : Saattohoito on lähestyvää kuolemaa edeltävää hoitoa. Siihen ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.
Saattohoidon aloituksesta on keskusteltava, tarvittaessa useita kertoja, potilaan itsensä kanssa. Jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, asiasta täytyy keskustella hänen lähiomaisten tai laillisen edustajansa kanssa.
Saattohoitopäätös pitää sisällään päätöksen pidättäytyä elvytyksestä (DNR-päätöksen) (siirryt toiseen palveluun). Lähde: Valvira


Laura Majander ja potilaan omaiset päättivät yhdessä, ettei vanhusta pidettäisi enää väkisin elossa. Hyvä hoitopäätös tarkoitti tässä tilanteessa saattohoitosuunnitelmaa. Aina toisinaan tutkimusten jatkaminen ei enää auta ihmistä, vaan lähinnä pitkittää kärsimystä.
–Tällaisten päätösten tekeminen on monelle lääkärillekin vaikeaa. Voimme olla nyt apuna myös siinä.
Tämä kyseinen potilas siirrettiin sairaalasta omaan asumisyksikköönsä saattohoitoon. Potilastietoihin kirjataan tällaisessa tapauksessa, ettei potilas enää hyödy sairaalahoidosta. Pelkkä potilaan siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaisi kärsimystä.
– Kirjoitin hänelle kaikki mahdolliset reseptit, ettei potilas joutuisi enää kokemaan kipuja ja kärsimystä. Kaikkemme tehtiin, ettei hänen tarvitsisi enää minnekään lähteä kotoaan, sanoo geriatri Laura Majander.

Kommentti: Kauan on kestänyt, ennekuin potilaan kokonaisvaltaista lääkitystä tutkitaan ja turhien, jopa päällekkäisten lääkkeiden eliminointia tehostetaan.
Väistämättä mieleeni tulee ravintolisät ja vitamiinit. Sairaalahenkilökunta usein vetää runsaasti herneitä nenäänsä, jos potilas saa omaisten toimesta tappavaa voita, vaikka ei ole saattohoidossa, vitamiineja poistetaan potilaalta kysymättä ja ravintolisiä karsastetaan. Agronomit jylläävät ja aiheuttavat enemmän tuhoa kuin peltojen fosfori Itämeressä.

Olisiko syytä salata ravintolisät ja vitamiinit hoidossa? Onhan se todella suuri vääryys, jos potilaan S-D-25 on suurempi kuin joku 10 nanomoolia litrassa.
Väärinhän se on, että mitataan D-vitamiinipitoisuus verestä tai perehdytään Apo-suhteisiin, hsCRP:syä puhumattakaan.
Onko kukaan edes tutkinut sairaaloiden virallisterveellisten appeiden ravinto- ja vitamiinisisältöä? Siinä olisi agronomeille työsarkaa ja verrata niitä sinne oman alansa sikaruokiin. Agronomien syytä muistaa, että ihmisillä ei ole kaviokuumetta vaan diabetes, jota ei hoideta runsaalla hiilihydraatilla.
Ehkä lääkityksen ennalla pitäminen antaakin potilaalle armeliaan lopun kotihoidossa, jos potilas salaa kuunnellut lajitovereidensa kuiskailuja sermin takaa. On kauheaa, jos vanhus piristyykin loppumetreillä...VHH:lla.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 23 Marras 2018 16:16

Aamulehti: Uutiset Tampere Sari Sainio

Tampereen vanhainkodeissa lähes joka kolmas on vajaaravittu – ongelmaa on ratkottu useamman vuoden ajan

Vajaaravitsemuksen taustalla on tutkijan mukaan yleensä sekä asukkaiden huonokuntoisuus, mutta myös ravinnon laatu ja ruokailuun käytetty aika.
Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen taustalla ovat paitsi asukkaiden huonokuntoisuus, myös ruuan laatu ja se, onko ruokailussa avustamiseen riittävästi aikaa.

Tampereen Voimian julkaiseman hyvinvointimatriisin mukaan 28 prosenttia Tampereella vanhainkodeissa asuvista on vajaaravittuja. Se tarkoittaa, että he eivät saa riittävästi ravintoaineita ruokavaliostaan. Tehostetussa laitoshoidossa prosenttiluku on 19 prosenttia.
Myös tarkastuslautakunta kiinnitti asiaan huomiota kesäkuussa julkaistussa raportissa. Siinä kiinnitettiin huomiota siihen, että aterioita toimittavalta Voimialta ei ollut tilattu hedelmiä kahdeksaan kuukauteen.
Palvelupäällikkö Marjut Lindell Tampereen kaupungilta sanoo, että ruokaa tulee myös muualta kuin Voimialta. Lisäruokatarpeita esimerkiksi välipaloihin haetaan lähikaupasta, jossa ne ovat edullisempia. Mukaan ostosmatkalle otetaan asukkaita, jotka saavat samalla virkistystä.

TAUSTA
Vajaaravitsemus
Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan sitä, että energian, proteiinin tai muiden ravintoaineiden saanti ei vastaa kehon tarvetta ja siitä aiheutuu haitallisia mitattavia muutoksia. Yksiselitteistä diagnoosia ei ole. Vajaaravitsemuksesta käytetään myös nimitystä virheravitsemus tai aliravitsemus.

Vajaaravitsemusta selvitetään mna-testillä, jonka avulla voidaan arvioida yli 65-vuotiaiden ravitsemusta. Se jakaa ikääntyneet kolmeen ryhmään: virheravitsemuksesta kärsiviin, virheravitsemuksen riskissä oleviin ja niihin, joilla on hyvä ravitsemustila.

Vuonna 2016 tarkastetun Satu Jyväkorven väitöskirjan mukaan tutkituista pitkäaikaishoidossa olevista 17 prosenttia oli virheravittuja ja 68 prosentilla oli riski virheravitsemukseen. Tutkituista 75 prosenttia sai liian vähän proteiinia. Ikääntyneiden pitäisi saada proteiinia vähintään 1,4 grammaa painokiloa kohden. Aineisto oli vuodelta 2007. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että mna-testi tunnisti heikosti ikääntyneitä, jotka saivat vähän energiaa ja proteiinia ruokavaliostaan.

"Asia on tiedostettu"
Lindell sanoo, että vajaaravitsemus on tiedostettu ja toimenpiteitä on tehty jo useamman vuoden ajan. Asiaan vaikuttaa, että asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja keski-ikä on korkea.
–Tiedämme ja tiedostamme että meillä on aliravittuja asukkaita. Varsin usein heillä on jokin sairaus, joka haittaa ruuan imeytymistä.
Hänen mukaansa asumispalveluissa asukkaille tehdään tilannetta arvioiva testi puolen vuoden välein ja aina, jos tilanne muuttuu. Aliravittujen lisäksi seurannassa ovat he, joilla on riski vajaaravitsemukseen.

Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ateriasuunnitelma. Aterioissa voidaan valita pieniä tai isoja annoskokoja, vähän syövälle voidaan tarjota tiheäenergistä ruokaa, ruokaan voidaan lisätä paljon proteiinia sisältäviä ruoka-aineita ja niin edelleen. Ravitsemusterapeutti vierailee tarvittaessa paikanpäällä opastamassa ja neuvomassa. Ruoka-ajoissa voidaan hänen mukaansa joustaa, ja myös yöllä on mahdollista saada välipalaa.
–Henkilökohtaisesti en ole huolissani ympärivuorokautisen hoivan piirissä asuvissa, koska heitä seurataan koko ajan . Enemmän olisin huolissani kotona asuvista. Kotona asuvien ikäihmisten hyvän ravitsemuksen eteen teemme kovasti töitä kotihoidossa, muun muassa Yhteinen keittiö -toiminnan avulla, Lindell sanoo.

"Ei liian eksoottista"
Tampereen Voimian toimitusjohtaja Tarja Alatalon mukaan asiaan on kiinnitetty huomiota. Hän kertoo, että tuoreimman kyselyn mukaan ateriat maistuvat ja ruokahetki tuntuu mukavalta. Hän uskoo, että sosiaalinen ja mukava ruokailutilanne voi osaltaan johtaa ravitsemustilan kohenemiseen. Erilaisiin tarpeisiin on tarjolla erityyppisiä aterioita, esimerkiksi sosemaista ja nestemäistä ruokaa. Niitä täydennetään maitovalmisteilla tai kasviöljyllä, jotta niiden ravintoarvo ja energiamäärä olisi kiinteää ruokaa vastaava. Muuten niissä olisi kiinteää ruokaa vähemmän energiaa, koska ruuassa on enemmän nestettä.
–Ruoassa otetaan huomioon ravitsemuksellinen laatu ja myös rakenne. Pyrimme tarjoamaan mieluisia ruokalajeja, käytännössä niin, että ruoka ei ole liian eksoottista, Alatalo sanoo.

Taustalla monta syytä
Ravitsemustieteilijä, elintarviketieteiden tohtori Satu Jyväkorpi tutki väitöskirjassaan laitoksissa asuvien ravitsemusta. Hänen mukaansa vajaaravitsemuksen taustalla on monta syytä, kuten asukkaiden huonokuntoisuus. Vaikutusta on myös sillä, millaista ruoka on laadullisesti ja onko ruokailussa avustamiseen riittävästi aikaa. Hänen aineistonsa on vuodelta 2007, ja sen mukaan tutkituista pitkäaikaishoidossa olleista 17 prosenttia oli virheravittuja. Uusi tutkimus on tekeillä, mutta tietoja ei ole vielä saatavilla.
–Vaikea kuvitella, että tilanne olisi parantunut, kun asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Toisaalta asiaan on kiinnitetty paljon huomiota, esimerkiksi proteiinin saantisuositus on noussut, Jyväkorpi pohtii.

SUOSITUS: Ikäihmisten ravitsemus
Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi ikääntyneiden ravitsemussuositukset 2014. Niissä painotetaan ravitsemuksen arviointia ja oikea-aikaisen ravitsemusohjauksen ja -hoidon tärkeyttä.
Hoitolaitoksissa heikko toimintakyky ja avuntarve vaikuttavat ravintoon ja ruuan määrään. Useimmat ikääntyneet pystyvät syömään vain pieniä annoksia, minkä vuoksi energian saanti jää tarvetta pienemmäksi.
Useiden välipalojen tarjoaminen ja aterioiden rytmitys lisäävät energian saantia. Ravinnonsaannin turvaamiseksi pitäisi ruokailussa vähintään avustaa jopa syöttää. Merkitystä on myös sillä, että ruokailuhetkestä tehdään kodinomainen.

Kommentti: "Joka kolmas on aliravittu". Joopa joo, lisää tarvitaan talibaaneja juottamaan rypsiöljyä vanhuksille. Eikö nuo perkuleet tajua, että ruoka saisi myös maistua, muutakin kuin pahalle. Esanssikiisselikokeilut voisi jo jättää sikseen. Sokeri on se paha jolla yritetään peittää ruoan epäonnistuminen

Tuskin kovin kummoisia variaatioita keittiössä voidaan luoda, koska viralliset suositukset epäävät punaisen lihan, viinin, punaisen maidon sekä voin niiden nopsan tappavuuden takia, joka lienee talibaanien iltasatujen luetuin sivusto.

Olisittepa olleet kuuntelemassa H:fors Svenka Marthaförbundetin 100-vuotisjuhlakokouksessa kun Annika Dahlqvist luennoi omasta elmästään ja ruokavaliosta. Takanani istuvat ruokintatalibaanikandit aivan kirjaimellisesti olivat orgasmin partaalla, kun sanat voi ja lihat tulivat esiin. Annika Dahlqvistin omakohtaisille kokemuksille ei annettu minkäänmoista arvoa. Föbannade finska junttiporukka!

Jos artikkelissa mainitut vanhukset ovat huonokuntoisia, niin luulevatko talibaanit heidän kuntonsa nousevan esanssiskiisseleleillä? Hernekeitostakin on taatusti sattumat karsittu pois tappavuuden takia. Mitä semmoinen keitto on, jossa ei ole sianpotkaa mukana. Onhan siinä sentää elinkeinon ylistämää kamaraa mukana.
Väitän , että normaali-ihmisen kotiruoka läskisooseineen antaa uutta potkua vuoteessa makaavalle tylsistyneelle vanhukselle. Taitavat hoitajat vaan pelätä sitä, että pirulaiset alkavat tanssia ja loukkaavat lonkkansa rockin tiimellyksessä. Sallikaa vanhusten tanssia, sillä onhan nyt kekrien parasta aikaa! Vaikka pestuumarkkinoista ei voidakaan puhua, niin puukkohipat piristävät mieliä kummasti niillä jälkeenjääville elävillä.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 09 Joulu 2018 3:38

YLE: Flinkkilä & Tastula: "En haluaisi elää kotona yksin nykyisen kotihoidon turvin"

Toimittaja Maarit Tastula ja emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä keskustelevat vanhustenhoidon tilasta Suomessa.

TV1 lauantaina 8.12.2018 klo 17.10, uusinta sunnuntaina 9.12. klo 9.05. Ohjelma on uusinta keväältä 2018.
Katsottavissa Yle Areenassa


Turun Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston hoitaja tuomittiin äskettäin ehdolliseen vankeusrangaistukseen vanhuksen törkeästä pahoinpitelystä. Lisäksi hän joutuu maksamaan 1500 euroa kärsimyskorvauksia. ”Kannatan jyrkempiä tuomioita. Luulen, että näitä tapauksia on muitakin. Niitä ei vain uskalleta kertoa julkisuuteen”, toteaa emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä.

Jos ei puututa, epäeettisyys voi pesiytyä
Kupittaan tapauksessa moni tiesi pahoinpitelystä, mutta siihen ei organisaation taholta puututtu. Käräjäoikeus moitti kaupunginsairaalan toimintaa. Kivelän mielestä moittiminen ei riitä. ”Jos epäeettiseen toimintaan ei puututa heti, se voi pesiytyä organisaatioon.”
Moni avohoidossa oleva vanhus tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa. Kun laitoshoitoa aikoinaan vähennettiin, kotihoitoon piti lisätä henkilökuntaa. Näin ei kuitenkaan kaikissa kunnissa tapahtunut. ”Minusta tämä on yhteiskunnallista kaltoin kohtelua jo osittain.”

Suomessa desibelidemokratia
Läheisten aktiivisuus ja taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, miten ongelmatilanteet saadaan ratkaistuiksi.
Positiivisesti “hankala” omainen ottaa asioista selvää ja voi kyseenalaistaa hoitomuotoja, mutta kaikilla ei sellaista mahdollisuutta ole.
”Tämä on tällainen desibelidemokratia. Se, joka huutaa eniten, saa oikeutta – eihän niin saisi olla. Oikeus kuuluu kaikille. Tämähän on perustuslain vastaista, että joutuu käyttäytymään näin”, toteaa Sirkka-Liisa Kivelä.

Puheet ja käytäntö eri asia
Flinkkilä & Tastula -ohjelmassa Maarit Tastula ja Sirkka-Liisa Kivelä keskustelevat vanhustenhoidon toimivuudesta Suomessa. Kivelä on Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti. Miten vanhustehoito käytännössä toimii ja miten sen pitäisi toimia? Ne ovat kaksi eri asiaa. ”En haluaisi elää kotona yksin nykyisen kotihoidon turvin. Haluaisin asua yhteisössä, jossa olisi kaiken ikäisiä”, Sirkka-Liisa miettii.

Suomessa passiivista eutanasiaa?
Sirkka-Liisa teki jo nuorena lääkärinä päätöksen erikoistua vanhusten hyvinvointiin. Hänen oma mummonsa eli kotona, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, loppuun saakka, ja se tuntui luonnolliselta. Nuorena kandina kaupunginsairaalassa hän näki liikuntakyvyttömiä, mykkiä vanhuksia nenämahaletkuissa. Niin ei saisi kohdella ketään.

Edelleenkin vanhustenhoidossa ihmisarvon kunnioitus on kyseenalaista.
”Osa hoitajista on empaattisia ja hyviä hoitajia – ja sitten on niitä toisenlaisia hoitajia. Laiminlyönnit voivat johtua taloudellisista epäkohdista; kiireessä epäeettisistäkin asioista tulee rutiinia. Kun turrutetaan lääkkeillä vanhukset hiljaisiksi sängynpohjalle, työ on helpompaa.”
”Olen ollut jo 2000-luvun alusta lähtien sitä mieltä, että meillä todella on tällaista passiivista eutanasiaa.”

Vanhenemisesta voi iloita!
Sirkka-Liisasta tuli oman miehensä Maurin omaishoitaja viitisen vuotta sitten, kun miehellä oli jo todettu muistisairaus. Varsinainen shokki oli kuitenkin vasta se, kun Maurilla todettiin syöpä. ”Kun Mauri sairastui, sanoin, että sinulla ei ole mitään hätää. Minä ihan varmasti huolehdin sinusta”, Sirkka-Liisa muistelee sanoneensa miehelleen. Pariskunnalla oli paljon tulevaisuudensuunnitelmia vanhuudenpäivien varalle, mutta ne menivät uusiksi. Elämä on nyt erilaista kuin suunniteltiin, mutta silti omannäköistä, aktiivista ja arvokasta. Rakkaus on vaan syventynyt tämän sairauden myötä.

Vanhenemisesta voi myös iloita; Sirkka-Liisa toteaa, että enää ei tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat.
Enää ei tarvitse laittaa jakkupukua päälle ja yrittää esittää järkevää professoria, joka esittää tutkimustuloksiaan, vaan voi puhua vapaasti. Se on suuri ilo!
Kalakukko

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1726
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 09 Joulu 2018 12:43

Havahduin katselemaan Kivelän ohjelman vasta puolivälistä eteenpäin. Tuttua Kivelää kuullulta osin.
Tuohon yhdyn ehdottomasti, että eläkkeellä voi käyttää puheenvuoroja vapaasti. Sirkka-Liisan intohimo on ollut vahuusväestön asian ajaminen.
Tampereen geritriprof. Marja Jylhä tuli tuoreesti esille kommentoimalla Timo Strandbergin ”ikuisen elämän ohjelmaa”, raihnaisuuden ehkäisyä ym ad infinitum mm statiineita syöttämällä. Se tietenkin pakotti, käynnistämään kommentointi keskustelun - siis Lääkärilehdessä. Tämä näkyy vain tunnuksilla lukijoille. Kommenttien sisältö on lähinnä viihteellistä ja turhauttavaa. Uskon Sirkka-Liisankin tähän asenteeseen törmänneen.

Tuli siellä myös keskusteluun vihdoin myös PURE-tutkimus. Artikkelit olivat alan nokkanaisten / -miesten laatimia ja keskittyvät arvosteluun, jonka laatuisia ei ole näkynyt kotikutoisten ”suurtutkimusten”, mielisairaalatutkimuksen tai P-K tutkimuksen tiimoilta.
Vallan oli päässyt unohtumaan PUREn ydinsanoma: ei rasva tapa, eläinrasvakaan, vaan sokeri.
Suola on suuri, syntinen Suomessa! Ja liikunnan puute!

Pakkohan siihen oli puuttua vaan ei leviä kansalle.
Jos Sirkka-Liisan suurtyö vanhusten eteen ei kummia villoja kasvata, ei ole hurraata toisen vanhuksen vikinöistä suomalaisten ennenaikaisesta hapertumisesta aineenvaihduntojensa ongelmiin. Valinnat ja vastuu jäävät todella yksilön harteille. Puritaanisen ”oikeaoppisuuden” asema Suomessa on linnoitettu ravitsemusteollisuuden, lääketeollisuuden, ”riippumattoman tutkimuksen ja opetuksen” teräsbetonilla.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 15 Tammi 2019 21:38

Hallitus paniikissa ja eduskunta(ehdookkaat) kalastelevat ääniä rikollisten "hädällä"

Rikollisten kansainvälisten oikeuksien perään kysellään nyt vilkkaasti. Saako karkottaa, voiko kansalaisuuden menettää, onko vakituisen asuinpaikan ja lopunikäisen suojelun sekä rahantulon saamisen loputtava rikoksen tekijöiltä? Rikollista täytyy voida suojella.

Peruslähtökohtana vangitulle rikolliselle on oltava oma hytti, oma tv, lehdet, vaatetus, puhtaus, ulkoilu, kivat kaverit, ruoka kolmasti päivässä, kekseliästä maksullista puuhaa, lomia, viihdykettä, hengenjulistuksen mahdollisuutta, kirjastopalveluja, vieraskäyntejä jne. Riis rikollisille.

Vanhuksien hoitolaiminlyönteihin ei puututa eikä ainakaan ihmisarvon perään kysellä. Hygienia hoituu kerran viikossa ainakin paikallisen VPK:n suihkutusharjoituksissa. Ruoka VT:tä, lepositeitä, joita edes vaarallisille vangelle voida laittaa. Pakkolääkintää, päällekkäisiä lääkityksiä, lääkitystä ilman lääkärin antamaa lupaa. Ulkoilua vasta silloin kun vanhus kyörätään ruumisautoon. Voihan V...u!
Kuka puoltaa vanhusta , eduskunnassa asti?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5060
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 20 Tammi 2019 6:15

HS: Päivän lehti 20.1.2019 | Lukijan mielipide

Jokaisella vanhuksella on ihmisarvo
Ahneilla yksityisten hoitolaitosten omistajilla ei ole mitään tietoa tavallisen ihmisen arkipäivästä.

VANHUSTEN hoitolaitoksissa yleinen käytäntö on se, että vanhukset herätetään pesulle ja aamupalalle kukonlaulun aikaan. Syy ei useinkaan ole hoitajissa vaan kunkin hoivakodin määräyksissä. Hoitohenkilöstöä ei palkata tarpeeksi, koska se maksaa.
Nyt pitäisi Tehyn ja Superin herätä. Jokaiselle ihmiselle kuuluu ihmisarvo. Kuinka moni meistä kävelevistä ihmisistä pystyy nielemään kuumaa puuroa ja kahvia unenpöpperöisenä? En minä ainakaan.

Vanhukset, jotka nyt tarvitsevat apua ja joutuvat laitoksiin, ovat suurimmaksi osaksi sitä ikäluokkaa, joka on omalla raskaalla työpanoksellaan rakentanut Suomea. Tämä ikäluokka on noussut varhain aamulla työhön ja jatkanut sitä yleensä siihen saakka, kun on ollut pakko. Tuhansilla pienviljelijöillä ei ollut lomista tietoakaan eikä valinnan mahdollisuutta parempaan elämään.

Ahneilla yksityisten hoitolaitosten omistajilla ei ole mitään tietoa tavallisen ihmisen arkipäivästä. Lääkkeet jäävät ostamatta ja ruoka on yksipuolista, kun kitulias eläke ei riitä kuin pieneen osaan menoja.

Joka kerta kun hallitus vaihtuu, eläkeläisille luvataan maat ja mannut. Mutta mitä jääkään laarin pohjalle – murusia!

Suomi on hieno sivistysvaltio. Terveydenhuoltoamme käydään ihailemassa ympäri maailmaa. Yksityistämisen seurauksena tästä kaikesta ei ole kohta kuin kulissit jäljellä.

Yksi asia on varma: maailma tuhoutuu pikkuhiljaa tähän välinpitämättömyyteen ja ahneuteen. Sitä ennen leipäjonot puhuvat omaa kieltään. Yhä useammissa seurakunnissa ja tilaisuuksissa jaetaan ruokaa ja ruokapaketteja niitä tarvitseville. Tämä joukko vain kasvaa.

Seija Tasanen, eläkeläinen, Helsinki
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa